Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pitkä ja lihaksikas vartalo, jykevä leuka - miesten ulkonäköpaineet HS 18.3.
18.03.2022 |
"Pitkä ja lihaksikas vartalo, jykevä leuka, etenkin rintakehän ja hartioiden alue miehekkään vahva. Tuuheat hiukset, ja sopivasti karvaa kehon oikeissa kohdissa. Suuri rakastaja, joka jyhkeällä varustuksellaan tyydyttää kumppaninsa."
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008579928.html
Pitäisikö miesten ulkonäköpaineista puhua enemmän? Missä, mikä olisi se foorumi tai paikka?
Kommentit (383)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on ihan hirveän vaikea käsittää, että miksi tällaisia asioita toitotetaan faktana samalla, kun miljoonat naiset päiväuneilee Timothy Chalametin ja Benedict Cumberbatchin näköisistä miehistä. Ihan niin kuin naisilla olisi vain yksi ainoa miesmaku, ja se on GigaChad (saa googlettaa jos kaipaa nauruja). Mulla itsellänikin miesmaku vaihtelee, ja siltikin, ulkonäkö voi korkeintaan herättää kiinnostuksen ja sen jälkeen pitää suusta tulla jotakin mua miellyttävää tai matkani jatkuu. Ulkonäölle annetaan ihan liian iso painoarvo nyky-yhteiskunnassa, ja se on sääli.
On toki erilaisia makuja, mutta esim. Tinderissä matchit kasaantuvat melkein kokonaan vain 10 prosentille miehistä. Isossa kuvassa tietyt ulkoiset piirteet tekevät miehestä halutun, vähemmän halutun tai täyden jopa hylkiön.
Kun mainitset Chalametin, niin ei se, että (nuoret?) naiset päiväuneilevat hänestä, viittaa mitenkään siihen, että ulkonäöllä ei olisi isoa painoarvoa. Hän ei ole chad-tyyppiä, mutta hänellä on veistokselliset kasvot. Jos ei ole pitkä ja miehinen, niin pitää olla poikkeuksellisen komeat kasvonpiirteet, jotta voi olla "halutuin poikamies" tai palstakielellä YTM, ja Chalamet on tuosta esimerkki. Noissa ominaisuuslistauksissa pitää muistaa, että kasvonpiirteiden painoarvo on ulkonäössä todella suuri myös miesten, vaikkei ehkä ihan yhtä suuri kuin naisten kohdalla.
Tinderissä miehistä on niin valtava yliedustus, että jo tilastollisen todennäköisyyden perusteella suurin osa miehistä ei löydä sieltä kumppania.
Niin, kuulemma miehiä on 9 kertaa enemmän siellä kuin naisia. Se selittää osittain asiat, mutta matchit eivät jakaannu tasaisesti, vaan top-miehet saavat valtavasti matcheja ja jotkut ei yhtään. Kauniisti sanoen ei-niin-viehättävätkin naiset pyyhkäisevät Tinderissä oikealle lähinnä niitä kermamiehiä. Kaikki Tinder-naiset eivät ole mitään kermanaisia, vaan siellä on myös sairaalloisen lihavia ja heikkolahjaisia naisia, joilla on harittavat silmät ym. Yksi tubettajamies teki noista painajaismatcheista jossain vaiheessa hassunhauskoja videoita.
Luen rivien välistä, että naiset eivät saa yrittää tasoaan parempia miehiä, mutta miehet saavat? Ja pilkata niitä alempitasoisia naisia.
Olet väärin, kuka tahansa saa tietysti tehdä Tinderissä mitä vaan. Pointti oli vain osoittaa se, että ne suorastaan rumatkin naiset siellä yrittää niitä kermamiehiä. Tilanne on vähän hullunkurinen Tinder-maailmassa.
Mutta jos naisia olisi Tinderissä yhtä paljon kuin miehiä, niin kyllä ei-kermamiehetkin alkaisi varmaan saada paljon paremmin matcheja, eikä Tinderin tilannetta voi suoraan yleistää muuhun maailmaan.
Ja jos lehmät osaisivat lentää, ne lentäisivät. Mitä hyötyä on todeta, että jos naisia olisi Tinderissä yhtä paljon kuin miehiä, kun heitä ei ole?
Mitä yrittämiseen tulee, niin eiköhän jokainen yritä ja saa yrittää juuri niitä, jotka herättävät kiinnostuksen.
Vanha baarivertaus pitkästä aikaa: Menen baariin ja siellä on 100 miestä, joista viisi herättää kiinnostukseni. Yksi heistä osoittautuu homoksi, toinen varatuksi, kolmas on iskenyt silmänsä johonkin toiseen naiseen, neljäs juo itsensä känniin ja viides lähtee pois. Yksikään niistä 95 muusta ei muutu kiinnostavaksi. Sen sijaan vaihdan baaria tai lähden kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan mielenkiinnosta, mistä te tiedätte kuka Tinderissä yrittää ketäkin? Minä tiedän vain, ketkä on tykänneet minusta ja ketkä ei tykkää minusta takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta kun nainen saa parisuhteen, niin samalla sekunnilla joku mieskin saa.
Ja taas miehet uikuttaa, mutku vain ne top10-miehet pääsee p*namaan. Niin, pelkkää seksiä hakevia naisia on aika vähän, ei heitä mitenkään riitä kuin top3 miehille.
Niin, mutta ei ne parisuhteet jakaudu tasan miesten kesken. Jollain miehellä voi olla monta lyhyehköä parisuhdetta parin vuoden aikana, kun toisilla ei yhtään. Joku mies voi deittailla suurta määrää naisia vuoden aikana, joskus useampaa samaan aikaan, ja jotkut eivät pääse edes yksille deiteille. Tuo epäsuhtainen tilanne on pahimmillaan nuorissa ikäluokissa, ja monet siinä pelissä hävinneet sitten "uikuttavat".
