Lue keskustelun säännöt.
Vuokralla asuminen vs asunnon omistaminen. Kumpi kannattaa valita?
Esimerkkejä siitä mihin valinta on johtanut, kiitos.
Kommentit (2137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs noista kiistellä. Kukin tavallaan. Ja kaikille ei mahdollista ostaa omaa eri syistä. Ei ollut itsellenikään pienituloisena yh- äitinä eron jälkeen. Ja koska koti oli aivan kelpo Koti, viihdyttiin siellä pitkään kunnes lapset lähtivät maailmalle. Vaihdoin itse pienempään vuokra-asuntoon ja olen tässäkin Kodissa viihtynyt hyvin.
Mitä tulee sijoittamiseen, olen vuosikausia sijoittanut rahastoihin ja osakkeisiin. Aina mahdollisuuksien mukaan. Olen kerryttänyt tätä omaisuutta ja sen verran on pääomaa että voisin muutaman vuoden kuluttua jo ostaakin omistusasunnon jos siltä tuntuu. Toisaalta, haluan taas matkustella kun ei enää lapsia elätettävänä joten katsellaan.....
Jatkan vielä.
Jotkut puhuu että taivaan tuuliin heitettyä rahaa vuokrarahat. Miten niin? Olen mahdollistanut lapsilleni hyvät olot ja kauniin kodin hyvältä asuinalueelta koulujen ja harrastusten läheltä. Olen ollut vapaa asunnon vastuista kuten korjauksesta ja yhtiökokouksista jotka kuuluvat vuokranantajalle. En ole tyyppi joka jaksaa juoksennella kokouksissa. Olen myös nopeasti "päässyt eroon" asunnosta ja löytänyt nopeasti uuden sopivamman minun tarpeitani vastaavan kodin ilman että menee vuosikausia sopivan asunnon etsinnässä. Näin olen voinut keskittyä olennaiseen eli elämiseen ja mm työuran luomiseen vailla lainataakkaa harteillani.
Yhtiökokouksiin ei ole pakko mennä.
Ei tietenkään. Mutta kun päätetään tärkeistä asioista esim tulevista remonteista, on järkevää osallistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole mitään intoa ole hankkia omaa. Tuttavia on nyt eläkeiän kynnyksellä ja otetaan hirveitä remonttilainoja, kun taloyhtiöt remontoi.
Osta oikeasti oma. Siis omakotitalo. Ei muiden rempat tule sun maksettavaksi.
Justiinsa laskeskelin että kestäisi 36 vuotta että omistusasunnosta tulisi kannattavampi kuin vuokrakämpästä (jos sen arvo pysyisi samana). Tämä siksi, että vuokrakämpän voi ottaa nykyisen tarpeen mukaan ja tarvittaessa vähän huonommalta alueelta, kun taas jos ostaa asunnon, sen haluaa astetta paremmalta alueelta. Vuokrakämppään ei kuitenkaan voi jäädä jumiin, kuten omistukseen. Lisäksi vuokraisin nyt mielelläni yksiön, mutta jos olisin ostoaikeissa, katselisin kaksioita. Pakolliset taloyhtiön remppakulut tuppaavat nostamaan vuosien varrella asunnon kuluja todella paljon ja esim. keittiö täytyy kuitenkin uusia jossain kohtaa jos aikoo pitkään asua samassa asunnossa. Alueen kehityksestä ei ikinä ole mitään takeita. En jaksanut edes laskea lainan korkoja ja hoitokuluja tähä
Toki vuokrat tulee nousemaan, mutta itselleni tärkeintä on joustavuus ja se ettei itse tarvitse huolehtia asunnon remonteista ja mistään uusimisista. Hankala kuivtella tilannetta jossa omalla kohdallani olisi yhtään mitään järkeä ostaa asuntoa. Ja kun tuttujen asunnonostopuuhia seuraa, niin tulee ylipäätään sellainen olo, että kiitos ei.
Vuokraa voi nostaakin. kirjoitti:
Minä asun pienessä asunnossa, Lahden keskustassa. Ei ole enää velkaa. Yhtiövastike 170 €. Asuin aikaisemmin vuokralla täysin samanlaisessa asunnossa, myös Lahden keskustassa. Vuokraa maksoin 500 € / kk.
Taivaan tuuliin heitettyä rahaa tuo vuokra. Nyt voin mennä ja tehdä paljon vapaammin asioita. Ei tarvitse miettiä onko rahaa. Kertyyhän tota. Olen miettynyt myös ostaa toisenkin asunnon, vuokrata sen. Vuokralainen pakertaa töissä, maksaa minun lainan. Minä voin istuskella missä nyt sattuu huvittamaan.
