Nyt se töistä kysely sitten alkoi...

Tervetuloa kerhoon. Sitten jos saat joskus lapsen ja olet hänen kanssaan kotona, niin muuta sinulta ei kyselläkään kuin koska palaat töihin.

Se on niiiiin ärsyttävää! Turhaa utelua mielestäni, varsinkin kun osa avaa keskustelun sillä. -.-

Ja olen 2 kommentoijan kanssa samassa veneessä. Heti kun ihmiset kuulivat olevani raskaana niin jo alkoi kysely "minkä ikäisenä laitat lapsen hoitoon" "laitatko pk vai pph"

Tuon takia välttelen monia ihmisiä :(

Mä olen ollut 6 vuotta työttömänä ja paikkakunta missä asun on on todella huonossa jamassa töiden suhteen.
Saan aivan liian usein kuulla "No otat vaa kato eron ja muutat sinne missä töitä on. Kyllä sä sieltäki parisuhteen sit löydät." , "Miks sä haluut olla tommosen miehen kanssa yhdessä joka ei halua auttaa sua saamaan työpaikkaa?" , "Kyllä mä vaan olisin jo muuttanu xxx paikkaan ja menny töihin." , "Kyllä niitä töitä löytyy kun vaan etsit ja haet niitä!".

Harmi vain kun en halua erota miehestäni vain siksi, että voisin mennä töihin. Eikä mieheni ota lopputiliä vakituisesta työstään siksi, että voisimme muuttaa toisaalle asumaan epävarmojen töiden perässä.

Ja tiedätkö mikä noista lauseista tekee kaikkein pahimipia? Niiden sanoja on lähisukulaiseni, joka ei halua minun seurustelevan mieheni kanssa.

Tiedän tunteen. Minulla oli sama tilanne, yritin saada kaikki mahdolliset tuntityöt ja pätkät, mitä vain pystyin saamaan. Työhakemuksia kirjoitin joka suuntaan.

Appivanhemmat katsoivat välillä nenänvartta pitkin, kun en saanut vakituista työtä. Eivät oikein ymmärtäneet, että maailma ei ole enää samanlainen kuin silloin, kun töitä sai suunnilleen kävelemällä firmaan ja kysymällä...

Kyllä inhotti.

Eikä helpottanut siinäkään vaiheessa, kun lopultakin sain työtä. Sitten alkoi kysely, että jokos niitä lapsia, aaaaaaargh! Hankkisivat oman elämän, ettei tarvitsisi tunkea nenäänsä muiden elämään.

No se on nimenomaan small talkia. Olen viimeisilläni raskaana ja arvaapa mistä aiheesta 95% ihmisistä aloittaa keskustelun minut tavatessaan? Koita kestää ja vaihta puheenaihetta, jos et jaksa puhua työnhausta. 

Kirjoita lista ja anna se vastapuolelle mistä kanssasi saa puhua ja mistä ei.

Syrjäytyneillä on helpompaa, kun kukaan ei odota sulta mitään.

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 11:00"]Kirjoita lista ja anna se vastapuolelle mistä kanssasi saa puhua ja mistä ei.
[/quote]
Etkö keksi työttömän ystäväsi kanssa muuta puheenaihetta kuin työt?

Työ ei ole small talkin aihe. Kuten eivät ole myöskään yksilön valinnat lasten määrästä, taloudellisista valinnoista tai muista, merkittävistä elämänvalinnoista.

Olenko jotenkin erityinen ihminen sosiaalisilta taidoiltani vai mitenkä kykenen pitämään keskustelunaiheet helposti kevyinä sellaisten ihmisten kanssa, joiden yksityisasioista en halua udella?

I feel you. Itse kun valmistuin niin isäni lähetteli Facebookin chatissa mielestään avuliaasti potentiaalisten työnantajien nimiä (tyyliin Finnair, Nokia, Stora Enso...). Ihan hyväähän hän tarkoitti mutta kun ei tuo mitään auta. Sitten tämä ikuinen neuvo että 'soita vaan sinne ja kysy töitä'. Soita kenelle? Nykyään kun soittaa ihan mihin vaan niin saman tien käsketään laittaa avoin hakemus, ei sieltä mitään toimaria saa kiinni jonka kanssa turinoida. 

Nyt sitten kun teen oman alan hommia niin appivanhemmilla on lähes yhtä raivostuttava tapa kysellä viikottain että vieläkö minulle on työnantajan taholta hommia riittänyt eli olenko saanut jo potkut :D ikinä ei ole hyvä. 

