Päätinkin alkaa passata miestäni täysillä
Mieheni on käyttäytynyt viimeisimmän vuoden ajan aivan kammottavalla tavalla itseäni kohtaan: haukkuu minua mm. p*skakasaksi ja haisevaksi lehmäksi tms. sekä uhkailee ja saa raivokohtauksia sekä huutaa. Olen harkinnut eroa jo pidemmän aikaa, mutta päätin tosissani vielä kokeilla, mitä tapahtuu, jos kokeilenkin uutta lähestymistapaa asiaan. Olen itse tasa-arvoisesta perheestä ja ennen mekin tehtiin kotityöt puoliksi, kun meillä on kuitenkin kaksi pientä (molemmat uhmaikäisiä) lasta, joten suurin osa ajastani on mennyt lasten hoitamiseen. Mies on myös valittanut minusta vanhemmilleen ja haukkuu laiskaksi ja flegmaattiseksi, kun en passaa häntä.
Tänään päätin, että passaan siis miestä. Sovimme sen yhdessä tuumin. Teen hänelle eteen ateriat ja laitan ne tarjolle hänen toiveidensa mukaan sekä muutenkin passaan ja laitan vaatteet valmiiksi. Muutan myös asennettani nöyremmäksi. Kokeilumme on syyskuun loppuun saakka ja pyysin, että mies kertoo vanhemmilleen minusta kerrankin positiivisemmalla tavalla jne. Tosin mahdollisesti aion harkita eroa sitten lokakuussa. Tämä ei ole provo. Miltä kuulostaa?
Kommentit (64)
Onneksi olen sinkku ja sinkkuna pysyn. Todellakaan ala aikuista ihmistä passaamaan, hyi helevetti.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 11:42"]
Provo tai ei mutta tiedän tollasia naisia, ihan tyhmiä kuin ämpärit ja ei voi lähteä vaikka saa turpaan ja haukkuja sitten passataan vaan ja valitetaan. Exäni äiti oli tällainen tyhmä tumpula, enkä ihmettele sillä kasvatuksella miksi miehestä tuli kunnon laiskadovinisti ja naisten alisaja, sanoi vielä omasta tyttärestään ja hänen suhteestaan joka on kaikinpuolin huono ja väkivaltainen että; "eihän nyt voi lähteä tuosta suhteesta eikä toivottavasti lähdekään koskaan, kuolee muuten..." mitä vittua?? Ei suinkaan nykyään voi poliisille ilmoittautua ja hakea turvapaikkaa vasn srn sijasn pelkää silmästä silmään joka päivä.. Todella uskomattomia ihmisiä löytyy maailmasta, typeriä ja tyhmiä ja sivullisetkin kärsii. Itse en jäänyt suhteeseen heti kun miehen oikea luonne kävi selville, hyvin piilotteli sitä ensin.
[/quote]
En tiedä tyhmyydestäni; mieheni mielestä olen kylläkin "tyhmä kana" ja matemaattisesti lahjaton. Silti koulussa (lukiossakin) pitkä matematiikka oli aina ysi tai kymppi ja keskiarvoni oli lähellä kymppiä. Yliopistossa olen tahkonnut opintoja melko vähällä vaivalla ja nopeasti. Mieheni jo seurustelun alkuaikoina jauhoi siitä, kuinka naiset ovat aina miehiä tyhmempiä ja huonompia matemaattisissa aineissa ja että hän itse on poikkeuksellisen lahjakas em. alalla. Noh, hän on toki DI, mutta silti en käsitä moista asennetta. Itse olen myös erittäinkin tasa-arvoisesta kodista kotoisin ja isäni ja äitini jakoivat kotityöt käytännössä tasan. Isäni ei koskaan lyönyt äitiäni.
