Hoitajat vaativat mahdottomia.

V

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni ei alunperin pidä edes palkata töihin ketään, joka ei läpäise kielitestiä. Mutta miksi ette liittoudu ja vaadi sitä työnantajalta? Miten se palkankorotus tähän auttaa? Ja miksi ihmeessä pitää hakea tänne töihin Filippiineiltä selvästi kehitysvammaisia? Jos vuosikausien työn jälkeen ei edelleenkään yhtään osaa kieltä niin älykkyystaso on liian alhainen.

Filippiineillä säästetään hoitokuluista, lähetetään kehitysvammaiset Suomeen töihin...

Vierailija kirjoitti:

Aivan kohtuuton vaatimus, kertoo myös heidän moraalistaan paljon. Varsinkaan tämän hetken vaikea tilanne euroopassa ei mitenkään tue vaatimusta.

Lääkäripula | Helsinki harkitsee palkan­korotuksia lääkäreille: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008683753.html?share=028eb46190697a2…

Tässä on sitten ihan ok?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tampereella aloitti filippiinoja hoiva-avustajina. Eivät puhu suomea kuin hyvin huonosti ja hyvin persoonallisesti englantiakin. Heidän palkkansa on reilusti pienempi kuin laitoshuoltajalla. Onnea vaan tähänkin hankkeeseen ja työhön vanhusten kanssa, kun jotain pitäisi välillä ymmärtääkin.

Minulle tuli työpariksi filippiino joka ei ymmärtänyt edes englantia. Varmasti aivan ihana ihminen mutta homma ei oikein toiminut 13 asukkaan dementiayksikössä oli vuorossa vain me kaksi.

Läheiseni hoivakodissa on filippiläinen hoitaja, ollut jo vuosia, eikä osaa edes autettavasti suomea tai englantia, hymyilee vain. Pyysin lusikkaa, että voisin syöttää jugurttia, niin hän otti purkin kädestä ja vei jääkaappiin. Ja lukemattomia muita juttuja on sattunut. Aina pitää kysyä muilta hoitajilta eli kahden hoitajan työaika menee siihen.

Eikä tässä ajassa ole keksitty, että voisi käyttää kuvakortteja? Ei ihme, että hoitopuoli on jamassa… Ensimmäisenä olisi tullut itselleni mieleen helpottaa kommunikointia sopivilla kuvakortein.. Mutta 2v olette ihmetelleet?

KUVAKORTEIN EISSS.... kuvakorteillako sinun työpaikallasi kommunikoidaan työtovereiden ja asiakkaiden kanssa😂😂😂

Kyllä koska asiakkaina on henkilöitä (esim. autistit). Senkus naurat, miten paljoan haluat.. Mutta veikkaan, jos asiakas (potilas) olisi näyttänyt lusikan kuvaa, olisi se filippiiniläinen hoitaja tuonnut lusikan.. Ihan sairaalloinen ala tuo hoitotyö, kun naureskellaan yksinkertaisillekin asioille.

Eipä tullut mieleen ottaa kaikista mukana olleista tavaroista kuvakortteje, enkä edes tiennyt, mitä sattuu kaupasta mukaani.

Normaali tilanteessa, jos hoitaja hallitsee Suomen kielen, olisin huikannut hoitajalle, mistä löydän lusikoita ja siihen olisi mennyt pari sekuntia, eikä hoitajan työ olisi keskeytynyt.

Nyt sinun kuvakorttien kanssa olisin kaivannut ne laukusta ja lärännyt oikeaa kuvakorttia ja aikaa olisi mennyt minuutteja ja kun löydän lusikka-kortin, sitten olisi pitänyt löytää paikka missä ne säilytetään.

Ja eikö niitä kuvakortteje pitäisi olla valtava määrä, jos potilaan omainen haluaa kysyä hoitlajalta vointia, tai mikä täällä haisee, onko potilas milloin syönyt jne.

Enemmänkin ne toimii tilanteissa, kuten edellä kerrottu, että potilas halusi lusikan ja hoitaja vei joqurtin pois. Potilas olisi voinut näyttää lusikan kuvaa, jolloin hoitaja olisi osannut tuoda lusikan. Huomattavasti helpompaa kuin potilaan yrittää puhua englantia tai ”filippiiniä”. Mutta tehkää miten haluatte… Meillä ainakin asiakkaiden kanssa kommunikointi sujuu, kun tiedetään, mitä asiakas haluaa näyttäessään kuvakorttia…

Ja te kommunikoitte kuvakortein myös keskenänne? Opetatte työn aakkosista alkaen uudelle työntekijälle ainoana kielenä ne uljaat kuvakortit?

Lue: se asiakas voi pyytää yksinkertaisia asioita kuvakortein: lehti, kirja, vettä, lusikka, tv päälle, ylös vessaan, pesulle, paitaa, sukkia, vilttiä… Eiköhän sen filippinin kanssa se asiakas pörjäisi no näin pitkälle, jos ei muuta yhteistä kieltä ole?

Mitenkäs te nyt sitten kommunikoitte sen hoitajan kanssa, kun ei ole yhteistä kieltä? viittoilette kuin italialaiset kummankaan ymmärtämättä mitä se toinen viittoilee? Kuvakorttien sijaan henklkunta voi käyttää myös kielenkääntöohjelmia, jotka kääntää lyhyet lausetta ymmärrettävään muotoon tai valmiita lauseita, joista ilmenee se, mitä halutaan. Jokaisella puhelimella se onnistuu ja samalla kieli kehittyy.