Tervetuloa työelämään. 

"Ihan yliopistossa olet opiskellut eikä siltikään töitä, olisi kannattanut opiskella joku ihan oikea ammatti niin pääsisi töihin. Ei sua kukaan kotoa tule hakemaan, täytyy soitella ja mennä paikanpäälle näyttämään naamaa, niin niitä töitä saa". Kohta mä mottasen jotain ja myönnän syyllisyyteni ja joudun linnaan. Sittenpähän on täysylläpito eikä kysellä mikset mene töihin. 

Oikeesti tässä maassa työttömyys huitelee 20% ja jotkut on vielä ihan pihalla siitä, että niitä töitä ei vaan ole, ei ole. 

Kyllä niitä töitä on. Voi mennä vaikka siivoamaan tai tiskaamaan. Mutta eihän sellaiset "paskaduunit" kelpaa akateemisille kermaperseille.

Oli aika mikä hyvänsä aina on näitä "viisaita" kyselijöitä.

Minä hoidin kahta lasatani kotona ja sain kuulla esim.

- miten saa aikasi kulumaan kotona?

- eikö olisi jo aika mennä töihin?

Arggg 

Ps. tästä on jo sen verran aikaa, että ei ollut hoitovapaita eikä kodinhoitotukea yms.

Mutta laiska osasin olla jo silloin :D

Muutin uudelle paikkakunnalle ja oon kevään ylioppilas. Ei oo töitä vieläkään löytynyt. Itku tulee keskustella tästä samasta aiheesta jokaisen kanssa, stressaa itteeni ihan tarpeeks. Varsinkaan kun en ole oikeutettu mihinkään muuhun kuin asumistukeen.

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 12:11"]

Kyllä niitä töitä on. Voi mennä vaikka siivoamaan tai tiskaamaan. Mutta eihän sellaiset "paskaduunit" kelpaa akateemisille kermaperseille.

[/quote]

Tämä on jo pahasti inflaation kärsinyt fraasi.

Sitäpaitsi kertoo kirjoittajansa/sanojansa älynlahjoista melko paljon...

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 12:11"]

Kyllä niitä töitä on. Voi mennä vaikka siivoamaan tai tiskaamaan. Mutta eihän sellaiset "paskaduunit" kelpaa akateemisille kermaperseille.

[/quote]

Minä olen hakenut tuollaisiin hommiin, tosin koulutus on ihan eri alalle. Sain kaikista joko vastauksen että pitäisi olla koulutus alalle tai en vastausta ollenkaan. Eli uusi koulutus pitäisi vähintään hankkia ennen kuin näihin "paskahommiin" sitten pääsee. Toiseksi en ole edes kermaperse enkä akateeminen, vaan lähtökohdiltani melko köyhistä oloista, joten älä jaksa yleistää.

Minä olen onnellinen, että olen saanut vakituisen työn, josta pidän. Kaikkien mielestä työ ei ole tarpeeksi hienoa koulutukseeni nähden. Töissä muutama ihminen on päin naamaa ihmetellyt, että mitä ihmettä teen täällä töissä ja nauranut räkäisesti päälle. Sukulaiseni muistaa kysyä aina kun juttelemme, että vieläkö olen samassa työssä. Kyllä ärsyttää!

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 12:17"]

Oli aika mikä hyvänsä aina on näitä "viisaita" kyselijöitä.

Minä hoidin kahta lasatani kotona ja sain kuulla esim.

- miten saa aikasi kulumaan kotona?

- eikö olisi jo aika mennä töihin?

Arggg 

Ps. tästä on jo sen verran aikaa, että ei ollut hoitovapaita eikä kodinhoitotukea yms.

Mutta laiska osasin olla jo silloin :D

[/quote]

Kerro nyt ihmeessä muillekin, miltä luukulta sitä kodinhoitotukea oikein myönnetään.

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 11:32"]

Työ ei ole small talkin aihe. Kuten eivät ole myöskään yksilön valinnat lasten määrästä, taloudellisista valinnoista tai muista, merkittävistä elämänvalinnoista.

Olenko jotenkin erityinen ihminen sosiaalisilta taidoiltani vai mitenkä kykenen pitämään keskustelunaiheet helposti kevyinä sellaisten ihmisten kanssa, joiden yksityisasioista en halua udella?

[/quote]

Onpa nuivaa ja tiukkapipoista. Totta ihmeessä työstä ja perheestä voi keskustella.