Tämän "kokeeni" aikana olen kyllä huomannut, että mikään ei ole toistaiseksi parantunut suhteessamme, vaan kaikki on mennyt oikeastaan pahempaan päin. Mies ei koe tilanteesta mitään huonoa omaatuntoa, vaan omasta mielestään ansaitsee kaiken ja mun pitäisi tehdä kaikenlaista vielä enemmän kuin jo nyt tämänkin aikana. Hän myös sanoi, että alkaa pyytää minulta markkinahintaista vuokraa siitä, kun asun täällä yhteisessä kodissamme. Nyt olen selvinnyt vain vastikkeella ja parillä kympillä siihen päälle. Mutta mies on minulle jo pidemmän aikaa tolkuttanut sitä, että se on liian vähän, jos vertaa alueen vuokriin.
Kuitenkin mä joudun jakamaan asunnon hänen kanssaan ja olen mieheni määräysvallassa, joten ei tätä voi verrata "omaan" omistus- tai vuokra-asuntoon, jossa olen oman itseni herra. Mies eräänä päivänä määräsi myös mut lattialle patjalle nukkumaan (siitä on tosin jo kohta vuosi aikaa) ja kielsi oman sängyn hankkimisen, vaikka olisin toki omilla rahoillani ostanut vuoteen ja ihan tyylikkään näköisen, että sopii sisustukseen. Mies itse toki nukkuu kunnon parivuoteessa. Mutta joo, en tiedä itsekään, miksi jaksan tätä tilannetta.
Tämä mun "testini" oli vain viimeinen yritykseni korjata tilannetta, mutta eipä se näytä auttavan. Olen ilmeisesti sitten miehen mielestä niin nolo ja surkea "loinen", että hän sillä oikeuttaa käytöksensä. Miehelläni on itseasiassa erittäin lassukkamaiset mielipiteet muutenkin. :(
[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 19:02"]Mieheni ei siis myöskään tee meillä mitään ns. miesten töitäkään, vaan mies vinkuu itse minut vaihtamaan lamput ja korjaamaan lipaston jne. Ja maksan myös 50% ruoista sekä miehen vastikkeen kokonaan. Olen vain niin kypsä tähän ainaiseen riitelyyn, että ehkä tämä sitten auttaa. Mies nimittäin on pyytänyt minua aiemminkin ottamaan mallia mummostani ja papastani (mummo passaa pappaani aivan mielettömän paljon).
[/quote] Herranjumala mikä kynnysmatto olet! Mies varmaan vielä pettää sua samalla kun peset miehen vaatteita. Lähde nyt äkkiä meneen!
[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 19:08"]Ymmärrän myös tuota passaamiskuviota, jos mies ns. tuo leivän taloon eli tienaa hyvin ja antaa naisen käyttöön rahaa. Meillä maksan oikeasti kaikesta puolet, vaikka tuloni ovat pienemmät, rakkauttakaan ei enää ole, enkä hyödy miehestä mitenkään. Olemme ainoastaan lasten vuoksi aviossa enää. Tämä on minulta täysin epätoivoinen viimeinen tekoni tässä tilanteessa.
[/quote]
Täytyy sanoa että on tosiaan aika epätoivoista.
Saako lapset tästä jotain sitten että kannattaa?
Jos siis lastenhuoneessa pitää olla koko ajan?
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 12:03"][quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 11:42"]
Provo tai ei mutta tiedän tollasia naisia, ihan tyhmiä kuin ämpärit ja ei voi lähteä vaikka saa turpaan ja haukkuja sitten passataan vaan ja valitetaan. Exäni äiti oli tällainen tyhmä tumpula, enkä ihmettele sillä kasvatuksella miksi miehestä tuli kunnon laiskadovinisti ja naisten alisaja, sanoi vielä omasta tyttärestään ja hänen suhteestaan joka on kaikinpuolin huono ja väkivaltainen että; "eihän nyt voi lähteä tuosta suhteesta eikä toivottavasti lähdekään koskaan, kuolee muuten..." mitä vittua?? Ei suinkaan nykyään voi poliisille ilmoittautua ja hakea turvapaikkaa vasn srn sijasn pelkää silmästä silmään joka päivä.. Todella uskomattomia ihmisiä löytyy maailmasta, typeriä ja tyhmiä ja sivullisetkin kärsii. Itse en jäänyt suhteeseen heti kun miehen oikea luonne kävi selville, hyvin piilotteli sitä ensin.
