Lue keskustelun säännöt.
Itku tuli äsken tämän tilanteen vuoksi
17.03.2022 |
Yrittänyt olla reipas ja tsempata itseään koko päivän, mutta alkoi ahdistaa niin, että itku tuli. Miksi elämän ennen turvallisessa suomessa piti muuttua tällaiseksi painajaiseksi?
Kommentit (322)
Rukoillaan me kaikki halukkaat tänä iltana tämän asian puolesta yhdessä ❤ ja kiitetään elämästä ja jatketaan ❤
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei j u m a l a u t a mitä p..a..s...Kaa taas 😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂🤦🏼♀️🤦🏼♀️ IHANKO ITKU TULI JA PAINAJAISTA 😂😂😂 Lopettakaa jo tämä rasittava jankutus!!!!
Muistappa, että tuollaisella kiroilulla et tule koskaan pääsemään eskarista ulos.
Niinhän se Iiro Viinanenkin 90-luvulla edellisiltana vielä syvästi vakuutti et Suomea ei devalvoida(olikohan se tuo termi?). Ja seuraavana pvänä se tapahtui.
Sillä korvalla kuuntelen nyt poliitikkojen puheita, et saa nähdä mitä kuitenkin käy vaikka vakuutellaan muuta.
Hurjat on Putinin puheet. Pahenee vaan. On todella pelottavaa. Koittaako nyt jotenkin saada ukrainassa sodan loppumaan, kun olis kiire jo viedä joukot muualle....
Ensimmäisen kerran siitä, kun sota Ukrainassa alkoi tunnen tänään oloni lähes normaaliksi, jonkinlaista mielenrauhaa ja jopa onnellisuutta.
Olen siitä iloinen ja minulla on hyvä olla juuri nyt ainakin. Sekin on hyvä, kun lähes tauotta on ollut kova stressi, ahdistus ja miltei paniikki mieliala. Ehkä tämä ketju auttoi. Täällä oli monia hyviä ja lohdullisia vastauksia, joista mieleni sai voimaa nousta. Ja aurinko paistaa kauniisti, on keväistä. Se luo toivoa, kevät tulee joka tapauksessa. Jokin on nyt vaikuttanut minuun hyvällä tavalla.
Nyt tunnen olevani enemmän vahvoilla. Varmasti voi tulla vielä huonompia hetkiä ja ahdistustakin, mutta nyt en keskity pelkästään pakonomaisesti lukemaan ip-lehtien ”kauhu”-uutisia vaan silmäilen otsikot, en analysoi ja panikoi joka risausta. Suhtaudun myös kriittisemmin ja hieman tympääntyneesti siihen kauhua lietsovaan tyyliin tehdä otsikoita, joista menee p-skat housuun. Sehän on tarkoituskin.
Edelleen on varautumis-suunnitelmat, mutta en mieti niitä kuumeisesti joka sekuntti. Ajattelen enemmän, että ne on sitten sitä varten jos jotain oikeasti tapahtuu, eikä niidenkään suunnitelmien toteutumisesta edes voi olla etukäteen varma, että onnistuisiko ne edes? Voihan olla, että tilanne tulisi niin nopeasti, ettei siinä ehtisi kuin ottaa reppunsa ja siirtyä jonnekin suojatilaan jos edes sitäkään.
Lopulta ajattelen, että se, mitä P päättää tehdä tai on jo päättänyt niin sille juuri minä en voi yhtään mitään. Voihan olla, että mitään pahinta ei edes Suomessa tule tapahtumaan. Toki toivon joka päivä, että sota Ukrainassa päättyisi jo. Jokainen päivä siellä on liikaa kärsimystä. Mutta tosiaan, ei voi tietää vielä miten käy? Jonkinlainen pieni luottamus elämään on kuitenkin palautunut sisälleni. Olemme matkustajia kaikki elämässä ja sitten perillä voimme nähdä millainen matkamme oli.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuntele tätä kun ahdistaa. Opettele myös meditoimaan, YouTubesta löytyy opastusvideoita.
Elämä tuo eteen monenlaista. Sitä ei voi täysin hallita. Tämä mitä nyt tapahtuu on täysin meistä riippumatonta.
Siksi on turhaa tuskailla siitä päivästä toiseen. Pelko lamauttaa. Se ja vilkas mielikuvitus on pahin. Itse olen ajatellut että tulee mitä tulee, se otetaan vastaan. Siihen saakka elän rauhallisena omaa ainutkertaista elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ahdistus tulee, keskity havainnoimaan omaa välitöntä ympäristöäsi. Mitä ääniä kuulet, mitä hajuja haistat, mitä värejä näet? Kosketa ympäristöäsi, millaisia tekstuureja tunnet? Sitten kysy itseltäsi, onko minulla tässä vaaraa, olenko minä nyt vaarassa? Kuulostele vastausta. Pohjaa vastaus vain havaintoihisi, ei ajatuksiisi. Mieli on kuin pieni lapsi, se tarvitsee ohjausta. Sinä voit rauhoittaa oman mielesi keskittymällä siihen, mikä on todellista nyt.
