++ SYYSkeijujen viikko 40 ++
Tässäpä pinoa.. Ite palailen, kunhan kumpikin käsi vapaana ;)
-piias- ja typy 8vrk
Kommentit (41)
Meidän pikkuneiti on tänään 12 päivää vanha ja yhteiselo on alkanut mukavasti. Kyllähän pienokainen välillä kipristelee, mutta ei vielä ole niin pahoja ilmavaivoja ollut, että olisi itkenyt. Ehkä nekin saadaan sitten D-vitamiinilla aikaseks, ihan jännittää sen alottaminen...
Maitoa mulla riittää ja tyttö syö hyvin. Painoakin on tullut mukavasti lisää, eilen neitokainen painoi 3400g. Isohan hän ei kyllä ole, mutta ei ollut syntyessäänkään. Yöt menee jo ihan mukavasti. Pikkuneiti nukkuu kolmen tunnin pätkissä. Tuo kolme tuntia on riittävän pitkä aika, että äitikin ehtii aina välissä kunnolla nukahtaa. Nyt ei enää pariin päivään oo ollu väsynyt olo. Ekan viikon kotona olin aika poikki, ku jotkut yöt meni syöttäessä niin tiheään tahtiin, eikä sit päivälläkään osannu nukkua. Mut tosiaan nyt on jo kolme päivää menny mukavasti niin, että itellä on ihan virkeä olo.
Päänsärystä: sitä täälläkin podetaan. Mulla on kanssa tuota migreenivaivaa ollu jo vuosia. Raskausaikana oli vaan kolme migreeniä, mutta nyt on sitten ollu sellasta niskasta alkavaa toispuoleista päänsärkyä. Sitä kesti viime viikonloppuna kaks vuorokautta putkeen panacodista huolimatta ja nyt on taas vissiin pääkipu tulossa, niskaa särkee jo ikävästi. Buranaakin kävin ostamassa, jos se vähän helpottas. Joku puhu Panadol Fortesta. Onko se ihan vastaavaa ku tavallinen panadol, mutta vahvempaa? Pitäsköhän sitäkin kokeilla...
Tällaisia. Pitäis varmaan syödä ennenkun neiti herää.
Hansuli ja pikkuneiti 12 päivää
Nopea palstautuminen...
BABYBLUES: kiitos vinkistä! Taidan kokeilla tuota idolia siihen peukun karkoitukseen =) Kynnelin poika tosiaan käy itse pesemässä vessassa pois jos sen hyvällä tuurilla saa sohittua siihen sormeen kun muuten rimpuilee niin kovin!
SUURSUKELTAJA: Mukava kuulla ettei teidän pienokaisella ollut mitään sydämessä! Meillä on pojulla huomenna sydämen ultraus sivuäänien ja virtausten takia. Toivon todella että olisi terve! Antaisin vaikka kuun taivaalta! Kamala huoli ollut jo viikon kun ei tiedä...
PIIAS: jälkivuodosta... mulla on alavatsa edelleen välillä tosi kipeä kun kätilö kävi vähän väliä murjomassa kohtua. Vuosin osastolla reilut 1100ml ja hyytymiä oli runsaasti. Jälkivuoto on nyt edelleen aika runsasta ja on ollut kyllä päiviä että olisi näyttänyt melkein laantuvan, mutta sitten taas holisee. Ehkäpä se tästä pikkuhiljaa, vasta toista viikkoa synnytyksestä.
Ja se on hyvä merkki, ettei jälkivuoto haise! Ei ole pöpöt päässeet muhimaan!
RISTIÄISISTÄ: ollaan suunniteltu alustavasti, että poika kastettaisiin pyhäinmiesten päivänä, taisi olla 4.11 Ja sikäli jos papille sopii ;D
Nimestä ei ole kyllä mitään hajua, apua! Se päätetään varmaan vasta kun pappi jo kastelee pojun päätä,hih!
Jahas, nyt äitiä kaivataan...
*tiitiäinen ja poika 11 vrk.*
päätin tulla ilmoittautumaan tälle puolelle!
Meille syntyi poika keiju 1.10 klo.01.59 ja rv.t siis 40+2.
Poju painoi 2920 kg, 49 cm ja pipa 34,5 :)
Hän on ihanan pieni ja suloinen! silti niin törtevä ja silmät auki katselee maailmaa kiinnostuneena. Äiti on ihan myyty ja varsinkin kun tämä oli minun ensimmäinen vauvani!
Mä tulen kirjoitteleen enemmän kuulumisia paremmalla ajalla, nyt tisuttelu puuhiin ;)
Manta ja Onni poika 5 pvää vanha
ONNITTELUT Mantalle pojasta! Teidänkin Onni oli sitten myös poika :)
Meille syntyi kanssa siis poika perjantaina 29.9, rv 40+2 Haikaranpesässä ja pikkuisen mitat 3860g/51cm. Synnytys oli nopea 3,5h ja siitä ajasta vain reilu puoli tuntia oltiin sairaalassa. Supistukset alkoivat klo 23 ja kättärille lähdimme noin 1.30, kivut matkalla sairaalaan (20min) oli aivan kamalat enkä myöskään päässyt autosta omin voimin sairaalaan sisälle vaan mieheni jätti minut siihen ovelle odottelemaan kun vei auton parkkiin ja siitä sitten minut kärrättiin paareilla saliin. Sisätutkimuksessa auki 10cm ja ponnistamaan pääsin heti kun siltä tuntui, lapsivesi meni spontaanisti 2.15 ja pian sen jälkeen tunsin ponnistamisen tarvetta, poika syntyi 2.28.