[/quote]
En tiedä tyhmyydestäni; mieheni mielestä olen kylläkin "tyhmä kana" ja matemaattisesti lahjaton. Silti koulussa (lukiossakin) pitkä matematiikka oli aina ysi tai kymppi ja keskiarvoni oli lähellä kymppiä. Yliopistossa olen tahkonnut opintoja melko vähällä vaivalla ja nopeasti. Mieheni jo seurustelun alkuaikoina jauhoi siitä, kuinka naiset ovat aina miehiä tyhmempiä ja huonompia matemaattisissa aineissa ja että hän itse on poikkeuksellisen lahjakas em. alalla. Noh, hän on toki DI, mutta silti en käsitä moista asennetta. Itse olen myös erittäinkin tasa-arvoisesta kodista kotoisin ja isäni ja äitini jakoivat kotityöt käytännössä tasan. Isäni ei koskaan lyönyt äitiäni.
Tämän "kokeeni" aikana olen kyllä huomannut, että mikään ei ole toistaiseksi parantunut suhteessamme, vaan kaikki on mennyt oikeastaan pahempaan päin. Mies ei koe tilanteesta mitään huonoa omaatuntoa, vaan omasta mielestään ansaitsee kaiken ja mun pitäisi tehdä kaikenlaista vielä enemmän kuin jo nyt tämänkin aikana. Hän myös sanoi, että alkaa pyytää minulta markkinahintaista vuokraa siitä, kun asun täällä yhteisessä kodissamme. Nyt olen selvinnyt vain vastikkeella ja parillä kympillä siihen päälle. Mutta mies on minulle jo pidemmän aikaa tolkuttanut sitä, että se on liian vähän, jos vertaa alueen vuokriin.
Kuitenkin mä joudun jakamaan asunnon hänen kanssaan ja olen mieheni määräysvallassa, joten ei tätä voi verrata "omaan" omistus- tai vuokra-asuntoon, jossa olen oman itseni herra. Mies eräänä päivänä määräsi myös mut lattialle patjalle nukkumaan (siitä on tosin jo kohta vuosi aikaa) ja kielsi oman sängyn hankkimisen, vaikka olisin toki omilla rahoillani ostanut vuoteen ja ihan tyylikkään näköisen, että sopii sisustukseen. Mies itse toki nukkuu kunnon parivuoteessa. Mutta joo, en tiedä itsekään, miksi jaksan tätä tilannetta.
Tämä mun "testini" oli vain viimeinen yritykseni korjata tilannetta, mutta eipä se näytä auttavan. Olen ilmeisesti sitten miehen mielestä niin nolo ja surkea "loinen", että hän sillä oikeuttaa käytöksensä. Miehelläni on itseasiassa erittäin lassukkamaiset mielipiteet muutenkin. :(
[/quote]
Et sinä voi olla tosissasi.
Sano nyt jo äkkiä että aprillia, aprillia!
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 09:48"]
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 09:42"]No niin, kokeilu jatkuu. Mies heti aamun aluksi haukkui minut taas "haisevaksi p*skaläjäksi" ja sanoi, että "menehän valmistelemaan sitä aamiaista, v*tun ihrakasa ja haiseva lehmä!". Eilen illalla menin auliisti lenkille, kun hän haukkui minua lihavaksi (olen siis 174 cm/66 kg - en nyt niin timmi, mutten mikään läskikään). T. ap [/quote] Siis täh ja jaksat kuunnella tommosta sontaa? Nyt kokeilu seis ja oma asunto hakuun. Haukkukoot miehesi vaikka vessapyttyä.
[/quote]
ootko sä ihna terve, opetat lapsillekin että miehen on ihan ok haukkua ja alistaa naista, ja pakinksi kuuluu vielä pasatakin siitä hyvästä..??
hanki nyt hyvä ihminen apua !!
