Lue keskustelun säännöt.
Olenko surkea äiti? Istutan taaperon muumien ja maissinaksujen ääreen kun teen kotityöt
24.03.2022 |
Olen yh, mies löysi raskausaikana toisen naisen ja lähti. 1,5v on helppo rauhoittaa sohvalle piirrettyjen ääreen ja antaa pari maissinaksua. Siivoojaankaan ei ole varaa, joten jonkun täytyy hommat tehdä. Poika rauhoittuu n 1-2h kun minä saan tiskit ja pyykit hoidettua, imuroitua ja petivaatteiden vaihdot yms. (harjoittelee vielä pois vaipoista) Eksältä jäi myös akvaario, ja sen huoltamisessa menee aikaa.
Toki kun työt on tehty, niin teemme yhdessä. Leikimme, värityskirjoja (nojoo, ne nyt menevät yli sivujen mutta kuitenkin :D) tykkää katsoa kun minä väritän.
Kerran viikossa isäni vie minut syömään ja on palkannut lapsenvahdin kahdeksi tunniksi. Kyseessä tuttu serkku, joka on ollut aina lasten kanssa tekemisissä ja kokemusta riittää.
Tädiltäni sain kuulla, kuinka tuon ikäiselle pitäisi olla jatkuvasti läsnä. Hän on itse lapseton.
Kommentit (92)
En lukenut muita vastauksia, mutta sanoisin, että noin pienelle kaksi tuntia on kyllä liikaa. Jonkin puoli tuntia ymmärrän ihan hyvin. Voisitko ajatella, että tekisit ne "vaativimmat" hommat siihen puoleen tuntiin ja ottaisit sitten lapsen mukaan kotitöihin tai leikkisi itsekseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erittäin haastavan taaperon äitinä haluaisin muistuttaa, että kaikki lapset eivät ole samanlaisia. Ärsyttää suunnattomasti ns. "helppojen lasten" äidit, jotka tulevat pätemään joka asiassa ja pitävät lapsensa helppoa luonnetta oman erityisen hienon kasvatuksensa tuloksena. Te, ette tiedä mitä arki on haastavan tapauksen kanssa. Ystäväni sai kolme helppoa tapausta, ennen kuin neljäs lapsi lisäsi ymmärrystä siitä, miten helppoja ekat kolme lasta olivat. Ja ihan saman kasvatuksen saaneet jokainen. Minun lapseni ei nuku päiväunia yksin sängyssä. Erittöin vaikea nukuttaa viereen ja jos lopulta nukahtaa herää heti jos yrittää ninjailla pois vierestä. Nukkuu kantorepussa, niin on nukkunut aina. Ja minun tulee kävellä tasaista tahtia ulkona - herää jos pysähdyn tai kumarrun, ei siinä voi kotitöitä tehdä samalla. Ulkoilla voi. Syömiseen vaatii paljon tukea tai sitten ei syö. Osaa juoda pullosta ja mukista, mutta ilman ohjausta ja valvontaa osaa myös kaataa juomansa lelujen, kenkien ym. Sisään. Ei pysy paikoillaan syöttötuolissa, kiipeää pöydälle tanssimaan. Jos syöttötuoli (vanttera ja painava malli) on hänen ulottuvillaan, työntää sen mihin vain, toiseen huoneeseen astikin ja kiipeää sen avulla sinne mihin ei muuten ylettäisi. Tuoleja ei voi pitää ollenkaan, sama juttu ja kaataaminen ei riitä. Sama koskee myös keinohevosta, pomppulelua ym. Niitä käytetään vain tikapuina. Kantaa myös sohvatyynyt pinoon ja kiipeää niiden avulla. Ei pysy paikoillaan muutenkaan. Ollenkaan. Hakkaa ovia, hakkaa televisiota, hakkaa pattereita.. Kirjaa voi lukea yhden sivun kerrallaan, sen jälkeen alkaa repiminen ja kiipeää pois sylistä. Laittaa uunia ja levyjä päälle, aukoo pakastimen ja jääkaapin. Imurin laittaa pois päältä koko ajan uudestaan ja uudestaan kun auttaa imuroinnissa. Repii astiat koneesta kun auttaa tiskaamisessa. Heittelee tyynyt ja peitot lattialle tai kantaa pois makkarista kun auttaa lakanoiden vaihdossa. Kiipeää pöntön päälle tai uittaa käsiään pöntössä kun auttaa pyykinpesussa. Ja kyllä kielletään, kyllä ohjataan sanallisesti, kyllä ollaan lapselle läsnä 24/7 koska mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Muumit ei tuhoa lastasi, älä anna muiden täydellisten äitien (vielä parempaa lapsettomien tuttujen) pilata myöskään omaa mielenterveyttäsi kritisoinnillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muumeissa on pelottavia kohtia ja musiikkia aikuisellekin. Vanhempi voi silti katsoa lapsen mielialaa tai pelkääkö. Onko joku turvallisempi ohjelma kuin muumit mörköineen, hattivatteineen ja kova ääni. Entä voiko maissinaksuihin tukehtua, todella kuivia, pitäisi juoda koko ajan. Ja voiko pieni lähteä etsimään äitiä välillä tai kaatua.