Oma asunto turvaa myös eläke ajan. Eihän tarvitse ostaa asuntoa jossa on remontteja tulossa. No, maksaahan vuokralainen nekin. Ei tarvii vaihtaa istumapaikkaa.
Siinähän mietitte mitä teette.
Ei ehkä kannata ylpeillä sillä että on Lahdessa kämppä. Siellä asuneena tietää kyllä ettei siellä nyhjöttämisen kanssa ole elämän kanssa mitään tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Köyhät asuu vuokralla. Kyllä jokaisella nyt sen verran varaa pitää olla, että pystyy omistusasumaan.
Köyhät ja tyhmät. Niinhän tässä keskustelussa on annettu ymmärtää. 🙂
Onnellinen vuokra-asuja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Justiinsa laskeskelin että kestäisi 36 vuotta että omistusasunnosta tulisi kannattavampi kuin vuokrakämpästä (jos sen arvo pysyisi samana). Tämä siksi, että vuokrakämpän voi ottaa nykyisen tarpeen mukaan ja tarvittaessa vähän huonommalta alueelta, kun taas jos ostaa asunnon, sen haluaa astetta paremmalta alueelta. Vuokrakämppään ei kuitenkaan voi jäädä jumiin, kuten omistukseen. Lisäksi vuokraisin nyt mielelläni yksiön, mutta jos olisin ostoaikeissa, katselisin kaksioita. Pakolliset taloyhtiön remppakulut tuppaavat nostamaan vuosien varrella asunnon kuluja todella paljon ja esim. keittiö täytyy kuitenkin uusia jossain kohtaa jos aikoo pitkään asua samassa asunnossa. Alueen kehityksestä ei ikinä ole mitään takeita. En jaksanut edes laskea lainan korkoja ja hoitokuluja tähä
Toki vuokrat tulee nousemaan, mutta itselleni tärkeintä on joustavuus ja se ettei itse tarvitse huolehtia asunnon remonteista ja mistään uusimisista. Hankala kuivtella tilannetta jossa omalla kohdallani olisi yhtään mitään järkeä ostaa asuntoa. Ja kun tuttujen asunnonostopuuhia seuraa, niin tulee ylipäätään sellainen olo, että kiitos ei.
Itse en halua enkä aio asua "vähän huonommalla alueella". Omassa asumisessani lähdin aikoinaan siitä, että budjetoin kuukausittaisen summan jonka voin käyttää asumiseen. Olisin joko vuokrannut n. sen summan mukaisen asunnon tai ostanut siten, että lainanlyhennykset plus vastike on tuo ko. summa. Valitsin jälkimmäisen, ja nyt 20 vuotta myöhemmin minulla on yli puolen miljoonan asunto-omaisuus maksettuna. Jos olisin valinnut ensimmäisen, ei minulla olisi mitään ja silti olisin käyttänyt edelliset 20 vuotta samansuuruisen kuukausittaisen summan asumiseeni. Mutta kukin tavallaan, ei vuokralla asumisessakaan sinänsä mitään vikaa ole. Palvelustahan siinä käytännössä maksetaan.
Vierailija kirjoitti:
Omistus tietenkin. Asumme pääkaupunkiseudulla ja asumiskulut on nyt vajaa 400 euroa/kk. Vuokra vastaavasta kämpästä täällä olisi yli 1000/kk. Lisäksi voisimme myydä asunnon milloin tahansa voitolla ja muuttaa vaikka Espanjaan eikä meillä olisi vanhuudenturvaa.
Vuokralla asuminen jatkuvasti on tyhmintä mitä voi tehdä. Tilapäisesti toki joskus ymmärrettävää.
Nyt on tulossa huonot ajat, kun vuorolisät poistuu ja soviteltu päiväraha, ansiosidonnaista leikataan, on yt-neuvotteluita ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Eläkeläisiä on miljoona kuusisataa tuhatta. Tulee hirveä asuntokatastrofi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäli omistusasunnon lainankorot + vastike (ns. suorat hukkamenot) ovat suurempia kuin vastaavan asunnon vuokra, niin vuokraaminen kannattaa. Tässä korkotilanteessa vuokraaminen voi hyvinkin olla edullisempaa.
Tämä ei toki ota huomioon asunnon mahdollista arvonnousua, mutta siihen nyt ei ikinä pitäisi laittaa oletusta missään tapauksessa.