Vauva on aivan ihana. Syöminen sujuu pääasiassa pullosta halkion takia, mutta myös rinnalla viihtyy imemässä ja jotain siitäkin saa rintakumin avulla. Neuvolassa kävimme jo tiistaina painonpunnituksessa kun laskua ehti tulla sairaalassa (3650g) tiistaina oli noussut (3705g) ja tänään th kävi vielä kotikäynnillä ja punnittiin pieni (3750g). Paino on siis ihan hyvässä nousussa. Muuten kaikki ihan ok.
TUTTI on meillä ollut käytössä sairaalasta saakka ja muistelen ettei sitä suositella alle 2vkoselle, mutta meidän tapauksessa aika tarpeellinen lohduttaja pojalle siksi aikaa kun lämmittelen maitoja. Esikoinen ei koskaan syönnyt tuttia, mutei myöskään peukkua ja toinen söi tuttia muutaman kk ajan n 3-6kk iässä kunnes se jäi itse pois.
NIMIJUHLAA aiomme viettää mahdollisesti jo kahden viikon kuluttua sunnuntaina, koska englannissa asuva sisareni saapuu miehensä kanssa silloin Suomeen. Olisi ihana saada siskokin juhliin mukaan, tuskin tulevat pian uudestaan. Vähän mietin että jaksaako 3vkoa synnytyksestä järkätä juhlia, mutta kakut jne tulee ainakin leipomosta ja sukulaiset ovat luvanneet auttaa.
JÄLKIVUODOSTA ja ALAVATSAKIVUISTA minulla on ainakin nyt kolmannella kerralla jälkisupistukset olleet tosi kovia ja menkkakipumaista jomotusta ollut ihan päivittäin. Toissayönä heräsin koviin kipuhihin, miltein synnytyssupistuksia vastaavaan noin tunnin kestoiseen särkyyn, otin buranaa ja haudoin kuumavesipussilla jne, soitin sitten synnärillekin mutta kun vuoto ei ole muuttunut runsaammaksi, ei haise eikä ole kuumetta niin tämä on kuulemma ihan normaalia. Vuoto mulla on aika niukkaa, vastaa ehkä kuukautisia. Kannattaa aina ottaa yhteyttä terkkaan tai synnärille, jos kivut mietityttää ja kysyä sieltä neuvoa.
Mayella ja Onni 6vrk
Heips!
Tiedän tunteen jolla odottelet sydämen ultrausta. Odottavan aika on pitkä, odotteli sitten mitä tahansa.
Meillä tyttären sydän ultrattiin jo kotiinlähtiessä, mutta lääkäri ei saanut vatsa-aortan sykettä näkyviin ja jotain muutakin hämminkiä siellä hänen mukaansa oli, joten saimme kontrolliajan lastenpolille.
Tämä kontrolli ultran tekijä oli aivan ihana lääkäri. Kertoi kaikki selkokielellä, ja lohdutteli jo alkuun, että vatsa-aortan sykkeen löytäminen on lähinnä mittaus tekninen juttu.
Onneksi kaikki oli hyvin. Nyt voimme keskittyä kasvamiseen.
Pidän peukkuja ja toivon sydämestäni, että teillä olisi myös yhtä hyvä reissu sinne ultraan, kuin meilläkin oli. Käy kertomassa kuulumisiasi.
Terveisin Suursukeltaja ja pikku neiti 3 viikkoa.
Hei vaan kaikille!
Elikäs maanantaina 2.10. perheemme kasvui pienellä tytöllä!Oli mukava yllätys,kun esikko on tyttö ja sitten kolme ihanaa poikaa ja nyt saatiin toinen ihana tyttö!
Synnytys alkoi su-ma yönä supistuksilla,joihin eka kerran heräsin kahdelta.Aluksi ne tulivat epäsäännöllisesti,mutta olivat kuitenkin niin tujuja et aavistin et nyt se suuri päivä koitti.Tein miehelle eväitä,en herättänyt häntä heti.Aika jännä minusta oli se että meidän pian kaks vuotias ex-kuopus tuli meidän sänkyyn ja oli todella levoton.Höpötteli ja pyöri kuin väkkyrä,aivan kuin ois aavistanut jotain...Viiden maissa soitin naapurin äidille et taitaa tulla lähtö,et jos alkasit tuleen lastenvahdiks.Niinhänhän tuli ja mies oli yrittänyt saada pari vuotiasta nukahtaan uudestaan,mutta ei,tännehän jäi itkemään meidän perään...Puol kuuden jälkeen oltiin oysissa.Käyrän ajon ja tutkimusten jälkeen pääsimme saliin.Olin kolme senttiä auki.Salissa ajettiin taas käyrää,kun oli vähän " nukku-käyrää" ,sen jälkeen menin ammeeseen.Oleskelin siellä n.puolisen tuntia ja sitten jatkoin ilokaasulla.Olin n.viisi senttiä auki.Alettiin valmisteleen spinaalia.Spinaalin laiton jälkeen noin.klo 10 puhkastiin kalvot.Alkoi jännittää riittääkö puudutus loppuun,kätilö lohdutti et kyllä me keinot keksitään et riittää,pannaan tippaa ja aletaan vaikka laulamaan et saadaan houkuteltua pikkunen ulos. :)Kun puudutuksen teho alkoi yhdentoista jälkeen loppua,lääkäri kävi laittaan kohdunkaulapuudutteen ja sillä päästiinkin hyvin loppuun asti.Tunsin supistukset,vähän sattui vasemmalle alamahaan,mut ilokaasun avulla pärjäsin sen kans loistavasti.Sitten taas supisti ja tunsin miten vauva valui alas ja sanoin nyt se tulee,ei muutakuin selälleen ja sänky puoli-istuvaan asentoon ja ponnistaan.Yhden minuutin kestäneen ja muutaman ponnistuksen vaatineen rupeaman jälkeen neiti putkahti maailmaan ja voi sitä onnea.Kello oli silloin 11:45.Onnenkyyneleillä ei ollut rajaa...Vauva nostettin paitani alle ja hän heti terhakkaana katseli äitiään ja isään,ja rinnalle hamuaminen alkoi heti.Parin tunnin päästä siirryimme osastolle ja eilen,eli kun vauva oli 3pv.vanha kotiuduimme.