Nuo maissinaksut on nimenomaan suunniteltu niin, ettei niihin voi tukehtua. Tietenkään en suosittele ketään jättämään lastaan yksin, mutta toisaalta harvoinpa sitä kovin kaukana on jos samaa asuntoa siivoaa.
Nämä neuvot ovat hupaisan ristiriitaisia, toisaalta pitäisi koko ajan katsoa silmä kovana lasta ettei tälle satu mitään, ja toisaalta pitäisi opettaa oma-aloitteisesti ja itsekseen vihtyväksi.
Lapsen vahtiminen ja lapsen oppiminen itsestään viihtyväksi eivät sulje toisiaan pois. Mun kiipeilemään opetteleva vauva leikki ja kiipeili just ihan itse mun kanssa samassa huoneessa. Itse istuin koneella lukemassa tätä ketjua ja lapsi puuhaili omiaan. Vahtiminen sujui kääntämällä päätä ja leikkialue oli turvallinen, joten siinä ei tarvinnut istua kylki kyljessä. Voilà, tehtävä suoritettu!
Vierailija kirjoitti:
Erittäin haastavan taaperon äitinä haluaisin muistuttaa, että kaikki lapset eivät ole samanlaisia. Ärsyttää suunnattomasti ns. "helppojen lasten" äidit, jotka tulevat pätemään joka asiassa ja pitävät lapsensa helppoa luonnetta oman erityisen hienon kasvatuksensa tuloksena. Te, ette tiedä mitä arki on haastavan tapauksen kanssa. Ystäväni sai kolme helppoa tapausta, ennen kuin neljäs lapsi lisäsi ymmärrystä siitä, miten helppoja ekat kolme lasta olivat. Ja ihan saman kasvatuksen saaneet jokainen. Minun lapseni ei nuku päiväunia yksin sängyssä. Erittöin vaikea nukuttaa viereen ja jos lopulta nukahtaa herää heti jos yrittää ninjailla pois vierestä. Nukkuu kantorepussa, niin on nukkunut aina. Ja minun tulee kävellä tasaista tahtia ulkona - herää jos pysähdyn tai kumarrun, ei siinä voi kotitöitä tehdä samalla. Ulkoilla voi. Syömiseen vaatii paljon tukea tai sitten ei syö. Osaa juoda pullosta ja mukista, mutta ilman ohjausta ja valvontaa osaa myös kaataa juomansa lelujen, kenkien ym. Sisään. Ei pysy paikoillaan syöttötuolissa, kiipeää pöydälle tanssimaan. Jos syöttötuoli (vanttera ja painava malli) on hänen ulottuvillaan, työntää sen mihin vain, toiseen huoneeseen astikin ja kiipeää sen avulla sinne mihin ei muuten ylettäisi. Tuoleja ei voi pitää ollenkaan, sama juttu ja kaataaminen ei riitä. Sama koskee myös keinohevosta, pomppulelua ym. Niitä käytetään vain tikapuina. Kantaa myös sohvatyynyt pinoon ja kiipeää niiden avulla. Ei pysy paikoillaan muutenkaan. Ollenkaan. Hakkaa ovia, hakkaa televisiota, hakkaa pattereita.. Kirjaa voi lukea yhden sivun kerrallaan, sen jälkeen alkaa repiminen ja kiipeää pois sylistä. Laittaa uunia ja levyjä päälle, aukoo pakastimen ja jääkaapin. Imurin laittaa pois päältä koko ajan uudestaan ja uudestaan kun auttaa imuroinnissa. Repii astiat koneesta kun auttaa tiskaamisessa. Heittelee tyynyt ja peitot lattialle tai