Ensitreffit alttarilla OFFICIAL

Vierailija kirjoitti:

Tämä ohjelma on vain lisännyt epätoivoani. Mikä yhdistää pareja, jotka näyttävät onnistuvan:Se, että mies ensi tapaamisella ihastuu naisen ulkonäköön!

Miten minusta tuntuu, että tätä valtaosa miehistä etsii puolisokseen: maksimaalisen hyvännäköistä naista omaan ulkonäköönsä nähden.

Olen mies ja voin allekirjoittaa tämän. Naisen ulkonäön täytyy miellyttää heti. Tämä ei tarkoita sitä, että naisen täytyisi olla joku missi, mutta ulkonäöstä täytyy heti löytyä "se jokin", joka näyttää omaan silmään kauniilta. Harvemmin sitä myöhemmin huomaa, kyllä sen näkee yleensä heti. Jos tämä piirre löytyy, nainen alkaa kiinnostaa muutenkin, mutta jos sitä ei löydy, niin kiinnostus ei herää myöhemminkään, vaikka nainen olisi miten mukava.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti on miehiä, jotka etsivät naisesta myös ystävää ja sielunkumppania, mutta todennäköisesti nämä ovat vähemmistössä.

Miten nämä sulkevat ulkonäköasiat pois? Parashan on juuri sellainen nainen, joka on kaunis ja vielä ystävä ja sielunkumppani.

Ekan kerran kun katoin Marin ja Jounin suhdetta, tossa kauden alussa, niin mietin että apua - tämähän on melekein kuin meidän oma suhde mieheni kanssa! :D Meillä oli melkein tismalleen samanlainen tilanne; eli mies on kiltti, herttainen, järkevä, ei hirveemmin puhu ja kasvoiltaankin aika pokerinaama :D, ajatuskin leikkaa vähän hitaammin ja tarvii paljon miettimisaikaa ja rauhaa. Minä taas melkein samanlainen kuin Mari, eli tosi kärkäs sanomaan asioita, menevä, ajatus leikkaa nopeasti, avoin ja rehellinen, enkä pelkää kommunikaatiota ja nostan mielelläni vaikeatkin asiat juteltaviksi. Eniten en kestä sitä, että asioista ei voisi puhua.  Siksi on ollut aikamoista oppia, että välillä toiselle pitää antaa aikaa ja miettimisrauhaa, ennen kuin voi asioista puhua. Ja että se on ok.

Meillä oli hirveä ensimmäinen vuosi. Siis ihan järkyttävän hirveä, ja sitä työtä parisuhteen eteen joutuu tekemään edelleenkin, vaikka ollaan yhdessä oltu jo ties kuinka monta vuotta. On meissä paljon hyvääkin, niin siksi ollaan päätetty aina uudestaan ja uudestaan olla yhdessä, vaikka vaikeita aikoja on ollut. Välillä sitä miettis, että oisko muualla helpompaa, mutta enpä ole kohdannut itse sellaisia suhteita, missä ei ongelmia olisi. Ne ongelmat ovat vain erilaisia. Jokainen tietysti itse päättää minkä vuoksi jää suhteeseen, joka ei ehkä ole niin "standardien mukainen" kuin mitä yleensä näkee. Toisaalta, mikä on enää standardi? Tässäkin ohjelmassa ollaan opittu, että loppujen lopuksi, suhteeseen voi vaikuttaa ainoastaan suhteessa olevat henkilöt. Ja kaikenlaisia ihmisiä on! Jounin pitäisi kuunnella sitä kaveriaan, jonka kanssa se puhui.. Veikkoko se oli? Hurjan fiksu kaveri.

Siksi jotenkin toivon, että kaikesta huolimatta Jouni ja Mari näkis, että kyllä ne sopii toisilleen. Marin pitäisi vähän rentoutua ja vähäsen hillitä käytöstään, ei se paljoa vaadi ja tasapainottaa hurjasti sellaista villiä ja vaativaa luonnetta. Jounin taas pitäisi rohkaistua puhumaan vaikeistakin asioista, muistaa keskustella Marin kanssa useammin (sekä omista ajatuksistaan, että muutenkin) ja muistaa pysyä vahvana silloin kuin Maria on heikoimillaan. Samoin sitten Mari tukee Jounia, kun tämä on heikoimillaan. Marin pitää oppia nöyryyttä ja antaa tukea myös muille, eikä vaan vaatia sitä itselleen. No mutta joo. Vaikeaa edes neuvoa että mitä pitäis, tai ei pitäis tehdä. Tiedän vain itse, että olen ajan mittaan mieheni kanssa hionut omaa luonnettani rauhallisemmaksi ja toisaalta ymmärtäväisemmäksi ja kärsivällisemmäksi, mieheni taas on panostanut kommunikaatioon ja avoimuuteen ja osaltaan omaan kärsivällisyyteen. Mutta töitä riittää loppuelämälle ja koska olemme niin päättäneet, uskon että yhdessä tulemme olemaankin pitkään! 

