Isovanhempi haluaa hankkia lapsellemme "kaikki isot jutut"
Kyllä, ihmisillä on isompiakin ongelmia, mutta meillä on tosi rasittava tilanne. Lapsemme on isovanhempien ainoa lapsenlapsi, eikä muita lapsenlapsia ole tulossa. Yksi isovanhemmista haluaa ehdottomasti hankkia lapsellemme kaikki isot ja näkyvät jutut. Tyyliin, että on halunnut hankkia lapsellemme vaunut, ulkohaalarit ja muut. Hän ei siis kysy meiltä, että onko meillä jo nämä tavarat/millaiset haluaisimme, vaan hän hankkii omasta mielestään kivannäköiset kysymättä meiltä ja tuo ne kotiimme. Isovanhempi on esimerkiksi tuonut meille haalarit jo useammassa koossa valmiiksi nurkkiin pyörimään ja joudumme nyt pitämään noita kaapeissa odottamassa tulevia syksyjä ja talvia.
Olemmeko pikkumaisia puolisoni kanssa, kun haluaisimme itse valita ainoan lapsemme haalarit ja muut isot asiat? Lapsi on pieni vain vähän aikaa ja ei mene kauaa, kun lapsi haluaa valita nuo itse. Olisi mukava tässä vaiheessa pukea lapsi niin kuin itse parhaaksi näkee. Ei siinäkään mitään, jos isovanhempi haluaisi vaikka taloudellisesti osallistua jonkun haalarin hankintaan ja antaisi sitä varten rahaa, mutta miksi isovanhemman pitää saada itse valita nuo jutut? Hän on jo oman lapsensa aikoinaan vaatettanut, nyt on meidän vuoro.
Ja kun joku kysyy, niin on sanottu asiasta isovanhemmalle, mutta ei usko. Ei suostu ostamaan sukkia ja muuta pientä tarpeellista, koska haluaa hankkia ne isot asiat. Tietää myös, että mietimme ympäristöasioita sen verran, ettemme vain kykene heittämään isovanhemman antamia tavaroita pois ja ostamaan uusia tilalle. Me saadaan sitten päivittäin katsella noita isovanhemman ostamia tavaroita, jotka eivät ole mieluisia eivätkä sellaisia, mitä olisimme omalle lapsellemme hankkineet (osa on esim. hankalasti puettavia).
Kommentit (760)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule. Me saamme lahjaksi myös rahaa. Joululahjojen joukossa on kirjekuoressa 100 euron seteli, eli mahdollisimman hankalasti taas. Pitää olla tarkkana, että se ei vahingossa päädy lahjapapereiden kanssa roskikseen. Noin iso seteli ei käy joka kaupassa. Pankkiin kun sen vie, joutuu kauhean kyselyn kohteeksi mistä tämä raha on peräisin.
Minulla on todennäköisesti parempi palkka kuin isovanhempien eläkkeet ovat yhteensä. Me emme tarvitse rahaa tai tavaraa lahjaksi emmekä erityisesti halua sellaisia lahjoja, joista aiheutuu meille turhaa työtä, kuten se satasen setelin käyttäminen jossakin tai väärän kokoisen vaatteen vaihtaminen tai kierrättäminen.
Jostain syystä lahjan pitää olla mahdollisimman iso ja näyttävä, joten ei voi antaa viittä kahdenkympin seteliä, pitää olla se satasen seteli. Ei voi antaa pelikonsolia, pitää antaa näyttävämpi televisio. Jne.
Eli nyt on annettu se himoittu rahakin jo väärin? 100€ seteli ei kelpaa kun miniälle pitää olla 5 x 20€?
Ootko ihan tosissasi? Eli isovanhempien pitäisi osata lukea ajatuksia ennustaakseen millaisena setelinä miniä perheelle annetun rahalahjan tänä jouluna tahtoo?
Me emme halua lahjaksi rahaa. Miten se voi olla niin vaikea käsittää?
Monille se on kuule vaikea käsittää, koska niin monet elää tosi vähillä rahoilla ; toimeentulotuilla, työkyvyttömyyseläkkeillä, tai hyvin pienellä palkalla. Minäkään en rahassa kylve, joten ottaisin ihan mielelläni lahjaksi rahaa, vaikka kyllä pelkkä kukkakimppukin minua ilahduttaa.
Teillä on asiat taloudellisesti hyvin. Ole onnellinen edes siitä. Muustahan täällä ei tiedetä, mutta taloudellinen turva on aina hyvä asia.
Mitä sinä sitten toivoisit saavasi lahjaksi? Vai etkö halua mitään? Ihan vilpittömästi kysyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten merkillistä, miten se on aina itsekästä kerjäämistä, vaatimista ja kinuamista, kun kertoo mitä lapset tarvitsee tai mistä on iloa.
Sitten taas se on epäitsekästä, että kannetaan toisen kotiin 10 kertaa kalliimpaa roinaa, josta ei koskaan tule olemaan kenellekään mitään iloa.
t. se itsekäs paska, joka yritti sanoa että laittakaa mieluummin 10 euroa lapsen tilille kahdesti vuodesta sen sijaan että kannatte tänne pallomeren.
Tää on pientä verrattuna tämän ketjun kokemuksiin, mutta kerran ex-anoppi kyseli, mitä lapselle synttärilahjaksi. Tiesin, että hän tekee mielellään käsitöitä ja tiesin hänellä olevan ylimääräisiä kankaita (oli vasta ollut puhetta, kun oli saanut äitinsä jäämistöistä niitä) ja oma lapsi oli pahimmoilleen vauvanukkeiässä. Pyysin siis, että tekisi vaikka jotain petivaatteita tytölle nukensänkyyn, kun sänky oli, mutta ei peittoa, tyynyä, lakanoita jne.
Viikko ennen synttäripäivää ex-anoppi tulee kylään, mukanaan nukensänkyyn peitto, tyyny ja aluslakana. Synttäripäivänä lahjapaketista löytyi vihreä käsilaukun muotoinen koristetyyny (WTF??).
Just tällaista se on. Sillä erotuksella, että te myös saitte tarvitsemanne jutut, ne nuken vuodevaatteet. Silti piti synttärilahjaksi, siis tärkeämmäksi lahjaksi, antaa jotain ihan muuta. Anoppi halusi tehdä hauskan koristetyynyn ja lapsen piti ottaa se lahjaksi vastaan. Vaikka nuo nukkejutut olisivat jääneet ikuisesti positiivisesti mieleen tosi mieluisana synttärilahjana.
Tämä nyt on ihan turhaa valitusta. Mummo oli tehnyt toivotut jutut ja antanut ne lapselle, ja lahjaksi tuonut vielä jonkun omasta mielestään kivan jutun. Ihan naurettavaa itkeä että ne vuodevaatteet olisi pitänyt olla paketissa.
Muuten en yhtään puolustele rajattomia ja röyhkeitä mummoja, mutta tässä esimerkissä vika ei kyllä nyt ollut mummossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on vinkki kaikille isovanhemmille ja aikuisten lasten vanhemmille: antakaa rahaa. Nuorella lapsiperheelle sitä harvoin on ylenmäärin käytettävissä. Eikä mitään 20 euroa per kertaa vuodessa, vaan ihan vaikka 500-1000 euroa silloin tällöin, jos/kun siihen on varaa. Auttaa huomattavasti ostamaan lapsenlapselle tärkeitä juttuja, tai se oma lapsi saa vaikka ostettua jonkun tärkeän kodinkoneen.
Ja jatkanpa vielä. Meillä anoppi antaa isoja summia rahaa suoraan alakouluikäisille lapsille. Että ostakaa mitä haluatte, mummo voi vaikka viedä teidät shoppailemaan. Sieltä sitten kannetaan kotiin viisisataa littlest Pet shoppia,lol-palloja sun muuta. Silläkin viisisatasella oltaisiin voitu vaikka hommata Kuivausrumpu lasten vaatteiden kuivatukseen. Pienille lapsille sopiva lahjaraha on max 20 euroa. Ei mikään 500 euron hullutteluraha.
Tuo vinkki ei käy kaikille isovanhemmille. Kun kaikilla isovanhemmilla EI OLE sitä 500-1000 euroa tuosta noin vain antaa jälkikasvulleen.
Oletteko kuulleet pienituloisista eläkeläisistä, joilla ei ole varaa aina edes omiin lääkkeisiin tai hoitoihin?