Ymmärrän hyvin tämän rahapointin, eli tietyllä tavalla järkevämpi maksaa itselleen kuin vuokranantajalle. Ostin asunnon 12 vuotta sitten koska minun oli "pakko" päästä tietylle alueelle (vuokra-asuntoja ei alueella ole). Olen sijaintiin ja asuntoon varsin tyytyväinen edelleen ja lainakin on ensi vuonna maksettu ja sen jälkeen kuukausittaiset kulut pienenevät mukavasti ja taloudellista liikkumavaraa on enemmän (siis mikäli työpaikka säilyy). Tilanteeni on kuitenkin sellainen, että minulla ei ole ketään, jolle haluaisin kuolemani jälkeen omaisuuteni, asunnon ja kaiken muun jättää ja tämä aiheuttaa stressiä omistamiseen. Kun ei voi etukäteen tietää milloin kuolee että osaisi myydä ja tuhlata rahat sopivaan aikaan. Olen myös luonteeltani sellainen, että haluaisin asua useissa eri paikoissa ja omistusasunto hidastaa sellaista paikanvaihtelua huomattavasti. Mielestäni tähän kysymykseen ei siis ole yksiselitteistä vastausta, vaan riippuu hyvin paljon ihmisen arvomaailmasta, kiinnostuksenkohteista ja elämäntilanteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekaan asuntoon pantiin säästöjä muistaakseni 38 000 euroa. Myynnistä saadut rahat on aina sijoitettu uuteen asuntoon ja lainaa on ollut koko ajan. Yhdessä välissä sain perintöä n. 30 000 euroa, jonka sijoitin asumiseen myös. Seuraavan 3h+k kämpän saan velattomana/pienellä lainalla, riippuen millaiseen päädyn. Lisäksi aina ollut säästöjä/rahastosijoituksia, eli kaikki raha ei ole ollut kiinni kämpässä.
Korot olivat vuosia tosi matalalla, eikä tämä nykyinen korkotasokaan vielä päätä huimaa vaikka media jaksaa repiä siitä otsikoita. Esim. 2006 korot olivat paljon korkeammalla. On totta, että jossain muuttotappioalueella asunnon omistamalla harvoin saa voittoa, usein ei edes omiaan takaisin. Itse olen pysynyt koko ajan 35km säteellä Helsingin ytimestä, täällä asuntolaina ja omistaminen kannattaa.
Jos olisitte 20 vuotta sitten laittaneet tuon 38 000 euroa Seligsonin Suomi -osakeindeksirahastoon, niin pelkästään sen arvo olisi tänään 277 700 euroa. En ole valinnut tuota rahastoa tähän laskelmaan siksi, että kysymyksessä olisi jokin erityisen hyvin tuottanut rahasto, vaan siksi, että tuon rahaston kehitys kuvaa hyvin sitä, miten hyvin hajautettu sijoitus suomalaisiin pörssiosakkeisiin on keskimäärin tuottanut.
En silti väitä, että omistusasuminen ei olisi teille kannattanut taloudellisesti. Juuri asuntojen arvonnousu on saattanut hyvinkin tehdä siitä kannattavan. Mutta lopputulos ei ole silti niin itsestään selvä kuin mitä monet tuntuvat kuvittelevan,
Hankimme asunnon yli kolmekymmentä vuotta sitten, joka maksoi silloin n. 400 000 markkaa. Nyt sen arvo on yli 200 000 euroa. Vaikka on vain pieni kämppä. Siitä voi laskea kannattiko.
Tarkkaan laskutoimitukseen tarvitsisi tarkempia tietoja siitä, mikä oli asunnosta maksanne alkupääoma, laina-aika ja lainan korkoprosentti eri vuosina sekä vastaavan asunnon vuokra. Mutta tehdään ihan karkea laskutoimitus. Oletetaan, että olisitte vuoden 1993 lopussa (vajaa 30 vuotta sitten) sijoittaneet suomalaisiin pörssiosakkeisiin 400 000 markkaa. Lisäsijoituksia ei olisi tämän jälkeen muuten tehty, mutta osingot olisi sijoitettu uudelleen. Osakesalkkunne arvo olisi tänään noin 918 000 euroa. Tässä ei ole kuitenkaan otettu huomioon sitä, kuinka paljon vuokria olisitte joutuneet maksamaan vuosien varrella vuokralla asuessa.
