Miten päästä eroon katkeruudesta puolisoa kohtaan?

[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:20"]

[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:15"]Jos olisi vain mies ja minä, eroaisin ilman muuta. Nyt en tiedä, mikä on oikein. Mies on ihan hyvä isä enimmän aikaa. Lapsille ero olisi järkytys, vaikka kuinka hyvin hoidettaisiin. Joskus mietin, että eroan sitten, kun lapset ovat aikuisia ja pidän tämän nyt vielä koossa.   Ap [/quote] Lapset aistii huonon ilmapiirin ja kasvavat kieroon. Lähtemällä pelastat lapsesi, muuten heistä kasvaa samanlaisia kuin miehestäsi. Minun mieheni on oikein herttainen ja ihana, hyvä isä myös: JOS hän pettäisi - en haluaisi että hän on enää lasteni isä, sillä en halua että lapseni omaksuvat mitään sellaiselta isältä jonka moraali on tuota luokkaa. Sinun miehesi kuulostaa kauhealle tapaukselle joka kyllä pilaa teidän lapset 100% varmuudella.

[/quote]

Kuulostat aika painajaiselta. Tarkoitatko, että veisit lapsiltasi isän, jos hän pettäisi sinua? Mies teki aika paskamaisen tempun minulle ja olemme eronneet, mutta lasten ja isän suhde on aivan yhtä pyhä kuin minun ja lasten. Se on täysin eri ihmissuhde kuin minun ja miehen välinen. Jos nyt sattusin pettämään ja jättämään miesystäväni, se ei tee minusta huonompaa äitiä lapsilleni. 

Mun mies petti mua vuoden ja puoli vuotta tästä "luvan kanssa" eli jatkoi sekä meidän että heidän suhdetta. Ja olisi jatkanut edelleen ellei side chick olisi pistänyt juttua poikki.
Koko puolivuotisen olin hajalla, mutta ajattelin että kyllä kaikki korjaantuu ja pystyn luottamaan ja antamaan anteeksi. En suostunut edes ajattelemaan eroa.

Erottiin kuukausi sitten eikä tuntunut missään. Itseasiassa olo helpottui ja tajusin etten enää rakastakaan tota pettäjäsikaa. Mutta tajusin myös etten voi antaa anteeksi hänen käytöstään mua kohtaan. Enkä myöskään voisi olla katkeroitumatta jos olisimme jatkaneet yhteistä elämää.

Lapsia on kaksi ja he olivat suurin syy miksi halusin kiduttaa itseäni paskan miehen kanssa. Lapset eivät halua viettää aikaa isänsä kanssa, mutta oireilevat kuitenkin tilanteesta. Silti ero oli välttämätön. Kasvava katkeruus olisi tappanut mut ennen pitkää.

[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:15"]Jos olisi vain mies ja minä, eroaisin ilman muuta. Nyt en tiedä, mikä on oikein. Mies on ihan hyvä isä enimmän aikaa. Lapsille ero olisi järkytys, vaikka kuinka hyvin hoidettaisiin. Joskus mietin, että eroan sitten, kun lapset ovat aikuisia ja pidän tämän nyt vielä koossa.

Ap
[/quote]

Älä. Ero on varmasti lapsille raskas, mutta vielä raskaampaa on käydä aikuisena isän ja äidin kylmien välien aiheuttamia vaurioita läpi terapiassa. Lapset aistivat kun vanhempien välillä asiat ovat huonosti eivätkä ansaitse sitä mahdollista kieroa mallia parisuhteesta, jonka he voivat myöhemmin omassa elämässään omaksua. Lapsenne ansaitsevat isän ja äidin, eivät vanhempia, jotka ovat väkisin yhdessä.
Terveisin se entinen lapsi, joka joutui asumaan liian kauan pettäjä-narsisti-alkoholisti-isän kanssa, koska äitini mielestä avioero on synti.

[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:24"][quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:20"]

[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:15"]Jos olisi vain mies ja minä, eroaisin ilman muuta. Nyt en tiedä, mikä on oikein. Mies on ihan hyvä isä enimmän aikaa. Lapsille ero olisi järkytys, vaikka kuinka hyvin hoidettaisiin. Joskus mietin, että eroan sitten, kun lapset ovat aikuisia ja pidän tämän nyt vielä koossa.   Ap [/quote] Lapset aistii huonon ilmapiirin ja kasvavat kieroon. Lähtemällä pelastat lapsesi, muuten heistä kasvaa samanlaisia kuin miehestäsi. Minun mieheni on oikein herttainen ja ihana, hyvä isä myös: JOS hän pettäisi - en haluaisi että hän on enää lasteni isä, sillä en halua että lapseni omaksuvat mitään sellaiselta isältä jonka moraali on tuota luokkaa. Sinun miehesi kuulostaa kauhealle tapaukselle joka kyllä pilaa teidän lapset 100% varmuudella.

