Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Voinko lukea 14-vuotiaan päiväkirjaa, kun...

Vierailija
30.08.2015 |

Olen huolissani, tytöllä on ensimmäinen poikaystävä menossa ja varmaankin heillä on myös seksielämä. Lukisin vaan siksi että tietäisin hankia esim. kondemeja ja pillerit. Puhuminen ei auta, tyttö ei kerro minulle mitään.

Kommentit (23)

Vierailija
21/23 |
30.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 15:30"]

Olen huolissani, tytöllä on ensimmäinen poikaystävä menossa ja varmaankin heillä on myös seksielämä. Lukisin vaan siksi että tietäisin hankia esim. kondemeja ja pillerit. Puhuminen ei auta, tyttö ei kerro minulle mitään.

[/quote]

No et voi,päiväkirja on todella henkiökohtainen.Miten ajattelit toimia,jos saisitkin lukemalla selville tyttäresi seksielämästä? Aloittaa keskustelun että "Luin muuten päiväkirjastasi että harrastat jo seksiä,mennäänkö yhdessä kortsuostoksille vai käyttäisitkö mieluummin pillereitä?" Jos teillä on sellaiset välit,että tyttö ei halua kertoa mahdollisesta ehkäisyn tarpeesta(menisitte esimerkiksi yhdessä hankkimaan pillerirespetin)sinuna keskittyisin hoitamaan äiti-tytärsuhdetta urkkimisen sijasta.

Vierailija
22/23 |
30.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, et voi päättää tyttäresi seurustelusta. Jos äidin pitää huolehtia ehkäisystä, tytär ei todellakaan ole kypsä sukupuolielmään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/23 |
30.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 15:58"]

Oma äitini ja siskoni menivät aikanaan lukemaan päiväkirjaani ja kännykkääni sillä verukkeella, että "heidän täytyi saada tietää". Tilanne sekä kotona että koulussa oli helvetillinen, ja päiväkirja oli ainut, johon saatoin purkaa tunteitani tuon sekamelskan keskellä - vihaa, turhautumista, surua - kaikkea sitä, mitä kotona ei sallittu näyttää. No, tällä näennäisen viattomalla yksityisyyden loukkauksella oli pitkäkantoiset seuraukset. Äiti ja sisar loukkaantuivat ja suuttuivat lukemastaan ja syyllistivät minua sanoista, joita ei ollut tarkoitettu kenenkään toisen silmille. Minä puolestani menetin paitsi luottamukseni heitä kohtaan täysin, myös sen viimeisen järkevän keinoni purkaa pahaa oloani (en tietenkään uskaltanut tämän jälkeen kirjoittaa ajatuksiani ylös minnekään). Seuraavaksi kokeilinkin sitten vähemmän järkeviä keinoja, ja elin itsetuhoisesti usean vuoden. Joten jos et epäile mitään seksuaalista hyväksikäyttöä yms. , niin älä oikeasti mene lukemaan tyttäresi päiväkirjaa. Osta kondomeita ja kysy, haluaako tyttösi ehkäisypillerit. Piste.

[/quote]

Vähän OT mutta mulle on käynyt vähän samalla tavalla aikuisiällä,tosin päiväkirjan lukija ja loukkaantuja oli miesystävä.En nykyään uskalla enää kirjoittaa päiväkirjaan mitään sellaista,mistä en voisi puhua muutenkin,toisin sanoen en voi purkaa sydäntäni luottamuksellisesti edes päiväkirjaan.Eli AP ÄLÄ TEE sitä,lukeminen ei hyödytä mitään ja jos välinne ovat jo nyt sellaiset,ettei tytär puhu sinulle asioistaan,ei se törkeä yksityisyyden loukkaus ainakaan auta parantamaan tilannetta.Kyllä tyttö saa tarvittaessa kortsuja vaikka koulun terveydenhoitajalta.