Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle!

Mä haluisin edes hetken.

T

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin,

Mitä sä haluaisit? Kerro mulle.

Kaiken mahdollisen tässä mahdottomassa tilanteessa.

Mitäs ite?

Tuntea elävän ihmisen rintakehän liikkeen ihoani vasten.

Hyvää, hyvää iltaa sanon sulle kulta,

tulin sua vieläkin tervehtimään.

(Trad.)

🪐

Vierailija kirjoitti:

Mä haluisin edes hetken.

T

Kenelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin,

Mitä sä haluaisit? Kerro mulle.

Kaiken mahdollisen tässä mahdottomassa tilanteessa.

Mitäs ite?

Tuntea elävän ihmisen rintakehän liikkeen ihoani vasten.

Sivusta totean, että minua itkettää. 

Ihan kaikki mitä minulla ei koskaan enää ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä haluisin edes hetken.

T

Kenelle?

M:lle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta yksi voi voittaa on kaikkien muiden hävittävä.

Voitto tosin kääntyy lopulta tappioksi, kun kaikki tulee ilmi.

Kyllä.

Normaalisti yhden voiton ei tulisi olla muilta pois. Jos se on muilta pois, asiassa on mätää.

Haluaisitko siis sivusuhteen ettei lapset kärsisi erosta?

Sivusuhteet on ihan ok, jos homma hoidetaan siististi eikä kukaan kuviossa ole takertuva, läheisriippuvainen typerys.

Mieluummin tuo kuin se, että erotaan ja tulee kaksi kotia joissa surkeampi elintaso ja kaikki vaan nuhjumpaa, jos siis molemmat vanhemmat eivät ole jotain massikeisareita jotka pystyvät tarjoamaan lapsille yhtä hyvän elintason kuin ydinperheessäkin.

Toisaalta kyllä eronkin jälkeen monille tulee ihan hyvä elämä ja voi löytyä edellistä sopivampi kumppani, ja myös ne lapset sopeutuu ja selviää, joskus saa jopa uusia tärkeitä ihmisiä elämään.

Oikeastaan ihan sama. Ainoa mikä on muuttunut näiden vuosien aikana ketjussa käydessä on se, ettei minua enää kiinnosta eroaako joku.

Aiemmin pidin sitä traagisempana asiana kun taas nykyään ei oikeastaan kiinnosta eikä tunnu missään.

Siinäkö tehkööt kukin mitä tykkää, minua ei enää kiinnosta sellainen.

Ootkos täällä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok. Tämä selvä. Olisit voinut sanoa minulle ihan suoraan, että mitään ei toistaiseksi voi tapahtuakaan. Olisin säästynyt massiivis3lta määrältä toiveita ja mielipahaa.

Mitä tavoiteltavaa on salasuhteilussa? Jos siihen vastauksella viittasit? On kaikkia kunnioittavaa ja välittävää käytöstä erota ensin jos suhde on niin pahassa jamassa tai rakkaus kuollut, että katselee tosissaan muihin pöytiin.

Sinkkua useimmin vain sattuu jos alkaa suhteilevan kanssa millekään. Jos siis tahdotte jotain niin olkaa varmoja ja hoitakaa homma kotiin. Tehkää rakastetustanne rehdisti rakastettu. Jos ette, hän tuskin rakas teille onkaan. Se on niin vanha stoori. Se kun sinkku uskoo eropuheita ja suhteen väljähtymistarinoita, alkaa vehtaamaan ja pettyy pahoin kun kaksilla rattailla ajelu onkin vaivattomampaa ja sillä saa kaiken. Ei tarvitse pahoittaa kenenkään mieltä. Paitsi kyllä siinä sen sinkun sydän rikki menee. Mitäs uskoi. Been there done that.

Ei tietenkään mitään tavoiteltavaa. Varatullakin on sydän, eikä ole sen jalompaa sillä pelailla. Minun tilannettanihan sinä et tunne.

Totta kai varatuillakin on sydän. Jos kaivattusi on sinkku niin varmasti ymmärrät hyvin miksei hän välttämättä halua edistää asioita kanssasi ennen kuin olet vapaa? Sinustahan se riippuu tuollaisessa tapauksessa ihan täysin. Olisi aika väärin odottaa sinkun osalta mitään tapahtuvaksi ennen kuin hän voi olla varmempi sinusta, sen lisäksi ettei hän välttämättä pidä sitä moraalisesti ketään kohtaan oikeana tehdä mitään. Miksi mitään pitäisi tapahtua ennen eroa? Miksi tahtoisit pyytää kaivattuasi uhraamaan periaatteensa ja oman sydämensä ensin kun sinä olet se joka on varattu ja joka ei jää yksin nuolemaan haavojaan?