[/quote]

Kuulostat aika painajaiselta. Tarkoitatko, että veisit lapsiltasi isän, jos hän pettäisi sinua? Mies teki aika paskamaisen tempun minulle ja olemme eronneet, mutta lasten ja isän suhde on aivan yhtä pyhä kuin minun ja lasten. Se on täysin eri ihmissuhde kuin minun ja miehen välinen. Jos nyt sattusin pettämään ja jättämään miesystäväni, se ei tee minusta huonompaa äitiä lapsilleni. 
[/quote]

Tässä on ihan oikea aikuinen eksynyt tälle palstalle! BRAVO! Kyllä!! Lapsen ja vanhemman suhde on eri kuin kahden vanhemman. Rakkaus puolisoa kohtaan voi kyllä, rakkaus lasta kohtaan ei!
Näitä suhteita ei pidä yhdistää. Vaikka kuinka rakastaisi lastaan ei välttämättä sen toista vanhempaa enää niinkuin ennen - tai koskaan.

24 vielä jatkaa. Ilmaisin asiani hieman huonosti, en tarkoittanut, että tilanteen mahdollisen jatkumisen johdosta lapsenne on tuomittu terapeutille, enkä missään nimessä sitä toivo. Tarkoitus oli käyttää omaa elämääni esimerkkinä. Olen oppinut hyväksymään äitini tekemiä valintoja mutta kyllä, olen silti katkera. Teen kuitenkin kovasti töitä sen eteen, että jonain päivänä pääsisin siitä eroon.

[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:24"][quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:20"]

[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:15"]Jos olisi vain mies ja minä, eroaisin ilman muuta. Nyt en tiedä, mikä on oikein. Mies on ihan hyvä isä enimmän aikaa. Lapsille ero olisi järkytys, vaikka kuinka hyvin hoidettaisiin. Joskus mietin, että eroan sitten, kun lapset ovat aikuisia ja pidän tämän nyt vielä koossa.   Ap [/quote] Lapset aistii huonon ilmapiirin ja kasvavat kieroon. Lähtemällä pelastat lapsesi, muuten heistä kasvaa samanlaisia kuin miehestäsi. Minun mieheni on oikein herttainen ja ihana, hyvä isä myös: JOS hän pettäisi - en haluaisi että hän on enää lasteni isä, sillä en halua että lapseni omaksuvat mitään sellaiselta isältä jonka moraali on tuota luokkaa. Sinun miehesi kuulostaa kauhealle tapaukselle joka kyllä pilaa teidän lapset 100% varmuudella.

[/quote]

Kuulostat aika painajaiselta. Tarkoitatko, että veisit lapsiltasi isän, jos hän pettäisi sinua? Mies teki aika paskamaisen tempun minulle ja olemme eronneet, mutta lasten ja isän suhde on aivan yhtä pyhä kuin minun ja lasten. Se on täysin eri ihmissuhde kuin minun ja miehen välinen. Jos nyt sattusin pettämään ja jättämään miesystäväni, se ei tee minusta huonompaa äitiä lapsilleni. 
[/quote]
Se tekee sinusta huonon esimerkin lapsillesi. Sitä varmaan kirjoittaja tarkoitti. Moraali on tärkeä asia, pettäminen on moraalitonta, itsekästä, siihen liittyy valehtelua ja joskus myös kaltoinkohtelua ja kylmyyttä - näitä asioita siis toivot lapsesi oppivan? Minä ainakin kiikuttaisin lapseni kauas pois tuollaisen malliesimerkin luota. Oma ex-mies oli kasvanut perheessä jossa isällä oli salasuhde ja salaperhe toisaalla. Kyllä oli mies saanut elää sellaisessa sekamelskassa että eihän siitä normaalia tullut, patologinen, itsekeskeinen valehtelija kyllä tuli ja isältään oppinut juuri tämän: kaiken voi saada ja kaikkea voi tehdä kunhan ei jää kiinni. Mahtava roolimalli siis myös hänen isänsä.

[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:33"][quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:24"][quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:20"]

[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:15"]Jos olisi vain mies ja minä, eroaisin ilman muuta. Nyt en tiedä, mikä on oikein. Mies on ihan hyvä isä enimmän aikaa. Lapsille ero olisi järkytys, vaikka kuinka hyvin hoidettaisiin. Joskus mietin, että eroan sitten, kun lapset ovat aikuisia ja pidän tämän nyt vielä koossa.   Ap [/quote] Lapset aistii huonon ilmapiirin ja kasvavat kieroon. Lähtemällä pelastat lapsesi, muuten heistä kasvaa samanlaisia kuin miehestäsi. Minun mieheni on oikein herttainen ja ihana, hyvä isä myös: JOS hän pettäisi - en haluaisi että hän on enää lasteni isä, sillä en halua että lapseni omaksuvat mitään sellaiselta isältä jonka moraali on tuota luokkaa. Sinun miehesi kuulostaa kauhealle tapaukselle joka kyllä pilaa teidän lapset 100% varmuudella.