Osakesalkun arvokehitys on laskettu vuosina 1993-1998 käyttäen OMX Helsinki CAP GTR -indeksiä ja vuoden 1998 lopusta tähän päivään käyttämällä Seligsonin Suomi -osakeindeksirahaston kehitystä (ko. rahasto perustettiin 1998, joten sen vuoksi en voinut käyttää sitä koko ajalta).
Mä olen asunut vuokralla siitä asti kun muutin lapsuudenkodista omilleni 1995. Toisinaan vuokraan on mennyt yhtä paljon kuin lyhennyksiin, korkoihin ja vastikkeisiin olisi mennyt, mutta suurimman osan ajasta huomattavasti vähemmän. Tällöin mulla on jäänyt hyvin rahaa sijoitettavaksi.
Se hokema, että vuokraan laitettu raha on ns. pois annettua, tuntuu omituisesti sisältävän ajatuksen, että sitten ei voisi säästää eikä sijoittaa muutenkaan. Kovien korkojen aikana varsinkin vuokralla asuen kokemukseni on ollut ihan toinen.
Mulla on, eron jälkeen yksin, 400 000 omaisuus suunnilleen. Samoin lienee eksälläni.
Se, kumpi valinta on parempi, riippuu kovin monesta asiasta.
Kerroin tuolla jo aiemmin että eronneena köyhänä yh- äitinä vuokra-asunto oli ainoa vaihtoehto. Ei mikään pankki olisi antanut lainaa vaikka miten kunnollista elämää elin ja säännöllisiä tuloja sain. Ja ns huonolle alueelle en halunnut lapsiani, joten 'sijoitin' vuokra-asumiseen. Kun tulot kasvoivat, aloimme matkustella ja samalla myös sijoitin ylimäärästä tulojani rahastoihin ja osakkeisiin. Edelleenkään en kaivannut omistaa asuntoa. Nyt kun lapset maailmalla, heillä on pieni pääoma säästöjöni omaan asuntoon jos sellaisen haluavat hankkia. Itse voisin säästöni muuttaa rahaksi ja hankkia vaikka mökin tai asunnon etelästä. Mutta toisaalta tykkään nähdä eri paikkoja enkä halua juuriani ujuttaa millekään maaperälle. Kun jään eläkkeelle voisin lähteä maailmanympärimatkalle. Ihanaa olla vapaa asuntokahleista. Tämä on jonkun mielestä tyhmää mutta tämä on minun näköiseni elämä. Ja jossain vaiheessa kaikki päättyy, ei täältä mukaan viedä kuitenkaan mitään rajan taakse joten sijoitan mieluummin erilaisiin elämyksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu ihan tilanteesta. Meillä on nyt asoasunto ja sopii hyvin tähän tilanteeseen. Rahaa on siinä kiinni vähemmän kuin omistusasunnossa olisi, joten ei ole tarvittu lainaa ja saadaan joskus sitten takaisin rakennuskustannusindeksillä korjattuna. Lisäksi on säästöjä rahastoissa ja puolisolla vähän osakkeitakin, varmaan niistä saisi isompaakin tuottoa jos näkisi vaivaa. Maksetaan vastiketta suunnilleen saman verran kuin maksettaisiin kaupungin vuokra-asunnosta tällä alueella vuokraa. Omistusasunto täällä taas vaatisi aika paljon lainaakin, joten näillä koroilla asumismenot kasvaisivat kyllä nykyisestä. Katsellaan, josko löytyisi joku päivä myynnissä juuri sellainen asunto kuin halutaan, mutta siihen asti tässä on huoletonta asua. Tilanne olisi eri, jos maksettaisiin tosi kallista vuokraa tai jos asunto ei vastaisi tarpeita.
Jos kävisin töissä niin ehdottomasti omistusasunto omakotitalo maalla.
Miksi heittäisin rahaa hukkaan vuokra asunnossa.
Mutta itse en ole voinut omistaa asuntoa koska olen työtön sairauden takia ollut aina. Onneksi sillon saa asumistuen.
Nyt asun mieheni omistamassa talossa onnellisena
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun viesti poistettiin kun kerroin, että vuokralla ollessa on syytänyt 240 000 e vuokranantajalle 25 vuoden aikana, mikäli vuokra 800 e. Laskekaa vaikka itse.
Tuossa ajassa on maksanut asuntolainan pois.