kantaa pois makkarista kun auttaa lakanoiden vaihdossa. Kiipeää pöntön päälle tai uittaa käsiään pöntössä kun auttaa pyykinpesussa. Ja kyllä kielletään, kyllä ohjataan sanallisesti, kyllä ollaan lapselle läsnä 24/7 koska mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Muumit ei tuhoa lastasi, älä anna muiden täydellisten äitien (vielä parempaa lapsettomien tuttujen) pilata myöskään omaa mielenterveyttäsi kritisoinnillaan.
No nyt ei puhuttu erityislapsista. Sinun lapsesi ei kahta tuntia pysyisi paikallaan tvn edessä. Erityislapsien perheet saa apua kotitöihinsä.
"No nyt ei puhuttu erityislapsista. Sinun lapsesi ei kahta tuntia pysyisi paikallaan tvn edessä. Erityislapsien perheet saa apua kotitöihinsä.[/quote]
Hienosti diagnisoit lapseni näkemättä, toistaiseksi pidetty ihan normaalina - tempperamenttisena ja nopea tempoisena vain. Tervekin lapsi voi olla haastava. Kerro vielä millä pätevyydellä ja ammattitaidolla määrittelet lapseni erityislapseksi näkemättä häntä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"No nyt ei puhuttu erityislapsista. Sinun lapsesi ei kahta tuntia pysyisi paikallaan tvn edessä. Erityislapsien perheet saa apua kotitöihinsä.
Hienosti diagnisoit lapseni näkemättä, toistaiseksi pidetty ihan normaalina - tempperamenttisena ja nopea tempoisena vain. Tervekin lapsi voi olla haastava. Kerro vielä millä pätevyydellä ja ammattitaidolla määrittelet lapseni erityislapseksi näkemättä häntä?
Eipä sitä diagnoosia tuossa vaiheessa asetetakaan. Työskentelen neuropsykiatristen häiriöiden kuntoutusyksikössä. Minulla on itselläni termperamenttiset lapset, tuo kuvauksesi ei ole temperamenttia tai normaalia vilkkautta vaan haastavaa käytöstä. Ja ihan ilman kynsiä ja hampaita, pyydä apua ja tukea ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat sen taaperon mukaan kotitöihin.
Joo, hyvä ehdotus. Sillä aikaa kun itte vaihtaa puhtaat petivaatteet sänkyyn niin taapero vie likaiset pyykkikoneeseen pyörimään. Ja taapero voi imuroida niin äiti perässä pesee lattiat. Kumma kun ei ap tätä tajunnut.
Oletko oikeasti noin tyhmä vai esitätkö vaan?
Mun taapero tykkää esim laittaa pyykkiä koneeseen ja kuivausrumpuun ja ojentaa mulle narulle laitettavaksi. Vie myös astioita koneesta kaappiin. Imuroi mun kanssa pitämällä imurista kiinni, pyyhkii pölyjä omalla rätillä...
Vau, sun hommat luistaa puolta nopeemmalla vauhdilla kun sun puolitoistavuotias muksu laittaa hihat heilumaan. Mahtava lapsi kun on noin suurena apuna helpottamassa sun kotitöitä noin pienenä jo. Imurointikin sujuu paljon nopeemmin kun hätinä kävelemään oppinut taapero pitää imurista kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat sen taaperon mukaan kotitöihin.