No hyvä, että edes mainitsit, että "jos / kun on varaa." Kaikilla ei kuitenkaan ole ikinä. Todellakaan. Kyllä sitä rahaa elämiseensä tarvitsee se isovanhempikin. Oletteko nähneet leipäjonoja, siellä on paljon eläkeläisiä, jotka yrittää sitä kautta saada edes hiukan helpotusta jokapäiväiseen elämiseensä. Ei siihen oikein kuulu eikä mallaa käsi ojossa oleva miniä tai oma lapsi. Menkööt hekin sinne leipäjonoon sitten, jos siitä kiinni on. Kun tarpeeksi kauan siellä on käynyt, voi saada säästetyksi sen jonkun kodinkoneen itsekin.
Tänne ilmeisesti sitten kirjoittelee vain nuo rikkaitten eläkeläisten jälkeläiset ja heidän perheensä. Kun ei tunnu olevan sitä tilannetajua. Antakaa rahaa ja antakaa rahaa. Milloin se rahan antaminen sitten loppuisi, kun tähän olisi lapsetkin jo opetettu? Lapsia voi olla useita, ja jos autat pienistä rahoistasi yhtä lasta, tulevat muut siihen ulvomaan, että meille kanssa ja meidän lapsille myös! Varsinkin miniät on tästä karheina, että eihän vain anneta mitään tuolle tyttärelle tai sen lapselle ja jos annetaan niin meille sitten kanssa ja sama summa!!!!
Parempi olisi kun ei annettaisi koskaan himppuakaan kenellekään. Jokaisen täällä on kuitenkin opittava seisomaan omilla jaloillaan, ja jos jotain kuivausrumpua ei ole, niin ei ole ja sillä siisti. Kyllä se tuulikin vaatteet kuivattaa.
Miten sitä köyhää isovanhempaa lämmittää törsätä vähiä rahojaan jatkuvasti tavaraan ja lahjoihin joista ei ole mitään iloa?
Miksei se köyhä isovanhempi voi antaa jotain mieluista ja kunnollista sen sijaan niistä vähistä rahoistaan?
Mikä on se logiikka, että mieluummin moskaa kuin kunnollista?
Niinpä niin. Jos on se tarve jotain aina antaa ja halpaa annettavaa on vain se moska?
Ja kun ei se köyhä ihminen itsekään ole koskaan saanut tai hommannut itselleen mitään kunnollista, kun ei ole ollut varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten merkillistä, miten se on aina itsekästä kerjäämistä, vaatimista ja kinuamista, kun kertoo mitä lapset tarvitsee tai mistä on iloa.
Sitten taas se on epäitsekästä, että kannetaan toisen kotiin 10 kertaa kalliimpaa roinaa, josta ei koskaan tule olemaan kenellekään mitään iloa.
t. se itsekäs paska, joka yritti sanoa että laittakaa mieluummin 10 euroa lapsen tilille kahdesti vuodesta sen sijaan että kannatte tänne pallomeren.
Tää on pientä verrattuna tämän ketjun kokemuksiin, mutta kerran ex-anoppi kyseli, mitä lapselle synttärilahjaksi. Tiesin, että hän tekee mielellään käsitöitä ja tiesin hänellä olevan ylimääräisiä kankaita (oli vasta ollut puhetta, kun oli saanut äitinsä jäämistöistä niitä) ja oma lapsi oli pahimmoilleen vauvanukkeiässä. Pyysin siis, että tekisi vaikka jotain petivaatteita tytölle nukensänkyyn, kun sänky oli, mutta ei peittoa, tyynyä, lakanoita jne.
Viikko ennen synttäripäivää ex-anoppi tulee kylään, mukanaan nukensänkyyn peitto, tyyny ja aluslakana. Synttäripäivänä lahjapaketista löytyi vihreä käsilaukun muotoinen koristetyyny (WTF??).
Just tällaista se on. Sillä erotuksella, että te myös saitte tarvitsemanne jutut, ne nuken vuodevaatteet. Silti piti synttärilahjaksi, siis tärkeämmäksi lahjaksi, antaa jotain ihan muuta. Anoppi halusi tehdä hauskan koristetyynyn ja lapsen piti ottaa se lahjaksi vastaan. Vaikka nuo nukkejutut olisivat jääneet ikuisesti positiivisesti mieleen tosi mieluisana synttärilahjana.
Tämä nyt on ihan turhaa valitusta. Mummo oli tehnyt toivotut jutut ja antanut ne lapselle, ja lahjaksi tuonut vielä jonkun omasta mielestään kivan jutun. Ihan naurettavaa itkeä että ne vuodevaatteet olisi pitänyt olla paketissa.
Muuten en yhtään puolustele rajattomia ja röyhkeitä mummoja, mutta tässä esimerkissä vika ei kyllä nyt ollut mummossa.
Kirjoittaja tarkoitti, että kaikille osapuolille parempi lopputulos olisi tullut sillä, että mummo olisi tehnyt ne nukkejutut lahjaksi. Sen sijaan hän halusi tehdä hyödyttömän koristetyynyn, mikä ei edes kulu käytössä mihinkään, eli nyt on vähän niin kuin moraalinen velvoite säilöä se tyyny tästä ikuisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on vinkki kaikille isovanhemmille ja aikuisten lasten vanhemmille: antakaa rahaa. Nuorella lapsiperheelle sitä harvoin on ylenmäärin käytettävissä. Eikä mitään 20 euroa per kertaa vuodessa, vaan ihan vaikka 500-1000 euroa silloin tällöin, jos/kun siihen on varaa. Auttaa huomattavasti ostamaan lapsenlapselle tärkeitä juttuja, tai se oma lapsi saa vaikka ostettua jonkun tärkeän kodinkoneen.
Ja jatkanpa vielä. Meillä anoppi antaa isoja summia rahaa suoraan alakouluikäisille lapsille. Että ostakaa mitä haluatte, mummo voi vaikka viedä teidät shoppailemaan. Sieltä sitten kannetaan kotiin viisisataa littlest Pet shoppia,lol-palloja sun muuta. Silläkin viisisatasella oltaisiin voitu vaikka hommata Kuivausrumpu lasten vaatteiden kuivatukseen. Pienille lapsille sopiva lahjaraha on max 20 euroa. Ei mikään 500 euron hullutteluraha.
Tuo vinkki ei käy kaikille isovanhemmille. Kun kaikilla isovanhemmilla EI OLE sitä 500-1000 euroa tuosta noin vain antaa jälkikasvulleen.
Oletteko kuulleet pienituloisista eläkeläisistä, joilla ei ole varaa aina edes omiin lääkkeisiin tai hoitoihin?
No hyvä, että edes mainitsit, että "jos / kun on varaa." Kaikilla ei kuitenkaan ole ikinä. Todellakaan. Kyllä sitä rahaa elämiseensä tarvitsee se isovanhempikin. Oletteko nähneet leipäjonoja, siellä on paljon eläkeläisiä, jotka yrittää sitä kautta saada edes hiukan helpotusta jokapäiväiseen elämiseensä. Ei siihen oikein kuulu eikä mallaa käsi ojossa oleva miniä tai oma lapsi. Menkööt hekin sinne leipäjonoon sitten, jos siitä kiinni on. Kun tarpeeksi kauan siellä on käynyt, voi saada säästetyksi sen jonkun kodinkoneen itsekin.
Tänne ilmeisesti sitten kirjoittelee vain nuo rikkaitten eläkeläisten jälkeläiset ja heidän perheensä. Kun ei tunnu olevan sitä tilannetajua. Antakaa rahaa ja antakaa rahaa. Milloin se rahan antaminen sitten loppuisi, kun tähän olisi lapsetkin jo opetettu? Lapsia voi olla useita, ja jos autat pienistä rahoistasi yhtä lasta, tulevat muut siihen ulvomaan, että meille kanssa ja meidän lapsille myös! Varsinkin miniät on tästä karheina, että eihän vain anneta mitään tuolle tyttärelle tai sen lapselle ja jos annetaan niin meille sitten kanssa ja sama summa!!!!
Parempi olisi kun ei annettaisi koskaan himppuakaan kenellekään. Jokaisen täällä on kuitenkin opittava seisomaan omilla jaloillaan, ja jos jotain kuivausrumpua ei ole, niin ei ole ja sillä siisti. Kyllä se tuulikin vaatteet kuivattaa.
Miten sitä köyhää isovanhempaa lämmittää törsätä vähiä rahojaan jatkuvasti tavaraan ja lahjoihin joista ei ole mitään iloa?
Miksei se köyhä isovanhempi voi antaa jotain mieluista ja kunnollista sen sijaan niistä vähistä rahoistaan?
Mikä on se logiikka, että mieluummin moskaa kuin kunnollista?
Niinpä niin. Jos on se tarve jotain aina antaa ja halpaa annettavaa on vain se moska?
Ja kun ei se köyhä ihminen itsekään ole koskaan saanut tai hommannut itselleen mitään kunnollista, kun ei ole ollut varaa.