[/quote]

Kuulostat aika painajaiselta. Tarkoitatko, että veisit lapsiltasi isän, jos hän pettäisi sinua? Mies teki aika paskamaisen tempun minulle ja olemme eronneet, mutta lasten ja isän suhde on aivan yhtä pyhä kuin minun ja lasten. Se on täysin eri ihmissuhde kuin minun ja miehen välinen. Jos nyt sattusin pettämään ja jättämään miesystäväni, se ei tee minusta huonompaa äitiä lapsilleni. 
[/quote]

Tässä on ihan oikea aikuinen eksynyt tälle palstalle! BRAVO! Kyllä!! Lapsen ja vanhemman suhde on eri kuin kahden vanhemman. Rakkaus puolisoa kohtaan voi kyllä, rakkaus lasta kohtaan ei!
Näitä suhteita ei pidä yhdistää. Vaikka kuinka rakastaisi lastaan ei välttämättä sen toista vanhempaa enää niinkuin ennen - tai koskaan.
[/quote]

Kyllä, kyllä... Mutta jos ei LUOTA niin miten voi jättää lapset isälleen...?

[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:41"][quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:33"][quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:24"][quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:20"]

[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 22:15"]Jos olisi vain mies ja minä, eroaisin ilman muuta. Nyt en tiedä, mikä on oikein. Mies on ihan hyvä isä enimmän aikaa. Lapsille ero olisi järkytys, vaikka kuinka hyvin hoidettaisiin. Joskus mietin, että eroan sitten, kun lapset ovat aikuisia ja pidän tämän nyt vielä koossa.   Ap [/quote] Lapset aistii huonon ilmapiirin ja kasvavat kieroon. Lähtemällä pelastat lapsesi, muuten heistä kasvaa samanlaisia kuin miehestäsi. Minun mieheni on oikein herttainen ja ihana, hyvä isä myös: JOS hän pettäisi - en haluaisi että hän on enää lasteni isä, sillä en halua että lapseni omaksuvat mitään sellaiselta isältä jonka moraali on tuota luokkaa. Sinun miehesi kuulostaa kauhealle tapaukselle joka kyllä pilaa teidän lapset 100% varmuudella.

[/quote]

Kuulostat aika painajaiselta. Tarkoitatko, että veisit lapsiltasi isän, jos hän pettäisi sinua? Mies teki aika paskamaisen tempun minulle ja olemme eronneet, mutta lasten ja isän suhde on aivan yhtä pyhä kuin minun ja lasten. Se on täysin eri ihmissuhde kuin minun ja miehen välinen. Jos nyt sattusin pettämään ja jättämään miesystäväni, se ei tee minusta huonompaa äitiä lapsilleni. 
[/quote]

Tässä on ihan oikea aikuinen eksynyt tälle palstalle! BRAVO! Kyllä!! Lapsen ja vanhemman suhde on eri kuin kahden vanhemman. Rakkaus puolisoa kohtaan voi kyllä, rakkaus lasta kohtaan ei!
Näitä suhteita ei pidä yhdistää. Vaikka kuinka rakastaisi lastaan ei välttämättä sen toista vanhempaa enää niinkuin ennen - tai koskaan.
[/quote]

Kyllä, kyllä... Mutta jos ei LUOTA niin miten voi jättää lapset isälleen...?
[/quote]
Pettäminen tekee huonoksi ihmiseksi, pettäjän ajatusmaailma sotii omia arvojani vastaan, en voisi jättää lapsiani pettäjälle, en voisi luottaa häneen. Niin minäkin ihmettelen, miten ne lapset voi silloin sellaiselle ihmiselle jättää johon ei itse kykene luottamaan kasvattajana?

Eroamalla. Tai käsittelemällä asian perinpohjaisesti +aika.

Mutta en minä ainakaan ole pettämistä anteeksi antanut, en pysty moiseen vaikka suhde jatkuikin. Olen vuosienkin jälkeen ajoittain katkera. Yleensä en.

Tunnen myös ihmisen, joka on ex-miehelleen käsittämättömän katkera, vaikka erostakin 10 vuotta. Ei ilmeisesti ole pystynyt pääsemään yli asiasta tai käsittelemään sitä.

