Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle!
Kommentit (17476)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä jutut ovat virtuaaliharhaa , mutta jos joskus pystytään juttelemaan näistä oikeassa elämässä, olisin iloinen. Ja vaikkei näistä koskaan niin muuten vaan juteltaisiin. Arvostan sinua ihmisenä ja haluaisin tutustua
Mutta et ole kiinnostunut? Ja mikset vaan tule juttelemaan?
Oot joku muu. Kyllähän me jutellaankin toisinaan niitä näitä. Tulen aina niin iloiseksi, hyvä ja iloinen mieli monta päivää. Toisen saa onnelliseksi niin pienillä jutuilla.
Miksi sitten kuvittelet, ettei se toinenkin haluaisi jutella enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olitpa myrtsi. Yhtään ei silmät vilkkunu.
Vähän petyin kun odotukset oli niin kovat 😞Lohtua sulle, hyvää pääsiäistä!🤗
Ei toimi. Saiskos jotain henkilökohtaisempaa kiitos?
Vierailija kirjoitti:
Entinen ihastukseni, vaikka komea mies olikin, haisi epämiellyttävälle. Mutta ihastuneena sitä yritti selitellä itselleen eri tavoilla.
Minä taas pidin nimenomaan entisen kaivattuni tuoksusta, ja nuuhkin lakanoita pitkään sen jälkeen kun hän lähti.
Häntä edeltänyt ihastus tuoksui myös hyvältä, ja nuuhkin euforian vallassa ihoani aina sen jälkeen kun olin nähnyt häntä.
Näiden jälkeen tuli kolmas ihastus, jonka tuoksua en ole koskaan pistänyt merkille (en edes fyysisessä kontaktissa), mutta hän on ainoa mies kenen kanssa olen voinut oikeasti keskustella ja keskustellut paljon.
Hän osaa myös rauhoittaa minut sekunneissa jos meinaan ahdistua jostain, tekee sen luultavasti historiastaan johtuen todella luontevasti ja ilman mitään hässäkkää.
Hän myös sanoo vastaan ja tekee sen ollenkaan haastamatta. Neutraalilla tavalla vain huomauttaa, etten ottanut huomioon seikkaa X ja väläyttää toista vaihtoehtoa. Ei vänkytä, ei haasta eikä keuli ollenkaan, sanoo vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10.4. kirjoitin meistä näin. Se vääntää sydäntä ja saa mielen apeaksi.
"Olen huomannut että itseluottamus ja oikeastaan jonkin verran itsetuntokin sun suhteen on romuttunut. Jos mietin tapaamista, olo on lisäksi henkisesti turvaton, tosi typerä, hutera ja jotenkin pieni. Tämä asia itkettää kamalasti. En arvannut, että tässä tulleet arvet vaikuttaisivat näin huonosti tai syvään.
Ihan epätoivoinen olo. Näinkö sitten pilaan loputkin?"
: (
Olisipa kiva ajatella iloisia ja ihan tykkänään ihastuneita ajatuksia. Mutta tätä tämä teettää. Vettä virrannut jne. Vettä virrannut, mutta rakkauden kivet samaan tapaan pohjalla kuten aina. Rakastan sinua.
Miksi olet epätoivoinen? Miksi et ota häneen yhteyttä jos kerran rakastat?
Olen epätoivoinen, koska viime päivinä olen tajunnut ettei minulla ole entistäkään vähää itseluottamusta tai itsetuntoa jäljellä viedäkseni asiaa osaltani eteenpäin. Hänen suhteensa. Muita ei ole eikä kiinnosta. Kunpa voisi pyyhkiä menneiden vuosien asiat pois ja tavata hänet uudestaan ensimmäistä kertaa. Tarvittaisiin kipeästi resettiä. En jotenkin vain pysty nyt.
Menin kuoreeni, defenssit on päällä, täällä menettelee kynttilän valossa, on rauhallista ja puuhailen omiani. Halusta huolimatta yksinkertaisesti suojelen itseäni eikä ohjaukseni anna minun asettautua alttiiksi. En tiedä pystynkö tietoisesti ohittamaan sitä paniikkia ja jähmettymistä mikä siitä tuntuu syntyvän. On järkyttävää käsittää, että rakastamasi ihmisen lähellä saisit paniikin ja ikään kuin pelkoreaktion, koska olo olisi niin haavoittuva.
Se on minun syytäni etten pysty. Se on minun syytäni etten pysty. Minä en pysty siihen mitä minä haluan ja mitä hän on ilmaissut haluavansa. Minä en pysty ja olen sen vuoksi itseeni niin pettynyt ja surullinen. Näinkö minä paskon mahdollisuuden ikkunan sekä lähelläolemisen ja näkemisen lahjan? Siksi että olen heikko enkä tiedä pystynkö tämän ihmisen kanssa asettamaan itseäni uudestaan avoimeksi ja haavoittuvaksi. Kun edes mietin sitä tulee mieleeni vain käpertyä tiukaksi palloksi siinä niin hänen edessään. Se ei rohkaise yrittämään. Jos joutuu pelkäämään purskahdanko itkuun vai muutunko epäresponsiiviseksi patsaaksi, joka vain kääntyy kannoillaan. Miten voi kohdata ihmisen ja jättää hyvän ja mieluisan jäljen itsestään jos ei itse pysty olemaan avoinna? Lähinnä haluaisin vain vetäytyä parantumaan. Olen ollut suht kärsivällinen ja nyt pelkään että minulta taas sitä vastoin vaadittaisiin nopeaa pystymistä ellen halua pilata.