Miten voi hoitoalalla olla näin vaikeaa?? Kannattaisiko ottaa yhteyttä johonkin tahoon, joka tekee töitä kommikoinnin kanssa eikä olettaa, että se hoitaja osaa saman näinkin vaikean kielen kuin suomi, jossa kirjoitettu kieli ja puhekieli on kaksi erillistä kieltä…

Ratkaisusi työvoimapulaan on siis se, että vähille jäljellä oleville kielitaitoisille sälytetään vielä lisää työtä? Peredytys onnistuu puhuttuna, suomeksi tai englanniksi. Mikäli ei, katse kohdistetaan työnantajaan, kielitaito on varmistettava jo rekrytointivaiheessa.

Minä olen palautellut näitä täysin kyvyttömiä opiskelijoita esimiehen kautta takaisin oppilaitokseen. Ruohonjuuritason ongelma on pitkälti siinä, että työvoimapoliittisista syistä (=tilastojen siivoamista) kaikista maassa asuvista luku- ja kirjoitustaidottomista halutaan joko lähihoitajia tai laitoshuoltajia. Ok, mutta ensin on opittava sen verran jompaa kumpaa kieltä, ettei tee tuhoja, ja ettei tarvita kuvakortteja. Pelleilyyn ei ole aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni ei alunperin pidä edes palkata töihin ketään, joka ei läpäise kielitestiä. Mutta miksi ette liittoudu ja vaadi sitä työnantajalta? Miten se palkankorotus tähän auttaa? Ja miksi ihmeessä pitää hakea tänne töihin Filippiineiltä selvästi kehitysvammaisia? Jos vuosikausien työn jälkeen ei edelleenkään yhtään osaa kieltä niin älykkyystaso on liian alhainen.

Palkankorotus auttaa saamaan ihan syntyperäisiä suomalaisia hoito-ja hoivatyöhön. Ja se miksi ulkomailta tulee tänne heikkolahjaisilta vaikuttavia yksilöitä jotka ei vaan opi kieltä, eivätkä työtehtäviä, johtuu varmaan siitä, että kyllä sieltäkin lähdetään mieluummin parempaa palkkaa maksaviin maihin, kuten vaikka Ruotsiin ja Norjaan. Meille siis jää sitten ne jämät...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan kohtuuton vaatimus, kertoo myös heidän moraalistaan paljon. Varsinkaan tämän hetken vaikea tilanne euroopassa ei mitenkään tue vaatimusta.

Lääkäripula | Helsinki harkitsee palkan­korotuksia lääkäreille: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008683753.html?share=028eb46190697a2…

Tässä on sitten ihan ok?

Lääkäripula vähenee jo sillä, kun toimintaa tehostetaan eikä juosta koko ajan jokaisesta vaivasta kuin mielisairas luulleen, että taas henki lähtee.

https://yle.fi/uutiset/3-6455669

Meilläkin yksi, joka juoksee koko ajan lääkärille milloin mistäkin vaivasta. Menisi nuppitohtorille - oikeampi osoite. Näistä turhista käynneistä puhuttu jo vuosikymmenet ja edelleen porukka juoksee valittamasta joka asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tampereella aloitti filippiinoja hoiva-avustajina. Eivät puhu suomea kuin hyvin huonosti ja hyvin persoonallisesti englantiakin. Heidän palkkansa on reilusti pienempi kuin laitoshuoltajalla. Onnea vaan tähänkin hankkeeseen ja työhön vanhusten kanssa, kun jotain pitäisi välillä ymmärtääkin.

Minulle tuli työpariksi filippiino joka ei ymmärtänyt edes englantia. Varmasti aivan ihana ihminen mutta homma ei oikein toiminut 13 asukkaan dementiayksikössä oli vuorossa vain me kaksi.

Läheiseni hoivakodissa on filippiläinen hoitaja, ollut jo vuosia, eikä osaa edes autettavasti suomea tai englantia, hymyilee vain. Pyysin lusikkaa, että voisin syöttää jugurttia, niin hän otti purkin kädestä ja vei jääkaappiin. Ja lukemattomia muita juttuja on sattunut. Aina pitää kysyä muilta hoitajilta eli kahden hoitajan työaika menee siihen.

Eikä tässä ajassa ole keksitty, että voisi käyttää kuvakortteja? Ei ihme, että hoitopuoli on jamassa… Ensimmäisenä olisi tullut itselleni mieleen helpottaa kommunikointia sopivilla kuvakortein.. Mutta 2v olette ihmetelleet?

KUVAKORTEIN EISSS.... kuvakorteillako sinun työpaikallasi kommunikoidaan työtovereiden ja asiakkaiden kanssa😂😂😂

Kyllä koska asiakkaina on henkilöitä (esim. autistit). Senkus naurat, miten paljoan haluat.. Mutta veikkaan, jos asiakas (potilas) olisi näyttänyt lusikan kuvaa, olisi se filippiiniläinen hoitaja tuonnut lusikan.. Ihan sairaalloinen ala tuo hoitotyö, kun naureskellaan yksinkertaisillekin asioille.

Eipä tullut mieleen ottaa kaikista mukana olleista tavaroista kuvakortteje, enkä edes tiennyt, mitä sattuu kaupasta mukaani.

Normaali tilanteessa, jos hoitaja hallitsee Suomen kielen, olisin huikannut hoitajalle, mistä löydän lusikoita ja siihen olisi mennyt pari sekuntia, eikä hoitajan työ olisi keskeytynyt.

Nyt sinun kuvakorttien kanssa olisin kaivannut ne laukusta ja lärännyt oikeaa kuvakorttia ja aikaa olisi mennyt minuutteja ja kun löydän lusikka-kortin, sitten olisi pitänyt löytää paikka missä ne säilytetään.

Ja eikö niitä kuvakortteje pitäisi olla valtava määrä, jos potilaan omainen haluaa kysyä hoitajalta vointia, tai mikä täällä haisee, onko potilas milloin syönyt jne.