Halvoissa lahjoissa ei ole mitään vikaa, kunhan ne ovat kunnollisia. Minulle voit tuoda vaikka paketin kahvia, eiku se maksaa nykyään jo tosi paljon, ei ole enää kannattava tuliainen. Levy suklaata sitten.
Älä sen sijaan tuo kolmea tahraista bodya kirpparilta, vaikka nekin maksoivat sen saman 2,5 e mitä suklaalevy. Ne tahraiset vaatteet eivät päädy käyttöön, mutta suklaa olisi tullut syödyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myy ne pois tai lahjoita johonkin. Jos onnistut myymään, niin niillä rahoilla on hyvä sitten ostaa itselle mieleistä ja toisaalta, jos menee eteenpäin lahjoittamalla, niin sehän ei kuitenkaan ole teiltä pois?
Monet käytetyt lastenvaatteet on kirpparilla ja nettikirpparilla tosi halpoja. Et välttämättä saa siitä käytetystä välikausihaalarista kuin kympin ja uusi maksaa kaupassa moninkertaisesti.
Siksi ehdotinkin, että myy tai lahjoita.
Sama toimii myös silloin, kun ei jaksa järjestää myyntiä: kasaa vaan samantien isovanhempien raahaamat rojut vaikka ikean kassiin ja vie sen sitten kun se on täysi niin johonkin lähialueen hyväntekeväisyyskirppikselle. Ap puhui nimenomaan uusista tuotteista, niin ne kelpaavat kirppiksille kyllä.
Mikä järki tuossa on?
No kun joku kommentoi ettei jaksa kirppistellä eikä kotona ole tilaa säilyttää. Niin hyväntekeväisyyskirppiksellehän ne ei-toivotut kamppeet voi helposti viedä.
Mikä järki siinä on? JÄRKI? You know?
Voi herran pieksut. Ei siinä mitään JÄRKEÄ olekaan. Miksi pitäisikään?
Tarpeettoman tavaran sijoituspaikka voi olla vaikka kaatopaikka. Jos kaikessa pitäisi olla suuri JÄRKI, niin mihin jäteasemia ja kaatopaikkoja edes tarvittaisikaan? Kaikki ihmiset vain miettisivät hiki hatussa, miten jonkun tavaran saisi pois käsistään mahdollisimman järkevästi, kun se järki olisi pakollinen siinä olemassa.
Eikä niitä uusia lasten vaatteita tarvitse pestä ja silitellä, kun ne kerran on uusia. Sen kun lyö läjään ja vie UFFin keräyslaatikkoon samalla kun käy kaupassa.
Ai niin, eihän kenelläkään tietenkään täällä ole UFFin keräyslaatikkoa mailla halmeillakaan, kaikkihan asuu jossain peräkorven pyllynreiässä.
No jos ei ole, niin miten olisi jätepönttö?
Jos se mummuparka ei osoita järkeä olemalla tuomatta lapsenlapsille ylimääräisiä vaatteita ja tavaroita, niin miksi niiden lasten vanhempien pitäisi olla se järkevämpiä?
Eikö maailmassa TODELLAKAAN ole oikeita ongelmia?
Ja juu, kun opetatte niille isovanhemmille, että mitään ei pidä lapsillenne lahjoittaa, niin pitäkää linjanne vielä sittenkin, kun ne on teinejä ja tarvitsee joka jumalan päivä jotain hössön tössön turhaketta ja kiukuttelee ja rähjää, kun ette osta. Uusi älypuhelin puolen vuoden välein, jopot, mopot, autot ja ajokortit, uudet vaatteet, kausikortit sinne sun tänne, hiustenpidennykset ja tatuoinnit ja mitähän ne itse asiassa vielä keksiikään kun aika tästä etenee. Se on ainakin varmaa, että rahaa niihin palaa. No, hyvä että saa isovanhemmat sentään pitää eläkkeensä, kun vanhemmat on lapsensa opettaneet, että niiltä ei oteta mitään vastaan. Eläköön elämä! (eli huolettomien isovanhempien elämä).
Mummot kantaa myös kirppisvaatteita jotka potää todellakin pestä ennen kuin niitä voi myyntiin panna.
Mum teineillä on Swappee-älypuhelimet eli käytettyinä ostetut.
Toisella on minun vanha pyörä, tpiselle ostettiin Torista 60 euron pyörä.
Lukiolainen saa läppärin koulusta. Opiskelijalle ostimme uuden läppärin.
Vaatteensa on kirppareilta. Kengät ostetaan uusina.
Hiukset leikkaan minä.
Oikein. Näin pitää ollakin. Ei saa opettaa lapsille, että kaikki tulee tuosta vaan ja raha kasvaa puussa. Jos ne vaatteet vie kirppikselle, niin onhan ne tietysti pestävä ensin. Mutta eikö vaan teilläkin ole pesukone, joka pesee? Ei ole vaiva eikä mikään laittaa se kirppikselle menevä vaate koneeseen samalla, kun laittaa muutenkin sitä pyykättävää sinne.
Mutta jos senkin kokee vaivaksi, että ei halua viedä mitään kirpparille, niin eihän se ole pakko. Vaatteen voi heittää surutta menemäänkin. Niinhän meilläkin tehdään, jos joku vaate on jäänyt pieneksi tai ei muuten enää kelpaa. En minä lähde kirpparipöytää vuokraamaan sellaista varten. Vaatteen saa laittaa sekajätteeseen, ei kannata tuntea huonoa omatuntoa. Tosin hyväkuntoiset, jopa aivan uudetkin, jotka on vaan ns. hutiostoksia, menee minulta uffille. Olen vienyt joskus seurakunnan keräykseenkin, kun sellainen on järjestetty. Ei se nyt niin vaikeata ole päästä tarpeettomasta tavarasta eroon.
Kärpäsestä voi tehdä sen härän, tai sitten ei. Jokainen saa siitä päättää itse.
Olispa mulla yhtä paljon omaa aikaa, että voisin loputtomiin pestä ja kierrättää anopin tuomia riepuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myy ne pois tai lahjoita johonkin. Jos onnistut myymään, niin niillä rahoilla on hyvä sitten ostaa itselle mieleistä ja toisaalta, jos menee eteenpäin lahjoittamalla, niin sehän ei kuitenkaan ole teiltä pois?
Monet käytetyt lastenvaatteet on kirpparilla ja nettikirpparilla tosi halpoja. Et välttämättä saa siitä käytetystä välikausihaalarista kuin kympin ja uusi maksaa kaupassa moninkertaisesti.
Siksi ehdotinkin, että myy tai lahjoita.
Sama toimii myös silloin, kun ei jaksa järjestää myyntiä: kasaa vaan samantien isovanhempien raahaamat rojut vaikka ikean kassiin ja vie sen sitten kun se on täysi niin johonkin lähialueen hyväntekeväisyyskirppikselle. Ap puhui nimenomaan uusista tuotteista, niin ne kelpaavat kirppiksille kyllä.
Mikä järki tuossa on?
No kun joku kommentoi ettei jaksa kirppistellä eikä kotona ole tilaa säilyttää. Niin hyväntekeväisyyskirppiksellehän ne ei-toivotut kamppeet voi helposti viedä.
Mikä järki siinä on? JÄRKI? You know?
Voi herran pieksut. Ei siinä mitään JÄRKEÄ olekaan. Miksi pitäisikään?
Tarpeettoman tavaran sijoituspaikka voi olla vaikka kaatopaikka. Jos kaikessa pitäisi olla suuri JÄRKI, niin mihin jäteasemia ja kaatopaikkoja edes tarvittaisikaan? Kaikki ihmiset vain miettisivät hiki hatussa, miten jonkun tavaran saisi pois käsistään mahdollisimman järkevästi, kun se järki olisi pakollinen siinä olemassa.
Eikä niitä uusia lasten vaatteita tarvitse pestä ja silitellä, kun ne kerran on uusia. Sen kun lyö läjään ja vie UFFin keräyslaatikkoon samalla kun käy kaupassa.
Ai niin, eihän kenelläkään tietenkään täällä ole UFFin keräyslaatikkoa mailla halmeillakaan, kaikkihan asuu jossain peräkorven pyllynreiässä.
No jos ei ole, niin miten olisi jätepönttö?
Jos se mummuparka ei osoita järkeä olemalla tuomatta lapsenlapsille ylimääräisiä vaatteita ja tavaroita, niin miksi niiden lasten vanhempien pitäisi olla se järkevämpiä?
Eikö maailmassa TODELLAKAAN ole oikeita ongelmia?