Suurin osa miehistä pääsee lopulta vakituiseen parisuhteeseen viimeistään 30-40-vuotiaana, mutta voi se silti harmittaa paljon, jos mies ei ole päässyt deittailemaan oman ikäisiään silloin, kun naiset ovat viehättävimmillään ulkonäöllisesti (ehkä yleensä 22-28 v.)
Tosielämässä parisuhteessa on moni muukin kuin top10-mies, vai väitättekö muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todella kaunis nainen. Entisistä poikaystävistäni yksi oli alle 170cm, yksi kalju, yksi ruumiinrakenteeltaan pyöreä.
Jokaista yhdisti pilke silmäkulmassa, huumorintaju, kyky keskustella ja pehmeä mutta luja itsevarmuus ja karisma.
Thats that.
Ja sinäkin kirjoitat menneessä aikamuodossa ja kerrot entisistä poikaystävistä. - Pitääkö nyt lukijana päätellä ja tai ainakin arvata, että kun lopulta kohtasit miehen, joka oli tuuheahiuksinen pitkä adonis niin hän oli lopulta se jonka kanssa halusit olla. Ja nyt voit olla ja elää hänen rinnallaan vakuutellen itsellesi, että kyllä minä olen paitsi kaunis niin myös hyvä ihminen kun joskus suostuin olemaan jonkin aikaa myös muunlaisten miesten kanssa.
Ei kannata - puhehan oli ulkonäköpaineista, ja nämä miehet olivat kanssani (pitkissä) parisuhteissa, jota ei palstalogiikan vuoksi olisi pitänyt alun alkaenkaan tapahtua. Siitä tässä on kyse.
Ei ole laatikkoleukaa rinnalla 😄 viimeisimmästä näistä poikaystävistä erosin kun ura ja unelmat veivät eri maihin. Nyt olen iloisesti sinkku ja deittailen kaikennäköisiä miehiä, joilla on maailmasta (ja naisista) hyvää, kiinnostavaa ja mielekästä sanottavaa. Ei se leuan kaarta tai hiusrajaa ole aiemmin katsonut eikä nytkään, jos jutut on hyviä ja maailmankuva avoin, ei katkera ja syyttelevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on ihan hirveän vaikea käsittää, että miksi tällaisia asioita toitotetaan faktana samalla, kun miljoonat naiset päiväuneilee Timothy Chalametin ja Benedict Cumberbatchin näköisistä miehistä. Ihan niin kuin naisilla olisi vain yksi ainoa miesmaku, ja se on GigaChad (saa googlettaa jos kaipaa nauruja). Mulla itsellänikin miesmaku vaihtelee, ja siltikin, ulkonäkö voi korkeintaan herättää kiinnostuksen ja sen jälkeen pitää suusta tulla jotakin mua miellyttävää tai matkani jatkuu. Ulkonäölle annetaan ihan liian iso painoarvo nyky-yhteiskunnassa, ja se on sääli.
On toki erilaisia makuja, mutta esim. Tinderissä matchit kasaantuvat melkein kokonaan vain 10 prosentille miehistä. Isossa kuvassa tietyt ulkoiset piirteet tekevät miehestä halutun, vähemmän halutun tai täyden jopa hylkiön.
Kun mainitset Chalametin, niin ei se, että (nuoret?) naiset päiväuneilevat hänestä, viittaa mitenkään siihen, että ulkonäöllä ei olisi isoa painoarvoa. Hän ei ole chad-tyyppiä, mutta hänellä on veistokselliset kasvot. Jos ei ole pitkä ja miehinen, niin pitää olla poikkeuksellisen komeat kasvonpiirteet, jotta voi olla "halutuin poikamies" tai palstakielellä YTM, ja Chalamet on tuosta esimerkki. Noissa ominaisuuslistauksissa pitää muistaa, että kasvonpiirteiden painoarvo on ulkonäössä todella suuri myös miesten, vaikkei ehkä ihan yhtä suuri kuin naisten kohdalla.
Tinderissä miehistä on niin valtava yliedustus, että jo tilastollisen todennäköisyyden perusteella suurin osa miehistä ei löydä sieltä kumppania.
Niin, kuulemma miehiä on 9 kertaa enemmän siellä kuin naisia. Se selittää osittain asiat, mutta matchit eivät jakaannu tasaisesti, vaan top-miehet saavat valtavasti matcheja ja jotkut ei yhtään. Kauniisti sanoen ei-niin-viehättävätkin naiset pyyhkäisevät Tinderissä oikealle lähinnä niitä kermamiehiä. Kaikki Tinder-naiset eivät ole mitään kermanaisia, vaan siellä on myös sairaalloisen lihavia ja heikkolahjaisia naisia, joilla on harittavat silmät ym. Yksi tubettajamies teki noista painajaismatcheista jossain vaiheessa hassunhauskoja videoita.
Luen rivien välistä, että naiset eivät saa yrittää tasoaan parempia miehiä, mutta miehet saavat? Ja pilkata niitä alempitasoisia naisia.
Olet väärin, kuka tahansa saa tietysti tehdä Tinderissä mitä vaan. Pointti oli vain osoittaa se, että ne suorastaan rumatkin naiset siellä yrittää niitä kermamiehiä. Tilanne on vähän hullunkurinen Tinder-maailmassa.
Mutta jos naisia olisi Tinderissä yhtä paljon kuin miehiä, niin kyllä ei-kermamiehetkin alkaisi varmaan saada paljon paremmin matcheja, eikä Tinderin tilannetta voi suoraan yleistää muuhun maailmaan.
Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa.
Tinderissä olevat miehet pyrkivät yhteyteen kaikkien naisten kanssa, myös niiden rumien. Eli miehet ovat epätoivoisia ja huolivat kenet tahansa.