Jos omaiset joutuu useinkin kyselemään että mikä täällä haisee, niin onko enää väliä miten kommunikoit ettet taaskaan viitsinyt tehdä töitäsi?

Ja omainen ei tiedä mikä haisee? Kannattaisi ehkä viettää aikaa joskus sen omaisensa kanssa niin ei tuota tarvitsisi kysyä hoitajalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, vaativatko mahdottomia, mutta jotakin on pakko tehdä nyt. Enkä ole itse hoitaja enkä hoitajan puoliso.

Luin eilen uutisen, että lähihoitajat (siis nämä jotka on lastenhoitajia päiväkodeissa ja hoitavat vanhainkodeissa vanhukset) ovat kunta-alan suurin eläköityvät ammattiryhmä, oliko niin että heitä jää seuraavan 5 vuoden aikana lähes 20 000 eläkkeelle. Samaan aikaan opiskelijoiden määrä on pudonnut alan huonon maineen takia, viime vuonna valmistui 25 prosenttia vähemmän lähäreitä kuin aiempina vuosina! Nuo luvut ovat aivan järkyttäviä!! Eikä voi enää ajatella, että "kuka meitä hoitaa vanhana", vaan ennemminkin niin, että "kuka mun lasta tai mummoa hoitaa ensi vuonna?"

Jotenkin vaikea uskoa että palkkaus on se juurisyy. Muissakin kuin lähärin hommissa on raskasta ja pienehkö palkka, mutta silti niille riittää tekijöitä. Lähihoitajilla on huono maine. Julkisuudessa pitäisi puhua enemmän niistä kivoista työpaikoista ja ihmisistä jotka viihtyvät työssään. Kuka muistaa tällaista artikkelia hoitotyöstä?

Missä muualla lähihoitajilla on huono maine kuin vauvapalstan keskusteluissa mistä tämäkin ketju on hyvä esimerkki? Tuskin innostaa ketään alalle kun tästä tuutista tulee nälvimistä ja suoranaista v-tuilua?

Niin, eikös sen lähihoitajan työ ole fyysisesti raskaampaa kuin sairaanhoitajan? Mitäs, jos alatte vertaamaan lähihoitajan ja sairaanhoitajan palkkoja työn rasittavuuden suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne, jotka eivät ole työskennelleet hoitoalalla, eivät ymmärrä sen todellisuutta.

Jos hoitaja tienaa yli 3000 e kk, se tarkoittaa sitä, että hän viettää elämänsä aikana suurimman osan viikonlopuista töissä. Omassa työpaikassa perusoletus oli se, että vapaita viikonloppuja on 1 kpl kolmessa viikossa, mutta tämä ei aina toteudu. Työvuorotoiveita voi esittää 3 kpl kolmen viikon listaan, mutta nekään eivät aina toteudu. Jos halusimme käydä perheenä esimerkiksi mummolassa, se tarkoitti sitä, että tuo vapaa viikonloppu meni siihen ja seuraava saattoikin huonolla tuurilla olla vasta viiden viikon päästä. Yövuoroja taas täytyi tehdä joka toinen viikko ja yövuorojen jälkeiset vapaat menivät täysin toipuessa ja rytmiä kääntäessä. Omalla kohdallani esimerkiksi rankka urheilu yövuorojen jälkeen tarkoitti rytmihäiriöitä. 

Totesin kolme vitosena, että nyt riitti. Kyllästyin siihen, että koko elämäni on työvuorolistan tekijän käsissä ja kaikki vapaa-aika pyörii unirytmin kääntämisen ja arjen palapelien sovittelun ympärillä. Olen aina ollut matemaattisesti lahjakas ja kävin nopean koulutuksen it-alalle töiden ohella. Nyt tienaan vasta-alkajana 4000 e/kk ja saan pitää kaikki viikonloput vapaina, pystyn päättämään itse kesälomani ajankohdan ja vapaapäivät käytän kaikkeen muuhun kuin töistä toipumiseen. Ero omassa voinnissa on kuin yöllä ja päivällä! Miten ihanaa on viettää viikonloput joko perheen tai ystävien kanssa, eikä miettiä sitä että jos vietän tämän viikonlopun ystävän kanssa, niin en ehdi viettää perheen kanssa yhteistä viikonloppua yli kuukauteen. Lapset kuitenkin ovat arkisin aina koulussa ja viikonloput & pyhät vapaalla, joten on ihanaa elää muun perheen ja ystävien kanssa samassa rytmissä. Olen hankkinut myös kaksi harrastusta, jotka eivät onnistuneet aiemmin epäsäännöllisen työn vuoksi. 

Joten ne, jotka kadehtii vuorotyötä tekevien hoitajien palkkaa, voivat miettiä millä hinnalla

Auttoko palkka rytmihäiriöihin vai säännöllinen päivätyö?

Säännöllinen päivätyö tietysti auttaa jos on taipumusta rytmihäiriöihin. Työn vastuu ja vaatimukset eivät ole kuitenkaan yhtään vähäisemmät päivälläkään, joten peruspalkka kuntoon! Ja varmaan jokainen ymmärtää että jonkun on ne hankalammatkin vuorot tehtävä, joten jollainhan se menetetty perheen yhteinen aika, ystävien ja sukulaisten kanssa hankaloituva yhteydenpito ja mahdolliset terveyshaitat kuuluu korvata. Ja se mikä kaikista haitoista huolimatta motivoi uhraamaan ison osan elämästään työ aiheuttamille lieveilmiöille on tietenkin raha!

