Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Opiskelijat käyttävät opettajista sukunimiä?

Vierailija
18.03.2022 |

Törmäsin tähän eräänä päivänä, kun opiskelijat puhuivat keskenään opettajista. Mikähän voisi olla syynä? Mielestäni vähän hassua Suomessa. Oliko samaa omana kouluaikanasi?

Kommentit (31)

Vierailija
1/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vanhemmat kävi koulua 60-luvulla ja he käyttivät opettajista sukunimiä tai sukunimistä väännettyjä lempinimiä. Itse kävin koulu 2000-luvulla ja oli sekä etu että sukunimiä. Ala-asteella enimmäkseen vain etunimet.

Vierailija
2/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

90 luvulla ylä-asteella käytettiin sukunimiä, sen jälkeen vähän vaihteli sen mukaan että millainen opettaja oli mukavista käytettiin etunimeä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Titenkin. Mitä muuta?

Vierailija
4/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole tullut mieleenkään käyttää etunimiä. Ihan normikäytäntö puhua sukunimillä. Toinen vaihtoehto on tietyt "lempinimet". Korkeintaan 1-2-luokkailaiset puhuvat "Tuulasta" "Mannisen" sijaan. 

Vierailija
5/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut mieleenkään käyttää etunimiä. Ihan normikäytäntö puhua sukunimillä. Toinen vaihtoehto on tietyt "lempinimet". Korkeintaan 1-2-luokkailaiset puhuvat "Tuulasta" "Mannisen" sijaan. 

Osaatko selittää tätä yhtään? Opettajat keskenään puhuvat "Tuulasta".

Vierailija
6/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Syynä on yksinkertaisesti se, että tuo on yleinen käytäntö ollut jo vuosikymmeniä. Nykyisin toki on soveliasta käyttää myös etunimeä, toisin kuin vaikka 50-60-luvulla. Käytännössä kukaan varsinkaan yläkouluikäinen tai vanhempi ei kuinkaan puhu opettajista etunimellä. Kai se kuvastaa tiettyä etäisyyttä, jota opettajiin halutaan pitää. He eivät ole kavereita tai muuten läheisiä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut mieleenkään käyttää etunimiä. Ihan normikäytäntö puhua sukunimillä. Toinen vaihtoehto on tietyt "lempinimet". Korkeintaan 1-2-luokkailaiset puhuvat "Tuulasta" "Mannisen" sijaan. 

Osaatko selittää tätä yhtään? Opettajat keskenään puhuvat "Tuulasta".

Miksi sitä pitäisi selittää? Asiat nyt vaan ovat noin ja sillä hyvä. Ja kai nyt käsität mikä ero on kollegalla ja oppilaalla?

Vierailija
8/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietysti. Ala-asteella puhuimme etunimellä ja yla-asteelta yliopistoon sukunimellä. Vähän oudolta tuntuisi kutsua proffaa Marja-Liisaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pääasiassa käytettiin sukunimiä, jos ei ollut jotain "lempinimeä". Jollakin opettajalla oli esimerkiksi sama etunimi, kuin kolmella oman luokan oppilaalla.

Vierailija
10/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielestäni on epäkunnioittavaa, jos teini käyttää opettajastaan etunimeä tai sen väännöstä. Poikkeukset ovat hyväksyttäviä poikkeuksellisten opettajien kohdalla.

Meillä päin eli keskellä periferiaa oli 90-luvulla ikävän harvinaista käyttää opettajasta rehellisesti sukunimeä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on vakiintunut käytäntö. Pikkukoululaiset puhuvat etunimellä ja isot sukunimellä. Ei sille mitään kummempaa syytä ole. Niin vain toimitaan. 

Vierailija
12/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jouduin 90-luvun alussa puhutteluun, kun kutsuin vanhemman koulukunnan opettajaa etunimellä. Sen jälkeen en ole uskaltanut kokeilla muuta kuin sukunimellä puhuttelua. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tietysti. Ala-asteella puhuimme etunimellä ja yla-asteelta yliopistoon sukunimellä. Vähän oudolta tuntuisi kutsua proffaa Marja-Liisaksi.

Me kutsuimme meidän omaa proffaa Erkiksi, ainakin meidän oman työryhmän kesken.

