Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni käytös ihmetyttää, selittäkää nyt viisaammat mitä tää tarkoittaa
26.08.2015 |
Onko tämä nyt sitten empatian puutetta vai mitä. Todella vaikea selittää, mutta yritän parhaani. Toivottavasti joku saa kiinni
Esimerkkejä on muutamaa erilaista, mutta aina menee samalla kaavalla joka asiassa.
Esim:
Valitan että rintaan/päähän/mahaan sattuu, yritän tehdä oloani paremmaksi jollain keinolla, mies ei sano mitään eikä reagoi mitenkään. Saattaa jonkin ajan päästä vaikka alkaa ehdottaa seksiä :O Jolloin joudun sanomaan, että sattuu vieläkin rintaan/päähän jne... Tää on mun mielestäni jo käsittämätöntä, että toinen on just hetki sitten sanonut että vatsaan tms sattuu ja on kaksinkerroin sängyssä ja toiselle tulee mieleen ehdottaa seksiä, ei esim tule halaamaan ja sanomaan, että toivottavasti menee pian ohi.
Jos tässä kohtaa vaivasta riippuen alan pelätä pahinta, ei mies edelleenkään ole moksiskaan. Viimeksi oli esimerkiksi veritulppa, jalkaani koski kovasti ja valittelin, jossain kohtaa aloin puhumaan että voiskohan olla veritulppa, ei reagointia, ei ikinä kysy myöhemmin onko vielä kipeä.
Itselleni tulee ainakin sellainen "voi että" olo ja alan vähän huolehtimaan ja kyselen tarviiko lääkettä jne. Mieheni ei koskaan, vaikka olisin ollut leikkauksessa ei kysele vointia tai tunnu empaattiselta.
Toinen esimerkki: keskustellaan esimerkiksi mitä onnettomuuksia meille on lapsena sattunut, kerron omani johonka mies ei reagoi mitenkään, vaan alkaa puhumaan omasta onnettomuudestaan ...Mulle kävi näin... Johon minä automaattisesti vastaan auts, teki varmaan kipeetä, voin tuntea toisen tuskan. Mies ei koskaan sanallakaan kommentoi minun juttuani. Tuntuu ettei häntä ollenkaan kiinnosta ne minun juttuni tai että ei olisi edes kuunnellut mitä sanon.
Esim:
Mulle on tullut tosi paha mieli jostain asiasta (ei miehen takia), hän ei osaa yhtään lohduttaa, ihan sama kertooko hänelle edes että on paha mieli. Vaikka miten yritän selittää että miltä asia musta tuntuu, ei mies kommentoi mitään. Itse vastaavassa tilanteessa yritän tsempata ja tukea. Tai miten sitä ikinä reagoikin jos mies valittaa vaikka särkyä jossain. Tulee sellainen harmitus olo itselle
Suurinosa näistä jutuista liittyy tunteisiin jotenkin, jos minua sattuu ei hän osaa sanoa sanaakaan, jos minulla on paha olla, ei osaa sanoa mitään. Tulee väkisinkin mieleen, että mitä sitten jos minulle sattuu joskus jotain vakavaa, onko mies vain ihan hiljaa silloinkin? Eikö hänestä tunnu pahalta että minuun sattuu.
Mä en tajua tästä asiasta yhtään mitään, osaisko joku selittää minulle (jos pääsitte jyvälle)
Kommentit (23)
Jospa ois jo hieman kyllästynyt sun valittamiseen, et aijai koskee koskee, pohje kipee, nuy on veritulppa!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 16:33"]
Jospa ois jo hieman kyllästynyt sun valittamiseen, et aijai koskee koskee, pohje kipee, nuy on veritulppa!!
[/quote]
Ja jos sinun puolisollasi olisi veritulppa niin et sanallakaan sanoisi mitään?
"ap"
:D
Pitäiskö av:maiseen tapaan vastata, että selvä narsisti tai psykopaatti?
Kyllä tuollainen toisen tunteisiin reagoimattomuus aika kolkolta kuulostaa. Normaali ihminen osaa kyllä samaistua toisen asemaan ja myötäelää tunteessa. Varsinkin jos rakastaa toista, niin osata näyttää olevansa huolissaan toisesta! Minä en olisi ko. miehen kanssa joka on toinen ontto tunteissaan. Liian iso miinus vaikka hyviä puolia olisikin.