TAI
Tinderissä olevat miehet pyrkivät yhteyteen vain viehättävinä pitämiensä naisten kanssa. Eli tekevät samaa, mitä naiset tekevät, mutta naisten tekemänä se ei ole ok. Miesten tekemänä on.Vai mikä on se kolmas vaihtoehto, jolla miehet luikertelevat kunnialla ulos tästä tilanteesta, jonka loit viesteilläsi?
Haet rivien välistä kaikkea. Ei tässä ole kyse siitä, mikä on ok tai ei, vaan että tilanne on surkuhupaisa, jos ja kun esim. sairaalloisesti ylipainoinen harittavasilmäinen heikkolahjainen nainenkin tulee Tinderissä matchiksi hoikalle, hyväkuntoiselle ja kasvoiltaan komealle miehelle, kuten se tubettaja. Siinä vaan kiteytyy Tinderin markkinoiden vääristyminen hyvin. Mutta iso osa siitä johtuu tosiaan siitä, että naisilla on yksinkertaisesti liikaa valinnanvaraa Tinderissä johtuen suhteettoman suuresta miesten määrästä.
Tuota epäsuhtaa käyttäjämäärissä on ilmeisesti myös "female friendly" sovelluksissa, mutta se ei ole niin paha kuin Tinderissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on ihan hirveän vaikea käsittää, että miksi tällaisia asioita toitotetaan faktana samalla, kun miljoonat naiset päiväuneilee Timothy Chalametin ja Benedict Cumberbatchin näköisistä miehistä. Ihan niin kuin naisilla olisi vain yksi ainoa miesmaku, ja se on GigaChad (saa googlettaa jos kaipaa nauruja). Mulla itsellänikin miesmaku vaihtelee, ja siltikin, ulkonäkö voi korkeintaan herättää kiinnostuksen ja sen jälkeen pitää suusta tulla jotakin mua miellyttävää tai matkani jatkuu. Ulkonäölle annetaan ihan liian iso painoarvo nyky-yhteiskunnassa, ja se on sääli.
On toki erilaisia makuja, mutta esim. Tinderissä matchit kasaantuvat melkein kokonaan vain 10 prosentille miehistä. Isossa kuvassa tietyt ulkoiset piirteet tekevät miehestä halutun, vähemmän halutun tai täyden jopa hylkiön.
Kun mainitset Chalametin, niin ei se, että (nuoret?) naiset päiväuneilevat hänestä, viittaa mitenkään siihen, että ulkonäöllä ei olisi isoa painoarvoa. Hän ei ole chad-tyyppiä, mutta hänellä on veistokselliset kasvot. Jos ei ole pitkä ja miehinen, niin pitää olla poikkeuksellisen komeat kasvonpiirteet, jotta voi olla "halutuin poikamies" tai palstakielellä YTM, ja Chalamet on tuosta esimerkki. Noissa ominaisuuslistauksissa pitää muistaa, että kasvonpiirteiden painoarvo on ulkonäössä todella suuri myös miesten, vaikkei ehkä ihan yhtä suuri kuin naisten kohdalla.
Tinderissä miehistä on niin valtava yliedustus, että jo tilastollisen todennäköisyyden perusteella suurin osa miehistä ei löydä sieltä kumppania.
Niin, kuulemma miehiä on 9 kertaa enemmän siellä kuin naisia. Se selittää osittain asiat, mutta matchit eivät jakaannu tasaisesti, vaan top-miehet saavat valtavasti matcheja ja jotkut ei yhtään. Kauniisti sanoen ei-niin-viehättävätkin naiset pyyhkäisevät Tinderissä oikealle lähinnä niitä kermamiehiä. Kaikki Tinder-naiset eivät ole mitään kermanaisia, vaan siellä on myös sairaalloisen lihavia ja heikkolahjaisia naisia, joilla on harittavat silmät ym. Yksi tubettajamies teki noista painajaismatcheista jossain vaiheessa hassunhauskoja videoita.
Luen rivien välistä, että naiset eivät saa yrittää tasoaan parempia miehiä, mutta miehet saavat? Ja pilkata niitä alempitasoisia naisia.
Olet väärin, kuka tahansa saa tietysti tehdä Tinderissä mitä vaan. Pointti oli vain osoittaa se, että ne suorastaan rumatkin naiset siellä yrittää niitä kermamiehiä. Tilanne on vähän hullunkurinen Tinder-maailmassa.
Mutta jos naisia olisi Tinderissä yhtä paljon kuin miehiä, niin kyllä ei-kermamiehetkin alkaisi varmaan saada paljon paremmin matcheja, eikä Tinderin tilannetta voi suoraan yleistää muuhun maailmaan.
Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa.
Tinderissä olevat miehet pyrkivät yhteyteen kaikkien naisten kanssa, myös niiden rumien. Eli miehet ovat epätoivoisia ja huolivat kenet tahansa.
TAI
Tinderissä olevat miehet pyrkivät yhteyteen vain viehättävinä pitämiensä naisten kanssa. Eli tekevät samaa, mitä naiset tekevät, mutta naisten tekemänä se ei ole ok. Miesten tekemänä on.Vai mikä on se kolmas vaihtoehto, jolla miehet luikertelevat kunnialla ulos tästä tilanteesta, jonka loit viesteilläsi?
Haet rivien välistä kaikkea. Ei tässä ole kyse siitä, mikä on ok tai ei, vaan että tilanne on surkuhupaisa, jos ja kun esim. sairaalloisesti ylipainoinen harittavasilmäinen heikkolahjainen nainenkin tulee Tinderissä matchiksi hoikalle, hyväkuntoiselle ja kasvoiltaan komealle miehelle, kuten se tubettaja. Siinä vaan kiteytyy Tinderin markkinoiden vääristyminen hyvin. Mutta iso osa siitä johtuu tosiaan siitä, että naisilla on yksinkertaisesti liikaa valinnanvaraa Tinderissä johtuen suhteettoman suuresta miesten määrästä.
Tuota epäsuhtaa käyttäjämäärissä on ilmeisesti myös "female friendly" sovelluksissa, mutta se ei ole niin paha kuin Tinderissä.