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 12:03"]
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 11:42"]
Provo tai ei mutta tiedän tollasia naisia, ihan tyhmiä kuin ämpärit ja ei voi lähteä vaikka saa turpaan ja haukkuja sitten passataan vaan ja valitetaan. Exäni äiti oli tällainen tyhmä tumpula, enkä ihmettele sillä kasvatuksella miksi miehestä tuli kunnon laiskadovinisti ja naisten alisaja, sanoi vielä omasta tyttärestään ja hänen suhteestaan joka on kaikinpuolin huono ja väkivaltainen että; "eihän nyt voi lähteä tuosta suhteesta eikä toivottavasti lähdekään koskaan, kuolee muuten..." mitä vittua?? Ei suinkaan nykyään voi poliisille ilmoittautua ja hakea turvapaikkaa vasn srn sijasn pelkää silmästä silmään joka päivä.. Todella uskomattomia ihmisiä löytyy maailmasta, typeriä ja tyhmiä ja sivullisetkin kärsii. Itse en jäänyt suhteeseen heti kun miehen oikea luonne kävi selville, hyvin piilotteli sitä ensin.
[/quote]
En tiedä tyhmyydestäni; mieheni mielestä olen kylläkin "tyhmä kana" ja matemaattisesti lahjaton. Silti koulussa (lukiossakin) pitkä matematiikka oli aina ysi tai kymppi ja keskiarvoni oli lähellä kymppiä. Yliopistossa olen tahkonnut opintoja melko vähällä vaivalla ja nopeasti. Mieheni jo seurustelun alkuaikoina jauhoi siitä, kuinka naiset ovat aina miehiä tyhmempiä ja huonompia matemaattisissa aineissa ja että hän itse on poikkeuksellisen lahjakas em. alalla. Noh, hän on toki DI, mutta silti en käsitä moista asennetta. Itse olen myös erittäinkin tasa-arvoisesta kodista kotoisin ja isäni ja äitini jakoivat kotityöt käytännössä tasan. Isäni ei koskaan lyönyt äitiäni.
Tämän "kokeeni" aikana olen kyllä huomannut, että mikään ei ole toistaiseksi parantunut suhteessamme, vaan kaikki on mennyt oikeastaan pahempaan päin. Mies ei koe tilanteesta mitään huonoa omaatuntoa, vaan omasta mielestään ansaitsee kaiken ja mun pitäisi tehdä kaikenlaista vielä enemmän kuin jo nyt tämänkin aikana. Hän myös sanoi, että alkaa pyytää minulta markkinahintaista vuokraa siitä, kun asun täällä yhteisessä kodissamme. Nyt olen selvinnyt vain vastikkeella ja parillä kympillä siihen päälle. Mutta mies on minulle jo pidemmän aikaa tolkuttanut sitä, että se on liian vähän, jos vertaa alueen vuokriin.
Kuitenkin mä joudun jakamaan asunnon hänen kanssaan ja olen mieheni määräysvallassa, joten ei tätä voi verrata "omaan" omistus- tai vuokra-asuntoon, jossa olen oman itseni herra. Mies eräänä päivänä määräsi myös mut lattialle patjalle nukkumaan (siitä on tosin jo kohta vuosi aikaa) ja kielsi oman sängyn hankkimisen, vaikka olisin toki omilla rahoillani ostanut vuoteen ja ihan tyylikkään näköisen, että sopii sisustukseen. Mies itse toki nukkuu kunnon parivuoteessa. Mutta joo, en tiedä itsekään, miksi jaksan tätä tilannetta.