N26
Höh. Mä ainakin ymmärrän sua AP! Mä olen ollut naimisissa tuollaisen miehen kanssa ja erohan siitä tuli! Nyt on uusi miesystävä ja sitä oikeasti kiinnostaa mun asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exäni oli tollanen! Ihan aina! Oltiin 20 vuotta yhdessä, mutta ei koskaan puhunut tunnesanoilla mistään asioista.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 16:41"]
Exäni oli tollanen! Ihan aina! Oltiin 20 vuotta yhdessä, mutta ei koskaan puhunut tunnesanoilla mistään asioista.
[/quote]
Niin joo ja piti lisätä, että munalla luuli asioitten hoituvan. Myös vieraissa kävi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja miehelläni todettiin yks sairaus joka voi olla vakavakin, voi vitsi mä olin huolissani hänen oireistaan ennenkuin pääsi lääkärille ja olen vieläkin huolissani, koska tilanne voi mennä vakavaksi hetkessä. Tekisi mieli olla samanlainen kuin hän itse on ja katsoa reagointi. Mutta mä en vaan pysty, mun pitäis kokoajan ajatella "älä reagoi, älä reagoi" jos miehen tilassa tapahtuu muutoksia.
Minulla kun on vastaavaa, niin mies ei edelleenkään reagoi ollenkaan. Leikkaukseni jälkeen otti kyllä kassini ja kantoi sitä, mutta osannut millään tavalla tukea minua.
Ja ihan sama mistä tapahtumasta kerron, niin mies ei kommentoi asiaa välttämättä mitenkään. Kyllä yleensä hymähdetään, sanotaan aijaa, tms. Jokin pieni ele edes että on kuunnellut. Kuuntelee kyllä, olen testannut :D Ei vain osaa reagoida asioihin mitenkään. Tunnepuolella varmasti jotain. Aivan seurustelun alusta asti ollut samanlainen. Asia ei sinänsä häiritse kun tiedän miten hän käyttäytyy eri tilanteissa. Tiedän, että hän kuuli asiani vaikka vaikuttaa siltä kuin ei olisi edes kuunnellut.
"ap"
Ei kuulosta kyllä hyvältä. Tai siis toki, jos luonteeltaan hän on sellanen, että ei osaa reagoida toisen tunteisiin ja hämmentyy, niin sillehän ei oikein mitään mahda ja sen vielä voikin jotenkin ymmärtää. Mutta jos toi on pelkästään väliinpitämättömyyttä, niin se on paha :(
Ite seurustelin joskus yhden miehen kanssa, joka oli todella väliinpitämätön mua kohtaan tollaisissa asioissa. Jouduin tekemään raskaudenkeskeytyksen ja mulla oli äärettömän kovat kivut. Kerroin siitä hänelle ja toivoin saavani tukea ja lohdutusta, mutta äijä tokas mulle vaan, että "joo, mullakin on maha tosi kipee, kun söin ihan liikaa". Kyllä tuli aivan helvetin hyvä mieli :) Jätin sen sitten aika pian ton jutun jälkeen, tuli mitta täyteen.
