Onko parisuhteen tarkoitus pönkittää itsetuntoa?

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 21:59"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 21:55"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 21:41"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 21:21"]

Naisena ymmärrän kyllä mitä tarkoitat (vaikka onkin aika selvä provo), mutta voin kertoa, että monikaan nainen ei vaan suostu myöntämään sitä tosiasiaa, että oma rakas mies saattaa vielä huomata muitakin naisia maailmassa. Mutta tämä toimii tietysti myös toisinpäin. Vaatii tietoista päätöstä olla ''etsimättä'' parempaa ehdokasta, mikä voikin olla hankalaa.

[/quote]Huomaaminen on aika kaukana tuosta ap:n asenteesta. "Olen nyt tässä parisuhteessa, kunnes löydän paremman." Nyt itse asiassa ymmärrän ketjun otsikonkin. Sitähän tuo juuri ap:lla on.

[/quote]

Mitä sitä kieltämään, että varmasti suhteemme päättyy jossain vaiheessa eroon kuten niin monilla muillakin. Mikä siinä on niin värää tiedostaa tämä seikka? Tuleeko se joillekin siis oikeasti yllätyksenä, että voivat joskus erota? Kuinka naiivi pitää olla, jos ei ymmärrä että oma suhde voi loppua ihan yhtälailla kuin monien muidenkin suhde. Miksi siis kieltäisin sen tosiasian, että saatan joskus vielä ihastua tulisesti johonkin toiseen ja haluta erota nykyisestäni? Niin monille ihmisille käy, eikä siinä ole mitään väärää. Ei meidän kenenkään tarvitse jäädä suhteeseen, jos tunnemme ettei se ole enää sitä, mitä haluamme.

Se, että minä tiedostan tämän ei tarkoita että olisin haku päällä. Minä en käy baareissa tai yritä iskeä kaduilla naisia, mutta tiedostan sen tosiasian, että jossain vaiheessa voin ihastua toiseen naiseen ja jos hyvin käy, saatan aloittaa suhteenkin hänen kanssaan, jos tiedän ihastumisen olevan molemminpuolista. Ensin tottakai lopetan suhteen nykyisen kanssa.

Mikä tekee minusta kusipään? Se, että olen realisti?

Ap

[/quote]Se, että tiedostaa eron mahdollisuuden on ihan eri asia, kuin se, että ajattelee maailman olevan täynnä parempia naisia, kuin se oma.

Entäs ne lapset? Et ilmeisesti niitä ajatellut hankkia?

[/quote]

Mikä siinä on niin pahaa, jos ajattelee että maailmassa on kauniimpia ja ihanampia naisia?

En aio hankkia lapsia. Ap

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 22:04"]

Ja vielä mikä tekee ap:sta kusipään? Se, ettet ole ilmeisesti puhunut asiasta Minnasi kanssa ja se, jos annat toisen suunnitella tulevaisuutta, jota et edes aio elää.

[/quote]

Mistä asiasta mun pitäisi hänen kanssaan puhua? Puhumme kyllä monistakin asiosita ja hän tietää, että minä en halua lapsia eikä hänkään halua.