Kerrotko vielä, miksi se on surkuhupaisaa? Ei kai se vaan johtuisi siitä, että... MIEHETKIN ON PINNALLISIA???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet itkee kun saavat mätsejä vain pulleilta naisilta. Eli vaikka itse olis millanen mörkö vaan, pitäis saada se instakissa.
...Ja kuitenkaan se ei tee miehestä pinnallista.
Nainen on pinnallinen, kun tavoittelee omaa tasoaan parempaa.
Ihme juttu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta kun nainen saa parisuhteen, niin samalla sekunnilla joku mieskin saa.
Ja taas miehet uikuttaa, mutku vain ne top10-miehet pääsee p*namaan. Niin, pelkkää seksiä hakevia naisia on aika vähän, ei heitä mitenkään riitä kuin top3 miehille.Niin, mutta ei ne parisuhteet jakaudu tasan miesten kesken. Jollain miehellä voi olla monta lyhyehköä parisuhdetta parin vuoden aikana, kun toisilla ei yhtään. Joku mies voi deittailla suurta määrää naisia vuoden aikana, joskus useampaa samaan aikaan, ja jotkut eivät pääse edes yksille deiteille. Tuo epäsuhtainen tilanne on pahimmillaan nuorissa ikäluokissa, ja monet siinä pelissä hävinneet sitten "uikuttavat".
Suurin osa miehistä pääsee lopulta vakituiseen parisuhteeseen viimeistään 30-40-vuotiaana, mutta voi se silti harmittaa paljon, jos mies ei ole päässyt deittailemaan oman ikäisiään silloin, kun naiset ovat viehättävimmillään ulkonäöllisesti (ehkä yleensä 22-28 v.)
Tämäkö on nyt siis se miesten todellinen murhe? Pitäisi päästä p*nemaan niin montaa naista kuin mahdollista ikähaarukassa 22-28, 30-vuotiaana saatu loppulämän onnellinen parisuhdekaan ei poista ikinä tuota mistä on jäänyt paitsi, kun top10 miehet vei naiset =(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosielämässä parisuhteessa on moni muukin kuin top10-mies, vai väitättekö muuta?
Emme tai en väitä muuta mutta olen myös ollut laittavinani merkille, että parisuhteetkin tuntuvat, ainakin jossain määrin kasautuvan. Ajattelen viimeistä noin kymmentä vuottani, niin samassa ajassa osa läheisistä miehistäni, jotka siis ovat mm. kavereitani, ystäviäni tai vaikka työ ja opiskelukavereita / tuttuja, niin heistä osa on ennättänyt löytää ja kohdata itselleen kumppanin (useimmat naisen) ja muodostaa hänen kanssaan parisuhteen. He eläneet ja olleet parisuhteessa sitten useimmat useamman vuoden. Osa on edelleen osa on myös eronnut. Eronneista moni on myös löytänyt itselleen uuden kumppanin (useimmiten naisen).
Samaan aikaan kuluneen kymmenen vuoden aikana on sitten ollut meitä, jotka emme ole löytäneet ja kohdanneet yhtään sellaista, jonka kanssa asiat olsivat edenneet, edes kerran niin pitkälle, että voitaisiin puhua siitä, että olsimme eläneet parisuhteessa.
Miksi näin on? - Vamasti joukossamme saattaa olla heitä, jotka eivät hakuakaan parisuhteeseen tai sitten heitä jotka eivät oikein muunlaista elämää osaa tai halua kokea omakseen kuin sellaisen, jossa sen voi jakaa ja kokea yhdessä kumppanin kanssa. Mutta ikävältä tuntuu välillä se, että he (ta me)m jotka haluaisimme löytää ja päästä parisuhteeseen emme syystä tai toisesta siinä onnistu.
On totta että joillain syynä on saattanut olla esimerkiksi työnarkomania tai ongelmia alkoholin kanssa mutta sitten on myös meitä, joista ei riitä ymmärrys, että miksi se kumppanin löytäminen on niin vaikeaa. - Osa toki on voinut jo tottua ja sopeutuakin elämään sinkkuna. Eikä jaksa tai viitsi käyttää siihen erityisen paljon energiaa ja vaivannäköä. Mutta onko se sitten joillekin ainoa tapa löytää ja kohdata itselleen kumppani? - Miksi osa onnistuu kumppani(e)n saamisessa niin mutkattoman ja vaivattoman oloisesti?
Ihmeen moni takertuu pelkästään tohon "kelpaanko kenellekään seksuaalisesti" tai "olenko viehättävä" -kysymykseen. Se on tietenkin osa mahdollisia ulkonäköpaineita, mutta tosiaan se on vain osa kokonaisuutta. Koen enemmänkin, että isommat ulkonäköpaineet tulevat siitä, miten yhteiskunta kokonaisuudessaan kohtelee ei-viehättävää yksilöä.
Jos sinua kohdellaan huonosti, sinut arvotetaan pääasiassa ulkonäkösi mukaan ja sinusta tehdään olettamuksia ulkonäkösi perusteella, kyllä se luo yksilölle enemmän painetta olla komea/kaunis. Puhumattakaan siitä, että rumaan ulkonäköön mahdollisesti liitetään virheellisiä negatiivisia olettamuksia henkilön muista ulkonäköön liittymättömistä ominaisuuksista, kuten esimerkiksi olet ruma = sinun täytyy olla myös tyhmä, juoppo tai muuta sellaista.
Mut hei, voin olla väärässäkin, ehkä miesten ulkonäköpaine keskittyy oman munan ympärille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta kun nainen saa parisuhteen, niin samalla sekunnilla joku mieskin saa.