Rakkaus ei aina ole helppoa, mutta kyllä se palkitsee, kun sen eteen tekee hommia.

PS. Toivon kaikesta sydämestäni, että kaikki parit jatkaisivat yrittämmistä avioliitoissaan. Vasta silloin voi olla varma, että kaikki on menetetty kun on kaikkensa yrittänytkin. En siis suosittele kenellekään jäämään parisuhteeseen, jossa kummatkin puolet ovat jatkuvasti onnettomia, tai jompikumpi osapuoli on väkivaltainen! EI missään nimessä. Mutta toivon, että jokainen rehellisesti miettii, kuinka paljon on panostanut suhteeseen ja voisiko vielä jotain tehdä, jos suhteessa on onnellisiakin hetkiä ollut.

SE mikä "Mareissa" ärsyttää on rehellisyyden ja impulsiivisuuden nimissä täysin suodattamaton reagointi kaikkeen. Nimim. vastaavaa äitiä sietänyt. Ei kyllä hirveän aikuismaista kaataa tunneihmisen nimissä kaikkea paskaa muiden niskaan ja kokea vielä se oikeudekseen, ja olla ylpeä rehellisyydestään. MOnesti kun nämä ihmiset eivät taas kestä puoltakaan totuuden sanaa itsestään - kuinkahan Marikin olisi suhtautunut jos JOuni olisi antanut tulla yhtä vapaasti...

Miksi Marin harkitsematonta möläyttelyä nimitetään "nopeaksi leikkaamiseksi"? Ei se ole mitään "leikkaamista", jos sanoo jotain sellaista, mitä joutuu myöhemmin katumaan.

Mutta kyllä leikkaamisella saahaan asiat näyttämään eriltä kuin mitä ne todellisuudessa on.. Esim. Prinsessa-kuningatar-kommentin jälkeenkin Jouni kommentoi Marille hymyillen jotain, mutta eipä vaan ääntä enää kuulunut.. ja katsoja jäi siihen uskoon, että Mari sai sanottua viimesen sanan ja Jouni vaan kuunteli kiltisti hiljaa ;)

Minä en nyt ihan ymmärrä tätä Marin mollausta siitä, että hän muka möläyttelee koko ajan kaikesta ja rumasti. Tuntuu, että mitä tahansa Mari sanoo, niin täällä huudetaan, että "olipa taas töykeää". Minusta Mari ei ole puhunut sen rumemmin miehelleen kuin esim. Tanjakaan. Joo, joissain kohtaa voisi ehkä ns. nätimmin sanoa mutta eipä tuo Ronikaan ole ottanut Tanjan säksätyksistä itteensä. Jouni sen sijaan tuntuu pahoittavan mielensä jo pelkästä väärästä äänenpainosta.

Minusta Mari on tasoittanut käytöstään kovasti häämatkan jälkeen. Jouni sen sijaan tuntuu möllöttävän ihan yhtä mykkänä kuin aiemminkin. Itse tuossa tilanteessa heittelisin ihan piruuttaankin vähän provosoivia kommentteja ihan vain nähdäkseni, että irtoaako sieltä mitään. Että suuttuisi edes. Mutta toisaalta tuollaiset Jounin tyyppiset eivät edes sitä suuttumustaankaan näyttäisi. Sitten parin viikon päästä tuotaisiin marttyyrinä esille, että kyllä mä silloin niiiin loukkaannuin....

Mari ja Jouni ovat niin eri maailmasta tuon kommunikaation suhteen, että ei tuosta mitään tule. Sinällään sääli, sillä muuten kemiaa ainakin alussa tuntui olevan. Mari tarvitsee jonkun suorasanaisen ja särmän miehen itelleen, josta on vastusta Marille. Jouni taas tarvitsee hieman pehmeämmön naisen mutta ei sekään saa olla mikään lapanen. Tällä hetkellä molemmat saa toisestaan vain huonoja puolia esiin.