Joo, hyvä ehdotus. Sillä aikaa kun itte vaihtaa puhtaat petivaatteet sänkyyn niin taapero vie likaiset pyykkikoneeseen pyörimään. Ja taapero voi imuroida niin äiti perässä pesee lattiat. Kumma kun ei ap tätä tajunnut.
Oletko oikeasti noin tyhmä vai esitätkö vaan?
Mun taapero tykkää esim laittaa pyykkiä koneeseen ja kuivausrumpuun ja ojentaa mulle narulle laitettavaksi. Vie myös astioita koneesta kaappiin. Imuroi mun kanssa pitämällä imurista kiinni, pyyhkii pölyjä omalla rätillä...
Vau, sun hommat luistaa puolta nopeemmalla vauhdilla kun sun puolitoistavuotias muksu laittaa hihat heilumaan. Mahtava lapsi kun on noin suurena apuna helpottamassa sun kotitöitä noin pienenä jo. Imurointikin sujuu paljon nopeemmin kun hätinä kävelemään oppinut taapero pitää imurista kiinni.
Olen nyt eri, mutta kyllä meilläkin 1v. lapset on olleet mukana kotihommissa. Ei heistä sellaista apua ole etteikö itse pitäisi tehdä ihan samaa mitä ilmankin, mutta he nauttivat auttamisesta ja vanhemmat saa iloa pienten touhuilusta. Meidän esikoinen oppi kävelemään 10 kk ja kuopus 11 kk, 1,5v mentiin potkupyörällä pihaa ympäri melkoista vauhtia. 1,5v ei ole useinkaan mikään ”hädintuskin kävelemään oppinut” avuton tiellä oleva pötikkä.
Meillä oli arki samanlaista, kun lapsi oli tuon ikäinen. Isä tosin oli kuvioissa, mutta pitkiä aikoja poissa kotoa töiden vuoksi. Tehtiin paljon muutakin kuin vain tuijotettiin ruutua ja ihan hyvä lapsi tuosta tuli, vaikka sillon saikin katsoa 1-2h päivässä teletappeja. Meillä arki olisi ollut ihan kaaosta ilman lapsen päivän Netflix-taukoa.
Kun lapsi vähän kasvoi leikki mielummin tuntikausia legoilla kuin katsoi ruutua. Ruutuaika käytettiin silloin lähinnä opetuspeleihin ja lapsi oppi lukemaan 4-vuotiaana. Nyt on jo koululainen ja koulu sujuu hyvin. Ei ole tullut moitteita keskittymiskyvyttömyydestä. Ruutu houkuttaa taas, mutta ei sitä edelleenkään saa katsoa sen enempää kuin 1-2h päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi tuntia on kyllä minustakin iso määrä ruutuaikaa noin pienelle. Mutta ymmärrän, että tilanne on hankala ja ne työt on saatava tehtyä. Itse pelkäisin, että jos lapsi tottuu jo noin pienestä pitäen isoon määrään ruutuaikaa, voi sitä kehitystä olla vaikea katkaista myöhemmin. Tähtäisin sinuna siihen, ettei ainakaan joka päivä olisi ihan noin paljoa ruutuaikaa. Vaikka muuten oletkin läsnä, niin suositukset asiasta ovat aika yksiselitteiset ja perustuvat tutkittuun tietoon. Et silti ole huono äiti, tsemppiä!
Just hyvä, oot löytänyt jotain puuhaa minkä parissa viihtyy niin tietysti käytät sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapselle kannattaa tarjota tilaisuus osallistua kotitöihin, hän osaa laittaa pyykkiä koneeseen kun oot eka lajitellut valmiiksi mitä sinne saa laittaa.
Anna veteen kostutettu rätti millä saa pestä lattiaa tai pyyhkiä pölyjä.
Anna lapsen tiskata itse muoviset astiat.