Isot sisarukset kilvan sylittää pikkuista,kyllä se on totta että isossa porukassa rakkauden määräkin moninkertaistuu! Vauva on ihana tumma tukka nöpö-nenä ja kun maitoa saa masuunsa on taas kaikki hyvin.Minulla on vaan itselläni rinnanpäät joutunut aika koville ja osittain rikkeytyneetkin,imetyksen alottaminen tekee kipeää muutaman imun ajan mutta sitten hellittää.Olen yrittänyt rasvailla ja luulen et nyt kun maidon määrä on lisääntynyt ja syöttövälit pidentyneet tilanne alkaa rauhoittuun.
Mun flunssa meni sit poskionteloihin ilmeisesti.Koko ajan sairaalas ryystin paksua vihreää limaa-tosi ällöttävää.Mutta hyvä et tyhjenee,jospa tässä pikkuhiljaa kaikki röörit paranis!
Jatketaanpa juttua taas sopivan ajan tullen tääl vauvapuolella.Ja onnittelut sullekin MANTA79 ja kaikki te muutkin syyskeijut jotka olette onnellisesti nyytin hakeneet! :)
-syksynmarjatar ja tilta-muori 4pv-
Koko ajan on jotakin tekemistä. Huh! Mies lähti kahdeksi päiväksi opiskelureissuun ja minä kokeilen nyt millaista näiden kolmen kanssa on olla ilman autoa.
Neiti on kastettu ja ikää on 1kk+2päivää. Painoa noin neljä kiloa. Eli melkein puolitoista kiloa tullut sairaalasta lähdön jälkeen.
Päivät ovat tätä säännöllistä rytmittömyyttä, mutta ihmeen hyvin siihen on sopeutunut. Öisin neiti nukkuu suht hyvin, kaksi kertaa syöden. Mielläkin ähinät ja puhinat alkaa siinä kuuden maissa. Mies nousee sitten puoli seitsemän maissa pikkuisen kanssa ylös ja minä jatkan unia vielä tunnin verran. Silloin tällöin nukun päiväunet.
Jälkivuoto loppui ja päästiin miehen kanssa sänkypuuhiinkin...
Tutti tyttösellä on, muttei syö sitä kovinkaan hanakasti. Hätätilanteissa joskus suostuu vähän aikaa lutkuttelemaan.
syksynmarjatar ja Manta!
SYksynmarjatar: ihana kuulla, että olet saanut neitokaisen itsellesi. Tiedän kyllä, miten tuskaisia ne odotuspäivät ovat sen lasketun ajan jälkeen...
Manta: Osaan kuvitella onnentunteesi. Meillekin tämä pieni, suloinen syyskeiju oli esikoinen, enkä ollut osannut kuvitellakaan, miten myyty olen tuosta uudesta tulokkaasta. Aivan haltioissani olen edelleen, mutta erityisesti ensimmäiset päivät menivät jatkuvat liikutuksen vallassa. Onnen määrä on valtava, elämä on ihanaa.
Omia kuulumisia: Tyttö on edelleen rauhallinen ja nukkuu paljon. Isukki lähti käymään kotipaikkakunnallaan - meinaa tänä iltana pitää varpajaiset. Minä saan oman äitini ja siskoni tänne kylään taas viikonlopuksi. Hyvin on kuitenkin tämä ensimmäinen päivä kahdestaan vauvan kanssa mennyt ainakin tähän asti. Ulkoilemaankin on päästy.
Nyt kuuluu tuhinaa, käynpä katsomassa, joko päästäis syömään.
Hansuli ja neitokainen (huomenna 2 viikkoa)
Heips Keijut!
Pitkästä aikaa pinoudun. Tämä kotitietokone reistailee, milloinkaan ei tiedä, lähteekö tämä rakkine käyntiin vaiko ei!
Olimme viime viikon lopun Pohjanmaalla, hyvin meni 400 km:n ajot suuntaan ja toiseenkin, ainoastaan menomatkalla poika hermostui 25 km ennen perille pääsyä.
Ilmavaivoja on meilläkin podettu, Cuplaton auttaa jonkin verran, mutta kyllästyin siihen, että sitä pitää antaa ennen joka ruokailua, joten ostin apteekista Disflatyliä, jota annetaan 2-3 krt päivässä aterian JÄLKEEN. Mutta siinäpä tuli ongelma: poika pulauttaa sen pois, joten tänään onkin sitten huudettu vatsavaivoja enemmänkin! Äsken sain hänet töin ja tuskin kapaloon kiedottuna nukkumaan. Siirrymme siis takaisin Cuplattoman käyttöön. Olen pumpannut pari-, kolmekymmentä milliä maitoa päivässä, niin, että se riittää Cuplattoman kyytipojaksi. Tai voisihan sitä ehkä antaa tipat suoraan suuhunkin. Ehkä siirryn siihen pikku hiljaa. Nimittäin se pumpun pesu ja keittäminen jne. on todella rasittavaa touhua!