Näinhän kävi jenkeissä jossain Unelmien poikamiehen tuotantokaudessa aikoinaan. Poikamies rakastui johonkin tuotantoryhmän jäseneen jo ihan kuvausten alkuvaiheessa, mutta joutui vetämään "leikin" loppuun kameroiden edessä niillä ehdokastyttösillä, vaikka rodellisuudessa lempi leimusi kameroiden toisella puolella.

Vierailija kirjoitti:

Näinhän kävi jenkeissä jossain Unelmien poikamiehen tuotantokaudessa aikoinaan. Poikamies rakastui johonkin tuotantoryhmän jäseneen jo ihan kuvausten alkuvaiheessa, mutta joutui vetämään "leikin" loppuun kameroiden edessä niillä ehdokastyttösillä, vaikka rodellisuudessa lempi leimusi kameroiden toisella puolella.

En sitten osannut lainata. No, nyt osaan. Tuo aiempi viesti oli tarkoitus vastaukseksi viestiin jossa pohdittiin tilannetta että joku kameran toisella puolella viehättäisikin omaa pariehdokasta enemmän.

Tuleekohan tänä vuonna muuten "mitä heille kuuluu nyt"-jaksoa? En ainakaan ohjelmatiedoista bongannut..

Olisi kyllä kiva, että tulisi.. Etenkin jos M&J ja T&R jää vielä hieman epävarmoihin tunnelmiin, että syttyykö se liekki vai ei :)

Vierailija kirjoitti:

Miksi Marin harkitsematonta möläyttelyä nimitetään "nopeaksi leikkaamiseksi"? Ei se ole mitään "leikkaamista", jos sanoo jotain sellaista, mitä joutuu myöhemmin katumaan.

On se usein älykästä, tilanteen mahdollisuudet nopeasti oivaltavaa. Vitsikästä. Tunneäly kuitenkin puuttuu. Kun leikkaa niin samalla viiltää.

Usein tuntuu, ettei Mari älyä omiakaan tunteitaan, ennen muuta epävarmuutta, jonka peittelyltä vitsailu usein vaikuttaa. Jos Mari pääsisi siitä, saattaisi olla hyvinkin hauska puoliso - mutta ei ehkä juuri Jounille.

Itselläni ensikiinnostus mieheen voi syntyä vähemmän pinnallisten ominaisuuksien perusteella. Ulkonäössä on tietenkin kaikilla rima jollakin korkeudella. Omani ei ole kovin korkealla, vaan kyllä ulkonäön puutteet paikkautuvat, jos miehellä on asennetta ja huumoria ja jos on ihmisenä syvällinen ja toiset huomioonottava. Ulkonäön tietenkin pitää miellyttää, mutta ei välttämättä sillä klassisella tavalla, vaan niin, että miehen kasvot ovat mukavat katsoa ja että silmät ovat viisaat. Ihan kauhea ylipaino ja törkyisyys ei luonnollisesti miellytä, ja jonkin verran pitäisi myös kunnosta pitää huolta, vaikka hyötyliikkumalla.

Meneekö se miehillä aina niin, että ensin ulkonäön on oltava kiinnostava (ts. nainen on omaan silmään ja omiin mahdollisuuksiin suhteutettuna kaunis)? Sitten katsotaan vasta luonne, ja jos luonnekin natsaa, niin suhdetta voi ajatella.  Kyllä se on itsellänikin myös mennyt joskus niin, mutta monta kertaa toisinkin päin. Eli olen ihastunut ajatuksiin, maneereihin, asenteeseen, älyyn ja lopulta tajunnut olevani tosi ihastunut, vaikkei ulkonäkö vastaisi ollenkaan ihannetta tai edes "omaa tasoa".  En muuten ole itse ylipainoinen enkä muutenkaan millään lailla ruma. Eikö saa vanhetakaan rauhassa? Ei ihme, että ryppyvoiteet ja leikkaukset myyvät.

Ja loppuun kysymys? Voisivatko parisuhteet onnistua paremmin, jos katsoisimme vähän enemmän niitä muita ominaisuuksia kuin vain ulkonäköä?

