Aikaisempi burn-out ja jäänyt pelko työelämää kohtaan. Mitä tehdä?

Olin nuorempi ja innostunut uudesta työstäni ennen kuin uuvuin. Halusin antaa kaikkeni, kehittyä ja tulla erinomaiseksi tekijäksi.
Siinä samalla minut huomattiin ja minuun uskottiin, annettiin vastuuta ja lisätöitä.

Tein sitten kahta vuoroa vuorokauden aikana. Aanuvuorosta iltavuoroon, täydellä teholla aina. Jossain vaiheessa luulin, että minä en uuvu vaan saan töistä lisää voimaa. En edes osannut kuvitella millaista loppuunpalaminen on, ajattelin, ettei niin voisi itselleni käydä.
Väsymyksen tullessa puskin aina vain kovempaa ja syytin itseäni jos olin itkuinen tai huonolla tuulella. Kaikki oli annettava itsestään, huulta purren vain tehtävä paremmin ja parenmin.

Tulihan se sieltä sitten. Masennuin pahasti, väsähdin niin etten enää tajunnut ympäröivästä maailmasta. Hävetti niin, että irtisanoin itseni koska ajattelin, ettei minusta ole mihinkään koska väsyin. Koska olisi pakko vain jaksaa ja minä koin olevani heikko yksilö, joka ei ansaitse töitä. Se meni ihan yli.

Oppi oli se. Sen jälkeen olen väsynyt paljon helpommin, stressaan enemmän ja pelkään työntekoa. Olen varovainen.
Edelleen haluan olla hyvä työntekijä ja syyllistän itseäni herkästi mutta varon myös paljon. En enää uskalla joustaa liikaa tai stressata työn takia.

Pelottaa sitten kun täytyy mennä kunnolla työelämään kiinni. Tällä hetkellä opiskelen ja teen hyvin satunnaisesti töitä.

Jotenkin nuo vuodet olivat vain niin hulluja ja kiireettä täynnä, että ahdistaa jos joutuu siihen myllyyn takaisin. Jätti vaikutuksen.

Miten saisin taas itsevarmuutta ja tarmoa takaisin? Halua kehittyä jne?