Meillä on ristiäiset 4.11. eli pyhäinpäivänä. Ja jälleen siellä Pohjanmaalla, tuleepa siis reissattua... On järkevämpää järjestää ne siellä, koska kaikki sukulaisetkin ovat siellä, minun veljeni perhettä lukuun ottamatta. Saavat mummut järjestellä leivonnaiset jne. keskenään, hih! Nimi on valmiina, ja joillekin jo sanottukin, mutta esim. isovanhemmat eivät sitä vielä tiedä.
Saimme heti muuten vastinetta syntymättömän lapsen vakuutukselle. Pojasta tuli tänään vastasyntyneiden osastolta 156 euron lasku (yhtä iso kuin minulle), eli toivottavasti saamme edes toisesta rahat takaisin. Toki omavastuu on 75 euroa. Mutta kuitenkin.
No nyt mies tuli töistä, hyppäänpä hetkeksi hänen kainaloonsa ennen kuin " työt" taas kutsuvat.
T. Rizzu & Untamo-poika 3 vk 2 pv
nostanpa kulkiessani pinoa meidän kuulumisilla...
Ihan kivasti menee neiti-ihmisen kanssa, kastejuhlia koetan edelleen kovasti saada kasaan, hiirenherneen ensimmäinen juhlahan on siis 22.10 ja tekemistä on vielä kovasti...kummit ja paikka on kyllä jo selvillä, nimi vielä epävarma ja onhan sitä kaikkeen käytännön juttua jota ei voi edes vielä tehdä.
Elämä on edelleen melko rytmitöntä, valvomiset onneks hoidetaan päiväaikaan, muttei siitä oikein vielä koskaan tiedä, millon hän valvoo, toisinaan aamusta ja päivällä, toisinaan vain illalla pitemmän pätkän.
Ruusunen: kuulostaapa tutulta, mielläkin 6 ja 4 vuotiaat on oikein riiviöitä...etenkin iltaa kohti meno ja äänitaso kohoaa. Just koetin lapsille (kerrankin) rauhallisesti jutella ettei tälläset illat ole kovin kivoja kun kaikki huutaa, lapset toisillensa, isi ja äiti lapsillensa...onneks ei sentään vielä isi ja äitikin toisillensa! Tuntuu uskomattomalta että pitää todellakin KARJUA välillä että saa jotakin tolkkua, tuntuu ettei mitään mene perille ilman ylimääräsiä desibelejä. Ja sitten harmittaa itteesä, että pitikin taas huutaa..
OMA NAPANAHKA: jota vaan riittää ja riittää, en todellakaan ole vieläkään keijukainen, omat housut ei mene jalkaan, jää 7cm napin ja reijän väliin...tai no, omiahan nuo housut on kaikki, mutta normaalihousut. Mites muut? Kun saan sunnuntaiset lastenvaatekutsut ohi, niin maanantaina (se maaginen maanantai ;) ) alkaa kyllä ruokavalion tiukennus...pakko, muuten ei mahu mikään päälle kastejuhliin. (onneks avautuu henkkamaukka tännekin, jos sattuu niin että mekko on makkarankuori-mallistoa kastejuhlien aikoihiin...).
Häpyliitos on mullakin yhä arka, en muista että edellisistä olis ollu enää näin kauan synnytyksen jälkeen (3,5vkoa). Etenkin esim. kävelylenkin jälkeen paikat on kipeähköt, varmaan johtuu venyneistä lihaksistakin ja siten huonosta lihaskunnostakin....Jälkivuotoa on ihan hitusen edelleen, oikeestaan sellasta satunnaista vuotelua, rusehtavaa. Saattaa mennä päivä ettei pikkuhousun suojille ilmaannu mitään ja sit taas illalla vähä jotain.
Ihana rauha huushollissa...jotenkin sitä nauttii niin kympillä ajoittaisesta rauhasta..jopa niin ettei ite tajua mennä nukkumaan ajoissa, lukee ja kirjottaa liian myöhään ja aamulla taas ihmettelee miks ihmeessä en menny aiemmin nukkumaan..
Menen syömään mansikoita ja jatkamaan Tuliristin lukemista.
Minjuska
Täällä on neitokaisen kanssa kipristelty mahaa iltaisin jonkinverran,ja nuhaakin pienellä vähän on.En tiedä johtuuko se nuha pulautuksista kun joskus maitoa tulee niin paljon ulos että sitä tulee jopa neidin nenästä...Ja muistelen joskus että juuri nuo " nenäpulautukset" aiheuttaisivat nenän tukkoisuutta?onko kellään kokemusta???Pari yötä meni siis heräillessä ihan muutaman tunnin välein ja totesin että neiti nukkuu parhaiten minun kainalossa...Mutta viime yönä taas veteli omassa sängyssä unia 23-6,eli en ollut uskoa silmiäni kun vilkaisin kelloon!!!
Jokatapauksessa neiti on sellainen sylissä nukkuja.heti kun laskee sängylle,herää ja sylissä tipahtaa taas heti unille.vaunuissa nukkuu kyllä,turvakaukalossa,samoin kainalossa...Nyt ollaankin monena päivänä otettu tyttöjenkanssa kunnon päiväunet,minä mukaanlukien.Ja voi että on loistava olo kun on saanut kunnon torkut,molemmat tyttöset kainalossa!
Onko muut nukuttaneet vauvaa öisin vieressä?Itse en meinaa millään uskaltaa,mutta kun huomaan miten tyytyväinen neiti siinä kainalossa on...niin olen välillä antanut jäädä siihen nukkumaan.Ja meillä tuo neiti 2v10kk on nukkunut koko pienen ikänsä vieressäni,kaipa tästä pikkusiskostakin tulee perhepedissä nukkuja...