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ensikiinnostus mieheen voi syntyä vähemmän pinnallisten ominaisuuksien perusteella. Ulkonäössä on tietenkin kaikilla rima jollakin korkeudella. Omani ei ole kovin korkealla, vaan kyllä ulkonäön puutteet paikkautuvat, jos miehellä on asennetta ja huumoria ja jos on ihmisenä syvällinen ja toiset huomioonottava. Ulkonäön tietenkin pitää miellyttää, mutta ei välttämättä sillä klassisella tavalla, vaan niin, että miehen kasvot ovat mukavat katsoa ja että silmät ovat viisaat. Ihan kauhea ylipaino ja törkyisyys ei luonnollisesti miellytä, ja jonkin verran pitäisi myös kunnosta pitää huolta, vaikka hyötyliikkumalla.

Meneekö se miehillä aina niin, että ensin ulkonäön on oltava kiinnostava (ts. nainen on omaan silmään ja omiin mahdollisuuksiin suhteutettuna kaunis)? Sitten katsotaan vasta luonne, ja jos luonnekin natsaa, niin suhdetta voi ajatella.  Kyllä se on itsellänikin myös mennyt joskus niin, mutta monta kertaa toisinkin päin. Eli olen ihastunut ajatuksiin, maneereihin, asenteeseen, älyyn ja lopulta tajunnut olevani tosi ihastunut, vaikkei ulkonäkö vastaisi ollenkaan ihannetta tai edes "omaa tasoa".  En muuten ole itse ylipainoinen enkä muutenkaan millään lailla ruma. Eikö saa vanhetakaan rauhassa? Ei ihme, että ryppyvoiteet ja leikkaukset myyvät.

Ja loppuun kysymys? Voisivatko parisuhteet onnistua paremmin, jos katsoisimme vähän enemmän niitä muita ominaisuuksia kuin vain ulkonäköä?

Minusta on täysin oikeutettu vaatimus, että kumppani miellyttää omaa silmää, mikä ei yleensä tarkoita, että pitäisi olla stereotyyppisen kaunis tai komea (joillekin tietysti pitää). Enkä usko, että parisuhteet epäonnistuvat sen takia, että katsotaan vain ulkonäköä. Ihme jeesustelua.

Jos joutuu ihmisen kanssa tekemisiin esimerkiksi töissä, voi alkaa pitää ja lopulta ihastua sellaiseenkin, jonka kanssa ei muuten tuttavuutta olisi muutamaa sanaa pidemmälle jatkanut vaikka juuri siitä syystä, ettei pitänyt aluksi fyysisesti viehättävänä. Se siis vaihtelee, missä järjestyksessä osaset loksahtaa.

Ja vaikka olisi ihastunut toiseen "ulkonäön perusteella" (mistä miehiä usein "syytetään"),  se ei todellakaan tarkoita sitä, että kun nainen vanhenee, rypistyy tai vaikka menettää rintansa, mies välttämättä jättäisi. Täällä joku kirjoitti, että kun Roni on niin tissimies niin se varmaan jättäisi vaimonsa, jos tältä jouduttaisiin poistamaan rinta. Mielestäni törkeää olettelua.

Vierailija kirjoitti:

Ekan kerran kun katoin Marin ja Jounin suhdetta, tossa kauden alussa, niin mietin että apua - tämähän on melekein kuin meidän oma suhde mieheni kanssa! :D Meillä oli melkein tismalleen samanlainen tilanne; eli mies on kiltti, herttainen, järkevä, ei hirveemmin puhu ja kasvoiltaankin aika pokerinaama :D, ajatuskin leikkaa vähän hitaammin ja tarvii paljon miettimisaikaa ja rauhaa. Minä taas melkein samanlainen kuin Mari, eli tosi kärkäs sanomaan asioita, menevä, ajatus leikkaa nopeasti, avoin ja rehellinen, enkä pelkää kommunikaatiota ja nostan mielelläni vaikeatkin asiat juteltaviksi. Eniten en kestä sitä, että asioista ei voisi puhua.  Siksi on ollut aikamoista oppia, että välillä toiselle pitää antaa aikaa ja miettimisrauhaa, ennen kuin voi asioista puhua. Ja että se on ok.

Meillä oli hirveä ensimmäinen vuosi. Siis ihan järkyttävän hirveä, ja sitä työtä parisuhteen eteen joutuu tekemään edelleenkin, vaikka ollaan yhdessä oltu jo ties kuinka monta vuotta. On meissä paljon hyvääkin, niin siksi ollaan päätetty aina uudestaan ja uudestaan olla yhdessä, vaikka vaikeita aikoja on ollut. Välillä sitä miettis, että oisko muualla helpompaa, mutta enpä ole kohdannut itse sellaisia suhteita, missä ei ongelmia olisi. Ne ongelmat ovat vain erilaisia. Jokainen tietysti itse päättää minkä vuoksi jää suhteeseen, joka ei ehkä ole niin "standardien mukainen" kuin mitä yleensä näkee. Toisaalta, mikä on enää standardi? Tässäkin ohjelmassa ollaan opittu, että loppujen lopuksi, suhteeseen voi vaikuttaa ainoastaan suhteessa olevat henkilöt. Ja kaikenlaisia ihmisiä on! Jounin pitäisi kuunnella sitä kaveriaan, jonka kanssa se puhui.. Veikkoko se oli? Hurjan fiksu kaveri.