” Ja varmaan jokainen ymmärtää että jonkun on ne hankalammatkin vuorot tehtävä, joten jollainhan se menetetty perheen yhteinen aika, ystävien ja sukulaisten kanssa hankaloituva yhteydenpito ja mahdolliset terveyshaitat kuuluu korvata. ”

No, aika paljon aloja, työpaikkoja ja toimintaa, pitää miettiä uusiksi ihan baaritöistä lähtien uimahallin kassaan…

Joo no on ne työtehtävätkin vähän erilaisia noissa hommissa. Toisekseen ei ole hoitajien vika jos muut tyytymättömyydestä huolimatta suostuvat kyykyttämiseen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tampereella aloitti filippiinoja hoiva-avustajina. Eivät puhu suomea kuin hyvin huonosti ja hyvin persoonallisesti englantiakin. Heidän palkkansa on reilusti pienempi kuin laitoshuoltajalla. Onnea vaan tähänkin hankkeeseen ja työhön vanhusten kanssa, kun jotain pitäisi välillä ymmärtääkin.

Minulle tuli työpariksi filippiino joka ei ymmärtänyt edes englantia. Varmasti aivan ihana ihminen mutta homma ei oikein toiminut 13 asukkaan dementiayksikössä oli vuorossa vain me kaksi.

Läheiseni hoivakodissa on filippiläinen hoitaja, ollut jo vuosia, eikä osaa edes autettavasti suomea tai englantia, hymyilee vain. Pyysin lusikkaa, että voisin syöttää jugurttia, niin hän otti purkin kädestä ja vei jääkaappiin. Ja lukemattomia muita juttuja on sattunut. Aina pitää kysyä muilta hoitajilta eli kahden hoitajan työaika menee siihen.

Eikä tässä ajassa ole keksitty, että voisi käyttää kuvakortteja? Ei ihme, että hoitopuoli on jamassa… Ensimmäisenä olisi tullut itselleni mieleen helpottaa kommunikointia sopivilla kuvakortein.. Mutta 2v olette ihmetelleet?

KUVAKORTEIN EISSS.... kuvakorteillako sinun työpaikallasi kommunikoidaan työtovereiden ja asiakkaiden kanssa😂😂😂

Kyllä koska asiakkaina on henkilöitä (esim. autistit). Senkus naurat, miten paljoan haluat.. Mutta veikkaan, jos asiakas (potilas) olisi näyttänyt lusikan kuvaa, olisi se filippiiniläinen hoitaja tuonnut lusikan.. Ihan sairaalloinen ala tuo hoitotyö, kun naureskellaan yksinkertaisillekin asioille.

Eipä tullut mieleen ottaa kaikista mukana olleista tavaroista kuvakortteje, enkä edes tiennyt, mitä sattuu kaupasta mukaani.

Normaali tilanteessa, jos hoitaja hallitsee Suomen kielen, olisin huikannut hoitajalle, mistä löydän lusikoita ja siihen olisi mennyt pari sekuntia, eikä hoitajan työ olisi keskeytynyt.

Nyt sinun kuvakorttien kanssa olisin kaivannut ne laukusta ja lärännyt oikeaa kuvakorttia ja aikaa olisi mennyt minuutteja ja kun löydän lusikka-kortin, sitten olisi pitänyt löytää paikka missä ne säilytetään.

Ja eikö niitä kuvakortteje pitäisi olla valtava määrä, jos potilaan omainen haluaa kysyä hoitajalta vointia, tai mikä täällä haisee, onko potilas milloin syönyt jne.

Enemmänkin ne toimii tilanteissa, kuten edellä kerrottu, että potilas halusi lusikan ja hoitaja vei joqurtin pois. Potilas olisi voinut näyttää lusikan kuvaa, jolloin hoitaja olisi osannut tuoda lusikan. Huomattavasti helpompaa kuin potilaan yrittää puhua englantia tai ”filippiiniä”. Mutta tehkää miten haluatte… Meillä ainakin asiakkaiden kanssa kommunikointi sujuu, kun tiedetään, mitä asiakas haluaa näyttäessään kuvakorttia…

Muistisairas vanhus, jolle syötetään jogurttia, ei taida olla siinä kunnossa että vois kuvakorteilla kommunikoida kenenkään kanssa. En ole itse alalla, mutta joillakin taitaa olla aika ruusuinen kuva muistisairaan kyvyistä siinä vaiheessa kun hoivakodissa asustelee.

Ja vanhusten korttikommunikoinnin estää jo vanhuksen näkökyky, joka heikkenee iän myötä ja tulee silmäsairauksia, eikä silmälasit auta. Suurin osa vanhuksista ei edes erota, onko kuvakortissa lusikka vai kukka vai auto.

Ongelma on varmasti siinä, että kukaan ei osaa kertoa mistä nämä rahat otetaan. En usko, että kukaan ei olisi sitä mieltä etteikö hoitajien työ olisi arvostettavaa, mutta niin kauan ku me verovaroista se maksetaan pitää miettiä mistä rahoitus.

Ja toinen mitä mä mietin niin se kiire, meillä on töissä jatkuva kiire. Siitä mulle maksetaan, että teen ne duunit. Mut mä luulen, että töiden uudelleenjärjestely auttais jo huomattavasti.

Mutta nyt kysytään mistä otetaan pois?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, vaativatko mahdottomia, mutta jotakin on pakko tehdä nyt. Enkä ole itse hoitaja enkä hoitajan puoliso.

Luin eilen uutisen, että lähihoitajat (siis nämä jotka on lastenhoitajia päiväkodeissa ja hoitavat vanhainkodeissa vanhukset) ovat kunta-alan suurin eläköityvät ammattiryhmä, oliko niin että heitä jää seuraavan 5 vuoden aikana lähes 20 000 eläkkeelle. Samaan aikaan opiskelijoiden määrä on pudonnut alan huonon maineen takia, viime vuonna valmistui 25 prosenttia vähemmän lähäreitä kuin aiempina vuosina! Nuo luvut ovat aivan järkyttäviä!! Eikä voi enää ajatella, että "kuka meitä hoitaa vanhana", vaan ennemminkin niin, että "kuka mun lasta tai mummoa hoitaa ensi vuonna?"