Mielesi yrittää vängätä vastaan, se huutaa sinulle, että entä tulevaisuus, entä jos sota tulee huomenna?? Sitten on niin. Huomaat sen kyllä sitten jos niin käy. Sitten keskityt muihin asioihin kuin pelkäämiseen. Tärkeintä on, että et pilaa tätä päivää, sillä se on kaikki mitä sinulla on. Juuri nyt olet turvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en halua kuolla!
En minäkään! En todellakaan ja siksi olenkin niin ahdistunut ja pohdin miten ”pelastua”!
-Ap
No, kyllä kuulostatte hysteerisiltä.
Jos ei olisi mediaa, niin et pelottesi itseäsi noin.
Et sinä ole hengenvaarassa nyt sen enempää kuin kuukausi sitten.
Älytöntä hysterian luomista. Mitä se auttaa missään tilanteessa?
Auttaako se jotenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aapee! Sinä elät SITKU-elämää.
Voisi olla mukavampi elää NYT-elämää.
Mulla on täs n.10-12 km rajalle. Eine tu. Täällä on on ammattisotilaat takaamas rajan turvallisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole ap yksin, meistä moni miettii samaa. Kaikki eivät edes pysty itkemään. Jos oikein tuntuu pahalta, soita jonnekin ja hae apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te naiset olette tuollaisia lässyttäjälälläreitä?Kaikesta tulee itku ja pelottaa.Jos sota tulee niin sitten soditaan ja jos kuollaan niin sitten kuollaan.
Kylläpäs sitä nyt ollaan niin machona, mutta taannoin sinua ei huolittu discoonkaan mukaan.
Se on vain niin, ettei meiltä armeijan käyneiltä kysytä pelottaako, kun lähtö rintamalle tulee! Lähden sinne kyllä tarvittaessa sinunkin puolesta, vaikka vähän pelottaisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi hyvä luoja. Suomessa on edelleen turvallista elää. Putin EI ole hyökkäämässä Suomeen. Monta kertaa tämäkin pitää vääntää rautalangasta?
Varmaan niin kauan kuin ihmiset täällä puhuvat että Venäjä hyökkää Suomeen ennen kuin edes kesää nähdään. Tai niin kauan kuin uskotellaan että maailmansota alkaa tänä vuonna. Jotenkin surettaa kuinka heikosti ihmisillä menee, mutta sitten pitää muistaa kuinka kauheaa niillä viattomilla siviileillä ja sotilailla siellä Ukrainassa on kun yrittävät puolustaa omaa maata.
Ei meidän tarvitse sen kummemmin mietiskellä muitten maiden ihmisten kärsimyksiä, kun ei se auta asiaan mitenkään. Maailmassa on jatkuvasti kymmeniä sotia ja järkyttävää kärsimystä. Ketään ei lohduta eikä hyödytä, jos täällä ajaa ihmiset itsensä hoitoon sitä murehtiessaan.
Suomi ei ole sodassa, eikä tänne tule mitään sotaa. Ukrainan sota ei ole sen kummempi sota kuin sodat tähän asti. Ei niitäkään ole porattu. Ukrainan sisällissodassa on jo tätä ennen kuollut 15000 ihmistä, eikä heitä muistele kukaan, kun eivät sovi meidän median kertomuksiin.
Medialla on iso valta nykyään. On se kyllä aika ihmeelistä kuinka ei välitetä muitten maitten kärsimyksestä, mutta mitä lähempänä nämä asiat ovat omaa elämää, sitten vasta ne alkavat vaikuttamaan. Ihmiset ovat aika tekopyhiä ja valikoivia. Ehkä se on juuri se mikä on media seksikästä ja millä pystyy kiilottamaan omaa sädekehäänsä, mutta tämä taas alkaa menemään ehkä liian filosofian kaltaiseksi ajatteluksi ja miettimiseen.
Iltapäivälehdet katkolle vaan, itse jos sinne käyn hyppään suoraan viihde-osioon. Nyt riittää Ukraina uutiset. nyt pitänyt muutamia päiviä taukoa ja koko keho on rauhoittunut. Se siitä vielä loppuu kuhan löytävät molemminpuolisen sopimuksen. Ja ei, Suomeen ei olla hyökkäämässä, täällä hyvin kaikki valvonnassa ja jos ...niin emme kerkeä sanoa kanada kun ensin pohjoismaat apuna ja sitten nato pikana, ei paljoa siinä naapurinåpoijat maha.N iinku joku aiemmin jo kirjoittikin jotain digihäirintää korkeintaan. Peace.
