Ihmiset eivät osaa käyttää rahojaan

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 08:17"][quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 08:06"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 07:54"][quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 06:11"] Ap.Paljon sun asumiskulut on? [/quote]   Reilu 800 euroa kuussa. Omistusasunto. Sähkö erikseen tietenkin. Tuo asumiskulu siis kattaa velanmaksunkin. Tämä asunto on minulle aivan ylisuuri ja tulisin toimeen kyllä paljon pienemmälläkin. Mutta tämä on vaan niin hyvällä paikalla.  [/quote] Ok.No Helsingissä toi riittäisi ehkä kaksion lainanlyhennykseen 25 vuoden maksuajalla.Sitten tietty vastike n.400 e ja vesi sekä sähkö päälle.Eli et tiedä näistä hinnoista mitään.

[/quote]

 Minulla on kolmio ja maksuaikaa ei ollut edes ottaessa kuin 18 vuotta ja vastike on reilusti alle 400 euroa. Se sisältyy tuohon 800 euroon. 

Voisin itseasiassa maksaa koko velkani pois heti koska minulla on säästössä enemmän rahaa kuin minulla on velkaa. Mutta en viitsi.  Maksoin reilun summan asunnosta käsirahana jo ennen velanottoa. Vesi kuuluu myös tuohon 800 euroon.

Sähkölasku ei ole minulla kovin suuri. Alle kaksi sataa euroa puolessa vuodessa. 
[/quote]
Ja missähän?

Vähän on eri asia verrata ammatteja, asuinpaikkoja ja työsuhteen kestoa jne... Kyllä tämä rahan puute näkyy kollegojen kesken, joilla sama palkka. Kuultu on kun tili tyhjänä ennen palkkapäivää. Sitten ihmetellään, miten työkaveri asuu tuplasti isommassa omistusasunnossa ja käy pari kertaa vuodessa matkoilla, kun itsellään ei oo palkkapäivänä edeltävänä päivänä varaa edes autoa tankata. Missä vika?

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 08:59"]Vähän on eri asia verrata ammatteja, asuinpaikkoja ja työsuhteen kestoa jne... Kyllä tämä rahan puute näkyy kollegojen kesken, joilla sama palkka. Kuultu on kun tili tyhjänä ennen palkkapäivää. Sitten ihmetellään, miten työkaveri asuu tuplasti isommassa omistusasunnossa ja käy pari kertaa vuodessa matkoilla, kun itsellään ei oo palkkapäivänä edeltävänä päivänä varaa edes autoa tankata. Missä vika?
[/quote]
No mistä sä sen tiedät?

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 08:42"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 08:17"][quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 08:06"] [quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 07:54"][quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 06:11"] Ap.Paljon sun asumiskulut on? [/quote]   Reilu 800 euroa kuussa. Omistusasunto. Sähkö erikseen tietenkin. Tuo asumiskulu siis kattaa velanmaksunkin. Tämä asunto on minulle aivan ylisuuri ja tulisin toimeen kyllä paljon pienemmälläkin. Mutta tämä on vaan niin hyvällä paikalla.  [/quote] Ok.No Helsingissä toi riittäisi ehkä kaksion lainanlyhennykseen 25 vuoden maksuajalla.Sitten tietty vastike n.400 e ja vesi sekä sähkö päälle.Eli et tiedä näistä hinnoista mitään. [/quote]    Minulla on kolmio ja maksuaikaa ei ollut edes ottaessa kuin 18 vuotta ja vastike on reilusti alle 400 euroa. Se sisältyy tuohon 800 euroon.  Voisin itseasiassa maksaa koko velkani pois heti koska minulla on säästössä enemmän rahaa kuin minulla on velkaa. Mutta en viitsi.  Maksoin reilun summan asunnosta käsirahana jo ennen velanottoa. Vesi kuuluu myös tuohon 800 euroon. Sähkölasku ei ole minulla kovin suuri. Alle kaksi sataa euroa puolessa vuodessa.  [/quote] Ja missähän?