Ja taas miehet uikuttaa, mutku vain ne top10-miehet pääsee p*namaan. Niin, pelkkää seksiä hakevia naisia on aika vähän, ei heitä mitenkään riitä kuin top3 miehille.Niin, mutta ei ne parisuhteet jakaudu tasan miesten kesken. Jollain miehellä voi olla monta lyhyehköä parisuhdetta parin vuoden aikana, kun toisilla ei yhtään. Joku mies voi deittailla suurta määrää naisia vuoden aikana, joskus useampaa samaan aikaan, ja jotkut eivät pääse edes yksille deiteille. Tuo epäsuhtainen tilanne on pahimmillaan nuorissa ikäluokissa, ja monet siinä pelissä hävinneet sitten "uikuttavat".
Suurin osa miehistä pääsee lopulta vakituiseen parisuhteeseen viimeistään 30-40-vuotiaana, mutta voi se silti harmittaa paljon, jos mies ei ole päässyt deittailemaan oman ikäisiään silloin, kun naiset ovat viehättävimmillään ulkonäöllisesti (ehkä yleensä 22-28 v.)
Se on asia, jolle kukaan meistä ei voi mitään. Tosin kaipaisin lähdettä tuolle väitteelle, että miehet, jotka eivät ole päässeet deittailemaan nuorempana, pariutuisivat 30-40 vuotiaana. Linkittäisitkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosielämässä parisuhteessa on moni muukin kuin top10-mies, vai väitättekö muuta?
Emme tai en väitä muuta mutta olen myös ollut laittavinani merkille, että parisuhteetkin tuntuvat, ainakin jossain määrin kasautuvan. Ajattelen viimeistä noin kymmentä vuottani, niin samassa ajassa osa läheisistä miehistäni, jotka siis ovat mm. kavereitani, ystäviäni tai vaikka työ ja opiskelukavereita / tuttuja, niin heistä osa on ennättänyt löytää ja kohdata itselleen kumppanin (useimmat naisen) ja muodostaa hänen kanssaan parisuhteen. He eläneet ja olleet parisuhteessa sitten useimmat useamman vuoden. Osa on edelleen osa on myös eronnut. Eronneista moni on myös löytänyt itselleen uuden kumppanin (useimmiten naisen).
Samaan aikaan kuluneen kymmenen vuoden aikana on sitten ollut meitä, jotka emme ole löytäneet ja kohdanneet yhtään sellaista, jonka kanssa asiat olsivat edenneet, edes kerran niin pitkälle, että voitaisiin puhua siitä, että olsimme eläneet parisuhteessa.
Miksi näin on? - Vamasti joukossamme saattaa olla heitä, jotka eivät hakuakaan parisuhteeseen tai sitten heitä jotka eivät oikein muunlaista elämää osaa tai halua kokea omakseen kuin sellaisen, jossa sen voi jakaa ja kokea yhdessä kumppanin kanssa. Mutta ikävältä tuntuu välillä se, että he (ta me)m jotka haluaisimme löytää ja päästä parisuhteeseen emme syystä tai toisesta siinä onnistu.
On totta että joillain syynä on saattanut olla esimerkiksi työnarkomania tai ongelmia alkoholin kanssa mutta sitten on myös meitä, joista ei riitä ymmärrys, että miksi se kumppanin löytäminen on niin vaikeaa. - Osa toki on voinut jo tottua ja sopeutuakin elämään sinkkuna. Eikä jaksa tai viitsi käyttää siihen erityisen paljon energiaa ja vaivannäköä. Mutta onko se sitten joillekin ainoa tapa löytää ja kohdata itselleen kumppani? - Miksi osa onnistuu kumppani(e)n saamisessa niin mutkattoman ja vaivattoman oloisesti?
Villi veikkaus: saavat toisen tuntemaan olonsa erityiseksi, saavat nauramaan, vat sellaisia, että heidän lähellään on hyvä ja mukava olla. Jotenkin en usko, että jokainen heistä on 2 m pitkä laatikkoleukainen lentäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kaveripiirissä tytöillä oli listoja pojan/miehen ulkonäkökriteereistä ehkä 12- max 18v.
Mun opiskeluajan käppikselle miehen ulkonäkö oli tärkeää, mutta ei ne mun mielestä yöksi meille raahatut miehet olleet mitään erikoisia.
Makuja on kai moneksi :D
Mulle itselle on ollut mukava käytös paljon tärkeämpi kriteeri kuin ulkonäkö.
Mä olen itse suht koht tavallinen. Hiustyyli on lyhyt kun on kiva ja helppo. Monelle tämä on kai ollut turn off. Ja lievä ylipaino myös, vaikka olen liikunnallinen ja jalat lihaksikkaat.
En ole koskaan meikannut paljon.
Mulla oli lukiossa yksi poikaystävä ja 18v deittailin deittipalvelun kautta useampaa miestä/poikaa,koska muualla en tuntunut herättävän kiinnostusta. Oli pitkää, lyhyttä, tummaa, vaaleaa. Pari oli vähän ylipainoinenkin.
Sieltä sitten tarttui elämän kumppani matkaan.
(Joka siskon ja yhden kaverin mielestä kuulemma on suhteessa paremman näköinen kuin minä... Mut itsepä valitsi).
Eli siis tarinan opetus, kannattaa höllätä kriteerejä ja olla avarakatseinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on ihan hirveän vaikea käsittää, että miksi tällaisia asioita toitotetaan faktana samalla, kun miljoonat naiset päiväuneilee Timothy Chalametin ja Benedict Cumberbatchin näköisistä miehistä. Ihan niin kuin naisilla olisi vain yksi ainoa miesmaku, ja se on GigaChad (saa googlettaa jos kaipaa nauruja). Mulla itsellänikin miesmaku vaihtelee, ja siltikin, ulkonäkö voi korkeintaan herättää kiinnostuksen ja sen jälkeen pitää suusta tulla jotakin mua miellyttävää tai matkani jatkuu. Ulkonäölle annetaan ihan liian iso painoarvo nyky-yhteiskunnassa, ja se on sääli.