Siinä vaiheessa voi vaikka myydä ja muuttaa vuokralle. Tuolloin asunnon myyntihinta realisoituu tilille. Eli voisi saada tilille vaikka 90 000 e. Vaikka olisi tehnyt tappiota 50 000 e, niin siltikin tuo on kannattavampaa kun hävitä 240 000 e tuhkana tuuleen.
Vierailija kirjoitti:
Mun viesti poistettiin kun kerroin, että vuokralla ollessa on syytänyt 240 000 e vuokranantajalle 25 vuoden aikana, mikäli vuokra 800 e. Laskekaa vaikka itse.
Tuossa ajassa on maksanut asuntolainan pois.
Siinä vaiheessa voi vaikka myydä ja muuttaa vuokralle. Tuolloin asunnon myyntihinta realisoituu tilille. Eli voisi saada tilille vaikka 90 000 e. Vaikka olisi tehnyt tappiota 50 000 e, niin siltikin tuo on kannattavampaa kun hävitä 240 000 e tuhkana tuuleen.
Lasketaanpa: asunnon hinta 140 000 €, lainan korko 4 %. Kuukausierä tasaerälainalla on silloin 848 euroa. Oletetaan, että vastike on kuukaudessa 200 €. Jos asuu samassa asunnossa vuokralla, voi joka kuukausi sijoittaa 248 € (lainan kuukausierä + vastike - vuokra). Sijoitusten tuotosta, korkotasosta ja asunnon arvon kehityksestä sitten riippuu, kumpi vaihtoehdoista on lopulta kannattavampi. Lopputulos ei ole lainkaan niin selvä kuin mitä tunnut kuvittelevan.
Vuokralla asuminen on joko typeryyttä tai pakon sanelemaa. Siinä ei ole välimuotoja.
Nämä kaikki asumisen helppous tai muutan usein...typeryyttä. Kiinteistöt poislukien en voi ymmärtää ihmisten pelokkuutta tähän "vaivaan". Kyse on asunto-osakkeesta. Omistat pienen palan isoa kokonaisuutta jossa yhtiö vastaa asioista.
Jos taas "et halua olla sidoksissa". Järkevästä kaupungista järkevä asunto...myyntiajat todella lyhyitä.
Pakon sanelemaa luonnollisesti on se ettei omiin tarpeisiin saada lainaa.
Mut mikäs siinä jos sit eläkeläisenä haluaa maksaa 800€ vuokraa sen sijaan et maksais 150€ vastiketta. Mukavaa ajanvietettähän se on sit seistä leipäjonossa ja etsiä punalappusia.
Ja jos vaikka otetaan suhteellisen tuore asunto-osake. Lainanhoitokulu+vastike on täysin sama kuin vuokra. Ei mahdu mun päähän et miten tosta saa ajatuksen että vuokra on järkevä ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun viesti poistettiin kun kerroin, että vuokralla ollessa on syytänyt 240 000 e vuokranantajalle 25 vuoden aikana, mikäli vuokra 800 e. Laskekaa vaikka itse.
Tuossa ajassa on maksanut asuntolainan pois.
Siinä vaiheessa voi vaikka myydä ja muuttaa vuokralle. Tuolloin asunnon myyntihinta realisoituu tilille. Eli voisi saada tilille vaikka 90 000 e. Vaikka olisi tehnyt tappiota 50 000 e, niin siltikin tuo on kannattavampaa kun hävitä 240 000 e tuhkana tuuleen.
Lasketaanpa: asunnon hinta 140 000 €, lainan korko 4 %. Kuukausierä tasaerälainalla on silloin 848 euroa. Oletetaan, että vastike on kuukaudessa 200 €. Jos asuu samassa asunnossa vuokralla, voi joka kuukausi sijoittaa 248 € (lainan kuukausierä + vastike - vuokra). Sijoitusten tuotosta, korkotasosta ja asunnon arvon kehityksestä sitten riippuu, kumpi vaihtoehdoista on lopulta kannattavampi. Lopputulos ei ole lainkaan niin selvä kuin mitä tunnut kuvittelevan.
Tässä esimerkissä käytetty siis 20 vuoden laina-aikaa. Kokonaiskustannus asunnolla on siis 200 000 euroa yhteensä kun 20 vuotta on kulunut. Jos korko% koko ajan sama. Inflaatiota ja muuta ei nyt huomioida.