Ja juu, kun opetatte niille isovanhemmille, että mitään ei pidä lapsillenne lahjoittaa, niin pitäkää linjanne vielä sittenkin, kun ne on teinejä ja tarvitsee joka jumalan päivä jotain hössön tössön turhaketta ja kiukuttelee ja rähjää, kun ette osta. Uusi älypuhelin puolen vuoden välein, jopot, mopot, autot ja ajokortit, uudet vaatteet, kausikortit sinne sun tänne, hiustenpidennykset ja tatuoinnit ja mitähän ne itse asiassa vielä keksiikään kun aika tästä etenee. Se on ainakin varmaa, että rahaa niihin palaa. No, hyvä että saa isovanhemmat sentään pitää eläkkeensä, kun vanhemmat on lapsensa opettaneet, että niiltä ei oteta mitään vastaan. Eläköön elämä! (eli huolettomien isovanhempien elämä).
Mummot kantaa myös kirppisvaatteita jotka potää todellakin pestä ennen kuin niitä voi myyntiin panna.
Mum teineillä on Swappee-älypuhelimet eli käytettyinä ostetut.
Toisella on minun vanha pyörä, tpiselle ostettiin Torista 60 euron pyörä.
Lukiolainen saa läppärin koulusta. Opiskelijalle ostimme uuden läppärin.
Vaatteensa on kirppareilta. Kengät ostetaan uusina.
Hiukset leikkaan minä.
Oikein. Näin pitää ollakin. Ei saa opettaa lapsille, että kaikki tulee tuosta vaan ja raha kasvaa puussa. Jos ne vaatteet vie kirppikselle, niin onhan ne tietysti pestävä ensin. Mutta eikö vaan teilläkin ole pesukone, joka pesee? Ei ole vaiva eikä mikään laittaa se kirppikselle menevä vaate koneeseen samalla, kun laittaa muutenkin sitä pyykättävää sinne.
Mutta jos senkin kokee vaivaksi, että ei halua viedä mitään kirpparille, niin eihän se ole pakko. Vaatteen voi heittää surutta menemäänkin. Niinhän meilläkin tehdään, jos joku vaate on jäänyt pieneksi tai ei muuten enää kelpaa. En minä lähde kirpparipöytää vuokraamaan sellaista varten. Vaatteen saa laittaa sekajätteeseen, ei kannata tuntea huonoa omatuntoa. Tosin hyväkuntoiset, jopa aivan uudetkin, jotka on vaan ns. hutiostoksia, menee minulta uffille. Olen vienyt joskus seurakunnan keräykseenkin, kun sellainen on järjestetty. Ei se nyt niin vaikeata ole päästä tarpeettomasta tavarasta eroon.
Kärpäsestä voi tehdä sen härän, tai sitten ei. Jokainen saa siitä päättää itse.
Kyllä se on ylimääräinen vaiva. Lapsiperheessä on pyykättävää ja työtä loputtomiin muutenkin.
Ja lapsille jää luu käteen jos tämä ”ostaa pohautan ja heitän pois” -kuluttaminen jatkuu.
Uffi on edelleenkin epäeettinen huijausfirma, eikä niitä laatikoita ole kaikkialla.
Mä vien uffille myös ne lahjaksi saadut kakkatahraiset bodyt. Sen verran menee myös hyvää tavaraa, että jäävät plussalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myy ne pois tai lahjoita johonkin. Jos onnistut myymään, niin niillä rahoilla on hyvä sitten ostaa itselle mieleistä ja toisaalta, jos menee eteenpäin lahjoittamalla, niin sehän ei kuitenkaan ole teiltä pois?
Monet käytetyt lastenvaatteet on kirpparilla ja nettikirpparilla tosi halpoja. Et välttämättä saa siitä käytetystä välikausihaalarista kuin kympin ja uusi maksaa kaupassa moninkertaisesti.
Siksi ehdotinkin, että myy tai lahjoita.
Sama toimii myös silloin, kun ei jaksa järjestää myyntiä: kasaa vaan samantien isovanhempien raahaamat rojut vaikka ikean kassiin ja vie sen sitten kun se on täysi niin johonkin lähialueen hyväntekeväisyyskirppikselle. Ap puhui nimenomaan uusista tuotteista, niin ne kelpaavat kirppiksille kyllä.
Mikä järki tuossa on?
No kun joku kommentoi ettei jaksa kirppistellä eikä kotona ole tilaa säilyttää. Niin hyväntekeväisyyskirppiksellehän ne ei-toivotut kamppeet voi helposti viedä.
Mikä järki siinä on? JÄRKI? You know?
Voi herran pieksut. Ei siinä mitään JÄRKEÄ olekaan. Miksi pitäisikään?
Tarpeettoman tavaran sijoituspaikka voi olla vaikka kaatopaikka. Jos kaikessa pitäisi olla suuri JÄRKI, niin mihin jäteasemia ja kaatopaikkoja edes tarvittaisikaan? Kaikki ihmiset vain miettisivät hiki hatussa, miten jonkun tavaran saisi pois käsistään mahdollisimman järkevästi, kun se järki olisi pakollinen siinä olemassa.
Eikä niitä uusia lasten vaatteita tarvitse pestä ja silitellä, kun ne kerran on uusia. Sen kun lyö läjään ja vie UFFin keräyslaatikkoon samalla kun käy kaupassa.
Ai niin, eihän kenelläkään tietenkään täällä ole UFFin keräyslaatikkoa mailla halmeillakaan, kaikkihan asuu jossain peräkorven pyllynreiässä.
No jos ei ole, niin miten olisi jätepönttö?
Jos se mummuparka ei osoita järkeä olemalla tuomatta lapsenlapsille ylimääräisiä vaatteita ja tavaroita, niin miksi niiden lasten vanhempien pitäisi olla se järkevämpiä?
Eikö maailmassa TODELLAKAAN ole oikeita ongelmia?
Ja juu, kun opetatte niille isovanhemmille, että mitään ei pidä lapsillenne lahjoittaa, niin pitäkää linjanne vielä sittenkin, kun ne on teinejä ja tarvitsee joka jumalan päivä jotain hössön tössön turhaketta ja kiukuttelee ja rähjää, kun ette osta. Uusi älypuhelin puolen vuoden välein, jopot, mopot, autot ja ajokortit, uudet vaatteet, kausikortit sinne sun tänne, hiustenpidennykset ja tatuoinnit ja mitähän ne itse asiassa vielä keksiikään kun aika tästä etenee. Se on ainakin varmaa, että rahaa niihin palaa. No, hyvä että saa isovanhemmat sentään pitää eläkkeensä, kun vanhemmat on lapsensa opettaneet, että niiltä ei oteta mitään vastaan. Eläköön elämä! (eli huolettomien isovanhempien elämä).
Mummot kantaa myös kirppisvaatteita jotka potää todellakin pestä ennen kuin niitä voi myyntiin panna.
Mum teineillä on Swappee-älypuhelimet eli käytettyinä ostetut.
Toisella on minun vanha pyörä, tpiselle ostettiin Torista 60 euron pyörä.
Lukiolainen saa läppärin koulusta. Opiskelijalle ostimme uuden läppärin.
Vaatteensa on kirppareilta. Kengät ostetaan uusina.
Hiukset leikkaan minä.
Oikein. Näin pitää ollakin. Ei saa opettaa lapsille, että kaikki tulee tuosta vaan ja raha kasvaa puussa. Jos ne vaatteet vie kirppikselle, niin onhan ne tietysti pestävä ensin. Mutta eikö vaan teilläkin ole pesukone, joka pesee? Ei ole vaiva eikä mikään laittaa se kirppikselle menevä vaate koneeseen samalla, kun laittaa muutenkin sitä pyykättävää sinne.
Mutta jos senkin kokee vaivaksi, että ei halua viedä mitään kirpparille, niin eihän se ole pakko. Vaatteen voi heittää surutta menemäänkin. Niinhän meilläkin tehdään, jos joku vaate on jäänyt pieneksi tai ei muuten enää kelpaa. En minä lähde kirpparipöytää vuokraamaan sellaista varten. Vaatteen saa laittaa sekajätteeseen, ei kannata tuntea huonoa omatuntoa. Tosin hyväkuntoiset, jopa aivan uudetkin, jotka on vaan ns. hutiostoksia, menee minulta uffille. Olen vienyt joskus seurakunnan keräykseenkin, kun sellainen on järjestetty. Ei se nyt niin vaikeata ole päästä tarpeettomasta tavarasta eroon.
Kärpäsestä voi tehdä sen härän, tai sitten ei. Jokainen saa siitä päättää itse.
Kyllä se on ylimääräinen vaiva. Lapsiperheessä on pyykättävää ja työtä loputtomiin muutenkin.
Ja lapsille jää luu käteen jos tämä ”ostaa pohautan ja heitän pois” -kuluttaminen jatkuu.
