Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle!

Vierailija kirjoitti:

Gallup: Mahdollisimman monta tuntomerkkiä ihastuksestasi, jäämättä kiinni.

Mika 40 jotain Helsinki.

T:lle:

Mä sitten tykkään susta!

-Mies

- työskentelee eri paikkakunnalla missä on kirjoilla

- ollaan tanssittu yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gallup: Mahdollisimman monta tuntomerkkiä ihastuksestasi, jäämättä kiinni.

-Paikkakunta, jossa asuu, alkaa samalla kuin sukunimeni.

-Ammattini alkaa samalla kuin kulkupelinsä väri.

Kuulostaa tutulta ja miehen oma perhe on siellä toisella paikkakunnalla?

Vierailija kirjoitti:

T:lle:

Mä sitten tykkään susta!

Onko taas sille Tiikerille, vai onko eri T kyseessä? Kysyy T

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

T:lle:

Mä sitten tykkään susta!

Onko taas sille Tiikerille, vai onko eri T kyseessä? Kysyy T

Jep. On. Mouruan täällä, kun en muuta voi.

Vierailija kirjoitti:

Gallup: Mahdollisimman monta tuntomerkkiä ihastuksestasi, jäämättä kiinni.

Parta, silmälasit, siniset silmät, 180+ cm pitkä, vähän alle 50v, lihaksikas, kihartuva lyhyt tukka, harmaata parrassa muttei tukassa. Todella komea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gallup: Mahdollisimman monta tuntomerkkiä ihastuksestasi, jäämättä kiinni.

Parta, silmälasit, siniset silmät, 180+ cm pitkä, vähän alle 50v, lihaksikas, kihartuva lyhyt tukka, harmaata parrassa muttei tukassa. Todella komea.

Oijoi mäkin kaipaan dr. Mark Sloania😍

Mitä arvioisit pituuseroksemme? Miehelle

Vierailija kirjoitti:

💀

Yes, it is Good Friday today.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gallup: Mahdollisimman monta tuntomerkkiä ihastuksestasi, jäämättä kiinni.

Laitellaanpa ympäripyöreästi, tosin en hänestä mitään tarkkaa tietäisikään.

- pieni, vaalea nainen

- työskentelee ja asuu eri paikassa kuin minä

- työskentelee eri paikkakunnalla kuin asuu

- vapaa-ajallaan matkustelee ja treenaa

- omistaa koiran

- varattu

Miksi mä enää luottaisin suhun, kun en aiemminkaan ole voinut luottaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet varattu ja perheellinen, miksi rakastuit toiseen?

En tiedä, ei ollut minun päätös. Vei sydämen, ensin pienen palan, sitten vähän isomman ja lopulta koko sydämen. Hänen ominaistuoksu lähetti aivoilleni signaaleja, että juuri hän on se oikea. Vuosien varrella ei ole tunteet haalistuneet, päinvastoin. Hänen lähellä on aina ollut todella hyvä olla ja hänen lähelle kaipaan ihan koko ajan. Sydäntä ei voi käskeä. Jos jokin on varma, niin se, että hän on ainoa ihminen maailmassa, jota haluan. Meistä ei tule ikinä me, mutta tämä tieto ei poista rakkautta häneen. Ikinä.

Mikä teitä estää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet varattu ja perheellinen, miksi rakastuit toiseen?

Aina ihmiset eivät pariudu keskenään täydellisten kumppanien kanssa. Pariutuminen voi vaikuttaa järkevältä. Voi olla sama ikäryhmä, samansuuntaiset elämän suunnitelmat, samantyyppiset kriteerit asioille. Voi olla turvallista ja järkeenkäypää. Ajan kuluessa huomaa, että kemiaa ei ole. Ja tajuaa, että eihän sitä ole koskaan ollutkaan. Toisen kosketusta ei ole, seksiä ei ole. Se ei ole tärkeää toiselle, mutta itselle on. Asioista on vaikea puhua, ja vaikka niistä lopulta saadaan itkien puhuttua, mikään ei muutu. Toinen vastaa kylmästi, käpertyy sisäänpäin, jakaa hellyyttä vain lapselle.

Sitä alkaa pelätä toisen reaktiota, koska ei halua enää vastaanottaa kylmyyttä. Alkaa jutella toisinaan muiden kanssa. Tajuaa, että monet muut reagoivat ihan eri tavalla sanoihin. Monet ovat empaattisia, kuuntelevat, ymmärtävät tai haluavat ymmärtää, kun taas oma kumppani torjuu ikävät olotilani, loukkaantumiseni tai pettymykseni käytökseen väärinymmärryksinä tai normaalina pitkän suhteen olotilana. Ei saa yhtä ainoaa sydäntä toiselta vuosikausiin, ei ainoaa rakkauden sanaa. Ei siinä itsekään muista enää, kuinka kehua toista, tai ei uskalla tehdä sitä. Koska aikoinaan, kun vuolaasti halusi jakaa myös sanoilla hellyyttä, sai stopin sillekin. "Älä kehu mua niin paljon". Ei saa katsekontaktia, ei tunneyhteyttä, ei aitoa keskusteluyhteyttä. Kun yrittää välillä vastata mielestään hupaisasti, saa kumppaniltaan vain nujerruksen, alanpäin painamisen, lyttäämisen, siinä missä monelta tuntemattomaltakin saa hymyn ja hauskan vastauksen takaisin. Eikä viitsi enää kertoa, miltä se tuntuu, koska sekin olisi taas omaa syytä, väärinymmärrys, väärin ymmärretty, väärin suhtauduttu. Tällaiset olosuhteet luovat otollisen maaperän sille, että tunteita voi alkaa kohdistua muualle. Ja kun sitten kohtaa sellaisen, jonka kanssa on aitoa kemiaa heti ensihetkellä...

Ei käytännössä koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta ja miehen oma perhe on siellä toisella paikkakunnalla?

Kaivatullasi ei ole perhettä eli lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Mitä arvioisit pituuseroksemme? Miehelle

2 cm?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta ja miehen oma perhe on siellä toisella paikkakunnalla?

Kaivatullasi ei ole perhettä eli lapsia.

Siis kaivatullani.

Pitäisi olla tyytyväinen siihen että olemme ystävystyneet. Silti haluan enemmän. Itseni tuntien en kovin pitkään tällaista jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi mä enää luottaisin suhun, kun en aiemminkaan ole voinut luottaa?

Jos mä päätän vielä kerran hypätä, sä annat mun kuitenkin tippua, jos käy huonosti. Sä syyllistät mua siitä etten hyppää, mutta jos hyppään ja mua sattuu, sä et kuitenkaan auta. Kokemus on sen opettanut. Luotto on hävinnyt, mutta ei sillä niin väliä koskaan ollutkaan.