Ap

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 22:03"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 21:54"][quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 21:48"] [quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 20:48"][quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 20:40"][quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 20:35"] [quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 17:49"]Jätä Minna ja jatka omahyvästä ajattelutapaa, puolison kunnioittamisesta tietoakaan. [/quote] Mitä omahyväistä siinä on että tiedostan maailmassa olevan kauniimpia ja luonteeltaan ihanampia naisia? Jos pitää yhtä ihmistä ihanana tarkoittaako se että hän on maailman ainoa ihana eikä häntä ihanampaa voi olla olemassa? Ap [/quote]Miten niin luonteeltaan ihanampia naisia? Miksi olet puolisosi kanssa, jos tiedostat, että on luonteeltaan ihanampia naisia? Kai ymmärrät, että kukaan nainen ei ole luonteeltaan täydellinen. [/quote] En minä sanonutkaan että olisi olemassa luonteeltaan täydellistä naista. Miksikö olen Minnan kanssa? Kuten jo sanoin meillä on kivaa yhdessä. Pitäisikö minun jättää Minna koska hän ei ole mielestäni maailman kaunein ja ihanin? Ap [/quote] Aivan! Ehkä ap tajuaa että se maailmassa on kauniimpia ja varmaan ihanempiakin naisia kuin minna, mutta minna on ap:n tasoinen nainen. Ap tietää ettei tule todennäköiseati koskaan saamaan sitä maailman kauneinta ja ihaninta naista, niin miksei olla minnan kanssa jonka kanssa synkkaa ja on hyvä olla. Ei ihme että te mammat roikutte niissä tasoanne huonommissa ääliömiehissänne kun luulette ettei parempia ole..maailma on pullollaan toistaan "parempia" miehiä. Sen sijaan en tajua mistä ap nyt haaveilee. Haaveilet minnan vaihtamisesta vai ylipäätään kuolaat kuumempien naisten perään? Ensimmäinen ehkä typerää jos teillä kaikki hyvin, jälkimmäinen ihan normaalia kunhan et yritä niitä muita naisia ollessasi minnan kanssa. [/quote]Tämähän on paradoksi. Ei ole olemassa täydellistä miestä eikä näin ollen tietyn pisteen jälkeen enää löydy parempia. Jotkut ovat sopivampia kuin toiset, mutta kun löytää tarpeeksi hyvän, se ei enää vaihtamalla parane. Sen jälkeen vain kyse tylsistymisestä ja vaihtelunhalusta. [/quote] Aina ne miehet ohittaa toisiaan. Yhdellä on rahaa enemmän kuin edellisellä. Seuraavalla onkin saman verran rahaa mutta paremmat keskustelutaidot. Seuraavalla vähemmän rahaa mutta osaa kuunnella ja sillä on iso penis... Aina löytyy parempi. Tai ainakin joku joka sopii omaan elämäntilanteeseen jne paremmin. Myös "omalta tasolta" löytyy aina parempi.

[/quote]Mutta menepäs tarpeeksi pitkälle. Sinulla on ihana varakas mies, mutta tapaat miehen, joka on vielä vähän rikkaampi, mutta hänellä ei olekaan ihan yhtä hyviä keskustelutaitoja. Kumpi on parempi? Paraneeko vaihtamalla? Ei. Tilanne vain muuttuu, mutta mies ei ole absoluuttisella asteikolla parempi.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 22:08"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 22:04"]

Ja vielä mikä tekee ap:sta kusipään? Se, ettet ole ilmeisesti puhunut asiasta Minnasi kanssa ja se, jos annat toisen suunnitella tulevaisuutta, jota et edes aio elää.

[/quote]

Mistä asiasta mun pitäisi hänen kanssaan puhua? Puhumme kyllä monistakin asiosita ja hän tietää, että minä en halua lapsia eikä hänkään halua.

Ap

[/quote]No tästä, mistä tässä nyt keskustelet. Että aiot vaihtaa hänet, jos parempi tulee kohdalle. Vaikka mitään ongelmia ei sinänsä olisikaan.

Siis miksi pitää olla yhdessä jonkun kanssa, joka on omasta mielestä "ihan ok" joka asiassa (luonne, ulkonäkö jne)? Mikset samantien odota ja etsi sellaista täydellistä kumppania? Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokaisessa on ne omat virheensä, kuten sinussakin on ap.
Itse olen aina ajatellut, että minulle kelpaa vain ns. paras. Ja niinhän sen pitääkin mennä. Mitä järkeä olla kumppanin kanssa, jota ei täysillä rakasta ja jota ei halua, vaan unelmoi paremmasta? Kyllä sen sitten huomaa, kun oikeasti ihastuu/rakastuu johonkuhun. Ap, suosittelen sinua eroamaan. Satutat vain naistasi. Uskon kyllä, että Minna löytää oman sielunkumppaninsa ja varmasti joskus sinäkin.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 22:10"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 22:08"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 22:04"]

Ja vielä mikä tekee ap:sta kusipään? Se, ettet ole ilmeisesti puhunut asiasta Minnasi kanssa ja se, jos annat toisen suunnitella tulevaisuutta, jota et edes aio elää.

[/quote]

Mistä asiasta mun pitäisi hänen kanssaan puhua? Puhumme kyllä monistakin asiosita ja hän tietää, että minä en halua lapsia eikä hänkään halua.