Jotenkin vaikea uskoa että palkkaus on se juurisyy. Muissakin kuin lähärin hommissa on raskasta ja pienehkö palkka, mutta silti niille riittää tekijöitä. Lähihoitajilla on huono maine. Julkisuudessa pitäisi puhua enemmän niistä kivoista työpaikoista ja ihmisistä jotka viihtyvät työssään. Kuka muistaa tällaista artikkelia hoitotyöstä?

Missä muualla lähihoitajilla on huono maine kuin vauvapalstan keskusteluissa mistä tämäkin ketju on hyvä esimerkki? Tuskin innostaa ketään alalle kun tästä tuutista tulee nälvimistä ja suoranaista v-tuilua?

Niin, eikös sen lähihoitajan työ ole fyysisesti raskaampaa kuin sairaanhoitajan? Mitäs, jos alatte vertaamaan lähihoitajan ja sairaanhoitajan palkkoja työn rasittavuuden suhteen.

Jos fyysinen raskaus olisi palkan peruste niin siivojat, raksamiehet jne olis parhaiten palkattuja. Lääkärit, lakimiehet, inssit ja muut vastaavat jäisi palkoissa jonon hännille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne, jotka eivät ole työskennelleet hoitoalalla, eivät ymmärrä sen todellisuutta.

Jos hoitaja tienaa yli 3000 e kk, se tarkoittaa sitä, että hän viettää elämänsä aikana suurimman osan viikonlopuista töissä. Omassa työpaikassa perusoletus oli se, että vapaita viikonloppuja on 1 kpl kolmessa viikossa, mutta tämä ei aina toteudu. Työvuorotoiveita voi esittää 3 kpl kolmen viikon listaan, mutta nekään eivät aina toteudu. Jos halusimme käydä perheenä esimerkiksi mummolassa, se tarkoitti sitä, että tuo vapaa viikonloppu meni siihen ja seuraava saattoikin huonolla tuurilla olla vasta viiden viikon päästä. Yövuoroja taas täytyi tehdä joka toinen viikko ja yövuorojen jälkeiset vapaat menivät täysin toipuessa ja rytmiä kääntäessä. Omalla kohdallani esimerkiksi rankka urheilu yövuorojen jälkeen tarkoitti rytmihäiriöitä. 

Totesin kolme vitosena, että nyt riitti. Kyllästyin siihen, että koko elämäni on työvuorolistan tekijän käsissä ja kaikki vapaa-aika pyörii unirytmin kääntämisen ja arjen palapelien sovittelun ympärillä. Olen aina ollut matemaattisesti lahjakas ja kävin nopean koulutuksen it-alalle töiden ohella. Nyt tienaan vasta-alkajana 4000 e/kk ja saan pitää kaikki viikonloput vapaina, pystyn päättämään itse kesälomani ajankohdan ja vapaapäivät käytän kaikkeen muuhun kuin töistä toipumiseen. Ero omassa voinnissa on kuin yöllä ja päivällä! Miten ihanaa on viettää viikonloput joko perheen tai ystävien kanssa, eikä miettiä sitä että jos vietän tämän viikonlopun ystävän kanssa, niin en ehdi viettää perheen kanssa yhteistä viikonloppua yli kuukauteen. Lapset kuitenkin ovat arkisin aina koulussa ja viikonloput & pyhät vapaalla, joten on ihanaa elää muun perheen ja ystävien kanssa samassa rytmissä. Olen hankkinut myös kaksi harrastusta, jotka eivät onnistuneet aiemmin epäsäännöllisen työn vuoksi. 

Joten ne, jotka kadehtii vuorotyötä tekevien hoitajien palkkaa, voivat miettiä millä hinnalla

Auttoko palkka rytmihäiriöihin vai säännöllinen päivätyö?

Säännöllinen päivätyö tietysti auttaa jos on taipumusta rytmihäiriöihin. Työn vastuu ja vaatimukset eivät ole kuitenkaan yhtään vähäisemmät päivälläkään, joten peruspalkka kuntoon! Ja varmaan jokainen ymmärtää että jonkun on ne hankalammatkin vuorot tehtävä, joten jollainhan se menetetty perheen yhteinen aika, ystävien ja sukulaisten kanssa hankaloituva yhteydenpito ja mahdolliset terveyshaitat kuuluu korvata. Ja se mikä kaikista haitoista huolimatta motivoi uhraamaan ison osan elämästään työ aiheuttamille lieveilmiöille on tietenkin raha!

” Ja varmaan jokainen ymmärtää että jonkun on ne hankalammatkin vuorot tehtävä, joten jollainhan se menetetty perheen yhteinen aika, ystävien ja sukulaisten kanssa hankaloituva yhteydenpito ja mahdolliset terveyshaitat kuuluu korvata. ”

No, aika paljon aloja, työpaikkoja ja toimintaa, pitää miettiä uusiksi ihan baaritöistä lähtien uimahallin kassaan…

Joo no on ne työtehtävätkin vähän erilaisia noissa hommissa. Toisekseen ei ole hoitajien vika jos muut tyytymättömyydestä huolimatta suostuvat kyykyttämiseen!

Eikä ole meidän veronmaksajien vika, jos hoitaja ei ymmrätänyt vuorotyökäsitettä, vaan haikailee mummoloita, sukulaisia ja kavereita…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni ei alunperin pidä edes palkata töihin ketään, joka ei läpäise kielitestiä. Mutta miksi ette liittoudu ja vaadi sitä työnantajalta? Miten se palkankorotus tähän auttaa? Ja miksi ihmeessä pitää hakea tänne töihin Filippiineiltä selvästi kehitysvammaisia? Jos vuosikausien työn jälkeen ei edelleenkään yhtään osaa kieltä niin älykkyystaso on liian alhainen.