Uffi on edelleenkin epäeettinen huijausfirma, eikä niitä laatikoita ole kaikkialla.
Mä vien uffille myös ne lahjaksi saadut kakkatahraiset bodyt. Sen verran menee myös hyvää tavaraa, että jäävät plussalle.
Miksi et voi suoraan heittää niitä roskiin?
Vierailija kirjoitti:
Ei huolta. Sitä ei kestä kun sen alkuhuuman eli kun lapsi on pieni. Ei se jaksa enää teinille ostaa talvitakkia. Ihan vain tämän saman asian kokeneena. Nimikin olisi pitänyt olla anopin valitsema.
AP kertoi selvästi, että tahtoisi nimenomaan nyt nauttia tästä ajasta kun lapsi on pieni ja vanhemmat voivat vielä valita tälle itsensä mielestä mieluisat jutut. Ennen kuin lapsi onkin jo sen verran iso, että haluaa päättää kaikesta itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myy ne pois tai lahjoita johonkin. Jos onnistut myymään, niin niillä rahoilla on hyvä sitten ostaa itselle mieleistä ja toisaalta, jos menee eteenpäin lahjoittamalla, niin sehän ei kuitenkaan ole teiltä pois?
Monet käytetyt lastenvaatteet on kirpparilla ja nettikirpparilla tosi halpoja. Et välttämättä saa siitä käytetystä välikausihaalarista kuin kympin ja uusi maksaa kaupassa moninkertaisesti.
Siksi ehdotinkin, että myy tai lahjoita.
Sama toimii myös silloin, kun ei jaksa järjestää myyntiä: kasaa vaan samantien isovanhempien raahaamat rojut vaikka ikean kassiin ja vie sen sitten kun se on täysi niin johonkin lähialueen hyväntekeväisyyskirppikselle. Ap puhui nimenomaan uusista tuotteista, niin ne kelpaavat kirppiksille kyllä.
Mikä järki tuossa on?
No kun joku kommentoi ettei jaksa kirppistellä eikä kotona ole tilaa säilyttää. Niin hyväntekeväisyyskirppiksellehän ne ei-toivotut kamppeet voi helposti viedä.
Mikä järki siinä on? JÄRKI? You know?
Voi herran pieksut. Ei siinä mitään JÄRKEÄ olekaan. Miksi pitäisikään?
Tarpeettoman tavaran sijoituspaikka voi olla vaikka kaatopaikka. Jos kaikessa pitäisi olla suuri JÄRKI, niin mihin jäteasemia ja kaatopaikkoja edes tarvittaisikaan? Kaikki ihmiset vain miettisivät hiki hatussa, miten jonkun tavaran saisi pois käsistään mahdollisimman järkevästi, kun se järki olisi pakollinen siinä olemassa.
Eikä niitä uusia lasten vaatteita tarvitse pestä ja silitellä, kun ne kerran on uusia. Sen kun lyö läjään ja vie UFFin keräyslaatikkoon samalla kun käy kaupassa.
Ai niin, eihän kenelläkään tietenkään täällä ole UFFin keräyslaatikkoa mailla halmeillakaan, kaikkihan asuu jossain peräkorven pyllynreiässä.
No jos ei ole, niin miten olisi jätepönttö?
Jos se mummuparka ei osoita järkeä olemalla tuomatta lapsenlapsille ylimääräisiä vaatteita ja tavaroita, niin miksi niiden lasten vanhempien pitäisi olla se järkevämpiä?
Eikö maailmassa TODELLAKAAN ole oikeita ongelmia?
Ja juu, kun opetatte niille isovanhemmille, että mitään ei pidä lapsillenne lahjoittaa, niin pitäkää linjanne vielä sittenkin, kun ne on teinejä ja tarvitsee joka jumalan päivä jotain hössön tössön turhaketta ja kiukuttelee ja rähjää, kun ette osta. Uusi älypuhelin puolen vuoden välein, jopot, mopot, autot ja ajokortit, uudet vaatteet, kausikortit sinne sun tänne, hiustenpidennykset ja tatuoinnit ja mitähän ne itse asiassa vielä keksiikään kun aika tästä etenee. Se on ainakin varmaa, että rahaa niihin palaa. No, hyvä että saa isovanhemmat sentään pitää eläkkeensä, kun vanhemmat on lapsensa opettaneet, että niiltä ei oteta mitään vastaan. Eläköön elämä! (eli huolettomien isovanhempien elämä).
Mummot kantaa myös kirppisvaatteita jotka potää todellakin pestä ennen kuin niitä voi myyntiin panna.
Mum teineillä on Swappee-älypuhelimet eli käytettyinä ostetut.
Toisella on minun vanha pyörä, tpiselle ostettiin Torista 60 euron pyörä.
Lukiolainen saa läppärin koulusta. Opiskelijalle ostimme uuden läppärin.
Vaatteensa on kirppareilta. Kengät ostetaan uusina.
Hiukset leikkaan minä.
Oikein. Näin pitää ollakin. Ei saa opettaa lapsille, että kaikki tulee tuosta vaan ja raha kasvaa puussa. Jos ne vaatteet vie kirppikselle, niin onhan ne tietysti pestävä ensin. Mutta eikö vaan teilläkin ole pesukone, joka pesee? Ei ole vaiva eikä mikään laittaa se kirppikselle menevä vaate koneeseen samalla, kun laittaa muutenkin sitä pyykättävää sinne.
Mutta jos senkin kokee vaivaksi, että ei halua viedä mitään kirpparille, niin eihän se ole pakko. Vaatteen voi heittää surutta menemäänkin. Niinhän meilläkin tehdään, jos joku vaate on jäänyt pieneksi tai ei muuten enää kelpaa. En minä lähde kirpparipöytää vuokraamaan sellaista varten. Vaatteen saa laittaa sekajätteeseen, ei kannata tuntea huonoa omatuntoa. Tosin hyväkuntoiset, jopa aivan uudetkin, jotka on vaan ns. hutiostoksia, menee minulta uffille. Olen vienyt joskus seurakunnan keräykseenkin, kun sellainen on järjestetty. Ei se nyt niin vaikeata ole päästä tarpeettomasta tavarasta eroon.
Kärpäsestä voi tehdä sen härän, tai sitten ei. Jokainen saa siitä päättää itse.
Kyllä se on ylimääräinen vaiva. Lapsiperheessä on pyykättävää ja työtä loputtomiin muutenkin.
Ja lapsille jää luu käteen jos tämä ”ostaa pohautan ja heitän pois” -kuluttaminen jatkuu.
Uffi on edelleenkin epäeettinen huijausfirma, eikä niitä laatikoita ole kaikkialla.
Minä vien toisinaan uffille, koska ei ole muutakaan vaatekeräystä mailla halmeilla. Toinen vaihtoehto olisi sitten vain heittää roskiin, mutta onko se sitten parempi? Tiedän minä näistä uffin epäeettisyyksistä ja huijauksista, mutta mitäpä se minua oikeastaan kiinnostaa, mitä minun vanhoille vaatteilleni tekevät, kun minulle on tärkeintä vain saada ne pois silmistäni.
Veisin johonkin varmasti hyvään keräyskohteeseen, jos sellainen jossain olisi minun ulottuvissani.
Ei samperi voi olla ylimääräinen vaiva pestä oman pyykin seassa joku mummon tuoma body. Konehan sen työn tekee. Eri asia, jos pitäisi pestä valtavia määriä, sitä en tekisi minäkään. Pois vaan minun kotoani ja sillä siisti. Jos kerran käyttäjiä ei ole.
Kirpputoreihin en enää luota sen jälkeen, kun minulta varastettiin pöydästä iso osa tavaroista. Olen aivan varma siitä, mikä porukka ne tavarat vei, mutta kun sanoin siitä kirpputorin pitäjälle, hän sanoi vain, että jaa. Sen jälkeen meni maku kirppareihin. Sitä ennen oli jo kerran pöydästäni viety astioita, eri kirpputorilta. Ei kiinnosta enää yrittää myydä mitään. Rompetorit on parempi paikka, mutta ei siellä oikein vaatteet mene kaupaksi.
Vierailija kirjoitti:
Mä pistäisin ne surutta myyntiin, jos ei usko, että ei ole hänen asiansa ostaa noita, niin ihmetelkööt sitten miksei kyseisiä vaatteita ja tavaroita lapsella olekaan.