Ap

[/quote]No tästä, mistä tässä nyt keskustelet. Että aiot vaihtaa hänet, jos parempi tulee kohdalle. Vaikka mitään ongelmia ei sinänsä olisikaan.

[/quote]

Miksi minun pitäisi siitä kertoa? Eihän monet muutkaan kerro, vaikka jossain vaiheessa sitten vaihtavatkin kumppania.  Kuvitteletko, että kumppania vaihtavat ihmiset ajattelevat koko suhteen ajan, että "ketään parempaa ei ole olemassa, enkä vaihtaisi kumppaniani toiseen vaikka parempi löytyisi!". Jokainen meistä tietää että tuo on bullshittiä ja noin sanovat vain ne, jotka HALUAVAT ajatella, ettei parempaa ole ja että tämä kumppani on nyt se paras mahdollinen. Miksi ihmiset ylipäätään eroaisivat jos ei kerran ole olemassa ketään parempaa?

Mitä väärää siis teen siinä, että en kerro hänelle, että parempiakin olisi ja varmasti vaihdan hänet sellaiseen, jos mahdollsiuus tulee vastaan? Onko sekin mielestäsi väärin, että minulla on joitain perverssejä fetissejä mutta en halua toteuttaa niitä kumppanini kanssa enkä myöskään ole kertonut enkä edes aio kertoa niitä hänelle?

Ap

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 22:14"]

Siis miksi pitää olla yhdessä jonkun kanssa, joka on omasta mielestä "ihan ok" joka asiassa (luonne, ulkonäkö jne)? Mikset samantien odota ja etsi sellaista täydellistä kumppania? Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokaisessa on ne omat virheensä, kuten sinussakin on ap. Itse olen aina ajatellut, että minulle kelpaa vain ns. paras. Ja niinhän sen pitääkin mennä. Mitä järkeä olla kumppanin kanssa, jota ei täysillä rakasta ja jota ei halua, vaan unelmoi paremmasta? Kyllä sen sitten huomaa, kun oikeasti ihastuu/rakastuu johonkuhun. Ap, suosittelen sinua eroamaan. Satutat vain naistasi. Uskon kyllä, että Minna löytää oman sielunkumppaninsa ja varmasti joskus sinäkin.

[/quote]

Minulle parisuhde ei tarkoita mitään Disney-rakkaustarinaa. Minulle parisuhde on yhdessäoloa, yksiavioisuutta, uskollisuutta, seksiä, läheisyyttä. Miksi sen pitäisi olla täydellistä voidakseni nauttia siitä? Tottakai nautin olostani kumppanini kanssa, vaikka tiedostankin, että elämäni ja parisuhteeni voisi olla tätäkin parempaa. Olenhan minä onnellinen tässäkin asunnossa jossa nyt asun, mutta ei se tarkoita sitä ettenkö haaveilisi voivani asua joskus meren rannalla kauniin ja ihanan naisen kanssa. Tällaisessa haavemaailmassani toki myös itse olisin komea alfa. En kuitenkaan ole rikas tai komea, joten minulle kelpaa aivan tämä elämä, jota nyt elän ja osaan jopa nauttia siitä. Ja niin nauttii naisenikin, sillä kohtelen häntä hyvin ja näen kyllä jos hänellä on paha olla ja yritän parhaani mukaan tehdä hänen olonsa paremmaksi. Mikä tässä on niin väärää?

Ap

Minulla on kumppani, joka on täydellinen. Virheetön. Oikeastaan hänen ainoa virheensä on se, ettei hänessä ole virheitä ja se saa minut välillä tuntemaan itseni huonommaksi. Koko suhteen ajan on mennyt hyvin, liiankin hyvin. Niin hyvin, että välillä alan itse alitajuisesti haastamaan riitaa tai kehittelemään ongelmia turhasta, koska muuten emme koskaan riitelisi. En todellakaan pidä riitelystä, mutta se liika täydellisyys jotenkin ajaa minut siihen. Riidatkin kuuluu parisuhteeseen. Kumppanini ei kuitenkaan koskaan lähde riitelyyn mukaan tai korota ääntään minulle, vaikka olisin kuinka ärsyttävä. Ihmetyttää, että miten tämä voi olla edes mahdollista. Koko elämäni olen toivonut tälläistä kumppania, hänessä on kaikki ne ominaisuudet mitä olen ikinä kumppanilta toivonut. Fyysiseltä ulkomuodoltaankin hän on juuri täydellinen minulle. Aiemmat suhteeni ovat olleet kamalia, minua on petetty ja muutenkin kohdeltu todella huonosti. Olen aina toivonut tasaista ja ihanaa parisuhdetta. Nyt olen saanut kaiken mitä halusin, enkä vieläkään ole tyytyväinen, lähinnä vain siksi, että suhde on liian hyvä? Rakastan kumppaniani kuitenkin enemmän kuin mitään.