Vuokraamalla toimiminen, kaikki tietää että vuokrat yleensä nousevat vuosittain, elinkustannusindeksiin sidottuina. Eli 800 euroa vuokra tänään on ensi tammikuussa vähään enemmän. Jos pistää 248 euroa osakkeisiin, eikä tule kurssitappioita tai muuta vaan oletetaan tasaista jatkuvaa nousua niin teoreettisesti voisi pärjätä jotenkin seuraavasti: kertapanoksena 1000 euroa ja sen jälkeen kuukausittain 248 euroa 20 vuoden ajan:, tuotto-odotuksena 5%. Tällöin säästössä on noin 104600 euroa., josta itse sijoittanut 60 000 euroa ja loput on korkoa/osinkoa. Eli teoriassa 105000 verrattuna asuntoon joka ostettaessa oli 140 000, mutta nousiko asunnon arvo vai ei. Paljonko on matkan varrella tarvinnut ottaa mahdollisesti lisälainaa putkiremonttiin yms. Menikö osakeostot pieleen, tuliko konkurssifirmoja ostettua tms. Omassa on se etu, että siististi elettynä vuokranantajakaan ei voi pistää pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun viesti poistettiin kun kerroin, että vuokralla ollessa on syytänyt 240 000 e vuokranantajalle 25 vuoden aikana, mikäli vuokra 800 e. Laskekaa vaikka itse.
Tuossa ajassa on maksanut asuntolainan pois.
Siinä vaiheessa voi vaikka myydä ja muuttaa vuokralle. Tuolloin asunnon myyntihinta realisoituu tilille. Eli voisi saada tilille vaikka 90 000 e. Vaikka olisi tehnyt tappiota 50 000 e, niin siltikin tuo on kannattavampaa kun hävitä 240 000 e tuhkana tuuleen.
Lasketaanpa: asunnon hinta 140 000 €, lainan korko 4 %. Kuukausierä tasaerälainalla on silloin 848 euroa. Oletetaan, että vastike on kuukaudessa 200 €. Jos asuu samassa asunnossa vuokralla, voi joka kuukausi sijoittaa 248 € (lainan kuukausierä + vastike - vuokra). Sijoitusten tuotosta, korkotasosta ja asunnon arvon kehityksestä sitten riippuu, kumpi vaihtoehdoista on lopulta kannattavampi. Lopputulos ei ole lainkaan niin selvä kuin mitä tunnut kuvittelevan.
Täysin turhaa edes yrittää laskea tuolla tavalla 20 vuotta eteenpäin. Jo ensimmäinen parametri eli korko ei todellakaan ole 4% koko laina-ajan. Itsellä tuo oli käytännössä 0 melkein 10 vuotta kun sattui olemaan vanhamuotoinen lainasopimus, jossa negatiivinen korko tarkoitti sitä ettei korkoa tarvinnut maksaa senttiäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun viesti poistettiin kun kerroin, että vuokralla ollessa on syytänyt 240 000 e vuokranantajalle 25 vuoden aikana, mikäli vuokra 800 e. Laskekaa vaikka itse.
Tuossa ajassa on maksanut asuntolainan pois.
Siinä vaiheessa voi vaikka myydä ja muuttaa vuokralle. Tuolloin asunnon myyntihinta realisoituu tilille. Eli voisi saada tilille vaikka 90 000 e. Vaikka olisi tehnyt tappiota 50 000 e, niin siltikin tuo on kannattavampaa kun hävitä 240 000 e tuhkana tuuleen.
Lasketaanpa: asunnon hinta 140 000 €, lainan korko 4 %. Kuukausierä tasaerälainalla on silloin 848 euroa. Oletetaan, että vastike on kuukaudessa 200 €. Jos asuu samassa asunnossa vuokralla, voi joka kuukausi sijoittaa 248 € (lainan kuukausierä + vastike - vuokra). Sijoitusten tuotosta, korkotasosta ja asunnon arvon kehityksestä sitten riippuu, kumpi vaihtoehdoista on lopulta kannattavampi. Lopputulos ei ole lainkaan niin selvä kuin mitä tunnut kuvittelevan.
Eli sulla menisi se 240 000 e vuokriin ja lisäksi yli 70 000 e sijoituksiin, 25 vuoden aikana.
Rahaa olisi palanut 310 000 e, mutta ei olisi mitään takeita että saat voittoa? Huonommassa tapauksessa siis saatat hävitä koko 310 000 e ja tilille ei jää mitään.
Jos myyt omistusasunnon 25 vuoden päästä, niin on varmaa että jotain rahaa siitä jää tilille. Eli itse kyllä näkisin, että tämä on parempi vaihtoehto. Varmempaa riihikuivaa, kun sijoittaminen.
Mitkä on? Saunat vai?