On toki erilaisia makuja, mutta esim. Tinderissä matchit kasaantuvat melkein kokonaan vain 10 prosentille miehistä. Isossa kuvassa tietyt ulkoiset piirteet tekevät miehestä halutun, vähemmän halutun tai täyden jopa hylkiön.
Kun mainitset Chalametin, niin ei se, että (nuoret?) naiset päiväuneilevat hänestä, viittaa mitenkään siihen, että ulkonäöllä ei olisi isoa painoarvoa. Hän ei ole chad-tyyppiä, mutta hänellä on veistokselliset kasvot. Jos ei ole pitkä ja miehinen, niin pitää olla poikkeuksellisen komeat kasvonpiirteet, jotta voi olla "halutuin poikamies" tai palstakielellä YTM, ja Chalamet on tuosta esimerkki. Noissa ominaisuuslistauksissa pitää muistaa, että kasvonpiirteiden painoarvo on ulkonäössä todella suuri myös miesten, vaikkei ehkä ihan yhtä suuri kuin naisten kohdalla.
Tinderissä miehistä on niin valtava yliedustus, että jo tilastollisen todennäköisyyden perusteella suurin osa miehistä ei löydä sieltä kumppania.
Niin, kuulemma miehiä on 9 kertaa enemmän siellä kuin naisia. Se selittää osittain asiat, mutta matchit eivät jakaannu tasaisesti, vaan top-miehet saavat valtavasti matcheja ja jotkut ei yhtään. Kauniisti sanoen ei-niin-viehättävätkin naiset pyyhkäisevät Tinderissä oikealle lähinnä niitä kermamiehiä. Kaikki Tinder-naiset eivät ole mitään kermanaisia, vaan siellä on myös sairaalloisen lihavia ja heikkolahjaisia naisia, joilla on harittavat silmät ym. Yksi tubettajamies teki noista painajaismatcheista jossain vaiheessa hassunhauskoja videoita.
Luen rivien välistä, että naiset eivät saa yrittää tasoaan parempia miehiä, mutta miehet saavat? Ja pilkata niitä alempitasoisia naisia.
Olet väärin, kuka tahansa saa tietysti tehdä Tinderissä mitä vaan. Pointti oli vain osoittaa se, että ne suorastaan rumatkin naiset siellä yrittää niitä kermamiehiä. Tilanne on vähän hullunkurinen Tinder-maailmassa.
Mutta jos naisia olisi Tinderissä yhtä paljon kuin miehiä, niin kyllä ei-kermamiehetkin alkaisi varmaan saada paljon paremmin matcheja, eikä Tinderin tilannetta voi suoraan yleistää muuhun maailmaan.
Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa.
Tinderissä olevat miehet pyrkivät yhteyteen kaikkien naisten kanssa, myös niiden rumien. Eli miehet ovat epätoivoisia ja huolivat kenet tahansa.
TAI
Tinderissä olevat miehet pyrkivät yhteyteen vain viehättävinä pitämiensä naisten kanssa. Eli tekevät samaa, mitä naiset tekevät, mutta naisten tekemänä se ei ole ok. Miesten tekemänä on.Vai mikä on se kolmas vaihtoehto, jolla miehet luikertelevat kunnialla ulos tästä tilanteesta, jonka loit viesteilläsi?
Haet rivien välistä kaikkea. Ei tässä ole kyse siitä, mikä on ok tai ei, vaan että tilanne on surkuhupaisa, jos ja kun esim. sairaalloisesti ylipainoinen harittavasilmäinen heikkolahjainen nainenkin tulee Tinderissä matchiksi hoikalle, hyväkuntoiselle ja kasvoiltaan komealle miehelle, kuten se tubettaja. Siinä vaan kiteytyy Tinderin markkinoiden vääristyminen hyvin. Mutta iso osa siitä johtuu tosiaan siitä, että naisilla on yksinkertaisesti liikaa valinnanvaraa Tinderissä johtuen suhteettoman suuresta miesten määrästä.
Tuota epäsuhtaa käyttäjämäärissä on ilmeisesti myös "female friendly" sovelluksissa, mutta se ei ole niin paha kuin Tinderissä.
Tinderissä match syntyy KUN molemmat ovat tykänneet toisen kuvasta. Eli se komea saa matchin ruman kanssa koska hän on itse siitä rumasta tykännyt. Miksi se silloinkin ongelma?
Mietipä miten paljon rumia matcheja joku super malli kaunotar saisi jos hänelle kelpaisi kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on ihan hirveän vaikea käsittää, että miksi tällaisia asioita toitotetaan faktana samalla, kun miljoonat naiset päiväuneilee Timothy Chalametin ja Benedict Cumberbatchin näköisistä miehistä. Ihan niin kuin naisilla olisi vain yksi ainoa miesmaku, ja se on GigaChad (saa googlettaa jos kaipaa nauruja). Mulla itsellänikin miesmaku vaihtelee, ja siltikin, ulkonäkö voi korkeintaan herättää kiinnostuksen ja sen jälkeen pitää suusta tulla jotakin mua miellyttävää tai matkani jatkuu. Ulkonäölle annetaan ihan liian iso painoarvo nyky-yhteiskunnassa, ja se on sääli.
On toki erilaisia makuja, mutta esim. Tinderissä matchit kasaantuvat melkein kokonaan vain 10 prosentille miehistä. Isossa kuvassa tietyt ulkoiset piirteet tekevät miehestä halutun, vähemmän halutun tai täyden jopa hylkiön.
Kun mainitset Chalametin, niin ei se, että (nuoret?) naiset päiväuneilevat hänestä, viittaa mitenkään siihen, että ulkonäöllä ei olisi isoa painoarvoa. Hän ei ole chad-tyyppiä, mutta hänellä on veistokselliset kasvot. Jos ei ole pitkä ja miehinen, niin pitää olla poikkeuksellisen komeat kasvonpiirteet, jotta voi olla "halutuin poikamies" tai palstakielellä YTM, ja Chalamet on tuosta esimerkki. Noissa ominaisuuslistauksissa pitää muistaa, että kasvonpiirteiden painoarvo on ulkonäössä todella suuri myös miesten, vaikkei ehkä ihan yhtä suuri kuin naisten kohdalla.