Tämä mun "testini" oli vain viimeinen yritykseni korjata tilannetta, mutta eipä se näytä auttavan. Olen ilmeisesti sitten miehen mielestä niin nolo ja surkea "loinen", että hän sillä oikeuttaa käytöksensä. Miehelläni on itseasiassa erittäin lassukkamaiset mielipiteet muutenkin. :(
[/quote]
Jaa sä olet taas se tyyppi joka kitisee ukostaan täällä joka toinen viikko ja jota on ohjeistettu mutta turhaan kun sä et vaan usko ettei toi sun parisuhtees toimi. Mä luovutan sun suhteen ihan täysin nyt. Jää ihan rauhassa sinne parisuhdehelvettiisi ja lakkaa valittamasta täällä kun et kerran neuvoja kuuntele.
Olen auttanut lukemattomia kaltaisiasi naisia mutta he ovat aktiivisesti etsineet ulospääsyä, ottaaneet ohjeet ja lähteneet sen sijaan että olisivat jääneet voivottelemaan ja keksimään tekosyitä miksi eivät voi muka jättää sitä huonosti kohtelevaa miestä. He ovat myöskin saaneet elämänsä raitelleen lähdön jälkeen, sulla ei ole edes motivaatiota pelastaa itseäsi. Mulle riitti.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 12:03"]
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 11:42"]
Provo tai ei mutta tiedän tollasia naisia, ihan tyhmiä kuin ämpärit ja ei voi lähteä vaikka saa turpaan ja haukkuja sitten passataan vaan ja valitetaan. Exäni äiti oli tällainen tyhmä tumpula, enkä ihmettele sillä kasvatuksella miksi miehestä tuli kunnon laiskadovinisti ja naisten alisaja, sanoi vielä omasta tyttärestään ja hänen suhteestaan joka on kaikinpuolin huono ja väkivaltainen että; "eihän nyt voi lähteä tuosta suhteesta eikä toivottavasti lähdekään koskaan, kuolee muuten..." mitä vittua?? Ei suinkaan nykyään voi poliisille ilmoittautua ja hakea turvapaikkaa vasn srn sijasn pelkää silmästä silmään joka päivä.. Todella uskomattomia ihmisiä löytyy maailmasta, typeriä ja tyhmiä ja sivullisetkin kärsii. Itse en jäänyt suhteeseen heti kun miehen oikea luonne kävi selville, hyvin piilotteli sitä ensin.
[/quote]
En tiedä tyhmyydestäni; mieheni mielestä olen kylläkin "tyhmä kana" ja matemaattisesti lahjaton. Silti koulussa (lukiossakin) pitkä matematiikka oli aina ysi tai kymppi ja keskiarvoni oli lähellä kymppiä. Yliopistossa olen tahkonnut opintoja melko vähällä vaivalla ja nopeasti. Mieheni jo seurustelun alkuaikoina jauhoi siitä, kuinka naiset ovat aina miehiä tyhmempiä ja huonompia matemaattisissa aineissa ja että hän itse on poikkeuksellisen lahjakas em. alalla. Noh, hän on toki DI, mutta silti en käsitä moista asennetta. Itse olen myös erittäinkin tasa-arvoisesta kodista kotoisin ja isäni ja äitini jakoivat kotityöt käytännössä tasan. Isäni ei koskaan lyönyt äitiäni.
Tämän "kokeeni" aikana olen kyllä huomannut, että mikään ei ole toistaiseksi parantunut suhteessamme, vaan kaikki on mennyt oikeastaan pahempaan päin. Mies ei koe tilanteesta mitään huonoa omaatuntoa, vaan omasta mielestään ansaitsee kaiken ja mun pitäisi tehdä kaikenlaista vielä enemmän kuin jo nyt tämänkin aikana. Hän myös sanoi, että alkaa pyytää minulta markkinahintaista vuokraa siitä, kun asun täällä yhteisessä kodissamme. Nyt olen selvinnyt vain vastikkeella ja parillä kympillä siihen päälle. Mutta mies on minulle jo pidemmän aikaa tolkuttanut sitä, että se on liian vähän, jos vertaa alueen vuokriin.