Naiset ovat naiiveja ja haluavat elää prinsessaunelmaa josta ovat haaveilleet 5-vuotiaasta asti. Jotkut aikuistuvat, mutta näemmä tähän ketjuun heitä ei ole eksynyt.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 22:16"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 22:10"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 22:08"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 22:04"]

Ja vielä mikä tekee ap:sta kusipään? Se, ettet ole ilmeisesti puhunut asiasta Minnasi kanssa ja se, jos annat toisen suunnitella tulevaisuutta, jota et edes aio elää.

[/quote]

Mistä asiasta mun pitäisi hänen kanssaan puhua? Puhumme kyllä monistakin asiosita ja hän tietää, että minä en halua lapsia eikä hänkään halua.

Ap

[/quote]No tästä, mistä tässä nyt keskustelet. Että aiot vaihtaa hänet, jos parempi tulee kohdalle. Vaikka mitään ongelmia ei sinänsä olisikaan.

[/quote]

Miksi minun pitäisi siitä kertoa? Eihän monet muutkaan kerro, vaikka jossain vaiheessa sitten vaihtavatkin kumppania.  Kuvitteletko, että kumppania vaihtavat ihmiset ajattelevat koko suhteen ajan, että "ketään parempaa ei ole olemassa, enkä vaihtaisi kumppaniani toiseen vaikka parempi löytyisi!". Jokainen meistä tietää että tuo on bullshittiä ja noin sanovat vain ne, jotka HALUAVAT ajatella, ettei parempaa ole ja että tämä kumppani on nyt se paras mahdollinen. Miksi ihmiset ylipäätään eroaisivat jos ei kerran ole olemassa ketään parempaa?

Mitä väärää siis teen siinä, että en kerro hänelle, että parempiakin olisi ja varmasti vaihdan hänet sellaiseen, jos mahdollsiuus tulee vastaan? Onko sekin mielestäsi väärin, että minulla on joitain perverssejä fetissejä mutta en halua toteuttaa niitä kumppanini kanssa enkä myöskään ole kertonut enkä edes aio kertoa niitä hänelle?

Ap

[/quote]Sinustako vedättäminen ei ole väärin? Toinen elää uskoen jotain, mikä ei ole totta. Jos et tee asiassa mielestäsi mitään väärää, en kyllä ymmärrä, mikset kertoisi tätä asiaa myös kumppanillesi. Tällainen toisenkin tulevaisuuteen liittyvä aikomus kuitenkin liittyy myös siihen toiseen ihmiseen, joten tottakai siitä pitäisi myös kertoa.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 21:38"][quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 21:34"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 21:16"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 21:06"][quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 20:48"] [quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 20:40"][quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 20:35"] [quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 17:49"]Jätä Minna ja jatka omahyvästä ajattelutapaa, puolison kunnioittamisesta tietoakaan. [/quote] Mitä omahyväistä siinä on että tiedostan maailmassa olevan kauniimpia ja luonteeltaan ihanampia naisia? Jos pitää yhtä ihmistä ihanana tarkoittaako se että hän on maailman ainoa ihana eikä häntä ihanampaa voi olla olemassa? Ap [/quote]Miten niin luonteeltaan ihanampia naisia? Miksi olet puolisosi kanssa, jos tiedostat, että on luonteeltaan ihanampia naisia? Kai ymmärrät, että kukaan nainen ei ole luonteeltaan täydellinen. [/quote] En minä sanonutkaan että olisi olemassa luonteeltaan täydellistä naista. Miksikö olen Minnan kanssa? Kuten jo sanoin meillä on kivaa yhdessä. Pitäisikö minun jättää Minna koska hän ei ole mielestäni maailman kaunein ja ihanin? Ap [/quote]Jos sinusta maailmassa on paljonkin naisia, joiden luonteet olisivat ihanampia, kuin nykyisen kumppanisi, niin kyllä, sinun pitäisi todellakin jättää Minna. [/quote] Maailma ois muuten aika tyhjillään ja parisuhteessa olevia melko minimaalisesti jos kaikki meistä olisivat sen mielestämme parhaimman näköisen ja luonteeltaan ihanimman kanssa. Ap