[/quote]

No sanotaan että enemmän idässä kuin lännessä. En rupea kertomaan täällä asuinpaikkaani

Olen aloittajan kanssa eri mieltä siitä, että erittäin iso osa meistä ei osaisi hallita talouttaan. Ainakin, jos sillä tarkoitetaan kotitalouksien velkaantumista. Taloudellinen tilanne saattaa olla tiukempi kuin männävuosina ja toki poikkeuksiakin on, mutta keskimäärin rahaa riittää säästöönkin asti. 

Ainakin tämän mukaan: http://yle.fi/uutiset/myonteinen_kaanne_kotitaloudet_eivat_elaneet_enaa_yli_varojensa/7490990

Itse tykkäisin, jos keskustelua voitaisiin käydä enemmän fakta- kuin mutupohjalta. Joo, jokainen meistä tuntee jonkun tai useampiakin, joka laittaa rahansa ns. turhuuksiin, mutta ei se silti tarkoita sitä, että valtaosalla meistä menisi miten sattuu rahamielessä. Lisäksi rahasta valittaminen on monesti vain puhetapa, jota käyttävät nekin, joilla ei rahahuolia ole. 

Ostin kaksi vuotta sitten yksiön Helsingin keskustasta, asumiskulut 117 e/kk + sähköön 15-20 e/kk. Minusta ei mitenkään hirveän iso summa. Minulla on varaa ostaa kämppä käteisellä,  koska asun siellä parjatulla maaseudulla ei ei-helsingissä, jossa palkka voi olla pienempi kuin pääkaupungissa, mutta vastaavasti myös kulut pienemmät.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 08:59"]

Kyllä tämä rahan puute näkyy kollegojen kesken, joilla sama palkka. Kuultu on kun tili tyhjänä ennen palkkapäivää. Sitten ihmetellään, miten työkaveri asuu tuplasti isommassa omistusasunnossa ja käy pari kertaa vuodessa matkoilla, kun itsellään ei oo palkkapäivänä edeltävänä päivänä varaa edes autoa tankata. Missä vika?[/quote]

Saman huomannut. Esim. miehen työpaikassa samapalkkainen työkaveri on aina ihan pa. No, hän elättää lapsen ja työttömän puolison ja maksaa lapselle vielä päivähoidon, ja siihen päälle ajelee autolla kuulema keskimäärin 200-300e/kk. Niin, ja pistää vuokraan tonnin (joka on täällä päin ihan helvetin kallis vuokra).

Minä taas olen töissä (eli puoliso ei joudu elättämään), ei ole lapsia, autoiluun menee kuussa ~50e ja asumiskulut on lainan lyhennyksineen miehellä noin 800e/kk. Matkustellaan useampi kerta vuodessa, asutaan uudessa omakotitalossa ja säästöönkin miehellä jää vielä noi 500e/kk. Periaatteessa siis molemmilla (miehellä + kollegallaan) on samat tulot, mutta elintaso ihan eri planeetalta.

Tuo miehen kollega on siis arvottanut lyhyen tähtäimen ylellisyyden korkeammalle kuin pidemmän aikavälin selviämisen - siinä missä mieheni asui vuosia kimppakämpässä, on tällä kollegalla pitänyt aina olla iso ja uudehko asunto. Siinä miessä mieheni kulki julkisilla ja vain tarpeen mukaan, niin kollega on ajellut autolla ja myös "huvikseen". Toki tuo kollegan lapsi tekee aika paljon myös kuluja, mutta valintahan se on sekin että milloin ja mihin tilanteeseen lapsen tekee. Ja ei sillä, ihan oma asiansa tietysti, mutta hieman typerältä tuntuu sitten kuunnella ko. tyypin valitusta kuinka mihinkään ei ole varaa, kun on kuitenkin itse tehnyt suunnilleen kaikki mahdolliset valinnat kalleimman kautta...

Siis nyt teillä on asiat pahasti sekaisin.Jotta tämä talous lähtee nousuun,niin meidän ei missään nimessä pidä kiristää vyötä!Nyt pitää käyttää rahaa,muuten koko Suomi kupsahtaa.Eli olkaa tyytyväisiä jos työkaverit "törsää".