Olen mielestäni pystynyt näitä isoimpia asioita antamaan anteeksi, mutta katkeruus tulee siitä, että mies ei koskaan näy varsinaisesti kovn syvästi katuneen eikä varsinkaan ole muuttanut käytöstään lämpimämmäksi, vaikka vastaavia todella isoja asioita ei enää ole paljastunut viime vuosina. Hän ei ole koskaan myöskään myöntänyt pettäneensä. Saamani sukupuolitauti herpes on sellainen, että on mahdollista, että sain sen jo heti suhteemme alussa ja se ilmoittelee vain itsestään välillä. Suurin ongelma on suhteemme kylmyys. Mies on usein huonotuulinen, hän ei näytä arvostavan minua eikä oikein ketään muutakaan. Mies on myös lapsille ja lapsen seurustelukumppanille tyly. 

Kaiken jälkeen on luonnollisesti niin, etten varsinaisesti pidä miehestäni kovin paljon. Missään tapauksessa en halua uutta miestä myöskään etsiä. En siis varsinaisetsi edes kaipaa parisuhdetta. En enää usko parisuhteen ihanuuteen. Aikaisemmin jaksoin itse enemmän yrittää luoda miellyttävää ilmapiiriä, mutta nyt voimani ovat lopussa. Välillä toivon kuolemaa. Mieheni tietää tämän, eikä sekään tieto muuta hnen käyttäytymistään. 

31 on siis ap

Asian käsittely on hyvin vaikeaa, koska mieheni ei halua mistään ihmissuhdeasioista puhua.

Ap

[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 07:40"]Olen mielestäni pystynyt näitä isoimpia asioita antamaan anteeksi, mutta katkeruus tulee siitä, että mies ei koskaan näy varsinaisesti kovn syvästi katuneen eikä varsinkaan ole muuttanut käytöstään lämpimämmäksi, vaikka vastaavia todella isoja asioita ei enää ole paljastunut viime vuosina. Hän ei ole koskaan myöskään myöntänyt pettäneensä. Saamani sukupuolitauti herpes on sellainen, että on mahdollista, että sain sen jo heti suhteemme alussa ja se ilmoittelee vain itsestään välillä. Suurin ongelma on suhteemme kylmyys. Mies on usein huonotuulinen, hän ei näytä arvostavan minua eikä oikein ketään muutakaan. Mies on myös lapsille ja lapsen seurustelukumppanille tyly. 

Kaiken jälkeen on luonnollisesti niin, etten varsinaisesti pidä miehestäni kovin paljon. Missään tapauksessa en halua uutta miestä myöskään etsiä. En siis varsinaisetsi edes kaipaa parisuhdetta. En enää usko parisuhteen ihanuuteen. Aikaisemmin jaksoin itse enemmän yrittää luoda miellyttävää ilmapiiriä, mutta nyt voimani ovat lopussa. Välillä toivon kuolemaa. Mieheni tietää tämän, eikä sekään tieto muuta hnen käyttäytymistään. 
[/quote]

Ihan oikeasti, eroa hänestä. Ei kenenkään kannalta ole järkevää jatkaa tuollaisessa suhteessa. Päästä irti ja lähde, voit olla varma, että päätös olisi yksi parhaista tekemistäsi. Nyt sallit miehen elää tavallaan eli epäkunnioittavasti toisia kohtaan perheessänne, eli samalla hyväksyt hänen toiminnan lapsesi silmissä, jos et ota eroa.

Näytin tämän keskustelun miehelleni. Vastaus oli täydellinen hiljaisuus. Rupesi vain puhumaan muista asioista lapsen kanssa. Tämä malli on myös miehen lapsuuden perheen malli. En ole kuullut anopin ja apen montaa sanaa toisilleen sanovan.

Ap

Voimani ovat aika lopussa. Olen itkenyt hirveän paljon. Ehkä olen miettinyt tätä liian kauan. Lapsetkin kärsivät joka tapauksessa. Nyt jo.

Ap

Minäkin olen perheestä jossa vanhemmat pysyivät lasten takia yhdessä. En tiennyt kuin vasta aikuisena että lasten vanhemmat voisivat pussailla, halailla ja nauraa yhdessä. Tai ylipäänsä olla onnellisia, hyväntuulisia ja rakastuneita.

Hei. Omat vanhempani erosivat kun olimme lapset jo aikuisia. He olivat halunneet odottaa siihen asti, että kykisimme ymmärtämään miksi. Paskan marjat. Tuntui kahta kauheammalta kun koko lapsuus oli perustunut valheisiin sekä kulissien ylläpitoon.
Syyn eroon ymmärsin heti. Pitkittämistä ja vuosien epäonnea meidän lapsien kustannuksella, sitä en tule koskaan ymmärtämään.

Jätä se ihan oikeesti ennen kuin hajoat kokonaan. Lapset rarvitsevat äitiään.

[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 12:08"]Jätä se ihan oikeesti ennen kuin hajoat kokonaan. Lapset rarvitsevat äitiään.
[/quote]

Siis tarvitsevat