Mitä teit lapsena erinlailla että et päätynyt kiusattavaksi?
Kysymys otsikossa. Nyt kyse sellaisista lapsuuden tilanteista joissa teitä on koitettu kiusata, mutta ette ole päätynyt sitten kuitenkaan kiusattavaksi. Pelkään että omaa esikoista kiusataan ja haluaisin vinkkejä miten rohkaista häntä...
Kommentit (26)
Pari vinkkiä, Ole kiva aikuinen, sosiaalinen, hauska, hae näkyvyyttä lapsen kaveripiiriin olemalla hyvä tyyppi. Lapsen vanhempi omalla olemuksellaan vaikuttaa paljon.
Ole itse ja pyri saamaan lapsesi opettajan suosioon, lapset alkavat kiusaamaan sitä kenestä ope vähiten tykkää. Kehu lastasi kauniiksi ja fiksuksi, kehu kehu kehu, hyvä itsetunto ei kolhinnut muutaman lapsen kiusausyrityksestä vaan lopettaa sen.
Kiusaamisen uhreiksi joutuu monesti ne, jotka eivät osaa (vielä) pelata sosiaalisia pelejä. Peruskoulu on kyllä sellaista aikaa, että pitäisi osata ennakoida ja lukea, millainen "kuuluu olla" ja miten toimia. Sosiaalisesti lahjakkaat lapset omaksuvat nämä taidot ja kiusaajat valikoivat helpoimmat uhrit.
Toinen mikä merkitsee suuresti on lapsen itsetunto. Jos pyytelee olemassaoloaan anteeksi niin helposti jää jalkoihin. Opeta siis lapsesi perustelemaan mielipiteensä, seisomaan rohkeasti tärkeänä pitämiensä asioiden takana ja puolustamaan itseään.
En yksinkertaisesti välittänyt. Se on tosin helpommin sanottu kuin tehty, koska ei sitä oikein tietoisesti voi tehdä. Minua ei vaan yksinkertaisesti kiinnostanut, jos joku selvästi minua tyhmempi ei pitänyt minusta ja siksi haukkui.
En mitään. Olin oma itseni, ja minua kiusattiin. En jaksanut välittää ja vaihdoin kaveripiiriä samanhenkisiin. Tai no kyllähän se satutti, mutten oikeastaan mahtanut tilanteelle mitään. En voinut vaikuttaa rintojeni kokoon, vartaloni kokoon, näkööni tai perheeni köyhyyteen.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 22:49"]
Opettelin oikeinkirjoituksen. Ei ole olemassa sanaa erinlailla. Se on "erilailla". Kirjoitat varmaan myös "enään", vaikka se on "enää".
[/quote]
Hei te kaikki jotka alkoivat vittuilemaan tästä virheestä! Mahtava asenne teillä, varsinkin kun puhutaan kiusaamisesta! Minulla on keskivaikea lukihäiriö, eikä suomi ole ensimmäinen kieleni, joten vaikka tiedän että se on "erinlainen" en sitä välttämättä huomaa kun nopeasti kirjoitan. Olen kuullut samaa vittuilua lapsesta saakka, mutta en jaksa välittää. Pärjään vallanmainiosti elämässä vaikka välillä kirjoitan erilainen enkä aina osaa suomenkielen yhdyssanoja tai paljon muutakaan, varsinkaan silloin kun kirjoitan AV:lle. Toivottavasti ruotsinkielenne on yhtä hyvä kuin minun suomeni! AP
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 22:49"]
Opettelin oikeinkirjoituksen. Ei ole olemassa sanaa erinlailla. Se on "erilailla". Kirjoitat varmaan myös "enään", vaikka se on "enää".
[/quote]
Paitsi, että se on eri lailla, ei erilailla.