Kuitenkin mä joudun jakamaan asunnon hänen kanssaan ja olen mieheni määräysvallassa, joten ei tätä voi verrata "omaan" omistus- tai vuokra-asuntoon, jossa olen oman itseni herra. Mies eräänä päivänä määräsi myös mut lattialle patjalle nukkumaan (siitä on tosin jo kohta vuosi aikaa) ja kielsi oman sängyn hankkimisen, vaikka olisin toki omilla rahoillani ostanut vuoteen ja ihan tyylikkään näköisen, että sopii sisustukseen. Mies itse toki nukkuu kunnon parivuoteessa. Mutta joo, en tiedä itsekään, miksi jaksan tätä tilannetta.
Tämä mun "testini" oli vain viimeinen yritykseni korjata tilannetta, mutta eipä se näytä auttavan. Olen ilmeisesti sitten miehen mielestä niin nolo ja surkea "loinen", että hän sillä oikeuttaa käytöksensä. Miehelläni on itseasiassa erittäin lassukkamaiset mielipiteet muutenkin. :(
[/quote]
kuule ap minusta sinä kuulostaa tyhmältä kun lukee näitä juttujasi. Ei sillä väliä mitä arvosanoja sai koulussa jos antaa toisen kohdella itseään ja lapsiaan noin törkeästi.
jotenkin vaikuttaa siltä että miehesi ottaa ilon irti typerältä kokeilustanne. Luuletko että saat sitten sopuisan eron? En usko. Vaan viimeisinä päivinä saat turpaan oikein kunnolla. Mies ottaa viimeisetkin ilot irti tilanteesta. Sinua ottaisin NYT puhelimen käteen ja soittaisit itselleni ja lapsille paikan. Vaikka turvakotiin. Ja lähdet vielä tänään. Ajattelisit edes lapsiasi jos et itsestäsi välitä. Saattaa nimittäin käydä että kuolet kokeiluksi aikana ja lapset joutuvat elättinä miehesi kanssa ilman että olet suojelemassa. Tai mies joutuu vankilaan ja lapset mihin lie.
Unohda jo typerät lupauksesi kokeilusta. Millään lupauksella tuollaiselle "miehelle" ei ole väliä joka lyö ja haukkuu.
Lähde TÄNÄÄN lasten kanssa äläkä palaa!
Älkää ruokkiko trollia. Kukaan ihminen ei ole noin tyhmä. Jaksatte vielä uskoa moista schaibaa, hihih!
Täähän on jonkun miehen kirjoittama. Impotentin fantasia :)
Jos tää on totta, niin ap, sä olet perheväkivallan uhri. Sekä fyysisen että henkisen väkivallan. Nyt haet apua itsellesi ja lapsillesi, muuten teille kaikille voi ihan oikeasti käydä huonosti. Miehesi on yksiselitteisesti paha ihminen, eikä mikään passaaminen sitä voi muuttaa. Ota yhteyttä vaikka lähimpää turvakotiin.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 19:20"]
[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 19:09"]
Mikset vaan eroa heti?
[/quote]Haluaa, että mies muistaa sitten mitä menetti? :'D
Älä nyt vaan ap päädy siihen, että tuollainen kuvio on ok. Mies ei arvosta sua yhtään, joten ei ole sinun huolenpitoasi ansainnut.
[/quote]Tuo! ei yhtään huono idea jos on jo päättänyt erota... mieshän ei tee mitään joten sit ku akka häipyy niin mies on ihan ymmällään kun ei ole ruokaa jääkaapissa, jokin (viemättömät roskat) haisee koko ajan ja valot ei toimi kun kukaan ei vaihda lamppua :D kunhan ap et sitten eron otettuasi huoli miestä takaisin
Musta tää on joku yleinen parisuhdeneuvojien kuvio, kokeillaan tehdä kuukausi toiselle kaikki mahdollinen mukavuus ja katsotaan sit, lähtiskö juttu uusille raiteille, kun toisesta löytyy taas se kiva puolisko.
Mua surettaa ja itkettää niin hirveesti teidän lasten puolesta, kun ne joutuu tollasta katteleen.