Voi kultapieni, kerro miten 1600e bruttotuloilla eletään Suomessa. Olisin halukas tietämään ja kuulemaan hyviä vinkkejä miten tuosta säästetään satasia kuukaudessa.

t. pienituloinen

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 10:04"]

Siis nyt teillä on asiat pahasti sekaisin.Jotta tämä talous lähtee nousuun,niin meidän ei missään nimessä pidä kiristää vyötä!Nyt pitää käyttää rahaa,muuten koko Suomi kupsahtaa.Eli olkaa tyytyväisiä jos työkaverit "törsää".

[/quote]

Voisiko ne törsääjät sitten lopettaa sen valituksen, kun (törmäämisen jälkeen) rahaa ei enää riitä mihinkään? On vaikea kommentoida niitä valituksia mitenkään, kun ilmeisesti pidetään epäkohteliaana jos sanoo totuuden "niin, ei varmaan riitäkään kun olet tehnyt noin typeriä valintoja" tai "ai, no meillä kyllä jää tonni kuussa säästöön eikä pihistellä mistään".

En koskaan tiedä mitä näistä ketjuista pitäisi ajatella. Milloin edes puhutaan törsäämisestä? Mihin vedetään raja oikeasti tarvittavan ja tarpeettoman välillä? 

Onko uudet juoksukengät törsäämistä vaikka minulla on jo yhdet lenkkarit? Onko uuden laukun ostaminen turhaa jos jo on yksi laukku ennestään? Entä onko lomamatka kerran vuodessa törsäämistä tai lasten vieminen elokuviin kaksi kertaa vuodessa? Entä uuden kännykän ostaminen jos entinen kyllä toimii mutta sen näyttö on säröillä? Periaatteessa kaikki mainitut on turhaa kuluttamista, mutta mitä elämästä jää jäljelle jos ei siitä nauti tai osta asioita, jotka helpottavat elämää tai tekevät siitä mukavamman.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 06:53"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 06:18"]

3 jatkaa.Ajattelin vaan kun puhut pääosin ruoasta rahanmenona,että tuskinpa sitten oot niitä 1200 e vuokraa,pienestä asunnosta maksavia.Siispä jos ruoka on se iso menoerä,niin onneksi olkoon Ap.

[/quote]

1200 euroa pienestä asunnosta? En tiedä missä helkutissa oikein asut mutta tuolla hinnalla saa kyllä aika helkutin ison asunnon. Ellet nyt jostain punavuoresta ole ole vuokrannut jotain asuntoa. 

[/quote]

Mun mielestä tää on juuri sitä mitä ap tarkoitti. Eli eletään yli varojen. Jos ei ole vara maksaa 1200 euroa pienen asunnon vuokrasta, niin silloin ei kannata asua sellaisessa. Myös tsadista löytyy halvempia vuokra-asuntoja.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 10:26"]

En koskaan tiedä mitä näistä ketjuista pitäisi ajatella. Milloin edes puhutaan törsäämisestä? 

[/quote]

Silloin, kun sen "törsäämisen" jälkeen tulee tarve valittaa kuinka rahat on vähissä. Tottakai saa käydä elokuvissa vaikka kerran päivässä, mutta jos sen jälkeen valittaa kuinka on tiukkaa ja rahat ei riitä ja "suomi on kallis maa", niin aika typerä kuva siitä ihmisestä tulee.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 06:11"]Ap.Paljon sun asumiskulut on?
[/quote]

Tää ei paljon valaise asiaa. Sensijaan jos kysymys kuuluu ' montako % asuniskulusi ovat ansioistasi' antaa todellisen kuvan.

No, kyllä tää pienituloisuuskin kuule aiheuttaa ihan itsestään ongelmia. Vielä pari vuotta sitten meillä oli 5400 nettotulot lapsilisän kanssa. Tällä hetkellä minä saan 1400 nettona ja mies 980 Euroa. Ja olemme kumpikin työttömiä. Miehen sosiaaliturva jäi heikoksi, kunnei hoitanut asiaa kuntoon yrityksen mennessä ok ja nyt on peruspäivärahalla ja saa sen takia enemmän, että on työvoimakoulutuksessa. Mä taas menetin työpaikkani ja menin ottamaan toisen, huonompipalkkaisen ja määräaikaiseen vuodeksi, jonka takia menetin vielä ansiosidonnaista siitä, mitä se olisi muuten ollut.