Nimestä meillä on ollut kova kiista miehen kanssa,ja nyt olen vihdoin myöntynyt miehen valintaan...Toiset nimet päätän sitten minä,tai ne tulee suvusta kuten kaikilla muillakin lapsilla.Meillähän ei ristiäisiä vietetä,kun emme kuulu kirkkoon,eikä olla nimiäisiäkään järjestetty kellekkään lapsista.Syynä oli kolmen ensimmäisen lapsen kanssa se että suku asui monen sadan kilometrin päässä.Nyt kun asumme lähellä,voisi tietysti juhlat pitää...mutta kun ei muillekkaan niin ei viitsi tälle pienimmällekkään...Eli nimi vaan annetaan tytölle.Ollaan jo vähän makusteltu mummoilla ja sisaruksilla tytön nimeä,ja lapsetkin alkaa suopua uuteen nimeen!
Nyt pitäisi alkaa täyttämään vauvan vauvakirjaa,kun posti toi ison kasan ihan ensimmäisiä valokuvia.Anne Geddesin vauvakirjat on niiiiin suloisia että olen jokaiselle lapselle sellaisen hommannut ja tämä uusin on kyllä yksi kauneimmista!
Mukavaa lauantai-iltaa jokaiselle!
Unelias ja pikkuneiti
Löytyhän täältä tämä meidän pino,piti vähän kelata :)
Ei sitä näköjään joudakaan enää niin koneelle kun odotus aikana,mutta siltikin mukava käydä välillä kurkkiin teidän kuulumisia.Neiti nukkuu nyt tyytyväisenä :) Olen joutunut joka ilta antaan lisämaitoa,kun pikkunen on jatkuvasti vaan tissillä ollut iltasin.Mulla ei ole aiemmin ollu tällasta et maitoa ei tule mitenkään kauheesti,olin jo vähän huolestunut et jos maito ei alakaan riittään,imettäminen on mielestäni niin paljon helpompaa kuin pulloruokinta.Eväät on aina mukana sopivan lämpösenä.Hoksasin sitten et voihan tää mun flunssa,joka ei ole kokonaan vieläkään hellittänyt,vaikuttaa maidon tuloon.Tänään tuntuu taas paremmalta ja maitoakin on nyt ihan paljon tuntosesti.
Kolme yötä kotona siis ollaan oltu ja hyvin on kyllä mennyt.Viimekin yönä,kun illalla annoin lisämaidon,vauva sitten nukkui pitkän pätkän.Ja kun yöllä on herännyt syömään,niin melko pian on rauhottunut takasi nukkuun,et ei ole vielä valvottanut niiltä osin.Mullahan oli rinnanpäät aika kovilla aluksi,ja osittain rikkikin.Bebanthenia,sitä rasvasempaa olen nyt käyttänyt ja melko hyvin on parantunut.
Sellaista täällä mietin,kun viikonpäästä lauantaina on veljen siskon häät,vauvahan on pikkusen vajaa 2 vkoa.sillon,et mitenhän sen kans tekis.Nyt kun on näin röhä aikakin,et miten saan sen pidettyä siellä niin ettei koko suku kävis lääppimässä? Aikusethan kyllä osaa varoa,mutta siellä on valtava määrä lapsia,miten ne? Mietin sellastakin,et jos antais jollekin hoitoon,joka vois käyttää vauvaa vaik syömäs välillä,ja antaa myös pullosta maitoa...en tiedä...
Ristiäis päiviäkin olen jo kalenterista katellut,näkyy olevan vähän kaikenlaista ohjelmaa marraskuussa...Ajateltiin kyllä et jos saadaan pappi ja kummeille passaa niin jos isäinpäivänä pidettäs ristiäiset.Pitää vaik heti ens viikolla alkaa kyseleen.
Nyt alkoi kuuluun pieniä äänimerkkejä vaunusta,joten täytyy lopetella,hyviä jatkoja ja kuulumisiin!
-syksynmarjatar ja tilta-muori 6pv-
Pikkumies jo heräilee, mutta yritän ehtiä jotakin rustata.
Minjuska: Eipä mene vielä normaalivaatteet päälle, siis farkut ja muut sellaiset. Tai joistakin saa jo vetskankin kiinni, mutta ei niissä siedä olla, kun maha tursuaa yli reunojen. Eli muuten kyllä menisi, mutta maha on sellaista taikinaa vielä. Muuten on kyllä kiitettävästi kilot jääneet taakse. Ehkä viitisen kiloa on vielä ylimääräistä, mutta olo on hoikka kuin mikä (onko se nyt sitten ihme sellaisen mahan jälkeen). Joustavat jumppahousut ovat kova sana ja mieluiset mammahousujen jälkeen.
Unelias: Nukutan vauvaa öisin vieressä ihan itsekkäistä syistä. Saan nukuttua paremmin, kun vauvakin nukkuu vieressä rauhallisemmin. Sängyssään lähinnä herää, kun sinne laittaa. Sylissä viihtyy myös nukkumassa meillä. Vähän toisaalta jatkuva sylittely rasittaa, mutta eiköhän se aikaa myöten tästä helpota. Rintareppuun olen pistänyt joskus, kun on ollut pakko tehdä kotitöitä ja kahta kättä on tarvinnut.
Mahavaivoja on edelleen jonkin verran johtuen ilman haukkomisesta syödessä. Ote ei vieläkään ole ilmeisesti ihan täydellinen ja toisaalta maitoa tulee niin paljon, että pikkuinen meinaa välillä ihan tukehtua. Cuplaton on käytössä ja helpottaa jonkin verran mahavaivoja, muttei poista niitä kokonaan. Syönnin jälkeen on aikamoista pulauttelua välillä, joten maitoa ainakin riittää. Viime yönä oli pakko taas lypsää toinen rinta, kun alkoi tulla tuskan hiki maidon pakkautuessa. Öisin herätään pari kertaa syömään.