Siis oikeastiko 1,5v jaksaa istua noin kauan paikoillaan tuijottamassa telkkaria? Ei minun lapset ainakaan viihtyneet, lähempänä 3v ikää alkoi vasta pystyä käyttämään tuota keinoa. Lisäksi ihmettelen että pitääkö nuo kaikki hommat joka päivä ja kerralla tehdä, ja miksi ihmeessä 1,5v ei käytä vaippaa yöllä jos sille on tarve? Noin vuotta vanhemman lapsen kohdalla tämä tarina vaikuttaisi uskottavammalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat sen taaperon mukaan kotitöihin.
Joo, hyvä ehdotus. Sillä aikaa kun itte vaihtaa puhtaat petivaatteet sänkyyn niin taapero vie likaiset pyykkikoneeseen pyörimään. Ja taapero voi imuroida niin äiti perässä pesee lattiat. Kumma kun ei ap tätä tajunnut.
Oletko oikeasti noin tyhmä vai esitätkö vaan?
Mun taapero tykkää esim laittaa pyykkiä koneeseen ja kuivausrumpuun ja ojentaa mulle narulle laitettavaksi. Vie myös astioita koneesta kaappiin. Imuroi mun kanssa pitämällä imurista kiinni, pyyhkii pölyjä omalla rätillä...
Vau, sun hommat luistaa puolta nopeemmalla vauhdilla kun sun puolitoistavuotias muksu laittaa hihat heilumaan. Mahtava lapsi kun on noin suurena apuna helpottamassa sun kotitöitä noin pienenä jo. Imurointikin sujuu paljon nopeemmin kun hätinä kävelemään oppinut taapero pitää imurista kiinni.
No hohhoi, ei siitä lapsesta tietenkään mitään oikeaa apua ole, nopeammin hoituisi ilman lasta, mutta lapsi pysyy tyytyväisenä kun saa "auttaa" ja osallistua, ei tarvitse passivoittaa ruudun ääreen.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä!
Mun 1,5 vuotias ei todellakaan malttaisi olla ruudun ääressä noin pitkään. Joku 5 min on ihan maksimi ”keskittymistä”. Sitten taas mennään johonkin suuntaan.Mä olen alkanut imuroida lapsen kanssa. Lapsi juoksee imurin ja minun perässä, välillä pitää imurin varresta kiinni, välillä touhuilee omiaan. Mutta on kuitenkin ns. mukana touhussa.
Kovasti on helpottanut kun asensin turvaportin keittiön viereen. Kun tiskaan keittiössä tai teen ruokaa, lapsi lukee/leikkii/liikkuu portin takana käytännössä ihan mun vieressä, ja pystyn koko ajan seuraamaan ja kommunikoimaan hänen kanssaan. Monesti on toki myös keittiössä mun kanssani, mut silloin ei tahdo kotitöistä tulla mitään…
Mä mietin ihan samaa :)
Aina sanotaan että ADHD-lapset on katsoneet liikaa ruutuja pienestä pitäen - no ainakaan mun ADHD:ta ei saanut hetkeksikään pysähtymään pienenä niin, että se olisi niitä ruutuja katsonut.
Kun isompia sisaruksia saattoi viihdyttää piirretyillä pieninä useamman tunninkin ( jos olin vaikka kipeänä, niin menin sohvalla kyljelleni nukkumaan ja nassikat " jalkapesään" katsomaan piirrettyjä, heräsin jos olivat lähdössä johonkin), tuon ADHD:n kanssa ei todellakaan ollut mitään mahdollisuutta moiseen.
Alle 3 v iässä telkkarin katsominen piti paikoillaan max 5 minuuttia ADHD-lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
WHO ei suosittele alle kaksivuotiaille ollenkaan ruutuaikaa. Siihen on syynsä ja sitä voitte miettiä samalla kun katsotte miten lapsenne synapsit kärähtää menemään ja hän jää dopamiinikoukkuun.