Palkankorotus auttaa saamaan ihan syntyperäisiä suomalaisia hoito-ja hoivatyöhön. Ja se miksi ulkomailta tulee tänne heikkolahjaisilta vaikuttavia yksilöitä jotka ei vaan opi kieltä, eivätkä työtehtäviä, johtuu varmaan siitä, että kyllä sieltäkin lähdetään mieluummin parempaa palkkaa maksaviin maihin, kuten vaikka Ruotsiin ja Norjaan. Meille siis jää sitten ne jämät...

Syntyperäisyys ei takaa hoidonlaatua. Ja en ihan ymmärrä miksi esim. ukrainalainen hoitaja olisi sen huonompi jos ja kun saa perehdytyksen. Suomalainen hoitaja ei varmasti ole Norjassa paras vaihtoehto jos häntä ei ole mahdollista perehdyttää työhön Norjassa. Norjassa vain arvostetaan sitä työtä ja myös perehdytetään työhön eikä hallita vain käsipareja että voitaisiin sanoa että kyllä meillä on hoitajia (=käsipareja).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tampereella aloitti filippiinoja hoiva-avustajina. Eivät puhu suomea kuin hyvin huonosti ja hyvin persoonallisesti englantiakin. Heidän palkkansa on reilusti pienempi kuin laitoshuoltajalla. Onnea vaan tähänkin hankkeeseen ja työhön vanhusten kanssa, kun jotain pitäisi välillä ymmärtääkin.

Minulle tuli työpariksi filippiino joka ei ymmärtänyt edes englantia. Varmasti aivan ihana ihminen mutta homma ei oikein toiminut 13 asukkaan dementiayksikössä oli vuorossa vain me kaksi.

Läheiseni hoivakodissa on filippiläinen hoitaja, ollut jo vuosia, eikä osaa edes autettavasti suomea tai englantia, hymyilee vain. Pyysin lusikkaa, että voisin syöttää jugurttia, niin hän otti purkin kädestä ja vei jääkaappiin. Ja lukemattomia muita juttuja on sattunut. Aina pitää kysyä muilta hoitajilta eli kahden hoitajan työaika menee siihen.

Eikä tässä ajassa ole keksitty, että voisi käyttää kuvakortteja? Ei ihme, että hoitopuoli on jamassa… Ensimmäisenä olisi tullut itselleni mieleen helpottaa kommunikointia sopivilla kuvakortein.. Mutta 2v olette ihmetelleet?

KUVAKORTEIN EISSS.... kuvakorteillako sinun työpaikallasi kommunikoidaan työtovereiden ja asiakkaiden kanssa😂😂😂

Kyllä koska asiakkaina on henkilöitä (esim. autistit). Senkus naurat, miten paljoan haluat.. Mutta veikkaan, jos asiakas (potilas) olisi näyttänyt lusikan kuvaa, olisi se filippiiniläinen hoitaja tuonnut lusikan.. Ihan sairaalloinen ala tuo hoitotyö, kun naureskellaan yksinkertaisillekin asioille.

Eipä tullut mieleen ottaa kaikista mukana olleista tavaroista kuvakortteje, enkä edes tiennyt, mitä sattuu kaupasta mukaani.

Normaali tilanteessa, jos hoitaja hallitsee Suomen kielen, olisin huikannut hoitajalle, mistä löydän lusikoita ja siihen olisi mennyt pari sekuntia, eikä hoitajan työ olisi keskeytynyt.

Nyt sinun kuvakorttien kanssa olisin kaivannut ne laukusta ja lärännyt oikeaa kuvakorttia ja aikaa olisi mennyt minuutteja ja kun löydän lusikka-kortin, sitten olisi pitänyt löytää paikka missä ne säilytetään.

Ja eikö niitä kuvakortteje pitäisi olla valtava määrä, jos potilaan omainen haluaa kysyä hoitajalta vointia, tai mikä täällä haisee, onko potilas milloin syönyt jne.

Enemmänkin ne toimii tilanteissa, kuten edellä kerrottu, että potilas halusi lusikan ja hoitaja vei joqurtin pois. Potilas olisi voinut näyttää lusikan kuvaa, jolloin hoitaja olisi osannut tuoda lusikan. Huomattavasti helpompaa kuin potilaan yrittää puhua englantia tai ”filippiiniä”. Mutta tehkää miten haluatte… Meillä ainakin asiakkaiden kanssa kommunikointi sujuu, kun tiedetään, mitä asiakas haluaa näyttäessään kuvakorttia…

Usein vierailen hoivalaitoksessa, toivon kyllä niiden vähäisten hoitajien keskittyvän potilaisiin ja tekemään hoitotyötä, kuin passaamaan vieraita. Jos tarvitsen lusikan, osaan sen käydä itsekin hakemassa, kun tiedän paikan, eikä yhdenkään hoitajan tarvitse keskeyttää työtänsä esim. vaippojen vaihtoa, minun lusikkani takia.

Se vielä puuttuisi, jos oletetaan hoitajien vielä potilaiden vieraatkin passattavan. Nyt järki käteen.

Meillä et käy koska keittiön ovet on pidettävä lukossa.

Suomessa yksi suuri ongelma on innovaation puute. En tiedä mikä sen tappaa, mutta haasteisiin todetaan heti, että ei pysty ei halua eikä todellakaan osata.