[/quote]Unohda nyt jo se ulkonäkö. Ei minusta ole mitään ihmeellistä siinä, että parisuhteeseen lähdetään vain sellaisen ihmisen kanssa, jonka luonne koetaan niin ihanaksi, ettei muuta enää tarvitse etsiä. Varsinkin, kun tiedetään, että luonteeltaan täydellistä ihmistä ei ole eikä vaihtaminen näin ollen välttämättä paranna tilannetta.

[/quote]

Ei se parisuhde sen kummempi ole kuin ystävsyyssuhdekaan. Toisessa vaan olla intiimissä kanssakäymisessä ja ollaan uskollisia toiselle (tai ei aina edes olla, sillä kaikki eivät halua seksiä tai ole yksiavioisia). Mutta jos kaksi ihmistä seurustelevat, eli heillä on mukavaa yhdessä ja tekevät asioita, harrastavat seksiä, haluavat olla uskollisia, miksi siitä pitäisi puhua jonain "vuosisadan rakkaustarinana"? Olette lukeneet liikaa rakkausromaaneja tai sitten elätte vieläkin jossain pikkutytön prinsessaunelmissa. Herätkää jo. Miksi kaikesta pitää tehdä niin dramaattista? Ap
[/quote]

Mikä mahtaa olla avautumisesi syy? Oletko vain riidanhaluinen vai aiotko paljastaa mitä ajat takaa. Juttusi on sinänsä itsestäänselvyys ja olet itse täysin samassa asemassa kuin Minna. Naiset tekee aloitteen eroon useammin kuin miehet.

Haluaisin tietää, miten tuo Ap:n vaihtamiskuvio, jossa hän ensin lopettaa suhteen tämän Minnan kanssa ja sitten vasta aloittaa suhteen jonkin löytämänsä paremman naisen kanssa, menee käytännössä. Okei, uusi nainen on kiikarissa, mutta ap ei mene treffeille naisen kanssa, eikä harrasta seksiä naisen kanssa, eikä tapaile naista romanttisesti tai lämmittele häntä muuten, ei siis ole suhdetta. Sopiiko hän, että suhde aloitetaan, kun edellinen on purettu tai eroaa ja sitten alkaa yrittää suhteeseen tuon kiinnostavamman naisen kanssa? Tuossa riskinä tietysti on, että uusi nainen sanoo njääh, ei nyt taida innostaakaan suhde. Noinhan se pitäisi mennä, ettei olisi kahta suhdetta samaan aikaan. Yleensä miesten suosima lennosta vaihtaminen on aika sottainen tapa päättää suhde. Nyt, jos uudelta naiselta tulikin pakit, ap menee ruikuttamaan sitä Minnaa takaisin, näin se yleensä tosielämässä menee, Minnalle tällainen on loukkaavaa. Tai sitten ap voi tehdä niin, että jättäytyy sinkuksi yrittääkseen suhdetta kiinnostavaan naiseen, mutta näinhän miehet eivät useinkaan käytännössä tee. Sinkuksi jättäytyminen tekee pahaa miehen itsetunnolle, koska hän on hetken aikaa naiseton, vakipilluton mies.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 22:05"][quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 21:59"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 21:55"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 21:41"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 21:21"]

Naisena ymmärrän kyllä mitä tarkoitat (vaikka onkin aika selvä provo), mutta voin kertoa, että monikaan nainen ei vaan suostu myöntämään sitä tosiasiaa, että oma rakas mies saattaa vielä huomata muitakin naisia maailmassa. Mutta tämä toimii tietysti myös toisinpäin. Vaatii tietoista päätöstä olla ''etsimättä'' parempaa ehdokasta, mikä voikin olla hankalaa.