Mutta tiedän miltä susta tuntuu! Kyllä jokainen ihminen ansaitsee tulla parisuhteessa rakastetuksi huonoissakin tilanteissa (ja etenkin niissä!) ja jokaisen kyllä pitäis kokea, että pidetään huolta ja ollaan tukena. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen tuollainen. En noin paha, mutta kuitenkin. Joudun keskittymään siihen, että muistan ilmaista sympatian väliin, jos joku kertoo jotain kurjaa. Se ei tule multa luonnollisesti. Osaan yleensä kyllä eläytyä, ja välitän ihmisistä aina, mutta jotenkin se verbaali ilmaisu asiasta ei ole mulle luontevaa. Kuuntelen ja aidosti välitän, mutta joku lukko siinä on, että en automaattisesti ilmaise sitä. Seurustelusuhteissa on ollut tän takia ongelmia, mutta ainakin nykyinen poikaystävä ymmärtää. Automaattinen empatianilmaisu ei ole parantunut, mutta olen oppinut keskittymään siihen enemmän. N21
Onko miehen vanhemmat samanlaisia? Voi olla että mies ei varsinaisesti tiedosta että mitä tunteita hänellä on, ei siis tajua myöskään tekevänsä mitään outoa. Yksi Asperger- syndroomainen kaverini on vähän samanlainen siinä mielessä että häntä kiinnostaa lähinnä omat ajatuksensa/tunteensa, mutta miestä ei ilmeisesti nekään. Ei ole ehkä kotona saanut mitään mallia siihen miten tunteita käsitellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän ap:ta. Tuntuu pahalta kun sanoo mitä vaan, niin toinen ei tavallaan reagoi siihen juuri lainkaan. Tai reagoi mutta joko vaihtaa puheenaihetta kokonaan tai sitten alkaa puhua itsestään. Ei mielestäni ole huomionkerjäystä jos parisuhteessa vaatii kumppanilta jonkinlaista kiinnostuksen osoittamista myös niihin omiinkin asioihin ja juttuihin. On se kumma kun välillä tuntuu, ettei parisuhteelta saisi vaatia yhtään mitään ja jos niin tekee, leimataan nalkuttajaksi tai naiseksi, jolle mikään ei riitä tms.
Kuinka kauan ap. olet olltu yhdessä tuon miehen kanssa? Juoksisin, oikeasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ehkä sitä alkaa enemmän vielä valittamaan tällaisista asioista, koska toivoisi jossain kohtaa mieheltä sitä empatiaa. Oman mieheni kohdalla taitaa olla kyse luonteesta tai jostain viasta, koska on jokaiselle tällainen.
Eikä nämä sairausasiat nyt ole se juttu, vaan ihan kaikki asiat mistä hänelle kertoo. Se reagoimattomuus, normaalisti kun ihminen hämmästelee jos on hämmästeltävää jne.
Hän on jossain toisessa yhteydessä sanonut olevansa hiljaa (silloin kysyin häneltä jotain) koska ei tiedä vastausta tai miettii asiaa. Herranjumala silloin vastataan "en tiedä" eikä olla vain hiljaa kuin ei oltais kuultu edes. On todella ärsyttävää kysyä mieheltä jotain kun hän käyttäytyy kuin ei olisi edes kuullut, koskaan ei voi tietää kuuliko, eikö tiedä, vai miettiikö. Monesti sitten kysyn heti perään uudestaan jos ei reagoi mitenkään, luulisi tämän jo alkavan sen verran ärsyttämään, että jotenkin reagoisi
"ap"
Itse en olisi noin empatiakyvyttömän kanssa... googlaa aleksitymia, vois sopia sun mieheen, ei oo kovin harvinaista.
Ei välttämättä tosiaan pahaa tarkoita, mutta tuossa kohdassa on kyllä miehellä vuorovaikutustaidoissa aukko. Ei ole normaalia, vaikkei nyt välttämättä maailman kamalinkaan asia, jos tosiaan ei ole kyse empatian puutteesta vaan sen ilmaisun vaikeudesta. Kehotan juttelemaan syyttelemättä ja kertoen miltä itsestä tuntuu, vuorovaikutustaitoja voi opetella jos vain halua löytyy. :)
No itse toimin samanlailla erään sukulaiseni kanssa jolla kolottaa aina joka paikkaan, aina joku vaivaa hirveästi ja aina kun kysyy mitä kuuluu alkaa puhuminen vaivoista. Ei sitäkään loputtomasti jaksa...
Jos miehen lähipirissä on ollut aiemmin ihminen joka valitellut kaikkia vaivojaan ja kerjännyt huomiota, esim oma äiti ja saanut miehisen mallin siihen olla välitämättä; se kun nyt aina kitisee millon mistäkin tyhjää. Sitä vaivojen valittamista ei vaan jaksa kuunnella ja kuvittelee että ne loppuu kun ei reagoi,antaa vaan kitistä itsekseen.
Alue: Aihe vapaa
Kuulostat luulosairaalta ja vähän huomionkipeältä. Pitääkö sitä nyt jokaista pientä vihlaisua tai potutusta niin märehtiä.