Neuvolassa käytiin torstaina. Painoa nyt 5380 g ja pituus 58,3 cm. Pyysin ottamaan itseltäni hemoglobiinin, kun on edelleen vähän heikko olo. Eipä ihme sillä hemppa oli 102. Jatkan siis raudan syöntiä.
Ristiäis/nimiäisasiakin on ratkeamassa. Jos jaksan, niin pidän nimiäiset, mutta saattaa olla, että pistän vain paperin maistraattin ja se on siinä. Toisaalta haluaisin myös tälle lapselle kummit tai sen tapaiset, kun toisillakin on, mutta ehdokkaat ovat tosi vähissä. Ja jotenkin tuntuu niin väärältä, että tämä jäisi ilman juhlia, kun toisilla on ollut isot ristiäiset. No, vasta pari viikkoa mennyt, joten kerään vähän voimia ja mietin sitten uudelleen. Ehkä sitä jaksaisi edes kahvit tarjota kaupan tuotteiden kera, niin olisi sitten tämäkin herra juhlansa saanut.
fullmoon ja pikkuherra 14 vrk
Kunnon unet takana, heräsin vasta kahdeltatoista. Tosin olin 1,5h yöllä valveilla pumppaamassa maitoa, ruokkimassa Onnia ja sittenpä poika ei tahtonutkaan jatkaa unia vaan kähisi hiljakseen siinä vieressä eli en minäkään saannut nukuttua. Onneksi mies hoito lapset aamusta, niin saan minä tarpeeksi unta.
VAUVANNUKUTTAMISESTA, meillä laitetaan vauva illalla omaan sänkyyn nukkumaan mutta jää usein ensimmäiseltä syötöltä väliimme. Periaatteessa voisi laskea takaisin omaan sänkyynkin, kun kuitenkin istualtaan hoituu syötöt, mutta usein herra vaatii tuttia suuhun nukahtaakseen takaisin ja sitä on helpompi pitää paikallaan kun nukkuu vieressä, yöllä ei jaksa turhia siinä pinniksen reunalla roikkua :)
Nukkuvan sylistä sänkyyn siirtäminen onnistuu parhaiten, kun vauvan ruokkii huopaan tai peittoon käärittynä eli vauva ei tunne samalla tavalla lämpötilavaihtelua. Käärin fleesepeiton aika napakasti Onnin ympärille, luo selkeästi turvallisuutta ja uni maittaa.
OMISTA VAATTEISTA voi vain haaveilla, äitiysfarkuissa edelleen kuljen :( Maha on tosi pömppö verrattuna aikasempiin synnytyksiin tai sen jälkeisiin päiviin. Kovasti sitä kaipaa " omia farkkujaan" . Osa äitiysvaatteista pitäisi laittaa jo myyntiinkin, mutten millään jaksa sitä vaivaa...
FULLMOON mullakin on nyt tunne, että nimipaperit vaan maistraattiin ja that' s it. Meillä olisi tarkoitus järkätä nimiäiset jo 22.10 eli 2vkon päästä ja tuntuu utopistiselta että jaksettaisiin mitään pitää, vaikka anoppi ja äitini ovatkin lupautuneet auttamaan tarjottavissa. Haluaisin kyllä kummit ja juhlat Onnillekin kun kahdella vanhemmallakin on.
SYKSYNMARJATAR jos sulla on kantoliina, niin laita vauva siihen häissä suojaan, niin ei kaikki vieraat pääse samalla tavalla " lääppäämään" vauvaa. Tai stten vaan yrität tehdä rvaunuihin niin suojaisan pesäkolon, ettei muut sinne pääse, lapsille voi sanoa että annetaan vauvan nyt nukkua :) Olisiko mahdollista tuo hoitopaikka läheltä hääjuhlapaikkaa? Sekin varmaan hyvä vaihtoehto, jos pääset sitten pikaisesti imettämään tai vauva huolii pulloa.
UNELIAS meillä Onni pulauttelee halkion takia välillä myös nenästä ja nenukka tosiaan menee maidosta tukkoon helposti ts vauva röhisee. Ostin apteekista keittosuolaliuosta, jota voi tipauttaa nenää avaamaan, meillä ainakin helpottaa öisin.
Onni on edelleen aivan ihana vauva, niin suloinen pieni mies ja tämä äiti voisi vain istua kaiket päivät tuijotamassa poikaa. Kyllä sitä näemmä hullaantuu vauvoihin joka kerta yhtä pahasti vaikka muistakin kuinka esikoinen oli jotain niin ällistyttävän upeaa, tuoko me ollaan aikaan saatu :) Nyt nautin täysillä jo senkin vuoksi, että mitä todennäköisimmin tämä kolmas vauveli jää meillä viimeiseksi, hieman haikeaa. Maidon pumppaaminen ja yösyötöt pullosta on aika raskasta, välillä tekisi mieli luovuttaa ja siirtyä korvikkeeseen, mutta meidän isompien lasten allergioiden vuoksi en kuitenkaan halua. Onneksi Onni on muuten äly helppo tapaus eli ei itke juuri ollenkaan, nukkuu pitkiä pätkiä ja on tyytyväinen kaikinpuolin. Yöllä syö 2,5-4h välein eli yleensä 2xyössä mikä menettelee ihan hyvin. Nukun sitten päivällä milloin mahdollista, niin ei ainakaan vielä univelkaa kerry.
Tälläistä täällä :)
Mayella ja Onni 9vrk
SYDÄNULTRASTA: Käytiin ultrassa perjantaina ja vauva todettiin terveeksi! Huh, paino vierähti sydämeltä! Sikiön aikaiset pienet reiät ovat umpeutuneet, niitä ne luultavasti vain olivat...