Toinen on suuri byrokratia, ja se pitäis räjäyttää

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on varmasti siinä, että kukaan ei osaa kertoa mistä nämä rahat otetaan. En usko, että kukaan ei olisi sitä mieltä etteikö hoitajien työ olisi arvostettavaa, mutta niin kauan ku me verovaroista se maksetaan pitää miettiä mistä rahoitus.

Ja toinen mitä mä mietin niin se kiire, meillä on töissä jatkuva kiire. Siitä mulle maksetaan, että teen ne duunit. Mut mä luulen, että töiden uudelleenjärjestely auttais jo huomattavasti.

Mutta nyt kysytään mistä otetaan pois?

Kyllähän sitä rahaa joudutaan nytkin käyttämään mm. ylityökorvauksiin ja hälyrahoihin. Pitkään hoitoala ei niillä kuitenkaan enää toimi. Sen jälkeen ei tarvita veronmaksajien rahojakaan ku sitä hoitoa cain ei saa ainakaan julkiseltasektorilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tampereella aloitti filippiinoja hoiva-avustajina. Eivät puhu suomea kuin hyvin huonosti ja hyvin persoonallisesti englantiakin. Heidän palkkansa on reilusti pienempi kuin laitoshuoltajalla. Onnea vaan tähänkin hankkeeseen ja työhön vanhusten kanssa, kun jotain pitäisi välillä ymmärtääkin.

Minulle tuli työpariksi filippiino joka ei ymmärtänyt edes englantia. Varmasti aivan ihana ihminen mutta homma ei oikein toiminut 13 asukkaan dementiayksikössä oli vuorossa vain me kaksi.

Läheiseni hoivakodissa on filippiläinen hoitaja, ollut jo vuosia, eikä osaa edes autettavasti suomea tai englantia, hymyilee vain. Pyysin lusikkaa, että voisin syöttää jugurttia, niin hän otti purkin kädestä ja vei jääkaappiin. Ja lukemattomia muita juttuja on sattunut. Aina pitää kysyä muilta hoitajilta eli kahden hoitajan työaika menee siihen.

Eikä tässä ajassa ole keksitty, että voisi käyttää kuvakortteja? Ei ihme, että hoitopuoli on jamassa… Ensimmäisenä olisi tullut itselleni mieleen helpottaa kommunikointia sopivilla kuvakortein.. Mutta 2v olette ihmetelleet?

KUVAKORTEIN EISSS.... kuvakorteillako sinun työpaikallasi kommunikoidaan työtovereiden ja asiakkaiden kanssa😂😂😂

Kyllä koska asiakkaina on henkilöitä (esim. autistit). Senkus naurat, miten paljoan haluat.. Mutta veikkaan, jos asiakas (potilas) olisi näyttänyt lusikan kuvaa, olisi se filippiiniläinen hoitaja tuonnut lusikan.. Ihan sairaalloinen ala tuo hoitotyö, kun naureskellaan yksinkertaisillekin asioille.

Eipä tullut mieleen ottaa kaikista mukana olleista tavaroista kuvakortteje, enkä edes tiennyt, mitä sattuu kaupasta mukaani.

Normaali tilanteessa, jos hoitaja hallitsee Suomen kielen, olisin huikannut hoitajalle, mistä löydän lusikoita ja siihen olisi mennyt pari sekuntia, eikä hoitajan työ olisi keskeytynyt.

Nyt sinun kuvakorttien kanssa olisin kaivannut ne laukusta ja lärännyt oikeaa kuvakorttia ja aikaa olisi mennyt minuutteja ja kun löydän lusikka-kortin, sitten olisi pitänyt löytää paikka missä ne säilytetään.

Ja eikö niitä kuvakortteje pitäisi olla valtava määrä, jos potilaan omainen haluaa kysyä hoitlajalta vointia, tai mikä täällä haisee, onko potilas milloin syönyt jne.

Enemmänkin ne toimii tilanteissa, kuten edellä kerrottu, että potilas halusi lusikan ja hoitaja vei joqurtin pois. Potilas olisi voinut näyttää lusikan kuvaa, jolloin hoitaja olisi osannut tuoda lusikan. Huomattavasti helpompaa kuin potilaan yrittää puhua englantia tai ”filippiiniä”. Mutta tehkää miten haluatte… Meillä ainakin asiakkaiden kanssa kommunikointi sujuu, kun tiedetään, mitä asiakas haluaa näyttäessään kuvakorttia…

Ja te kommunikoitte kuvakortein myös keskenänne? Opetatte työn aakkosista alkaen uudelle työntekijälle ainoana kielenä ne uljaat kuvakortit?

Lue: se asiakas voi pyytää yksinkertaisia asioita kuvakortein: lehti, kirja, vettä, lusikka, tv päälle, ylös vessaan, pesulle, paitaa, sukkia, vilttiä… Eiköhän sen filippinin kanssa se asiakas pörjäisi no näin pitkälle, jos ei muuta yhteistä kieltä ole?

Mitenkäs te nyt sitten kommunikoitte sen hoitajan kanssa, kun ei ole yhteistä kieltä? viittoilette kuin italialaiset kummankaan ymmärtämättä mitä se toinen viittoilee? Kuvakorttien sijaan henklkunta voi käyttää myös kielenkääntöohjelmia, jotka kääntää lyhyet lausetta ymmärrettävään muotoon tai valmiita lauseita, joista ilmenee se, mitä halutaan. Jokaisella puhelimella se onnistuu ja samalla kieli kehittyy.