Ihme hysteriaa ihmisiltä. Ei tässä ole aikaa työssäkäyvillä ihmisillä murehtia asioita, joihin ei voi vaikuttaa.
Ei tuollaisesta turhasta ahdistuminen ole normaalia. Sota ei ole Suomessa. Ja vaikka olisikin, niin ei siinäkään voi ahdistua vaan pitää vaan jatkaa elämää ja turvata isänmaata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä typerää, mutta alkoi itkettää, kun luki, että muutama julkkis jo muuttaneet Espanjaan toistaiseksi.. joillakin on mahdollisuus lähteä turvaan.
Tietääkseni jos on reservissä niin takas on tultava jos käsky käy. Jos ei tule niin tuskin on koskaan tulemista takaisin. Voihan sitä muuttaa vaikka esim. Viroon. Ei tarvi säästöjä juurikaan. Hankkii asunnon ja työpaikan. Sopii että maksaa ekan vuokran ekasta palkasta. Ottaa Viron henk.tunnuksen kuten kai pitääkin jos muuttaa sinne, pankkitilin ym. Mutta jos asut kaupungissa niin lähde ainakin sieltä pois ennnakoivasti sitten jos joskus sota oikeasti uhkaa vaikka johki maalle vuokralle niin olet ainakin turvassa kaupunkien pommituksilta.
Minä olen autoton yh. Ei mitään mökkiä tms. Asumme pääkaupunkiseudulla. Ihan kauheaa, että kohtalomme on sinetöity.
Saat määräyksen mitä tehdä, jos sota syttyy. Turha sitä on murehtia etukäteen. Karmea ajatus, mutta ei se siitä muuksi muutu vaikka kuinka stressaisi.
Itse olen aika positiivinen ja rauhallinen perusluonne, mutta kyllä nyt pelottaa, jos asiaa jää miettimään.
Ja mietin myös miten "rikki" osa on ollut tähänkin asti, vaikka ei ole mitään hätää. Ollaan ihan rikki yhden vauvan kanssa kotona, kun mies käy töissä. Mies tuo rahat pöytään ja kaikkea on, lapsiakin vain se vauva, mutta ollaan rikki, koska ei ehdi siivota tai mitä nyt milloinkin. Tai ollaan rikki, kun työpaineet, työttömyys, kissan kuolema tai vaan huono päivä. Mies toi väärää jauhoa kaupasta. Kaikki on suhteellista, mutta jos ja kun nämäkin ihmiset tosipaikan tullen löytää voimaa sisältään, lopettaa sen turhasta valittamisen, niin kyllä tässä itsekin ihan ok pärjäilee. Jos sattuu pommi omaan niskaan niin se on sit sillä selvä.
Pahin mielessä on se, että oma lapsi ja lasten kaverit joutuisi sotimaan. Sitä ei oikein mitenkään saa käännettyä muuksi, kuin että kamalaa olisi.
Toivon todella, ettet joudu kokemaan lastesi joutumista rintamalle enkä voi edes kuvitella, miten kauheaa se olisi, mutta mikä sinä olet sanomaan, mikä murhe jollakulla toisella on turha? Kaikki eivät myöskään ole perusluonteeltaan yhtä tasaisen rauhallisia kuin sinä kerrot olevasi. Eivät ole, vaikka monesti ehkä toivoisivatkin olevansa.
Mitä tulee lemmikkeihin, minulle ne ovat olleet perheenjäseniä ja hyvin kipeää on tehnyt jokaisesta luopuminen. Kyllä, jokaisesta kissasta. En tosin voi verrata sitä läheisen ihmisen menehtymisen aiheuttamaan tuskaan, koska en ole sellaista vielä kokenut. Toki musertavalta tuntuu jo ajatuskin.
Toivon kuitenkin myös laillasi meidän itse kunkin löytävän pahimmassakin tilanteessa sisältämme voimaa ja uskon niin voivan käydä. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi!
Vierailija kirjoitti:
Kuuntele tätä kun ahdistaa. Opettele myös meditoimaan, YouTubesta löytyy opastusvideoita.
Ei meditointia , vaan rukoilua! ❤🙏
Mennään tilanteiden mukaan. Aseellista sotaa tuskin koetaan, mutta kaikenlaista häirintää ja vaikuttamisen yritystä, kuin kiusaajat yleensä tekee. Niinistö on paras mahdollinen presidentti, ei verrattavissa koulujen rehtoreihin.