Sinkku on paljon haavoittuvammassa ja epävarmemmassa asemassa näissä tilanteissa, ymmärtäkää se. Kyllä mulle se varattuus kertoo jatkuvasti siitä kenet ja minkä elämän hän joka päivä tahtoo valita ennemmin kuin minut. Jos tahtoisi mahdollisuuden valita minut, olisi jo eronnut. En täten ole ollut riskinoton arvoinen, joten hänen tunteidensa syvyyttä sopii epäillä. Ei ole moraalisesti tehtäväni rakkauteni näyttääkseni suostua salasäätöihin. Näyttää riskinotolla ja moraalittomuudella rakastavani niin paljon, että suostun siihen. Se olisi pelkkää typeryyttä ja itsearvostuksen puutetta itseäni kohtaan, samoin kuin hänen arvostuksensa puutetta minua ja kumppaniaan kohtaan suostua sellaiseen.

Miksi sitten lähteä ollenkaan pelailemaan varatun sydämellä? Miksi antaa ymmärtää mitään? Kovin on yksinkertaistavaa tekstisi. Tilanteissa kun on usein monta muutakin muuttujaa. Mutta joo, en halua kenenkään rikkovan itseään vastaan minun vuokseni. Sanoin vain, että olisi reilua tuoda ajatuksensa esille heti aluksi, jolloin molemmilla olisi reunaehdot tiedossa. Päätän osaltani keskustelun tähän.

Vai turhaanko huutelen?

Ootko sie?

Moraalitonta menoa. Annan yhden elämänohjeen jokaiselle. Tee aina oikein.

Emmin liian kauan enkä ehtinyt kattoa sitä sun storya. En omalta tililtäni tietenkään olis katsonut kuitenkaan. Aikuisen hallinnoima tili on just passeli sitä varten 😅

Vierailija kirjoitti:

Ootkos täällä?

Jep

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootkos täällä?

Jep

Kiva. Kerrohan päivästäs.

Vierailija kirjoitti:

Sivusuhteet on ihan ok, jos homma hoidetaan siististi eikä kukaan kuviossa ole takertuva, läheisriippuvainen typerys.

Mieluummin tuo kuin se, että erotaan ja tulee kaksi kotia joissa surkeampi elintaso ja kaikki vaan nuhjumpaa, jos siis molemmat vanhemmat eivät ole jotain massikeisareita jotka pystyvät tarjoamaan lapsille yhtä hyvän elintason kuin ydinperheessäkin.

Toisaalta kyllä eronkin jälkeen monille tulee ihan hyvä elämä ja voi löytyä edellistä sopivampi kumppani, ja myös ne lapset sopeutuu ja selviää, joskus saa jopa uusia tärkeitä ihmisiä elämään.

Oikeastaan ihan sama. Ainoa mikä on muuttunut näiden vuosien aikana ketjussa käydessä on se, ettei minua enää kiinnosta eroaako joku.

Aiemmin pidin sitä traagisempana asiana kun taas nykyään ei oikeastaan kiinnosta eikä tunnu missään.

Siinäkö tehkööt kukin mitä tykkää, minua ei enää kiinnosta sellainen.

Lapsena olisin ottanut mieluummin eronneet vanhemmat kuin vanhemmat, jotka eivät rakasta toisiaan sekä uhrautuvat ja näin tekevät kodin ilmapiiristä painostavan ja ahdistavan. Lapset aistii kyllä. Onnelliset vanhemmat on parempi kuin pintapuolisesti ehjä perheyksikkö.

Vierailija kirjoitti:

Sivusuhteet on ihan ok, jos homma hoidetaan siististi eikä kukaan kuviossa ole takertuva, läheisriippuvainen typerys.

Mieluummin tuo kuin se, että erotaan ja tulee kaksi kotia joissa surkeampi elintaso ja kaikki vaan nuhjumpaa, jos siis molemmat vanhemmat eivät ole jotain massikeisareita jotka pystyvät tarjoamaan lapsille yhtä hyvän elintason kuin ydinperheessäkin.

Toisaalta kyllä eronkin jälkeen monille tulee ihan hyvä elämä ja voi löytyä edellistä sopivampi kumppani, ja myös ne lapset sopeutuu ja selviää, joskus saa jopa uusia tärkeitä ihmisiä elämään.

Oikeastaan ihan sama. Ainoa mikä on muuttunut näiden vuosien aikana ketjussa käydessä on se, ettei minua enää kiinnosta eroaako joku.