Miten voi hoitoalalla olla näin vaikeaa?? Kannattaisiko ottaa yhteyttä johonkin tahoon, joka tekee töitä kommikoinnin kanssa eikä olettaa, että se hoitaja osaa saman näinkin vaikean kielen kuin suomi, jossa kirjoitettu kieli ja puhekieli on kaksi erillistä kieltä…

Vanhusten hoivatyössä, jossa hoitajapula on suurin, tuo sinun kortti idea ei toimi, kun asiakkaan näkökyky heikkenee iän myötä, eikä vanhus tiedä, onko kortissa suihku, lentokone vai lusikka. Ja turha ehdottaa silmälaseja, kun ne eivät auta, kun myös silmäsairaudet lisääntyvät. . Moni potilas ei edes elä tässä ajassa ja ole tietoinen ympäristöstä, eivätkä tunnista sinun korttia, vaan luulee sen olevan leipäpalanen.

Taasko täällä hoitajat itkee miten juuri HEIDÄN TYÖNSÄ ja VAIN heidän työnsä on tärkeää ja vaativaa ja raskasta ja aliarvostettua. Get real.

-83

-95

-07

johan olikin taas suurtem barrikadien aika… Taitaa olla järjestöohjelmaan leivottu, että 12v välein kehtaa lakkoilla vakavasti..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne, jotka eivät ole työskennelleet hoitoalalla, eivät ymmärrä sen todellisuutta.

Jos hoitaja tienaa yli 3000 e kk, se tarkoittaa sitä, että hän viettää elämänsä aikana suurimman osan viikonlopuista töissä. Omassa työpaikassa perusoletus oli se, että vapaita viikonloppuja on 1 kpl kolmessa viikossa, mutta tämä ei aina toteudu. Työvuorotoiveita voi esittää 3 kpl kolmen viikon listaan, mutta nekään eivät aina toteudu. Jos halusimme käydä perheenä esimerkiksi mummolassa, se tarkoitti sitä, että tuo vapaa viikonloppu meni siihen ja seuraava saattoikin huonolla tuurilla olla vasta viiden viikon päästä. Yövuoroja taas täytyi tehdä joka toinen viikko ja yövuorojen jälkeiset vapaat menivät täysin toipuessa ja rytmiä kääntäessä. Omalla kohdallani esimerkiksi rankka urheilu yövuorojen jälkeen tarkoitti rytmihäiriöitä. 

Totesin kolme vitosena, että nyt riitti. Kyllästyin siihen, että koko elämäni on työvuorolistan tekijän käsissä ja kaikki vapaa-aika pyörii unirytmin kääntämisen ja arjen palapelien sovittelun ympärillä. Olen aina ollut matemaattisesti lahjakas ja kävin nopean koulutuksen it-alalle töiden ohella. Nyt tienaan vasta-alkajana 4000 e/kk ja saan pitää kaikki viikonloput vapaina, pystyn päättämään itse kesälomani ajankohdan ja vapaapäivät käytän kaikkeen muuhun kuin töistä toipumiseen. Ero omassa voinnissa on kuin yöllä ja päivällä! Miten ihanaa on viettää viikonloput joko perheen tai ystävien kanssa, eikä miettiä sitä että jos vietän tämän viikonlopun ystävän kanssa, niin en ehdi viettää perheen kanssa yhteistä viikonloppua yli kuukauteen. Lapset kuitenkin ovat arkisin aina koulussa ja viikonloput & pyhät vapaalla, joten on ihanaa elää muun perheen ja ystävien kanssa samassa rytmissä. Olen hankkinut myös kaksi harrastusta, jotka eivät onnistuneet aiemmin epäsäännöllisen työn vuoksi. 

Joten ne, jotka kadehtii vuorotyötä tekevien hoitajien palkkaa, voivat miettiä millä hinnalla

Auttoko palkka rytmihäiriöihin vai säännöllinen päivätyö?

Säännöllinen päivätyö tietysti auttaa jos on taipumusta rytmihäiriöihin. Työn vastuu ja vaatimukset eivät ole kuitenkaan yhtään vähäisemmät päivälläkään, joten peruspalkka kuntoon! Ja varmaan jokainen ymmärtää että jonkun on ne hankalammatkin vuorot tehtävä, joten jollainhan se menetetty perheen yhteinen aika, ystävien ja sukulaisten kanssa hankaloituva yhteydenpito ja mahdolliset terveyshaitat kuuluu korvata. Ja se mikä kaikista haitoista huolimatta motivoi uhraamaan ison osan elämästään työ aiheuttamille lieveilmiöille on tietenkin raha!

” Ja varmaan jokainen ymmärtää että jonkun on ne hankalammatkin vuorot tehtävä, joten jollainhan se menetetty perheen yhteinen aika, ystävien ja sukulaisten kanssa hankaloituva yhteydenpito ja mahdolliset terveyshaitat kuuluu korvata. ”

No, aika paljon aloja, työpaikkoja ja toimintaa, pitää miettiä uusiksi ihan baaritöistä lähtien uimahallin kassaan…

Joo no on ne työtehtävätkin vähän erilaisia noissa hommissa. Toisekseen ei ole hoitajien vika jos muut tyytymättömyydestä huolimatta suostuvat kyykyttämiseen!

Eikä ole meidän veronmaksajien vika, jos hoitaja ei ymmrätänyt vuorotyökäsitettä, vaan haikailee mummoloita, sukulaisia ja kavereita…

Ei olekaan veronmaksajien vika. Totuus kuitenkin on että jos rahaa ei löydy, ei kohta ole julkista terveydenhuoltoakaan. Ei tarvitse olla kunmoinenkaan ennustaja ymmärtääkseen että yksityistämistä kohden ollaan menossa. Jos ette halua maksaa verojen muodossa, maksatte sitten kalliiden vakuutusten muodossa. Hoitoa on saatava jos vakavasti sairastuu, mutta ei pidä sinisilmäisesti kuvitella että koska tähän asti näin on ollut, niin tulee olemaan jatkossakin. Kylmä fakta on että tulevaisuudessa todella sitten jää ilman hoitoa jos ei ole rahaa millä maksaa.