Mä taas en alkaisi näkemään viavaa toisten kamoja myydäkseni, vaan sanoisin ettei tarvita nyt tuota. Sitten taas jos odottaa että isovanhemmat antavat rahaa ostoksiin koska on itse köyhä, niin ei ole lahjahevon suuhun katsomista. Lahja on lahja, jos niitä ei halua, niin sitten pitää kieltäytyä, eikä vaatia sellaisia lahjoja kuin itse haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myy ne pois tai lahjoita johonkin. Jos onnistut myymään, niin niillä rahoilla on hyvä sitten ostaa itselle mieleistä ja toisaalta, jos menee eteenpäin lahjoittamalla, niin sehän ei kuitenkaan ole teiltä pois?
Monet käytetyt lastenvaatteet on kirpparilla ja nettikirpparilla tosi halpoja. Et välttämättä saa siitä käytetystä välikausihaalarista kuin kympin ja uusi maksaa kaupassa moninkertaisesti.
Siksi ehdotinkin, että myy tai lahjoita.
Sama toimii myös silloin, kun ei jaksa järjestää myyntiä: kasaa vaan samantien isovanhempien raahaamat rojut vaikka ikean kassiin ja vie sen sitten kun se on täysi niin johonkin lähialueen hyväntekeväisyyskirppikselle. Ap puhui nimenomaan uusista tuotteista, niin ne kelpaavat kirppiksille kyllä.
Mikä järki tuossa on?
No kun joku kommentoi ettei jaksa kirppistellä eikä kotona ole tilaa säilyttää. Niin hyväntekeväisyyskirppiksellehän ne ei-toivotut kamppeet voi helposti viedä.
Mikä järki siinä on? JÄRKI? You know?
Voi herran pieksut. Ei siinä mitään JÄRKEÄ olekaan. Miksi pitäisikään?
Tarpeettoman tavaran sijoituspaikka voi olla vaikka kaatopaikka. Jos kaikessa pitäisi olla suuri JÄRKI, niin mihin jäteasemia ja kaatopaikkoja edes tarvittaisikaan? Kaikki ihmiset vain miettisivät hiki hatussa, miten jonkun tavaran saisi pois käsistään mahdollisimman järkevästi, kun se järki olisi pakollinen siinä olemassa.
Eikä niitä uusia lasten vaatteita tarvitse pestä ja silitellä, kun ne kerran on uusia. Sen kun lyö läjään ja vie UFFin keräyslaatikkoon samalla kun käy kaupassa.
Ai niin, eihän kenelläkään tietenkään täällä ole UFFin keräyslaatikkoa mailla halmeillakaan, kaikkihan asuu jossain peräkorven pyllynreiässä.
No jos ei ole, niin miten olisi jätepönttö?
Jos se mummuparka ei osoita järkeä olemalla tuomatta lapsenlapsille ylimääräisiä vaatteita ja tavaroita, niin miksi niiden lasten vanhempien pitäisi olla se järkevämpiä?
Eikö maailmassa TODELLAKAAN ole oikeita ongelmia?
Ja juu, kun opetatte niille isovanhemmille, että mitään ei pidä lapsillenne lahjoittaa, niin pitäkää linjanne vielä sittenkin, kun ne on teinejä ja tarvitsee joka jumalan päivä jotain hössön tössön turhaketta ja kiukuttelee ja rähjää, kun ette osta. Uusi älypuhelin puolen vuoden välein, jopot, mopot, autot ja ajokortit, uudet vaatteet, kausikortit sinne sun tänne, hiustenpidennykset ja tatuoinnit ja mitähän ne itse asiassa vielä keksiikään kun aika tästä etenee. Se on ainakin varmaa, että rahaa niihin palaa. No, hyvä että saa isovanhemmat sentään pitää eläkkeensä, kun vanhemmat on lapsensa opettaneet, että niiltä ei oteta mitään vastaan. Eläköön elämä! (eli huolettomien isovanhempien elämä).
Mummot kantaa myös kirppisvaatteita jotka potää todellakin pestä ennen kuin niitä voi myyntiin panna.
Mum teineillä on Swappee-älypuhelimet eli käytettyinä ostetut.
Toisella on minun vanha pyörä, tpiselle ostettiin Torista 60 euron pyörä.
Lukiolainen saa läppärin koulusta. Opiskelijalle ostimme uuden läppärin.
Vaatteensa on kirppareilta. Kengät ostetaan uusina.
Hiukset leikkaan minä.
Oikein. Näin pitää ollakin. Ei saa opettaa lapsille, että kaikki tulee tuosta vaan ja raha kasvaa puussa. Jos ne vaatteet vie kirppikselle, niin onhan ne tietysti pestävä ensin. Mutta eikö vaan teilläkin ole pesukone, joka pesee? Ei ole vaiva eikä mikään laittaa se kirppikselle menevä vaate koneeseen samalla, kun laittaa muutenkin sitä pyykättävää sinne.
Mutta jos senkin kokee vaivaksi, että ei halua viedä mitään kirpparille, niin eihän se ole pakko. Vaatteen voi heittää surutta menemäänkin. Niinhän meilläkin tehdään, jos joku vaate on jäänyt pieneksi tai ei muuten enää kelpaa. En minä lähde kirpparipöytää vuokraamaan sellaista varten. Vaatteen saa laittaa sekajätteeseen, ei kannata tuntea huonoa omatuntoa. Tosin hyväkuntoiset, jopa aivan uudetkin, jotka on vaan ns. hutiostoksia, menee minulta uffille. Olen vienyt joskus seurakunnan keräykseenkin, kun sellainen on järjestetty. Ei se nyt niin vaikeata ole päästä tarpeettomasta tavarasta eroon.
Kärpäsestä voi tehdä sen härän, tai sitten ei. Jokainen saa siitä päättää itse.
Kyllä se on ylimääräinen vaiva. Lapsiperheessä on pyykättävää ja työtä loputtomiin muutenkin.
Ja lapsille jää luu käteen jos tämä ”ostaa pohautan ja heitän pois” -kuluttaminen jatkuu.
Uffi on edelleenkin epäeettinen huijausfirma, eikä niitä laatikoita ole kaikkialla.
Minä vien toisinaan uffille, koska ei ole muutakaan vaatekeräystä mailla halmeilla. Toinen vaihtoehto olisi sitten vain heittää roskiin, mutta onko se sitten parempi? Tiedän minä näistä uffin epäeettisyyksistä ja huijauksista, mutta mitäpä se minua oikeastaan kiinnostaa, mitä minun vanhoille vaatteilleni tekevät, kun minulle on tärkeintä vain saada ne pois silmistäni.
Veisin johonkin varmasti hyvään keräyskohteeseen, jos sellainen jossain olisi minun ulottuvissani.
Ei samperi voi olla ylimääräinen vaiva pestä oman pyykin seassa joku mummon tuoma body. Konehan sen työn tekee. Eri asia, jos pitäisi pestä valtavia määriä, sitä en tekisi minäkään. Pois vaan minun kotoani ja sillä siisti. Jos kerran käyttäjiä ei ole.
Kirpputoreihin en enää luota sen jälkeen, kun minulta varastettiin pöydästä iso osa tavaroista. Olen aivan varma siitä, mikä porukka ne tavarat vei, mutta kun sanoin siitä kirpputorin pitäjälle, hän sanoi vain, että jaa. Sen jälkeen meni maku kirppareihin. Sitä ennen oli jo kerran pöydästäni viety astioita, eri kirpputorilta. Ei kiinnosta enää yrittää myydä mitään. Rompetorit on parempi paikka, mutta ei siellä oikein vaatteet mene kaupaksi.
Mulle saattoi kerralla tulla muovipussillinen kerralla niitä anopin löytöjä. Menee tuollaiseen jo vettä, sähköä ja pesuainetta. Ja sitä aikaa, jonka tosiaan käytän mieluusti johonkin muuhun kuin pyykkäykseen.
Eikö tässä ole järkevintä puuttua syyhyn, ei seuraakseen. Tavaravirralle stop, niin ei tarvitse anopin lumppukokoelmasta nähdä painajaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule. Me saamme lahjaksi myös rahaa. Joululahjojen joukossa on kirjekuoressa 100 euron seteli, eli mahdollisimman hankalasti taas. Pitää olla tarkkana, että se ei vahingossa päädy lahjapapereiden kanssa roskikseen. Noin iso seteli ei käy joka kaupassa. Pankkiin kun sen vie, joutuu kauhean kyselyn kohteeksi mistä tämä raha on peräisin.
Minulla on todennäköisesti parempi palkka kuin isovanhempien eläkkeet ovat yhteensä. Me emme tarvitse rahaa tai tavaraa lahjaksi emmekä erityisesti halua sellaisia lahjoja, joista aiheutuu meille turhaa työtä, kuten se satasen setelin käyttäminen jossakin tai väärän kokoisen vaatteen vaihtaminen tai kierrättäminen.