Avainsana on "suosittelee". WHO suosittelee myös, että me syötäisiin vähintään 400g kasviksia (pl. perunat ja bataatit), vähemmän kuin 30% kaloreita rasvasta sekä alle 5g suolaa päivässä. Sinä totta kai seuraat kaikkia WHO:n suosittelemia terveysneuvoja, koska muuten kuolema kolkuttelee jo ovella.
Ööh, olenko ainoa jonka mielestä nuo suositukset ovat oikein hyviä ja itse ainakin pyrin noudattamaan noita, paitsi että syön todennäköisesti enemmän kasviksia. Ei kai kyse ole siitä, että kuolema kolkuttelee ovella, vaan ihan vaan siitä, että haluaa pitää huolta itsestään ja perheestään niin hyvin kuin pystyy. Itse ainakin koen, että olen huomannut ihan itsessäni, aikuisessa, selkeitä vaikutuksia jotka liittyvät nimenomaan ruutuaikaan, someen ja internetiin. Enkä todellakaan ole ainoa, jolle nykyajan internetiin keskittyvä kulttuuri on aiheuttanut keskittymisongelmia. Siksi olisin itse huolissani, jos jo alle 2v. viettää paljon aikaa ruutujen parissa. Kaikille ei tule siitä ongelmia, mutta kyllähän se kasvattaa riskiä esim. uniongelmiin ja keskittymisvaikeuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erittäin haastavan taaperon äitinä haluaisin muistuttaa, että kaikki lapset eivät ole samanlaisia. Ärsyttää suunnattomasti ns. "helppojen lasten" äidit, jotka tulevat pätemään joka asiassa ja pitävät lapsensa helppoa luonnetta oman erityisen hienon kasvatuksensa tuloksena. Te, ette tiedä mitä arki on haastavan tapauksen kanssa. Ystäväni sai kolme helppoa tapausta, ennen kuin neljäs lapsi lisäsi ymmärrystä siitä, miten helppoja ekat kolme lasta olivat. Ja ihan saman kasvatuksen saaneet jokainen. Minun lapseni ei nuku päiväunia yksin sängyssä. Erittöin vaikea nukuttaa viereen ja jos lopulta nukahtaa herää heti jos yrittää ninjailla pois vierestä. Nukkuu kantorepussa, niin on nukkunut aina. Ja minun tulee kävellä tasaista tahtia ulkona - herää jos pysähdyn tai kumarrun, ei siinä voi kotitöitä tehdä samalla. Ulkoilla voi. Syömiseen vaatii paljon tukea tai sitten ei syö. Osaa juoda pullosta ja mukista, mutta ilman ohjausta ja valvontaa osaa myös kaataa juomansa lelujen, kenkien ym. Sisään. Ei pysy paikoillaan syöttötuolissa, kiipeää pöydälle tanssimaan. Jos syöttötuoli (vanttera ja painava malli) on hänen ulottuvillaan, työntää sen mihin vain, toiseen huoneeseen astikin ja kiipeää sen avulla sinne mihin ei muuten ylettäisi. Tuoleja ei voi pitää ollenkaan, sama juttu ja kaataaminen ei riitä. Sama koskee myös keinohevosta, pomppulelua ym. Niitä käytetään vain tikapuina. Kantaa myös sohvatyynyt pinoon ja kiipeää niiden avulla. Ei pysy paikoillaan muutenkaan. Ollenkaan. Hakkaa ovia, hakkaa televisiota, hakkaa pattereita.. Kirjaa voi lukea yhden sivun kerrallaan, sen jälkeen alkaa repiminen ja kiipeää pois sylistä. Laittaa uunia ja levyjä päälle, aukoo pakastimen ja jääkaapin. Imurin laittaa pois päältä koko ajan uudestaan ja uudestaan kun auttaa imuroinnissa. Repii astiat koneesta kun auttaa tiskaamisessa. Heittelee tyynyt ja peitot lattialle tai kantaa pois makkarista kun auttaa lakanoiden vaihdossa. Kiipeää pöntön päälle tai uittaa käsiään pöntössä kun auttaa pyykinpesussa. Ja kyllä kielletään, kyllä ohjataan sanallisesti, kyllä ollaan lapselle läsnä 24/7 koska mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Muumit ei tuhoa lastasi, älä anna muiden täydellisten äitien (vielä parempaa lapsettomien tuttujen) pilata myöskään omaa mielenterveyttäsi kritisoinnillaan.