[/quote]Huomaaminen on aika kaukana tuosta ap:n asenteesta. "Olen nyt tässä parisuhteessa, kunnes löydän paremman." Nyt itse asiassa ymmärrän ketjun otsikonkin. Sitähän tuo juuri ap:lla on.

[/quote]

Mitä sitä kieltämään, että varmasti suhteemme päättyy jossain vaiheessa eroon kuten niin monilla muillakin. Mikä siinä on niin värää tiedostaa tämä seikka? Tuleeko se joillekin siis oikeasti yllätyksenä, että voivat joskus erota? Kuinka naiivi pitää olla, jos ei ymmärrä että oma suhde voi loppua ihan yhtälailla kuin monien muidenkin suhde. Miksi siis kieltäisin sen tosiasian, että saatan joskus vielä ihastua tulisesti johonkin toiseen ja haluta erota nykyisestäni? Niin monille ihmisille käy, eikä siinä ole mitään väärää. Ei meidän kenenkään tarvitse jäädä suhteeseen, jos tunnemme ettei se ole enää sitä, mitä haluamme.

Se, että minä tiedostan tämän ei tarkoita että olisin haku päällä. Minä en käy baareissa tai yritä iskeä kaduilla naisia, mutta tiedostan sen tosiasian, että jossain vaiheessa voin ihastua toiseen naiseen ja jos hyvin käy, saatan aloittaa suhteenkin hänen kanssaan, jos tiedän ihastumisen olevan molemminpuolista. Ensin tottakai lopetan suhteen nykyisen kanssa.

Mikä tekee minusta kusipään? Se, että olen realisti?

Ap

[/quote]Se, että tiedostaa eron mahdollisuuden on ihan eri asia, kuin se, että ajattelee maailman olevan täynnä parempia naisia, kuin se oma.

Entäs ne lapset? Et ilmeisesti niitä ajatellut hankkia?

[/quote]

Mikä siinä on niin pahaa, jos ajattelee että maailmassa on kauniimpia ja ihanampia naisia?

En aio hankkia lapsia. Ap
[/quote]

Olet varmaan tehnyt tämän asian Minnalle kristallin kirkkaaksi.

Hyvä kysymys tuo otsikko. Nelikymppisen miehen näkökulmasta parisuhde on ehkä viimeinen asia, joka tulee mieleen egon buustajana. Kun on jälkikasvu omillaan, paljon rahaa ja voi keskittyä omiin asioihin ikuisen kiukuttelun ja mielyttämisen sijaan, niin en ymmärrä kysymyksen relevanssia. Mitä lisäarvoa parisuhde tuo? Miehet toimivat paljon pienemmällä määrällä läheisyyden kokemuksia ja osa myös meistä pitää kotieläimistä. Lisäksi yhdellä lyhyellä "suhteella" tulee hyvinkin koettua parinvuoden edestä läheisyyttä. Lisänä jo noin 12 tunnissa tulee pahoja flash back:jä edellisistä kokemuksista, mikä ajaa yrittämään eteenpäin nopeasti. 

Nuori nainen on tietenkin yksi vaihtoehto, mutta fyysisen mielenkiinnon lisäksi pitäisi olla muutakin jotta suhde toimii. 

Varakkaan nelikymppisen miehen näkökulmasta vaustaus on ei parisuhteelle, ja kyllä muulle säheltämiselle josta pääsee nopeasti eroon. Lisäksi muu säheltäminen käyttää kriittistä aikaresurssia, joten sekin on siinä ja siinä kuinka paljon kannattaa panostaa.

Toivottavasti, 74, sitten kerrot näille nuorille säheltämisen kohteille, mikä on heidän asemansa elämässäsi. Et katteettomasti lupaile yhteenmuuttoa tms. tai muuten pidä varalla ja kohtele huonosti. Sähellät sitten rehellisesti. -72

En tiedä onko ap trolli vai ei, mutta mielenkiintoinen aine sinänsä. 