Siksi jotenkin toivon, että kaikesta huolimatta Jouni ja Mari näkis, että kyllä ne sopii toisilleen. Marin pitäisi vähän rentoutua ja vähäsen hillitä käytöstään, ei se paljoa vaadi ja tasapainottaa hurjasti sellaista villiä ja vaativaa luonnetta. Jounin taas pitäisi rohkaistua puhumaan vaikeistakin asioista, muistaa keskustella Marin kanssa useammin (sekä omista ajatuksistaan, että muutenkin) ja muistaa pysyä vahvana silloin kuin Maria on heikoimillaan. Samoin sitten Mari tukee Jounia, kun tämä on heikoimillaan. Marin pitää oppia nöyryyttä ja antaa tukea myös muille, eikä vaan vaatia sitä itselleen. No mutta joo. Vaikeaa edes neuvoa että mitä pitäis, tai ei pitäis tehdä. Tiedän vain itse, että olen ajan mittaan mieheni kanssa hionut omaa luonnettani rauhallisemmaksi ja toisaalta ymmärtäväisemmäksi ja kärsivällisemmäksi, mieheni taas on panostanut kommunikaatioon ja avoimuuteen ja osaltaan omaan kärsivällisyyteen. Mutta töitä riittää loppuelämälle ja koska olemme niin päättäneet, uskon että yhdessä tulemme olemaankin pitkään! 

Rakkaus ei aina ole helppoa, mutta kyllä se palkitsee, kun sen eteen tekee hommia.

PS. Toivon kaikesta sydämestäni, että kaikki parit jatkaisivat yrittämmistä avioliitoissaan. Vasta silloin voi olla varma, että kaikki on menetetty kun on kaikkensa yrittänytkin. En siis suosittele kenellekään jäämään parisuhteeseen, jossa kummatkin puolet ovat jatkuvasti onnettomia, tai jompikumpi osapuoli on väkivaltainen! EI missään nimessä. Mutta toivon, että jokainen rehellisesti miettii, kuinka paljon on panostanut suhteeseen ja voisiko vielä jotain tehdä, jos suhteessa on onnellisiakin hetkiä ollut.

Niin viisaita sanoja! Kuin minun avioliitosta ja samaa mieltä näiden ea-parien osalta!

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Usein tuntuu, ettei Mari älyä omiakaan tunteitaan, ennen muuta epävarmuutta, jonka peittelyltä vitsailu usein vaikuttaa. Jos Mari pääsisi siitä, saattaisi olla hyvinkin hauska puoliso - mutta ei ehkä juuri Jounille.

Ihan varmasti Mari älyää epävarmuutensa tässä asiassa. Se näkyy juuri tuollaisena piikittelynä ja kalasteluna. Joku toinen reagoisi tuossa tilanteessa jatkuvan vitsailun taakse, joku toinen pakenisi ja joku vetäyisi täysin, kuten Jouni.

Molemmat ovat tuossa ihan yhtä epävarmoina. Heidän tapansa regoida siihen on vain ihan vastakkaisen. Marille tilanteen tekee epäreiluksi se, että hänen reagointitapansa on ulkopuolisen silmin aggressiivisemman oloista. Mutta ihan yhtä epäreilu on Jouni tuolla puhumattomuudellaan.

Jouni on osallistunut ohjelmaan, jossa täytyy pystyä analysoimaan ja sanottamaan tunteitaan. Tässä pitää jo viiden viikon jälkeen pystyä kertomaan koko kansan kuullen, että haluaako jatkaa ja miksi haluaa tai miksi ei. Se vaatii sitä, että suhdetta työstetään ihan eri tavalla kuin normaalissa tilanteessa, jossa voidaan hengailla ilman sen suurempia tunneanalyysejä vaikka kuukausitolkulla. Sen lisäksi, että Mari on epävarma niin hän on varmasti myös turhautunut. Minä ainakin olisin tuossa tilanteessa.