Voin sanoa, että niukkaa on. Asuntolainalyhennys on 900 Euroa eli meillä jää elämiseen tällä hetkellä mukavat 1600 Euroa sisältäen lapsilisän. Ja siitä ylläpidetään auto, maksetaan lämmitykset jne. Eletään toki, mutta jatkuvasti on rahat loppu. Ainoa haave on, että saisin töitä ja erityisesti mies, koska tuo työvoimakoulutus on aika lupaava, kun siinä erikoistutaan yhteen tiettyyn juttuun, johon ei muuten kouluteta ja siihen sisältyy aika pitkä harjoittelu. Ehkä olen tyhmä, mutta toivon, että mies saisi tuosta työpaikan....

No minä aloitin opiskelut ja mieheni on kuntouttavassa työtoiminnassa. Ollaan laskettu, että jos en ota töitä opiskelun päälle, niin pärjätään nippanappa laskujen maksussa ja ruuissa. Sitten menee nihkeäksi, jos vaikkapa miehen silmälasit hajoaisi tai vastaavia menoja. Toki varmasti otan töitä opiskelujen päälle, saa edes pari sataa kuussa lisävarmuutta yllätysmenoihin.

Mitä tässä ympärillä olen ystäviä ja tuttavia seuraillut, niin kyllä paras tapa saada raha riittämään on mitoittaa menot tulojen mukaan. Kaikista pahin on laskujen lykkääminen eteenpäin. Ennemmin elää vähän niukemmin, maksaa laskun pois, kuin että siirtää ja maksaa siitä vähintään 5e lisää. Miten voi kuvitella, että jos ei ole nyt varaa maksaa summaa x, niin ensi kerralla onkin varaa maksaa x+5?

Ja kyllä, jos asuisimme pk-seudun ulkopuolella, niin olisimme hyvätuloisia. Tämä on kuitenkin kaupunki, jossa haluamme asua ja elämme sen mukaan.

Äitini tienaa 4000 nettona, eikä jää mitään säästöön. Ei velkoja, asumismenoina pelkkä vastike.

Itse olen kotihoidontuella ja mies opiskelee, mutta kummasti me saamme 100-200 säästöön/kk. Jännä juttu.

Mulla on yksi aivan ihana hyvä ystävä. Mut sen rahankäyttö on jotenkin ihan outoa. Siis mun näkövinkkelistä. Se ostaa itelleen kerran kuussa ripsi ja kynsihuollon, ostelee lancomen ym. meikkejä, merkkivaatteita, laukkuja jne. Kun lapset on isällään käy baareissa. Mutta lapsiinsa käyttää tosi vähän ja lapsille sanoo ettei ole rahaa. Kouluikäiset ei harrasta mitään (liian kallista ja aikaavievää), jouluna ei saa lahjoja kuin kummeilta ym. Ollaan lapsuudesta asti tunnettu ja tiedän, että hänen lapsuudenkodissaan on toimittu samalla tavalla.

Enhän väittänyt että olen lapsilleni antanut kaiken, vaan mahdollisuuden harrastaa ja käydä koulua. Ja minähän en valita ja tullaan kyllä toimeen, rahaa ei vaan jää säästöön.
Ja koen itseni oikeesti varakkaaksi kun pystyn kolmea lastani elättämään ja heidän kanssaan onnellisesti elämään : )
Ja en ole heittämässä 16-vuotiasta lukioloista ulos kodistamme! Eiköhän hän saa täällä vielä aikuiseksi kasvaa kanssamme ja käydä lukion loppuun. Katsotaan lähteekö hän sitten opiskelemaan vai mitä sen jälkeen.
Mun pointti oli se vaikkei rahaa juuri jää säästöön voi kai silti olla onnellinen? Ja syy miksi ei rahaa jää juurikaan säästöön ei ole minun huono rahankäyttö.

No jos saa käteen 3000€ kuukaudessa, asuntoon menee 1200€, Bemarin osamaksuihin 1000€, pentuun se 200-300€, muihin laskuihin 300€ ja elääkin pitäisi, niin eihän ne rahat riitä millään.