Olin avoin, uskalsin ja keräsin rohkeutta monet kerrat vaikka pelotti, hän ei ehkä uskoisi. Luotin ja kannoin sydäntäni hihassani jopa, vaikkei koko syvyys näkynytkään. Nyt olen vain nurkkaan änkeytyvä villieläin, joka ei luota ihmisen hyvyyteen eikä löydä itsestään enää rohkeutta lähestyä takaisin kun lähestytään. Minut pitäisi kaapata ja sittenkin rimpuilisin. Kuka jaksaa pidellä käsivarsiensa ympäröimänä mahdollisesti tärisevää ja meistä kahdesta itkuista naista? Kuka nainen tahtoo että rakastamansa mies näkee hänet tuollaisena? Kuka nainen tahtoo, että hän "vaatii" mieheltä sellaista eikä tuo pöytään heti nauruja, sisäistä laavaa ja keveyttä? Tuskin pystyisin teeskentelemään ettei mikään ole vialla. Siinäpä hieno tapa tutustua, räkäistä realismia päivään.
Älä luovuta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En löydä enää sinua täältä ja ehkä se on merkki, että täytyy minunkin päästää irti. Helppoa se ei ole, kun tykkään edelleen. Viime kuukausina olen laittanut viestejä päivän viimeisen tunnin aikana. Hyvää yötä ja nuku hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
💛💛💛💛💛
Petra?
Tiina?
Kyllä. Kaipaan Tiinaa. Mutta hänen suosikkivärinsä ei ole 💛 vaan ...
Harmaa🤍
Tylsää
Ja tasaista.
Ei. Tiina on tähtisilmä🤩
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olitpa myrtsi. Yhtään ei silmät vilkkunu.
Vähän petyin kun odotukset oli niin kovat 😞Lohtua sulle, hyvää pääsiäistä!🤗
Ei toimi. Saiskos jotain henkilökohtaisempaa kiitos?
Halusin vain lohduttaa tuntematonta sympaattista sivusta.
En tiedä tarkalleen ottaen miksi, mutta kuvittelen sinun olevan uskovainen. Ei se minua haittaisi, vaikka olisitkin. Ehkä oma epäuskoni olisi sinulle enemmänkin ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En löydä enää sinua täältä ja ehkä se on merkki, että täytyy minunkin päästää irti. Helppoa se ei ole, kun tykkään edelleen. Viime kuukausina olen laittanut viestejä päivän viimeisen tunnin aikana. Hyvää yötä ja nuku hyvin.
Aina ei osuta kohdille oikeaan, samaan aikaan. Ei luovuteta.
Meidät on, taas ja vieläkin, erotettu. Hengitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rehellisesti en ole kyllä edes varma pidätkö naisista vai miehistä. Tavallaan sillä ei ole väliä, koska ihastuin mutta en odota mitään koskaan tapahtuvan. Jostain syystä aistin sen olevan molemminpuolista, mutta silti.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä tarkalleen ottaen miksi, mutta kuvittelen sinun olevan uskovainen. Ei se minua haittaisi, vaikka olisitkin. Ehkä oma epäuskoni olisi sinulle enemmänkin ongelma.
Minun on luultu olevan uskovainen, mutta en ole ikinä ollut. sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En löydä enää sinua täältä ja ehkä se on merkki, että täytyy minunkin päästää irti. Helppoa se ei ole, kun tykkään edelleen. Viime kuukausina olen laittanut viestejä päivän viimeisen tunnin aikana. Hyvää yötä ja nuku hyvin.
Kenelle kirjoitat?
Vierailija kirjoitti:
En mä jaksa enää elätellä toiveita, jotka toissavuonna ilmaantuivat elämääni.
Pitikin mennä ihastumaan, ja ehkä se toinenkin jotain tunsi mua kohtaan, mutta ei oo enää musta kysymään, miksi..Elämä on ihmisen pahinta aikaa, sanoisin.
Ikinä et saa sitä mitä haluat, kun toive sisältää toisen, juuri tietyn ihmisen.-rakkaudella kaivaten, minä sivusta, hiljaa.
Oletko L?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä tarkalleen ottaen miksi, mutta kuvittelen sinun olevan uskovainen. Ei se minua haittaisi, vaikka olisitkin. Ehkä oma epäuskoni olisi sinulle enemmänkin ongelma.
Ei ole, älä huoli, rakas olet aivan omana itsenäsi, enkä pidä itseäni itseäni mitenkään kultillisena vaikka kirkollisuus mieltäni lämmittääkin. Kyse pikemminkin nostalgiasta ja arkaaismista.
?
3045 Texas Ave, Kenner, LA 70065
Voi mies kunpa tietäisit, kuinka paljon vain haluaisin silmilläni ahmia sinua, katsoa jokaisen liikkeesi ja ilmeesi ja eleesi. Katsoa silmiisi niin kauan kuin vain uskallan kääntämättä katsettani pois.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä tarkalleen ottaen miksi, mutta kuvittelen sinun olevan uskovainen. Ei se minua haittaisi, vaikka olisitkin. Ehkä oma epäuskoni olisi sinulle enemmänkin ongelma.
En todellakaan ole. Olen eronnut kirkosta aikoja sitten. Jos minulla olisi ollut sananvaltaa lapsena olisin ilmoittanut jo silloin että en halua että minut liitetään kirkkoon.
Ketju on lukittu.
Sepä se. Kun mulle tämäkään ei koskaan ollut satua ja leikkiä. Sanoin ja tarkoitin. 🪁