Vierailija
14/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen yläkoulun opettaja ja tunneilla olen yleensä ope tai etunimi. Sen sijaan käsittääkseni muuten oppilaat käyttävät sukunimeä. Ja jos minulle puhutaan toisista opettajista, käytetään useimmiten sukunimeä. Muistaakseni omana kouluaikana opettajista puhuttiin sukunimillä tai sitten lempinimellä, joka kyllä toisinaan oli enemmänkin haukkumanimen kuuloinen. Jotenkin sitä kuitenkin turtui siihen, että ihan neutraalisti juteltiin Tärinästä tms.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siivoan lukiota ja sen verran mitä oppilaita kuulen, niin tytöt puhuu etunimillä ja pojat sukunimillä. Ei ehkä konservatiivisten arvojen, vaan ihan ns jätkämeiningin vuoksi. 

Vierailija
16/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut mieleenkään käyttää etunimiä. Ihan normikäytäntö puhua sukunimillä. Toinen vaihtoehto on tietyt "lempinimet". Korkeintaan 1-2-luokkailaiset puhuvat "Tuulasta" "Mannisen" sijaan. 

Osaatko selittää tätä yhtään? Opettajat keskenään puhuvat "Tuulasta".

Miksi sitä pitäisi selittää? Asiat nyt vaan ovat noin ja sillä hyvä. Ja kai nyt käsität mikä ero on kollegalla ja oppilaalla?

Mielestäni kyseessä on kovin mielenkiintoinen ilmiö. Opettajat kuitenkin tietääkseni käyttävät itsestään aina etunimeä. Valtaetäisyys voi olla syynä, mutta kyllähän opettajat puhuvat rehtoristakin etunimellä, vaikka hän on esihenkilö.

Vierailija
17/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yläkoululaiset (pojat) puhuttelevat usein toisiaankin sukunimellä. Olisi varsin outoa, jos opettajia puhuteltaisiin siinä tapauksessa etunimellä. 

Vierailija
18/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut mieleenkään käyttää etunimiä. Ihan normikäytäntö puhua sukunimillä. Toinen vaihtoehto on tietyt "lempinimet". Korkeintaan 1-2-luokkailaiset puhuvat "Tuulasta" "Mannisen" sijaan. 

Osaatko selittää tätä yhtään? Opettajat keskenään puhuvat "Tuulasta".

Miksi sitä pitäisi selittää? Asiat nyt vaan ovat noin ja sillä hyvä. Ja kai nyt käsität mikä ero on kollegalla ja oppilaalla?

Mielestäni kyseessä on kovin mielenkiintoinen ilmiö. Opettajat kuitenkin tietääkseni käyttävät itsestään aina etunimeä. Valtaetäisyys voi olla syynä, mutta kyllähän opettajat puhuvat rehtoristakin etunimellä, vaikka hän on esihenkilö.

Totta kai itsestä puhutaan etunimellä. Mutta eihän esim. urheilijoistakaan käytetä selostuksessa tai uutisissa yleensä etunimeä, vaan kerrotaan että "Pärmäkoski hiihti kultaa ja Anttila teki kolme maalia". 

Vierailija
19/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä osa oli etunimillä, osa sukunimillä ja sitten oli myös niitä, joita kutsuttiin lempinimillään tyyliin "Arska".  

Vierailija
20/31 |
18.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut mieleenkään käyttää etunimiä. Ihan normikäytäntö puhua sukunimillä. Toinen vaihtoehto on tietyt "lempinimet". Korkeintaan 1-2-luokkailaiset puhuvat "Tuulasta" "Mannisen" sijaan. 

Osaatko selittää tätä yhtään? Opettajat keskenään puhuvat "Tuulasta".

Miksi sitä pitäisi selittää? Asiat nyt vaan ovat noin ja sillä hyvä. Ja kai nyt käsität mikä ero on kollegalla ja oppilaalla?

Mielestäni kyseessä on kovin mielenkiintoinen ilmiö. Opettajat kuitenkin tietääkseni käyttävät itsestään aina etunimeä. Valtaetäisyys voi olla syynä, mutta kyllähän opettajat puhuvat rehtoristakin etunimellä, vaikka hän on esihenkilö.

Itse ajattelen sen tietynlaisena etäännyttämisenä. Etunimi on liian tuttavallinen puhuttelumuoto. Opettaja kun ei ole oppilaan kaveri. Aikuisten kesken sitten eri asia. Toki monilla työpaikoillakin (etäistä) esimiestä kutsutaan vain sukunimellä kun hänelle suoraan ei puhuta. Esim. "Pitääkin muistuttaa Korhosta siitä tiimipalaverista, johon lupasi osallistua". 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kolme yhdeksän