Tinderissä miehistä on niin valtava yliedustus, että jo tilastollisen todennäköisyyden perusteella suurin osa miehistä ei löydä sieltä kumppania.
Niin, kuulemma miehiä on 9 kertaa enemmän siellä kuin naisia. Se selittää osittain asiat, mutta matchit eivät jakaannu tasaisesti, vaan top-miehet saavat valtavasti matcheja ja jotkut ei yhtään. Kauniisti sanoen ei-niin-viehättävätkin naiset pyyhkäisevät Tinderissä oikealle lähinnä niitä kermamiehiä. Kaikki Tinder-naiset eivät ole mitään kermanaisia, vaan siellä on myös sairaalloisen lihavia ja heikkolahjaisia naisia, joilla on harittavat silmät ym. Yksi tubettajamies teki noista painajaismatcheista jossain vaiheessa hassunhauskoja videoita.
Luen rivien välistä, että naiset eivät saa yrittää tasoaan parempia miehiä, mutta miehet saavat? Ja pilkata niitä alempitasoisia naisia.
Olet väärin, kuka tahansa saa tietysti tehdä Tinderissä mitä vaan. Pointti oli vain osoittaa se, että ne suorastaan rumatkin naiset siellä yrittää niitä kermamiehiä. Tilanne on vähän hullunkurinen Tinder-maailmassa.
Mutta jos naisia olisi Tinderissä yhtä paljon kuin miehiä, niin kyllä ei-kermamiehetkin alkaisi varmaan saada paljon paremmin matcheja, eikä Tinderin tilannetta voi suoraan yleistää muuhun maailmaan.
Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa.
Tinderissä olevat miehet pyrkivät yhteyteen kaikkien naisten kanssa, myös niiden rumien. Eli miehet ovat epätoivoisia ja huolivat kenet tahansa.
TAI
Tinderissä olevat miehet pyrkivät yhteyteen vain viehättävinä pitämiensä naisten kanssa. Eli tekevät samaa, mitä naiset tekevät, mutta naisten tekemänä se ei ole ok. Miesten tekemänä on.Vai mikä on se kolmas vaihtoehto, jolla miehet luikertelevat kunnialla ulos tästä tilanteesta, jonka loit viesteilläsi?
Haet rivien välistä kaikkea. Ei tässä ole kyse siitä, mikä on ok tai ei, vaan että tilanne on surkuhupaisa, jos ja kun esim. sairaalloisesti ylipainoinen harittavasilmäinen heikkolahjainen nainenkin tulee Tinderissä matchiksi hoikalle, hyväkuntoiselle ja kasvoiltaan komealle miehelle, kuten se tubettaja. Siinä vaan kiteytyy Tinderin markkinoiden vääristyminen hyvin. Mutta iso osa siitä johtuu tosiaan siitä, että naisilla on yksinkertaisesti liikaa valinnanvaraa Tinderissä johtuen suhteettoman suuresta miesten määrästä.
Tuota epäsuhtaa käyttäjämäärissä on ilmeisesti myös "female friendly" sovelluksissa, mutta se ei ole niin paha kuin Tinderissä.
Mikä siinä on surkuhupaisaa tai väärin? Minä olen aikoinani ollut nettideiteissä (en ollut ylipainoinen) ja jos näin miehen, joka herätti kiinnostukseni, lähetin flirtin tai viestin (PAITSI jos miehen profiilissa luki, että hän hakee aivan eri tyyppistä naista tai ei halua viestejä naisilta, joilla on koira tms mikä päti minuun). En minä koskaan miettinyt onko mies minun tasoani tai minä hänen tasoaan. Oli vain kaksi tasoa: kiinnostaa tai ei kiinnosta.
Tinderissä matchia ei voi tulla ellei se mieskin ensin tykkää kyseisestä naisesta, joten aivan turhaa itkeä, jos tulee match väärien naisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jykevä leuka 🤣
Väitätkö itse että tuo ei olisi viehättävä geneettinen piirre verrattuna Hjallis Harkimon leukaan?
Helppo naureskella kun on itse valitsijan roolissa.
Nainen ei valitse mitään, ei edes nuori ja kaunis:) Se on se jykeväleuka joka valitsee, naisilla on sitten valinnan varaa niistä Janeista ja Juhoista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosielämässä parisuhteessa on moni muukin kuin top10-mies, vai väitättekö muuta?
Emme tai en väitä muuta mutta olen myös ollut laittavinani merkille, että parisuhteetkin tuntuvat, ainakin jossain määrin kasautuvan. Ajattelen viimeistä noin kymmentä vuottani, niin samassa ajassa osa läheisistä miehistäni, jotka siis ovat mm. kavereitani, ystäviäni tai vaikka työ ja opiskelukavereita / tuttuja, niin heistä osa on ennättänyt löytää ja kohdata itselleen kumppanin (useimmat naisen) ja muodostaa hänen kanssaan parisuhteen. He eläneet ja olleet parisuhteessa sitten useimmat useamman vuoden. Osa on edelleen osa on myös eronnut. Eronneista moni on myös löytänyt itselleen uuden kumppanin (useimmiten naisen).
Samaan aikaan kuluneen kymmenen vuoden aikana on sitten ollut meitä, jotka emme ole löytäneet ja kohdanneet yhtään sellaista, jonka kanssa asiat olsivat edenneet, edes kerran niin pitkälle, että voitaisiin puhua siitä, että olsimme eläneet parisuhteessa.
