Monilapsiset perheet riesa yksilapsisille
Monesti yksilapsisia perheitä arvostellaan; äidit ovat itsekkäitä kun eivät hanki useampaa lasta, lapset myös itsekkäitä ja huonot sosiaalisetvtaidot ja ovat tottuneet saamaan kaiken, ym... Mutta minua nyt risoo perheet, joissa kaksi tai useampi lapsi. Näissä monilapsisissa perheissä ei selvitä lasten hoidosta ja harrastuksista. Aina ollaan kerjäämässä kyytiä harrastuksiin meiltä yksilapsisilta perheiltä tai sitten hoitoapua. Eikö ihmiset ymmärrä hankkia sellaista määrää lapsia, mitä pystyy hoitamaan ja kuskaamaan. Viimeisen puolen vuoden aikana näistä monilapsisista perheistä tulee joka kerta harrastuspäivinä soitto ja kyytikerjäys. Kesällä olin lomalla vielä kun koulut alkoivat, silloin olisi pitänyt ottaa iltapäivähoitoihin näitä monilapsisten perheiden vesoja, että vanhemmat pystyvät tekemään kotoa etätöitä. Olisiko kannattanut ottaa itsekin silloin llmaa, jotta pystyy itse lapsensa hoitamaan. Olen niin kyllästynyt muiden lapsenvahtkna olemiseen ja kyyditsemiseen, että nyt tuli loppu siihen touhuun. Olemme hankkineet yhden lapsen, koska se riittää meille, emme tarvitse tähän yhtään naapuruston tai tuttujen lasta kaitsettavaksi. Miksei ihmiset voi hankkia sitä määrää lapsia, mistä pystyy huolehtimaan!!! Ja sitten tämä, kun lapselle tulee kaveri kylään, vanhemmat tunkevat sisarukset myös meille, ei - lapsemme ei ole näiden sisarusten kaveri, emmekä halua niitä meille riesaksi ja hoidettavaksi, jos lapsi pyytää kaverinsa kylään. Käsittämätöntä, että tungetaan pari pikkusisarusta myös isoveljen mukana leikkimään.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Nuoruudesta muistan, kun pidin kouluikäisille tarkoitettua kerhoa (alaikäraja 6v), niineiköhän koko perheen lapset tulleet kerhoon. Nuorimmat 3-4 vuotiaita ja vanhimmat yläaste-lukioikäisiä. Ei se ollut mikään lastentarha ja korvauskin nimellinen. On vanhempia, jotka eivät oikeasti tajua tai sitten ovat hyväksikäyttäjiä.
Tällaista se on nykyäänkin. Ne isot ei niin haittaa, heidät voi valjastaa avuksi ohjaamaan lapsia, mutta pari-kolmevuotiaat, jotka tarvitsevat jatkuvaa huolenpitoa, ovat välillä jopa riesa. Ja minä oikeasti tykkään noista pienistäkin. Ongelma on vain se, että joudun tosi usein muuttamaan etukäteen tekemiäni suunnitelmia kerhoillan kulusta, kun pienemmät eivät pysy perässä.
Olen sanonut tämän vanhemmillekin, mutta aina siellä on joku, joka haluaa vain "pikaisesti käväistä kaupassa" ja sitten kuulemma tulee hakemaan pienemmän sisaruksen. Useimmiten siellä kaupassa venähtää sitten sen tunnin verran, jonka kerhokin kestää.
Vierailija kirjoitti:
Ettekö koskaan itse tarvitse vastapalvelusta tai omaa aikaa? Kyllä varmasti vastavuoroisuus toimii lasten kuskailussa jne. Ehkäpä muiden perheiden kanssa näin onkin, mutta jos teillä keskitytään vain siihen yhteen lapseen ja vanhempien menot jäävät, niin selviätte hienosti kaikesta yksin.
Toivottavasti myös lapsenne jaksaa hoitaa teitä yksin, kun olette vanhoja. Toivotaan, ettei hän tule tarvitsemaan ystäviensä apua sitten. Arkunkin voi kantaa yksin.
Olipa taas harvinaisen idioottimainen loppukommentti. Sinun mielestä vain kuuden lapsen vanhemmat pääsevät hautaan? Ristus mikä pässinpää.
Vierailija kirjoitti:
Mua taas risoo kun yksilapsinen perhe työntää lapsensa aina meille joka päivä leikkimään. Meillä kaksi lasta ketkä leikkivät tosi kivasti yhdessä mutta tämä vieras lapsi haluaa leikkiä vain toisen meidän lapsen kanssa (lähempänä hänen ikäänsä) ja leikitkin muuttuvat rajummiksi.
Joka kerta käy näin että toinen meidän oma lapsi tulee onnettomana luokseni kun x käski hänet pois leikistä tai x muutti leikin luonteen.
Ja mitä sinä vanhemapana teet tässä kohdassa?
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti myös lapsenne jaksaa hoitaa teitä yksin, kun olette vanhoja. Toivotaan, ettei hän tule tarvitsemaan ystäviensä apua sitten. Arkunkin voi kantaa yksin.
Hyi, tämmösten ihmisten ei pitäis hankkia lapsia, kun näemmä ne on vaan ilmaisorjatyövoimaa tulevaisuuden varalle.
Mä uskon, että tuossa on enemmän kyse vanhempien käytöstavoista/luonteesta kuin monilapsisuudesta. Meillä on 3 lasta ja koskaan ei kerjätä kyytejä muilta. Jos joskus esikoinen pääsee jonkun kyydissä niin ollaan tarkkoja vastavuoroisuudesta.
Meillä taas on tilanne niin, että naapurin ainoa lapsi on koko ajan meidän ovella kysymässä seuraa, samoin vanhemmat ovat usein kysymässä, jos lapsen voisi hetkeksi kaupassakäynnin ajaksi jättää. Ja tämä on siis ihan fine, mutta välillä tuntuu, että haluaisi edes yhden illan olla rauhassa oman perheen kanssa, tai ettei ovikelloa koko ajan rämpytettäisi (tämä ei siis ole mikään suuri ongelma, lapsi on oikein kiva ja mun lapset tykkää hänestä, mutta joskus hieman rasittaa).
Mulla on kyllä ihan päinvastainen kokemus. Nimenomaan noiden yksilapsisten perheiden lapsia saisi jatkuvasti olla kuskaamassa milloin mihinkin, kun vanhemmilla on niin kamala kiire. Ko. lapset jätettiin koko päivän futisturnaukseen yksinään jo 5 vuotiaana (lue: muiden vanhempien piikkiin syötettäviksi ja heidän kaitsettavikseen), kun oli noita muita juttuja (= oma tanssitunti tjsp). Mihinkään yhteisiin taloisiin tms heitä ei näkynut koskaan, itsekkin seison kerran koko päivän buffassa esikoisen turnauksessa, 1v kuopus juoksi pitkin hallia 9 tuntia käytännössä yksinään. Mutta näitä curling vanhempia ei näkynyt kyllä edes katsomassa oman herranterttunsa pelejä koko päivänä.