Jostain syystä lahjan pitää olla mahdollisimman iso ja näyttävä, joten ei voi antaa viittä kahdenkympin seteliä, pitää olla se satasen seteli. Ei voi antaa pelikonsolia, pitää antaa näyttävämpi televisio. Jne.
Eli nyt on annettu se himoittu rahakin jo väärin? 100€ seteli ei kelpaa kun miniälle pitää olla 5 x 20€?
Ootko ihan tosissasi? Eli isovanhempien pitäisi osata lukea ajatuksia ennustaakseen millaisena setelinä miniä perheelle annetun rahalahjan tänä jouluna tahtoo?
Me emme halua lahjaksi rahaa. Miten se voi olla niin vaikea käsittää?
Monille se on kuule vaikea käsittää, koska niin monet elää tosi vähillä rahoilla ; toimeentulotuilla, työkyvyttömyyseläkkeillä, tai hyvin pienellä palkalla. Minäkään en rahassa kylve, joten ottaisin ihan mielelläni lahjaksi rahaa, vaikka kyllä pelkkä kukkakimppukin minua ilahduttaa.
Teillä on asiat taloudellisesti hyvin. Ole onnellinen edes siitä. Muustahan täällä ei tiedetä, mutta taloudellinen turva on aina hyvä asia.
Mitä sinä sitten toivoisit saavasi lahjaksi? Vai etkö halua mitään? Ihan vilpittömästi kysyn.
Lapsille toivoisin heille mieluisia leluja, sopivia, tarpeellisia vaatteita ja kenkiä. Ei krääsää.
Mulla on rahaa, joten mulle ei tarvitse ostaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myy ne pois tai lahjoita johonkin. Jos onnistut myymään, niin niillä rahoilla on hyvä sitten ostaa itselle mieleistä ja toisaalta, jos menee eteenpäin lahjoittamalla, niin sehän ei kuitenkaan ole teiltä pois?
Monet käytetyt lastenvaatteet on kirpparilla ja nettikirpparilla tosi halpoja. Et välttämättä saa siitä käytetystä välikausihaalarista kuin kympin ja uusi maksaa kaupassa moninkertaisesti.
Siksi ehdotinkin, että myy tai lahjoita.
Sama toimii myös silloin, kun ei jaksa järjestää myyntiä: kasaa vaan samantien isovanhempien raahaamat rojut vaikka ikean kassiin ja vie sen sitten kun se on täysi niin johonkin lähialueen hyväntekeväisyyskirppikselle. Ap puhui nimenomaan uusista tuotteista, niin ne kelpaavat kirppiksille kyllä.
Mikä järki tuossa on?
No kun joku kommentoi ettei jaksa kirppistellä eikä kotona ole tilaa säilyttää. Niin hyväntekeväisyyskirppiksellehän ne ei-toivotut kamppeet voi helposti viedä.
Mikä järki siinä on? JÄRKI? You know?
Voi herran pieksut. Ei siinä mitään JÄRKEÄ olekaan. Miksi pitäisikään?
Tarpeettoman tavaran sijoituspaikka voi olla vaikka kaatopaikka. Jos kaikessa pitäisi olla suuri JÄRKI, niin mihin jäteasemia ja kaatopaikkoja edes tarvittaisikaan? Kaikki ihmiset vain miettisivät hiki hatussa, miten jonkun tavaran saisi pois käsistään mahdollisimman järkevästi, kun se järki olisi pakollinen siinä olemassa.
Eikä niitä uusia lasten vaatteita tarvitse pestä ja silitellä, kun ne kerran on uusia. Sen kun lyö läjään ja vie UFFin keräyslaatikkoon samalla kun käy kaupassa.
Ai niin, eihän kenelläkään tietenkään täällä ole UFFin keräyslaatikkoa mailla halmeillakaan, kaikkihan asuu jossain peräkorven pyllynreiässä.
No jos ei ole, niin miten olisi jätepönttö?
Jos se mummuparka ei osoita järkeä olemalla tuomatta lapsenlapsille ylimääräisiä vaatteita ja tavaroita, niin miksi niiden lasten vanhempien pitäisi olla se järkevämpiä?
Eikö maailmassa TODELLAKAAN ole oikeita ongelmia?
Ja juu, kun opetatte niille isovanhemmille, että mitään ei pidä lapsillenne lahjoittaa, niin pitäkää linjanne vielä sittenkin, kun ne on teinejä ja tarvitsee joka jumalan päivä jotain hössön tössön turhaketta ja kiukuttelee ja rähjää, kun ette osta. Uusi älypuhelin puolen vuoden välein, jopot, mopot, autot ja ajokortit, uudet vaatteet, kausikortit sinne sun tänne, hiustenpidennykset ja tatuoinnit ja mitähän ne itse asiassa vielä keksiikään kun aika tästä etenee. Se on ainakin varmaa, että rahaa niihin palaa. No, hyvä että saa isovanhemmat sentään pitää eläkkeensä, kun vanhemmat on lapsensa opettaneet, että niiltä ei oteta mitään vastaan. Eläköön elämä! (eli huolettomien isovanhempien elämä).
Mummot kantaa myös kirppisvaatteita jotka potää todellakin pestä ennen kuin niitä voi myyntiin panna.
Mum teineillä on Swappee-älypuhelimet eli käytettyinä ostetut.
Toisella on minun vanha pyörä, tpiselle ostettiin Torista 60 euron pyörä.
Lukiolainen saa läppärin koulusta. Opiskelijalle ostimme uuden läppärin.
Vaatteensa on kirppareilta. Kengät ostetaan uusina.
Hiukset leikkaan minä.
Oikein. Näin pitää ollakin. Ei saa opettaa lapsille, että kaikki tulee tuosta vaan ja raha kasvaa puussa. Jos ne vaatteet vie kirppikselle, niin onhan ne tietysti pestävä ensin. Mutta eikö vaan teilläkin ole pesukone, joka pesee? Ei ole vaiva eikä mikään laittaa se kirppikselle menevä vaate koneeseen samalla, kun laittaa muutenkin sitä pyykättävää sinne.
Mutta jos senkin kokee vaivaksi, että ei halua viedä mitään kirpparille, niin eihän se ole pakko. Vaatteen voi heittää surutta menemäänkin. Niinhän meilläkin tehdään, jos joku vaate on jäänyt pieneksi tai ei muuten enää kelpaa. En minä lähde kirpparipöytää vuokraamaan sellaista varten. Vaatteen saa laittaa sekajätteeseen, ei kannata tuntea huonoa omatuntoa. Tosin hyväkuntoiset, jopa aivan uudetkin, jotka on vaan ns. hutiostoksia, menee minulta uffille. Olen vienyt joskus seurakunnan keräykseenkin, kun sellainen on järjestetty. Ei se nyt niin vaikeata ole päästä tarpeettomasta tavarasta eroon.
Kärpäsestä voi tehdä sen härän, tai sitten ei. Jokainen saa siitä päättää itse.
Kyllä se on ylimääräinen vaiva. Lapsiperheessä on pyykättävää ja työtä loputtomiin muutenkin.
Ja lapsille jää luu käteen jos tämä ”ostaa pohautan ja heitän pois” -kuluttaminen jatkuu.
Uffi on edelleenkin epäeettinen huijausfirma, eikä niitä laatikoita ole kaikkialla.
Minä vien toisinaan uffille, koska ei ole muutakaan vaatekeräystä mailla halmeilla. Toinen vaihtoehto olisi sitten vain heittää roskiin, mutta onko se sitten parempi? Tiedän minä näistä uffin epäeettisyyksistä ja huijauksista, mutta mitäpä se minua oikeastaan kiinnostaa, mitä minun vanhoille vaatteilleni tekevät, kun minulle on tärkeintä vain saada ne pois silmistäni.
Veisin johonkin varmasti hyvään keräyskohteeseen, jos sellainen jossain olisi minun ulottuvissani.
Ei samperi voi olla ylimääräinen vaiva pestä oman pyykin seassa joku mummon tuoma body. Konehan sen työn tekee. Eri asia, jos pitäisi pestä valtavia määriä, sitä en tekisi minäkään. Pois vaan minun kotoani ja sillä siisti. Jos kerran käyttäjiä ei ole.
Kirpputoreihin en enää luota sen jälkeen, kun minulta varastettiin pöydästä iso osa tavaroista. Olen aivan varma siitä, mikä porukka ne tavarat vei, mutta kun sanoin siitä kirpputorin pitäjälle, hän sanoi vain, että jaa. Sen jälkeen meni maku kirppareihin. Sitä ennen oli jo kerran pöydästäni viety astioita, eri kirpputorilta. Ei kiinnosta enää yrittää myydä mitään. Rompetorit on parempi paikka, mutta ei siellä oikein vaatteet mene kaupaksi.