Miksi näin on? - Vamasti joukossamme saattaa olla heitä, jotka eivät hakuakaan parisuhteeseen tai sitten heitä jotka eivät oikein muunlaista elämää osaa tai halua kokea omakseen kuin sellaisen, jossa sen voi jakaa ja kokea yhdessä kumppanin kanssa. Mutta ikävältä tuntuu välillä se, että he (ta me)m jotka haluaisimme löytää ja päästä parisuhteeseen emme syystä tai toisesta siinä onnistu.
On totta että joillain syynä on saattanut olla esimerkiksi työnarkomania tai ongelmia alkoholin kanssa mutta sitten on myös meitä, joista ei riitä ymmärrys, että miksi se kumppanin löytäminen on niin vaikeaa. - Osa toki on voinut jo tottua ja sopeutuakin elämään sinkkuna. Eikä jaksa tai viitsi käyttää siihen erityisen paljon energiaa ja vaivannäköä. Mutta onko se sitten joillekin ainoa tapa löytää ja kohdata itselleen kumppani? - Miksi osa onnistuu kumppani(e)n saamisessa niin mutkattoman ja vaivattoman oloisesti?
Aktiivisuus ja sosiaaliset taidot, ja ensimmäinen kehittää samalla jälkimmäistä. On ihan arkijärjellä ajateltuna selvää, että ihminen, joka esimerkiksi alkavana viikonloppuna on mukana jossain yhteisöllisessä meiningissä ja tutustuu muutenkin jatkuvasti uusiin ihmisiin (kaiken ikäisiin, kaikkiin sukupuoliin), kohtaa koko ajan enemmän potentiaalisia parisuhdekumppaneita kuin ihminen, joka viihtyy vapaa-ajallaan kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosielämässä parisuhteessa on moni muukin kuin top10-mies, vai väitättekö muuta?
Emme tai en väitä muuta mutta olen myös ollut laittavinani merkille, että parisuhteetkin tuntuvat, ainakin jossain määrin kasautuvan. Ajattelen viimeistä noin kymmentä vuottani, niin samassa ajassa osa läheisistä miehistäni, jotka siis ovat mm. kavereitani, ystäviäni tai vaikka työ ja opiskelukavereita / tuttuja, niin heistä osa on ennättänyt löytää ja kohdata itselleen kumppanin (useimmat naisen) ja muodostaa hänen kanssaan parisuhteen. He eläneet ja olleet parisuhteessa sitten useimmat useamman vuoden. Osa on edelleen osa on myös eronnut. Eronneista moni on myös löytänyt itselleen uuden kumppanin (useimmiten naisen).
Samaan aikaan kuluneen kymmenen vuoden aikana on sitten ollut meitä, jotka emme ole löytäneet ja kohdanneet yhtään sellaista, jonka kanssa asiat olsivat edenneet, edes kerran niin pitkälle, että voitaisiin puhua siitä, että olsimme eläneet parisuhteessa.
Miksi näin on? - Vamasti joukossamme saattaa olla heitä, jotka eivät hakuakaan parisuhteeseen tai sitten heitä jotka eivät oikein muunlaista elämää osaa tai halua kokea omakseen kuin sellaisen, jossa sen voi jakaa ja kokea yhdessä kumppanin kanssa. Mutta ikävältä tuntuu välillä se, että he (ta me)m jotka haluaisimme löytää ja päästä parisuhteeseen emme syystä tai toisesta siinä onnistu.
On totta että joillain syynä on saattanut olla esimerkiksi työnarkomania tai ongelmia alkoholin kanssa mutta sitten on myös meitä, joista ei riitä ymmärrys, että miksi se kumppanin löytäminen on niin vaikeaa. - Osa toki on voinut jo tottua ja sopeutuakin elämään sinkkuna. Eikä jaksa tai viitsi käyttää siihen erityisen paljon energiaa ja vaivannäköä. Mutta onko se sitten joillekin ainoa tapa löytää ja kohdata itselleen kumppani? - Miksi osa onnistuu kumppani(e)n saamisessa niin mutkattoman ja vaivattoman oloisesti?
Villi veikkaus: saavat toisen tuntemaan olonsa erityiseksi, saavat nauramaan, vat sellaisia, että heidän lähellään on hyvä ja mukava olla. Jotenkin en usko, että jokainen heistä on 2 m pitkä laatikkoleukainen lentäjä.
Joo. Ei ole. - Mutta en sanoisi kaikkia heitä myöskään verbaalisesti ja supliikiltaan heikoiksi. Tai vaikka käytöstavoiltaan loukkaaviksi. Pointtini oli enempi, että aina ei ole erotettavissa mitään järjellistä ja perusteltua syytä, miksi osa meistä pysyy sinkkuna ja osa löytää ja kohtaa ainakin ulkoapäin seuraten mutkattoman ja vaivattoman oloisesti itselleen kumppanin (naisen).
Toki joidenkin kumppanittomuuden / sinkkuna psysymisen voin selittää sillä, että eivät tee erityisesti työtä ja vaivaa sen eteen, että löytäsivät ja saisivat lopulta ehkä vielä joskus itselleen kumppanin, vaan ovat sopeutuneet ja tottuneet elämään sinkkuna. Ja osa on varmasti ihan tyytyväinen sinkkueloonsa mutta moni myös toivosii ja haluaisi löytää ja kodata sen oman rakkaansa ja saada mahdollisuuden (yrittää) elää parisuhteessa.
Alue: Aihe vapaa
Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa.
Tinderissä olevat miehet pyrkivät yhteyteen kaikkien naisten kanssa, myös niiden rumien. Eli miehet ovat epätoivoisia ja huolivat kenet tahansa.
TAI
Tinderissä olevat miehet pyrkivät yhteyteen vain viehättävinä pitämiensä naisten kanssa. Eli tekevät samaa, mitä naiset tekevät, mutta naisten tekemänä se ei ole ok. Miesten tekemänä on.
Vai mikä on se kolmas vaihtoehto, jolla miehet luikertelevat kunnialla ulos tästä tilanteesta, jonka loit viesteilläsi?