Aiemmin pidin sitä traagisempana asiana kun taas nykyään ei oikeastaan kiinnosta eikä tunnu missään.

Siinäkö tehkööt kukin mitä tykkää, minua ei enää kiinnosta sellainen.

Mitään ei voi mitata rahassa. Jos perheessä isoja ongelmia ja se heijastuu lapsiinkin niin estääkseen mahdollisesti mielenterveysongelmien syntymistä heille on parempi lähteä, vaikka se rahallisesti kirpaisisikin lujasti. Miltähän lapsesta tuntuu kuulla oman vanhempansa suusta "oletko sinä jo vammainen paska"? Niinpä niin. 😥

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootkos täällä?

Jep

Kukas oot?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok. Tämä selvä. Olisit voinut sanoa minulle ihan suoraan, että mitään ei toistaiseksi voi tapahtuakaan. Olisin säästynyt massiivis3lta määrältä toiveita ja mielipahaa.

Mitä tavoiteltavaa on salasuhteilussa? Jos siihen vastauksella viittasit? On kaikkia kunnioittavaa ja välittävää käytöstä erota ensin jos suhde on niin pahassa jamassa tai rakkaus kuollut, että katselee tosissaan muihin pöytiin.

Sinkkua useimmin vain sattuu jos alkaa suhteilevan kanssa millekään. Jos siis tahdotte jotain niin olkaa varmoja ja hoitakaa homma kotiin. Tehkää rakastetustanne rehdisti rakastettu. Jos ette, hän tuskin rakas teille onkaan. Se on niin vanha stoori. Se kun sinkku uskoo eropuheita ja suhteen väljähtymistarinoita, alkaa vehtaamaan ja pettyy pahoin kun kaksilla rattailla ajelu onkin vaivattomampaa ja sillä saa kaiken. Ei tarvitse pahoittaa kenenkään mieltä. Paitsi kyllä siinä sen sinkun sydän rikki menee. Mitäs uskoi. Been there done that.

Ei tietenkään mitään tavoiteltavaa. Varatullakin on sydän, eikä ole sen jalompaa sillä pelailla. Minun tilannettanihan sinä et tunne.

Totta kai varatuillakin on sydän. Jos kaivattusi on sinkku niin varmasti ymmärrät hyvin miksei hän välttämättä halua edistää asioita kanssasi ennen kuin olet vapaa? Sinustahan se riippuu tuollaisessa tapauksessa ihan täysin. Olisi aika väärin odottaa sinkun osalta mitään tapahtuvaksi ennen kuin hän voi olla varmempi sinusta, sen lisäksi ettei hän välttämättä pidä sitä moraalisesti ketään kohtaan oikeana tehdä mitään. Miksi mitään pitäisi tapahtua ennen eroa? Miksi tahtoisit pyytää kaivattuasi uhraamaan periaatteensa ja oman sydämensä ensin kun sinä olet se joka on varattu ja joka ei jää yksin nuolemaan haavojaan?

Sinkku on paljon haavoittuvammassa ja epävarmemmassa asemassa näissä tilanteissa, ymmärtäkää se. Kyllä mulle se varattuus kertoo jatkuvasti siitä kenet ja minkä elämän hän joka päivä tahtoo valita ennemmin kuin minut. Jos tahtoisi mahdollisuuden valita minut, olisi jo eronnut. En täten ole ollut riskinoton arvoinen, joten hänen tunteidensa syvyyttä sopii epäillä. Ei ole moraalisesti tehtäväni rakkauteni näyttääkseni suostua salasäätöihin. Näyttää riskinotolla ja moraalittomuudella rakastavani niin paljon, että suostun siihen. Se olisi pelkkää typeryyttä ja itsearvostuksen puutetta itseäni kohtaan, samoin kuin hänen arvostuksensa puutetta minua ja kumppaniaan kohtaan suostua sellaiseen.

Miksi sitten lähteä ollenkaan pelailemaan varatun sydämellä? Miksi antaa ymmärtää mitään? Kovin on yksinkertaistavaa tekstisi. Tilanteissa kun on usein monta muutakin muuttujaa. Mutta joo, en halua kenenkään rikkovan itseään vastaan minun vuokseni. Sanoin vain, että olisi reilua tuoda ajatuksensa esille heti aluksi, jolloin molemmilla olisi reunaehdot tiedossa. Päätän osaltani keskustelun tähän.

Tapauksessani reunaehdot ovat olleet tiedossa pitkään. Ei ole eroa näkynyt. Salaa kelpaisi saada minut kuitenkin. Siitä voi päätellä.