Lu-e ket-ju. Ongelma ei ole yksi body, vaan roinavuori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on vinkki kaikille isovanhemmille ja aikuisten lasten vanhemmille: antakaa rahaa. Nuorella lapsiperheelle sitä harvoin on ylenmäärin käytettävissä. Eikä mitään 20 euroa per kertaa vuodessa, vaan ihan vaikka 500-1000 euroa silloin tällöin, jos/kun siihen on varaa. Auttaa huomattavasti ostamaan lapsenlapselle tärkeitä juttuja, tai se oma lapsi saa vaikka ostettua jonkun tärkeän kodinkoneen.
Ja jatkanpa vielä. Meillä anoppi antaa isoja summia rahaa suoraan alakouluikäisille lapsille. Että ostakaa mitä haluatte, mummo voi vaikka viedä teidät shoppailemaan. Sieltä sitten kannetaan kotiin viisisataa littlest Pet shoppia,lol-palloja sun muuta. Silläkin viisisatasella oltaisiin voitu vaikka hommata Kuivausrumpu lasten vaatteiden kuivatukseen. Pienille lapsille sopiva lahjaraha on max 20 euroa. Ei mikään 500 euron hullutteluraha.
Tuo vinkki ei käy kaikille isovanhemmille. Kun kaikilla isovanhemmilla EI OLE sitä 500-1000 euroa tuosta noin vain antaa jälkikasvulleen.
Oletteko kuulleet pienituloisista eläkeläisistä, joilla ei ole varaa aina edes omiin lääkkeisiin tai hoitoihin?
No hyvä, että edes mainitsit, että "jos / kun on varaa." Kaikilla ei kuitenkaan ole ikinä. Todellakaan. Kyllä sitä rahaa elämiseensä tarvitsee se isovanhempikin. Oletteko nähneet leipäjonoja, siellä on paljon eläkeläisiä, jotka yrittää sitä kautta saada edes hiukan helpotusta jokapäiväiseen elämiseensä. Ei siihen oikein kuulu eikä mallaa käsi ojossa oleva miniä tai oma lapsi. Menkööt hekin sinne leipäjonoon sitten, jos siitä kiinni on. Kun tarpeeksi kauan siellä on käynyt, voi saada säästetyksi sen jonkun kodinkoneen itsekin.
Tänne ilmeisesti sitten kirjoittelee vain nuo rikkaitten eläkeläisten jälkeläiset ja heidän perheensä. Kun ei tunnu olevan sitä tilannetajua. Antakaa rahaa ja antakaa rahaa. Milloin se rahan antaminen sitten loppuisi, kun tähän olisi lapsetkin jo opetettu? Lapsia voi olla useita, ja jos autat pienistä rahoistasi yhtä lasta, tulevat muut siihen ulvomaan, että meille kanssa ja meidän lapsille myös! Varsinkin miniät on tästä karheina, että eihän vain anneta mitään tuolle tyttärelle tai sen lapselle ja jos annetaan niin meille sitten kanssa ja sama summa!!!!
Parempi olisi kun ei annettaisi koskaan himppuakaan kenellekään. Jokaisen täällä on kuitenkin opittava seisomaan omilla jaloillaan, ja jos jotain kuivausrumpua ei ole, niin ei ole ja sillä siisti. Kyllä se tuulikin vaatteet kuivattaa.
Miten sitä köyhää isovanhempaa lämmittää törsätä vähiä rahojaan jatkuvasti tavaraan ja lahjoihin joista ei ole mitään iloa?
Miksei se köyhä isovanhempi voi antaa jotain mieluista ja kunnollista sen sijaan niistä vähistä rahoistaan?
Mikä on se logiikka, että mieluummin moskaa kuin kunnollista?
Niinpä niin. Jos on se tarve jotain aina antaa ja halpaa annettavaa on vain se moska?
Ja kun ei se köyhä ihminen itsekään ole koskaan saanut tai hommannut itselleen mitään kunnollista, kun ei ole ollut varaa.
Miksi halpaa annettavaa on vain se moska?
Miksi pitäå opettaa tulevillekaan sukupolville että moskaa riittää eikä saaja ole minkään arvoinen?
Ja kun jo se kymppi mikä menee siihen moskaan on hyödyllisempi ihan rahana tai pankkitilille kuin hyödyttömänä krääsänä.
No jopas on valtava ongelma. Miksi et myy tai lahjoita ylimääräisiä pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miniä sanoo, että Edvinin keväthaalari on liian pieni, voi kun olisi varaa ostaa uusi Reiman haalari.
Minä totean, että kylläpä se aurinko onkin sulattanut lumia.
MIniä sanoo, että ruuan hinta nousee huimasti, kohta ei ole varaa mihinkään.
Minä pohdin ääneen, että miten viikonlopun myrsky mahtaa vaikuttaa lumien sulamiseen.
Miniä sanoo, että joutuu varmaan ottamaan viikonlopputyön, että saavat vuokrat maksettua.
Minä ihmettelen, että miksi ne hyvät tiekarhut aikoinaan myytiinkään pois.
Vierailun päätteeksi hymyilen itselleni: selvitit taas pahat karikot!
Miniä yrittää keskustella ihan tavallista small talkia kanssasi ja sinä käperryt itseesi oman napasi ympärille.
Ihmettelen että missä se oma lapsesi on tässä omanapaisuudessa.
Niinpä...voisin jutella kaverilleni samoja juttuja, enkä oleta kaverini maksavan elämääni. Ei kannata tulkita, kysyä ehkä että mitä tarkoitat?
Multa meni melkein koko vuorotteluvapaa sen tavaram seulomiseen. Pelkkiä lankoja oli kannettu liki jätesäkillinen.
Ne nyt tuli kyllä sitten ihan käytettyä koska virkkasin niistä peiton mutta ne oli tuotu mun lapsille vaivihkaa swlkäni takana.
Kyniå yms on yksi Ikea-kassillinen. Tarroja iso laatikko jne.
Leluja ja vaatteita olen myynyt hiljalleen.
Eniten ottaa päähän typerät koriste-esineet. Niitä ei osta kukaan eikä ne kelpaa edes ilmaiseksi kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua täysin, meillä oli vähän samaa. Kasvatimme pallit ja sanoimme ei kiitos, emme ota. Jos ei puhetta ymmärrä niin kotiimme ei ole tervetullut.
Ohis, mutta mihin tässä palleja tarvitaan? Kyllä munasarjoistakin lähtee tehoa!
Heh, no sitten ei voi mitään. Jouduitte uhreiksi, onneksi kuitenkin vain tällaisessa asiassa. Ei tähän mitään yleispätevää ratkaisua ole. Yksillä on toiset ongelmat, teillä tällaiset. Koittakaa vain pärjätä ja luovia, ei kukaan muu kuitenkaan ole vastuussa siitä, että teille kannetaan turhaa törkyä, paitsi se outo isovanhempi. Ja se ei vastuuta kanna. Joten voi vain toivoa, että tilanne joskus helpottaisi.
Ainahan tavarasta eroon pääsee, jos ei muuten niin roskiin heittämällä, mutta ongelmanne on kai se, että sitä tulee koko ajan lisää.
Loppuu se aikanaan, joka tapauksessa. Joillakin on vieläkin hullummat sukulaiset, vaikka ei se tieto teitä lohdutakaan. Voisin kertoa oman tarinamme, mutta pysytään nyt kuitenkin tässä aiheessa.
Olisko mahdollista puhua asiasta tämän mummon muiden sukulaisten kanssa? Onko mummolla muita lapsia ja tekeekö samaa heille ja jos, niin mitä ovat keksineet ratkaisuksi. Onko mummo täysin terve, kun ei tunnu ymmärtävän, mitä hänelle tahdotaan sanoa? Välejä ei ilmeisesti haluta katkaista, mutta voisiko mummolle kuitenkin jossain vaiheessa suoraan sanottuna räyhähtää? Karjaista, että nyt se tavaran tuominen meille loppuu, tai meille ei ole enää tulemista onko selvä! Tästä lähtien tavataan vain ja ainoastaan niin, että me tulemme mummolaan ja lähtiessämme ei oteta mukaan mitään tavaraa eikä muutakaan.
Onnistuuko, vai syttyykö sota?
Jos olemassa on myös pappa tai muu mummon elämänkumppani, niin voisiko tämän kautta myös pistää mummolle stoppi tavaran haalaamiseen?
Jos kaikki keinot on käytetty eikä tulosta ole tullut, niin sitten ei ole mahdollisuutta täältä ainakaan saada muuta kuin vertaistukea. Ja sitä kyllä tuntuu riittävän, joten onhan sekin joku lohtu, ettei ole ainoa. Hyvää kevättä ja tulevaa kesää teille kuitenkin!