Ollaan siis joka tapauksessa eroamassa, ellei ihmettä tapahdu. Mies vetoaa myös siihen, että hänen kaikkien kavereittensa vaimot kuulemma tekevät kaikki kotityöt yksin ja sama pätee hänen lapsuudenkotiinsa. Mies on nyt sitten valinnut keittokirjoista etukäteen toivereseptejään ja olen laitellut hänelle välipaloja, kun hän makaa elokuvaa katsomassa sängyssään. Ei tämä tule olemaan mikään normaalikuvio ja tosiaan en tule sietämään tällaista jatkossa. Eli ero on siis tulossa. Haluaisin vain erota ns. ystävinä ja että hänelle jäisi hyvä mieli, joten voisimme eron jälkeen olla hyvissä väleissä. T. Ap
Ap ihan oikeesti. Luuletko tosiaan tekeväsi nyt viisaasti. Miksi ihmeessä mies eroaisi leppoisasti tuollaisesta suhteesta jossa hänellä on oma kotiorja? Todennäköisesti kohtelusta huononee entisestään kun kokeilu lähestyy loppuaan.
lapsetkin saa ihan kieroutuneen kuvan parisuhteessa elämisestä.
oksettava mies ja oksettava äiti jos suostuu elämään lastensa kanssa noin.
Tää on nyt taas sama tyyppi joka jauhaa tätä joka viikko. Joudun nukkumaan lattialla jne. jne. Sinulle on sanottu jo monessa ketjussa monta viikkoa että lähde. Kenelläkään ei riitä sympatia jos et tee itse mitään, ja suostut tuollaiseen. Et voi olla ihan terve itsekään?
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 18:54"]
Ap ihan oikeesti. Luuletko tosiaan tekeväsi nyt viisaasti. Miksi ihmeessä mies eroaisi leppoisasti tuollaisesta suhteesta jossa hänellä on oma kotiorja? Todennäköisesti kohtelusta huononee entisestään kun kokeilu lähestyy loppuaan.
lapsetkin saa ihan kieroutuneen kuvan parisuhteessa elämisestä.
oksettava mies ja oksettava äiti jos suostuu elämään lastensa kanssa noin.
[/quote]
Noh, tilanteeni on tosi epätoivoinen, kun mies käyttäytyy ihan kauhealla tavalla mua kohtaan. Ajattelin, että teen sitten niin kuin hän haluaa, vaikka se menisikin epämukavuusalueelle. Esim. hän alkoi haukkua mua lihavaksi (olen oikeasti hoikka), niin lähdin eilen illalla välittömästi lenkille juoksemaan. Ainakaan se mun vanha toimintamallini eli asioista keskustelu ja väittely sekä itseni ja mielipiteitteni epätoivoinen puolusteleminen ei auta miestäni vastaan. Minulla on oikeasti aivan erilaiset elämänarvot kuin miehelläni, joten siksi osittain ollaan jatkuvasti törmäyskurssilla. Itselleni on tärkeää perhe, rakkaus, terveys, luonto jne., kun taas miehelleni on ihan oikeasti kaikkein tärkeintä raha ja sen tuoma turvallisuus ja mukavuus sekä status ja lisäksi konsolipelaaminen ja tiettyjen samojen tv-sarjojen katsominen jopa monta tuntia putkeen päivässä. Mieheni on erittäin konservatiivinen ja jopa sovinistinen ja hän on maalta kotoisin sekä inhoaa kierrättämistä ja ympäristön huomioimista, itse olen kotoisin siitä "punavihreästä kuplasta", vaikka en nyt ihan puhdasoppinen sen edustaja olekaan. Jälkikäteen ajatellen ihmettelen sitä, miten edes päädyin hänen kanssaan yhteen. Ja tosiaan on ero vireillä jo ja asuntoa etsiskelen. Eihän tästä tosiaan mitään tule.
no nyt en ainakaan ihmettele miksei asennetta naisiin ja naisten asemaa ihan helpolla olla saatu edes tämän vertaa kohotettua. jos tällasia vielä löytyy niin ei kamalasti oo sanottavaa...