NENÄPULAUTTELU: Vauva pulauttelee tosi paljon ja välillä maitoa tulee nenästäkin. Osa siitä jää nenään ja ehkä tulee ulos aivastuksen mukana tai kun hamuaa olkapäällä ja nenu viistää paitaa ;)
Neuvolasta sain hyvän neuvon, jota tosin ei olla vielä itse kokeiltu. Keittosuolatippoja nenään ja sitten vatsalleen jalkojen päälle. Ja hyvällä tuurilla jos tulee aivastus, niin painovoima hoitaa nenän tyhjenemisen.
Tänään käytiin ensimmäistä kertaa ulkoilemassa vauvan kanssa. oltiin vain 15 minuuttia ja sitten sisälle. Aika kolea ilma oli ja vettäkin alkoi satamaan. Oli aika metkaa kävellä ulkona viisi henkisenä perheenä =)
KOLIIKKI: vatsanväänteitä on täälläkin ja olen koittanut miettiä, mitä sitä itse uskaltaa laittaa suuhun ettei aiheuttaisi ylimääräisiä vatsanpuruja pienelle. Kahvia ja suklaata välttelen ainakin suurempia määriä. Miehen mummo luki jostain että limsakin voi aiheuttaa vatsanväänteitä? Disflatyliä kokeiltiin eilen, mutta vaikutti sitä kuin olisi huutanut paljon enemmän tippojen annon jälkeen. Cuplaton ei ole auttanut edellistenkään lasten kohdalla joten viimeiseksi taitaa jäädä vielä yksi tippa. (jonka nimeä en nyt sitten muista, sisälsi maitohappobakteereja)
EKA NEUVOLA KÄYNTI:
Pojalle on tullut noin 300g lisää painoa, eli painaa nyt 3520g ja sentti lisää pituutta eli nyt 52cm.
Napa vuoti hieman verta, vielä joku suonenpää auki, joka paranee kuitenkin ahkeralla putsaamisella. Ei tarvinnut penslata.
Iho kesii, joten öljyämistä ja menee ohi noin viikossa.
Silmät vielä punoittaa rajusta synnytyksestä.
GALLUB: vaipoista... minkä merkkisiä kaytätte ja pitääkö hyvin pissit ja kakat sisällään? Meillä oli aluksi muumeja ja niistä meni melkein aina vaatteidenkin läpi! Vaihdettiin Liberoon ja äitini toi Pamperseja, nämä ovatkin olleet huomattavasti parempia! Ei niin usein tule tuota pissapyykkiä!
*tiitiäinen ja poika tasan 2viikkoa* ynisee jo sängyssään =D
monista syyskeijuista ei ole kuulunut mitään. Kävin sitä syntyneet, la:t ja esittelyt pinoa läpi ja moni tuttu nimimerkki tuntuu kokonaan hävinneen. Tietenkään ei oo nyt vauvan syntymän jälkeen niin paljoa aikaa kirjoitella. Mutta ilmoitelkaa ihmeessä itsestänne ja kertokaa kulumisia.
Jos pikaisesti ehtis kirjoittaa ennen kuin neiit herää. Itsekkin nukuin äsken pikku päikkärit neidin kanssa. Isi ja poitsu tekevät omia juttujaan olkkarissa.
Nukuttamisesta. meillä neiti laitetaan illalla nukkumaan omaan sänkyynsä. Sitten kun herää syömään noin 5.30-6.30 välisenä aikana niin annan jäädä meijän sänkyyn nukkumaan. Nukahtaa paremmin ja nukkuu paremmin kun saa olla äidin kainalossa.
Tutista. Meillä on tutti käytössä. Ainoat tutit mitkä kelpaa on ne nukin pienimmät. Kaikista muista tuteista yökkää.Neiti on suht kova syömään tuttia, niin oli kyllä poitsukin.
Vaipoista. Meillä käytetään liberoa. Pampersit vuosivat meidän neidillä. Silloin kun poitsu oli vauva niin pampersit olivat hänelle parhaat, liberot taas vuosivat.
Miten teillä muilla ne äippäpakkauksen kynsisakset? Meillä ne on ihan onnettomat ja niillä ei pysty vauvan kynsiä ollenkaan leikkaamaan. Täällähän vauva puolella oli joskun pino asiasta.
Nyt pyykkejä ripustamaan.
Ötti, poitsu 2v ja Venla neiti
Enpä ole tällä puolen vielä pinoutunut.
taidan kuulua elokuisten puolelle neidin kanssa kun elokuun 17pvä neii syntyi.
Tyttö on jo 7vkoa ja ristiäisiä vietettiin viime sunnuntaina,kotona=)
jälkivuoto loppunut ja ikäväkseni ensimmäiset menkat oli jo=( niin ne alkoi viime kerrallakin hirnu äkkiä synnytyksen jälkeen vaikka silloinkin täys imetin.