En tiedä olisiko Jouni yhtä mykkä jonkun toisen naisen kanssa vai onko hän vain kykenemätön puhumaan tunteistaan. Marille ainakin sopisi paljon avoimempi mies. Eli siinä kyllä olet oikeassa, että ihan toisenlaisen miehen kanssa Mari olisi paljon hauskempi puoliso.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Usein tuntuu, ettei Mari älyä omiakaan tunteitaan, ennen muuta epävarmuutta, jonka peittelyltä vitsailu usein vaikuttaa. Jos Mari pääsisi siitä, saattaisi olla hyvinkin hauska puoliso - mutta ei ehkä juuri Jounille.

 

 

Ihan varmasti Mari älyää epävarmuutensa tässä asiassa. Se näkyy juuri tuollaisena piikittelynä ja kalasteluna. Joku toinen reagoisi tuossa tilanteessa jatkuvan vitsailun taakse, joku toinen pakenisi ja joku vetäyisi täysin, kuten Jouni.

Molemmat ovat tuossa ihan yhtä epävarmoina. Heidän tapansa regoida siihen on vain ihan vastakkaisen. Marille tilanteen tekee epäreiluksi se, että hänen reagointitapansa on ulkopuolisen silmin aggressiivisemman oloista. Mutta ihan yhtä epäreilu on Jouni tuolla puhumattomuudellaan.

Jouni on osallistunut ohjelmaan, jossa täytyy pystyä analysoimaan ja sanottamaan tunteitaan. Tässä pitää jo viiden viikon jälkeen pystyä kertomaan koko kansan kuullen, että haluaako jatkaa ja miksi haluaa tai miksi ei. Se vaatii sitä, että suhdetta työstetään ihan eri tavalla kuin normaalissa tilanteessa, jossa voidaan hengailla ilman sen suurempia tunneanalyysejä vaikka kuukausitolkulla. Sen lisäksi, että Mari on epävarma niin hän on varmasti myös turhautunut. Minä ainakin olisin tuossa tilanteessa.

En tiedä olisiko Jouni yhtä mykkä jonkun toisen naisen kanssa vai onko hän vain kykenemätön puhumaan tunteistaan. Marille ainakin sopisi paljon avoimempi mies. Eli siinä kyllä olet oikeassa, että ihan toisenlaisen miehen kanssa Mari olisi paljon hauskempi puoliso.

Kyllähän JOuni on puhunut. Mutta kun hänen puheillaan ei näytä olevan vaikutusta. Sain kuva, että aika paljon on puhuttu kameroiden ulkopuolella. Mari voi olla ihan hauska kaverina, mutta kyllä tuo suhtautuminen puolisoon on ollut jäätävää. Kiukuttelua, pilkkaamista toisen ilmeitä myöten. Erittäin epäkypsän oloista, en oikein tiedä millainen mies tuollaisesta pitäisi. Jounihan on yrittänyt, ostellut pieniä lahjoja ja näyttänyt lapsuuden maisemiaan. Mari ei nyt niin hirveästi ole noteerannut JOunin sanomisia. Kysyy kyllä mielipidettä mihin hääkuva laitettaisiin tai mitkä lakanat sänkyyn mutta tekee JOunin ehdotusten vastaisesti. MIksi kysyä jos ei jaksa toista kuunnella. Ja Jouni taitaa kuunnella Maria liiankin tarkkaan. Osa ihmisistä puhuu pitääkseen yhteyttä toiseen, sanoilla ei ole merkitystä ja toiset taas puhuvat viestittääkeen jotain. Taitaa tässä olla nämä eri tyypit samassa liitossa...

Paskasti leikattu kausi, hakemalla haettua draamaa. Olin statistina seuraamassa kuvauksia ja posket punaisina helottaen katsonut jokaista jaksoa "ei helvetti":ä hokien. Tämän jälkeen katson ainaTosi TV:tä toisin silmin. Näitä ei tehdä ilman käsikirjoitusta, jonka tarkoitus on koukuttaa katsojat. Kokemani ja näkemäni perusteella sanon vain, että ikinä en lähtisi osallistujaksi tällaisiin, en ikinä.

