Onko epäonnistunut vanhempana jos ei ole varaa ostaa lapselle asuntoa?

ei ole, mutta kannattaa koulutta lapset niin hyvin, että pysytvät ostamaan asunnon itselleen ja elättämään vanhempiaan.

On. Ainoa tärkeä asia on ostaa lapselle asunto. Sillä ei ole mitään merkitystä, että onko onnistunut rakastamaan lapsensa ihmiseksi, joka rakastaa itseään, kykenee terveisiin ihmissuhteisiin ja on löytänyt paikkansa elämässä turvallisten vanhempien ansiosta - vain asunto merkitsee.

Mä en tunne ketään, jonka vanhemmat olisivat ostaneet hänelle asunnon tai ketään, joka olisi ostanut lapselleen asunnon. Tuttavapiirini on kenties täynnä epäonnistujia?

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 12:53"]

Mä en tunne ketään, jonka vanhemmat olisivat ostaneet hänelle asunnon tai ketään, joka olisi ostanut lapselleen asunnon. Tuttavapiirini on kenties täynnä epäonnistujia?

[/quote]

Kenties

Mä en ajatellut ostaa lapsilleni asuntoja. Yritän kasvattaa ne pärjääviksi aikuisiksi jotka saavat itse hankittua omistusasuntonsa jos sellaisen tahtovat.

Täällä aina haukutaan kotiäidit ja - rouvat, joilla ei ole varaa ostaa lapsilleen asuntoja, joten veikkaisin työssäkäyvän olevan superluuseri, jos ei oöe varaa kolmelle lapselleen asuntoa ostaa.

Ei meilläkään ole varaa ostaa lapselle asuntoa, ainakaan ilman lainaa. Mutta lapsella on sen verran säästöjä, että saa kyllä pankista lainaa niiden kanssa ja voimme myös auttaa, jos tarve vaatii. Ainakaan vuokralle ei tarvitse muuttaa ja minusta se on jo iso apu, että pääsee heti asumisuran alusta maksamaan sitä omaa asuntoa.

Siis mitä? Miksi tehdä lapsia jos ei niihin ole varaa? Minun vanhemmat osti minulle asunnon kun olin 18. Sitten tapasin mieheni ja kun raskaaksi tulin niin minun ja mieheni vanhemmat ostivat yhdessä meille omakotitalon.
En ole kuullutkaan että joku joutuisi itse ostamaan. Järkyttävää.

Mitä järkeä olisi ostaa oma asunto esimerkiksi opiskeluajaksi? Olen itse opiskelija enkä todellakaan aio viettää kovin monia vuosia samalla paikkakunnalla, joten vuokraasunto on järkevämpi, kun ei hirveästi rahaa ole.
En tunne kuin muutaman lellityn jolle vanhemmat ostaa kaiken, mutta en ikinä olettaisi, että vanhempien tarvitsee aikuiselle lapselle mitään ostaa. Omat vanhemmat auttavat vähän rahallisesti jos on tiukka paikka, mutta enempää en edes viitsisi vaatia ja tuostakin olen jo kiitollinen.
Itse olen ajatellut hankkia omistusasunnon vasta, kun on työpaikka ja kohtalaisen vahva ajatus pysyä tietyllä paikkakunnalla pidempään. Mutta ainakin yliopistossa opiskellessa voi päätyä melkein minne tahansa päin maailmaa enkä kaipaa asuntoa tai muutakaan sitomaan vielä.