Itselleni on päivänselvää, että jossain on takuuvarmasti olemassa komeampi, mukavampi ja kaikinpuolin "parempi" mies kuin omani. Ja vaikka paremmuus onkin subjektiivista, niin varmasti myös minulle kokonaisuudessaan sopivampia miehiä on, olen ehkä jopa tavannut heitä joskus. 

Tämä siis ihan noin faktapohjalta ajateltuna. Mutta en ole vaihtanut miestä, enkä edes harkinnut sitä. Jaa miksi? Koska parisuhde on mielestäni jotain ihan muuta, kuin kilpailua siitä, kenellä on ihanin tai paras puoliso.

Valintaprosessi kestää aikansa, ja toki siinä voi tapahtua virheitä. Pitää jo sinkkuaikoina ymmärtää, mitkä ovat ne omat kriteerit, jotka suhteelle asettaa. Ne voivat liittyä sekä ulkoisiin seikkoihin (kuten siihen, että ei halua vaikkapa pitkäaikaistyötöntä miestä) että muihin, vaikeammin päälle päin näkyviin asioihin (haluan, että minulla on turvallinen olo miehen kanssa).

Kun tarpeeksi hyvä kandidaatti on löytynyt, ruvetaan seurustelemaan, olettaen tietysti että kiinnostus on molemminpuolista. Seurusteluaika sen sitten vasta näyttää, onko tästä ihmisestä minulle loppuelämän kumppaniksi. Suhteeseen ei voi sillä asenteella lähteä, että olen tässä niin kauan kunnes löydän jotain parempaa, koska se estää sen syvän kiintymyksen muodostamisen, mikä mielestäni on varsinainen parisuhteen ja avioliiton peruskivi. Jos koko ajan vilkuilee muualle, löytyisikö jostain vielä parempi, ei pysty kiintymään ja oikeasti rakastumaan puolisoonsa. Ja jos muut tuntuvat kiinnostavan vielä seurusteluaikanakin, on se yksi merkki siitä, että tuota syvää tunneyhteyttä ei ole muodostunut.

Tässä vaiheessa, jos joku muu kiinnostavampi tulee kuvioihin, voi tietysti vaihtaa vaikka lennosta. Tämä kuitenkin vaatii sen henkisen luopumisprosessin, että on ensin yrittänyt olla suhteessa täysillä (muita vilkuilematta) ja joutunut sitten luovuttamaan. Toisaalta myöskään monia ominaisuuksia ei näe päällepäin, joten uusi suhdekin on aina vähän kokeilua, ja loppujen lopuksi optimaalista kumppania etsiessä voi käydä niinkin, että vaihtamalla ei parantunutkaan. 

Eli tiivistettynä, omasta mielestäni parisuhde ei perustu sille että puolison pitäisi koko ajan olla se kaikista kaunein ja mukavin ihminen (se on aika mahdotontakin, ihmiset kun muuttuvat) vaan jollain itselle tärkeillä kriteereillä valittu henkilö, jonka kanssa luodaan syvä henkinen side ja keskinäinen rakkaus, ja SE on se joka suhteen pitää koossa. Ja juuri luottamus siihen, että toinen pysyy vierellä vaikka en ihan joka päivä jaksaisikaan olla niin kiva ja vaikka joku toinen voi vaikuttaa äkkiseltään paremmalta. 

Tietenkin ihmiset myös tekevät virheitä näissä asioissa ja sen seurauksena eroavat, se on selvää. Siitä huolimatta mielestäni parisuhteeseen pitäisi aina suhtautua juuri niin että tämä on nyt se maailman paras mies juuri minulle. Jos aika sitten näyttää luuloni vääräksi, tutkin asiaa uudestaan. 

Minulla kävi niin että erottuani pitkäaikaisesta suhteesta löysin naisen joka toimi lähinnä laastarina ja itsetunnon pönkittäjänä pitemmän aikaa. Meinasin monta kertaa jättääkkin hänet koska podin huonoa omatuntoa asiasta, jossain vaiheessa homma kuitenkin kääntyi niin että huomasin rakastavani häntä erittäin paljon enkä vaihtaisi häntä mihinkään tässä maailmassa ja kyllä hävettää millainen suhteeb alussa olin. Kai yriän sanoa että kannattaa miettiä minkälaiset tunnelmat sinulla olisi jos se " Minna" päättäisikin itse lähteä luotasi ?

up