Ihmettelin, kun Jouni selitti saunassa kaverilleen, että on ihan järjetöntä olla naimisissa ihmisen kanssa jota ei edes tunne. Että eihän niin tosielämässä asiat mene. Mietin vain, että oliko Jouni huumattu osallistuessaan sarjaan, kun faktat sarjan ideasta alkavat selviämään hänelle vasta siinä vaiheessa, kun sarja alkaa olla lopuillaan :D

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein tuntuu, ettei Mari älyä omiakaan tunteitaan, ennen muuta epävarmuutta, jonka peittelyltä vitsailu usein vaikuttaa. Jos Mari pääsisi siitä, saattaisi olla hyvinkin hauska puoliso - mutta ei ehkä juuri Jounille.

Ihan varmasti Mari älyää epävarmuutensa tässä asiassa. Se näkyy juuri tuollaisena piikittelynä ja kalasteluna. Joku toinen reagoisi tuossa tilanteessa jatkuvan vitsailun taakse, joku toinen pakenisi ja joku vetäyisi täysin, kuten Jouni.

Molemmat ovat tuossa ihan yhtä epävarmoina. Heidän tapansa regoida siihen on vain ihan vastakkaisen. Marille tilanteen tekee epäreiluksi se, että hänen reagointitapansa on ulkopuolisen silmin aggressiivisemman oloista. Mutta ihan yhtä epäreilu on Jouni tuolla puhumattomuudellaan.

Jouni on osallistunut ohjelmaan, jossa täytyy pystyä analysoimaan ja sanottamaan tunteitaan. Tässä pitää jo viiden viikon jälkeen pystyä kertomaan koko kansan kuullen, että haluaako jatkaa ja miksi haluaa tai miksi ei. Se vaatii sitä, että suhdetta työstetään ihan eri tavalla kuin normaalissa tilanteessa, jossa voidaan hengailla ilman sen suurempia tunneanalyysejä vaikka kuukausitolkulla. Sen lisäksi, että Mari on epävarma niin hän on varmasti myös turhautunut. Minä ainakin olisin tuossa tilanteessa.

En tiedä olisiko Jouni yhtä mykkä jonkun toisen naisen kanssa vai onko hän vain kykenemätön puhumaan tunteistaan. Marille ainakin sopisi paljon avoimempi mies. Eli siinä kyllä olet oikeassa, että ihan toisenlaisen miehen kanssa Mari olisi paljon hauskempi puoliso.

 

 

Kyllähän JOuni on puhunut. Mutta kun hänen puheillaan ei näytä olevan vaikutusta. Sain kuva, että aika paljon on puhuttu kameroiden ulkopuolella. Mari voi olla ihan hauska kaverina, mutta kyllä tuo suhtautuminen puolisoon on ollut jäätävää. Kiukuttelua, pilkkaamista toisen ilmeitä myöten. Erittäin epäkypsän oloista, en oikein tiedä millainen mies tuollaisesta pitäisi. Jounihan on yrittänyt, ostellut pieniä lahjoja ja näyttänyt lapsuuden maisemiaan. Mari ei nyt niin hirveästi ole noteerannut JOunin sanomisia. Kysyy kyllä mielipidettä mihin hääkuva laitettaisiin tai mitkä lakanat sänkyyn mutta tekee JOunin ehdotusten vastaisesti. MIksi kysyä jos ei jaksa toista kuunnella. Ja Jouni taitaa kuunnella Maria liiankin tarkkaan. Osa ihmisistä puhuu pitääkseen yhteyttä toiseen, sanoilla ei ole merkitystä ja toiset taas puhuvat viestittääkeen jotain. Taitaa tässä olla nämä eri tyypit samassa liitossa...

Tässäpä sen näkee kuinka eri tavalla asioita tulkitaan. Minun mielestäni Mari on kyllä yrittänyt. Parissa ekassa alkujaksossa Marin käytös oli aika kulmikasta mutta sen jälkeen petrannut kovasti. Mutta jotkut tosian tulkitsee joka ainoan Marin sanomisen ja kulmien kohotuksen vittuiluna. Ovat varmaan ihan samanlaisia mielensäpahoittajia kuin Jounikin.

Marin veljen lapset olivat söpöjä :)

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein tuntuu, ettei Mari älyä omiakaan tunteitaan, ennen muuta epävarmuutta, jonka peittelyltä vitsailu usein vaikuttaa. Jos Mari pääsisi siitä, saattaisi olla hyvinkin hauska puoliso - mutta ei ehkä juuri Jounille.

Ihan varmasti Mari älyää epävarmuutensa tässä asiassa. Se näkyy juuri tuollaisena piikittelynä ja kalasteluna. Joku toinen reagoisi tuossa tilanteessa jatkuvan vitsailun taakse, joku toinen pakenisi ja joku vetäyisi täysin, kuten Jouni.