Maitoa tulee mielettömästi.joudun paljon lypsämään ja tuntuu ettei meidän pakastimessa muuta ole kuin äidin maitoa=O
Neiti syö ja nukkuu.yöt alusta alkaen menny tosi ihanteellisesti.yleensä nukkuu yöt heräämättä.toisinaan kerran saattaa herää syömään.
yö unet on 6-10tuntia.
alkuilta onkin pelkkää tissillä oloa,tankkaa oikein kunnnolla=)
Ai niin sit pakko sanoa että ITTA!!!!me oltiin samaan aikaa lohjan sairaalassa synntyttämässä=)
mä synnytin torstaina ja sä maanataina 21pvä?eikö?=)
sun poikaa ihailin vauvalassa kun oli niin pieni.reilu kaksi kiloa?sillon syntyi paljon pikku ihmisiä,meidän neiti oli 2,7kg.
sua tuotiin salista osastolle kun mä odotin käytävällä kotiin pääsyä.
hyvää syksyä kaikille!
aina kun on aikaa niin tulen piipahtelemaan täällä.
kesäkeiju ja neiti 7vkoa
Meillä menee edelleen mukavasti. Neitokaisen vatsaa tuntuu vähän kipristelevän, mutta ei se sitä itke eli tuskin kauhean kipeä on. Katsotaan nyt, mihin suuntaan se tästä menee. Unirytmi on meilläkin edelleen erittäin ennalta-arvaamaton. Lähes joka päivä on aamulla valvottu tunti tai pari ja nyt illalla sitten enemmän, mutta tuntuu, että toisina päivinä suurin osa ajasta menee nukkuessa, toisina valvoessa eli unten pituutta on vaikea arvata. Nyt on tosin jo kolmena iltana peräkkäin valvottu puoleen yöhön asti. Mikä siinä on, että neiti väkisin haluaa illalla pysyä hereillä, kun äiti haluaisi jo päästä nukkumaan...? Onneksi sitten nukahtamisen jälkeen yöt on sujunu ihan mukavasti kolmen tunnin pätkissä. Tyttö on pääasiassa nukahtanut yöllä uudestaan heti tankkauksen jälkeen eli äiti on kyllä saanut ihan mukavia unipätkiä öisin. Silti on vähän väsynyt olo, erityisesti jos yksikin yö menee huonommilla unilla. Onneksi eilen illalla pääsin itse jo kymmenen aikaan nukkumaan ja mies jäi valvomaan pikkuneidin kanssa, toi sitten vaan syömään.
Ristiäisiä vietetään meillä isänpäivänä. Se tuntui parhaiten sopivat sukulaisille. Ihan vaan omat sisarukset ja vanhemmat sekä kummit kutsutaan, siitäkin kertyy jo parikymmentä ihmistä kun sekä mieheni että minä olemme suhteellisen isoista perheistä. Nimi on vielä ihan auki, ja yksi kumminpaikkakin edelleen avoinna... Kamalan vaikeaa tehdä sekä kummi- että nimipäätöksiä!
Omasta navasta: minulle mahtuvat kaikki entisen vaatteet jo päälle, kilot ovat tippuneet nyt raskausaikaa edeltäneisiin lukemiin ja toivon vaan, että painon tippuminen loppuu tähän. Olen jo lievästi alipainon puolella nyt eli tankata kai täytyisi oikein ahkerasti, ettei maidon tulo oman painon takia lopu. Se kyllä harmittais tosi paljon, kun toivon pystyväni imettämään sinne puoleen vuoteen asti ihan täysimetyksellä.
Ihanaa on ollut, kun vauvan isäkin on nyt ollut vielä isyyslomalla. Saa äiti sitten välillä rauhassa levähtää ja antaa lapsen isälle ja voi tosiaan hyvällä omalla tunnolla pyytää isukkiakin valvomaan myöhään illalla niin, että välillä äiti pääsee nukkumaan. Torstaina mies sitten palaa töihin, mutta onneksi jo reilun viikon päästä alkaa syysloma - opettajan ammatti on aika hyvä valinta näiden lomien puolesta! :)
Hansuli ja neiti 16 vrk
Hei! Ajattelin pinoutua vaihteeksi tänne, kun tuntuu, että tuolla elokuisten puolella ei oikein saa kontaktia. Tai siis en ole kauhean aktiivinen nettikäyttäjä itsekkään. Mutta välillä olis mukavaa keskustella jonkun kanssa. Poika syntyi 4.9. ja on nyt 5 vk vanha. Laskettu aikani oli 18.8. mutta meni parilla viikolla yli! Ei se varmaan haittaa silti, vaikka pinoutuisin nyt tänne.
Meillä on nimiäiset varmaan tuossa parin viikon päästä. Onko muilla nimiäisiä tiedossa? Olemme kuitenkin kutsuneet poikaa jo nimellä muuten...paitsi minä sanon häntä Vempulaksi. Hän on sellainen vempuloija.
Mulla ei imetys suju, joten poika on pulloruokinnassa. Nan-merkki on sopinut alusta asti ja selvitty ilman vatsavaivoja...onneksi! Ja kasvaa hurjaa vauhtia! Painaa kohta varmaan 5kg. Neuvola on keskiviikkona. Hauska nähdä millaiset mitat on!
T: Pia ja Vempula 5vk
Käytiin tänään pikkaisen kanssa neuvolassa. Poitsulle on tullut painoa kivasti, painoi nyt 4470g, syntymäpainohan oli 3670g, pituutta on 54cm ja pipo 38cm. Kuulo pelas mut näöstä ei terkka uskaltanut sanoa, että näkeekö vaiko ei, ei selkeästi seurannut leluja, paitsi helistimiä, eli seurasiko ääntä vai näkikö?! No, en mie itse ole huolissani, kyllä miun mielestä nuo tummaakin tummemmat silmät miuta välillä ihan selkeästi tapittavat.
Muutenkin kaikki on täällä hienosti, poitsu nukkuu ja syö ja hereilläoloajan joko katsoa tapittaa ympärilleen tai sitten kitisee. Vatsavaivoja edelleen, Cuplatonista huolimatta. Nyt nukkuu tyytyväisenä omassa sängyssään, tarvii varmaan mennä syömään nyt kun saa tehdä sen rauhassa...:)
Niina ja poitsu 2vk4pv