No nyt ei puhuttu erityislapsista. Sinun lapsesi ei kahta tuntia pysyisi paikallaan tvn edessä. Erityislapsien perheet saa apua kotitöihinsä.
Ai mitä apua saa kotitöihin???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat sen taaperon mukaan kotitöihin.
Joo, hyvä ehdotus. Sillä aikaa kun itte vaihtaa puhtaat petivaatteet sänkyyn niin taapero vie likaiset pyykkikoneeseen pyörimään. Ja taapero voi imuroida niin äiti perässä pesee lattiat. Kumma kun ei ap tätä tajunnut.
Oletko oikeasti noin tyhmä vai esitätkö vaan?
Mun taapero tykkää esim laittaa pyykkiä koneeseen ja kuivausrumpuun ja ojentaa mulle narulle laitettavaksi. Vie myös astioita koneesta kaappiin. Imuroi mun kanssa pitämällä imurista kiinni, pyyhkii pölyjä omalla rätillä...
Vau, sun hommat luistaa puolta nopeemmalla vauhdilla kun sun puolitoistavuotias muksu laittaa hihat heilumaan. Mahtava lapsi kun on noin suurena apuna helpottamassa sun kotitöitä noin pienenä jo. Imurointikin sujuu paljon nopeemmin kun hätinä kävelemään oppinut taapero pitää imurista kiinni.
No hohhoi, ei siitä lapsesta tietenkään mitään oikeaa apua ole, nopeammin hoituisi ilman lasta, mutta lapsi pysyy tyytyväisenä kun saa "auttaa" ja osallistua, ei tarvitse passivoittaa ruudun ääreen.
Ja ihan oikeasti näin syntyy lapsia, jotka mielellään osallistuu kodin hommiin ja oppii niitä tekemään. Lapsella on valtava halu auttaa, mutta jos se halu nitistetään pienenä, niin sitten ollaankin isompien lasten kanssa siinä tilanteessa, että kaikkeen pitää patistella, lahjoa tai pakottaa.
Että kyllä, ne lapset kannattaa ottaa kotitöihin mukaan pienestä pitäen.
Vierailija kirjoitti:
Takavuosina oli näitä vanhempia, jotka ylpeinä kertoivat, miten jo kaksi-kolmevuotiaat osasivat hienosti pelata kännykällä pelejä. Muumit televisioruudusta ovat siihen verrattuna paljon parempi vaihtoehto, vaikka 1,5 v. on todella pieni katselemaan niitä yksin pitkään. Muumeissa tapahtuu 1,5-vuotiaalle (ja vielä vuosia vanhemmallekin) sellaisia juonikuvioita, että olisi hyvä, jos aikuinen olisi läsnä juttuseurana.
Etkö löydä aikaa siivoukselle jossakin sellaisessa välissä, kun poika on nukkumassa?
Millä perusteella muumien tai yhtään minkään katsominen telkkarista on parempi kuin kännykkäpelit? Mun lapset pelaa kännykällä esim palapelejä ja kirjainpelejä, värityspelejä, numeropelejä. Isompi oppi lukemaankin ekapeliä pelaamalla. Kyllä ne minusta on parempi tapa viettää ruutuaikaa kuin passiivinen telkun tuijotus. Muumeissakin on paljon kohtauksia jotka saattaa olla lapsesta pelottavia, ei se minusta edes sovi ihan pienille.
Avainsana on "suosittelee". WHO suosittelee myös, että me syötäisiin vähintään 400g kasviksia (pl. perunat ja bataatit), vähemmän kuin 30% kaloreita rasvasta sekä alle 5g suolaa päivässä. Sinä totta kai seuraat kaikkia WHO:n suosittelemia terveysneuvoja, koska muuten kuolema kolkuttelee jo ovella.