Molemmat ovat tuossa ihan yhtä epävarmoina. Heidän tapansa regoida siihen on vain ihan vastakkaisen. Marille tilanteen tekee epäreiluksi se, että hänen reagointitapansa on ulkopuolisen silmin aggressiivisemman oloista. Mutta ihan yhtä epäreilu on Jouni tuolla puhumattomuudellaan.

Jouni on osallistunut ohjelmaan, jossa täytyy pystyä analysoimaan ja sanottamaan tunteitaan. Tässä pitää jo viiden viikon jälkeen pystyä kertomaan koko kansan kuullen, että haluaako jatkaa ja miksi haluaa tai miksi ei. Se vaatii sitä, että suhdetta työstetään ihan eri tavalla kuin normaalissa tilanteessa, jossa voidaan hengailla ilman sen suurempia tunneanalyysejä vaikka kuukausitolkulla. Sen lisäksi, että Mari on epävarma niin hän on varmasti myös turhautunut. Minä ainakin olisin tuossa tilanteessa.

En tiedä olisiko Jouni yhtä mykkä jonkun toisen naisen kanssa vai onko hän vain kykenemätön puhumaan tunteistaan. Marille ainakin sopisi paljon avoimempi mies. Eli siinä kyllä olet oikeassa, että ihan toisenlaisen miehen kanssa Mari olisi paljon hauskempi puoliso.

Kyllähän JOuni on puhunut. Mutta kun hänen puheillaan ei näytä olevan vaikutusta. Sain kuva, että aika paljon on puhuttu kameroiden ulkopuolella. Mari voi olla ihan hauska kaverina, mutta kyllä tuo suhtautuminen puolisoon on ollut jäätävää. Kiukuttelua, pilkkaamista toisen ilmeitä myöten. Erittäin epäkypsän oloista, en oikein tiedä millainen mies tuollaisesta pitäisi. Jounihan on yrittänyt, ostellut pieniä lahjoja ja näyttänyt lapsuuden maisemiaan. Mari ei nyt niin hirveästi ole noteerannut JOunin sanomisia. Kysyy kyllä mielipidettä mihin hääkuva laitettaisiin tai mitkä lakanat sänkyyn mutta tekee JOunin ehdotusten vastaisesti. MIksi kysyä jos ei jaksa toista kuunnella. Ja Jouni taitaa kuunnella Maria liiankin tarkkaan. Osa ihmisistä puhuu pitääkseen yhteyttä toiseen, sanoilla ei ole merkitystä ja toiset taas puhuvat viestittääkeen jotain. Taitaa tässä olla nämä eri tyypit samassa liitossa...

 

 

Tässäpä sen näkee kuinka eri tavalla asioita tulkitaan. Minun mielestäni Mari on kyllä yrittänyt. Parissa ekassa alkujaksossa Marin käytös oli aika kulmikasta mutta sen jälkeen petrannut kovasti. Mutta jotkut tosian tulkitsee joka ainoan Marin sanomisen ja kulmien kohotuksen vittuiluna. Ovat varmaan ihan samanlaisia mielensäpahoittajia kuin Jounikin.

NO jaa. JOunilla takana kaksi pitkää parisuhdetta, sinkkuna 6 kk? Ja Marilla epäonnea rakkaudessa, sinkkuna 6 vuotta... Noita mielensäpahottajia taitaa tuolla mittapuulla olla varsin paljon tässä maassa.

Ei Mari välttämättä vittuile koko ajan, mutta esittää asiansa hirveän kömpelösti (tai sitten nuo jutut on leikattu hänelle epäedullisesti). Esim. viime jaksossa ensin alkaa heitellä Jounille ettei hänellä ole sopivaa vaimoa, ja kun JOuni kysyy mikäs nykyisessä sitten on vikana alkaa heittelemään kuningatar-prinsessajuttuja. Sitten leikataan vakavaan Mariin, joka toivoo suhteen jatkuvan. Ristiriitaista, mutta onko tuo vain tv tuottajan aiheuttamaa, ovat päättäneet jo ajat sitten ettei tulevaisuutta ole?

Onnea vaan kaikille pareille ja ihmisille. Viime jakson parit sanoivat oppineensa paljon itsestään ja parisuhteista prosessissa riippumatta jatkuiko liitto tai ei, jospa sama kävisi nytkin näiden kanssa.