Lue keskustelun säännöt.
Pelkään ihan hirveesti lapsettomuutta, vaikka emme edes vielä yritä...
21.08.2015 |
Kuulostaa varmaan tosi tyhmälle toi otsikko, mutta koitan parhaani mukaan selittää tämän asian.
Olen vakaassa parisuhteessa, olemme vähän aikaa sitten menneet naimisiin mieheni kanssa, parisuhteessa menee tosi hyvin, meillä molemmilla myös mukavat työt ja hyvä taloudellinen tilanne. Ollaan puhuttu paljon jälkikasvusta ja kummatkin ollaan sitä mieltä että lapsi olisi tervetullut hyvin piankin ja mieheni sanoi että hänen mielestään olisi täydellistä jos vauva tulis "yllätyksenä" ilman sen suurempia suunnitteluja. Mutta eihän niitä yllätyksiä tapahdu, jos kondomi on käytössä jokaisessa yhdynnässä.
Itse olisin valmis jo jättämään kaikki ehkäisyt mutta miestäni sen verran tämä suuri päätös vielä jännittää että kokee "varmat päivät" ihanteellisena väliasekeleena ennen sitä varsinaista yritystä. Tilanne kun on se, että lapsi olisi tervetullut mutta ei haittaisi yhtään vaikka perheenlisäystä tulisi vähän myöhemmin kun vielä ollaan aika nuoria.
No niin, viime syyskuussa sitten jätettiin kortsut ja alettiin laskemaan varmoja päiviä. Ekan kierron jälkeen olin jo ihan varma että olisin raskaana, mutta ei, en ollut. Joka kuukausi jouduin salaa pettymään mutta ajattelin että voihan se olla että varmat päivät toimiikin tosi hyvin.
Nyt tätä varmojen päivien laskemista on harrastettu jo kohta vuosi enkä ole tullut raskaaksi ja yhtäkkiä tämä on alkanut ahdistaa mua todella paljon. Olen aivan varma että en voi koskaan saada lapsia, pelkään lapsettomuutta niin paljon. Äidiksi tuleminen kun on elämäni suurin haave. Nyt mies on alkanut puhua, että voitais varmaan jo vaikka ensi kuussa lopettaa varmatkin päivät mutta nyt mua on alkanut pelottaa. En vaan kestä sitä, että jos emme tule raskaaksi kun alkaa varsinainen yritys, en vain kestä. Tämä asia niin pelottaa mua. Mies vaan sanoo, että totta kai varmat päivät toimii ja kyllä me vauva saadaan heti kun lopetetaan kalenterin tarkkailu... :(
Onko kellään samanlaisia kokemuksia tai viisaita sanoja?
Kommentit (24)
Meillä sinne päin laskettuja varmoja päiviä takana 2 vuotta, mulla melko epäsäännöllinen kierto ja toisinaan yhdyntöjä arvioidun oviksen aikoihin. Ikinä en ole tikuttanut oviksia tai mittaillut aamulämpöä, saati käyttänyt mitään ns. vippaskonsteja, kuten vitamiineja, punaviiniä jne. Tilanne on se, että ajattelemme raskautumisen olevan töiden ja opintojen kannalta ihanteellinen parin vuoden päästä, mutta vauva olisi ehdottoman tervetullut vaikka heti ensi kierrosta :)
Mulla on ollut kauan sellainen olo, että jostain syystä epäilen lapsensaantivaikeuksia ja toki ilmeisen onnistuneesti lasketut varmat päivät ruokkivat epäilyksiä. 18-vuotiaana puhuin huolestani gynelle (toinen siskoni on lapseton haluamattaan ja toinen sisko raskautui joka kerta heti) ja hän vähän tutki, mutta ongelmaa ei ilmennyt. Nyt taas aika varattu gynelle ja aion ottaa asian taas esille. Jospa saisin apuja tasaamaan epämääräistä kiertoani ja saisimme sen plussan tikkuun ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.08.2015 klo 22:48"]
Mutta sitten se, että mieheni perheessä varmaan on jonkin sortin lapsettomuusongelmia ollut, nimittäin hänellä on vain yksi sisarus ja heidän ikäeronsa on yhdeksän vuotta. Koskaan ei ole kuullut suoranaisesti että vanhempansa olisi kärsineet lapsettomuudesta, mutta jotenkin se, että 9 vuotta meni, kunnes toinen lapsi sai alkunsa kuulostaa vähän siltä, että jonkinlaisesta lapsettomuudesta on varmaan voitu kärsiäkin...tiedä häntä...en ole niin hyvissä väleissä anoppini kanssa että tällaisista asioista juttelisimme :D
[/quote]
Tai luultavimmin on käynyt niin, että miehesi on täysi vahinkolaukaus ja iltatähti. :)
[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 11:30"]
[quote author="Vierailija" time="21.08.2015 klo 22:48"]
Mutta sitten se, että mieheni perheessä varmaan on jonkin sortin lapsettomuusongelmia ollut, nimittäin hänellä on vain yksi sisarus ja heidän ikäeronsa on yhdeksän vuotta. Koskaan ei ole kuullut suoranaisesti että vanhempansa olisi kärsineet lapsettomuudesta, mutta jotenkin se, että 9 vuotta meni, kunnes toinen lapsi sai alkunsa kuulostaa vähän siltä, että jonkinlaisesta lapsettomuudesta on varmaan voitu kärsiäkin...tiedä häntä...en ole niin hyvissä väleissä anoppini kanssa että tällaisista asioista juttelisimme :D
[/quote]
Tai luultavimmin on käynyt niin, että miehesi on täysi vahinkolaukaus ja iltatähti. :)
[/quote]
Tai se sisarus on vahinkolaukaus-iltatähti, kumpi nyt olikaan ekana syntynyt. :)
Me käytettiin eka vuosi sinnepäin varmoja päiviä, en tullut raskaaksi. Seuraava vuosi ovulaation metsästystä ja en tullut raskaaksi. On tehty tutkimuksia ja syöty clomia ja juotu mehuja ja syöty vitamiineja ja laihdutettu ja lihotettu ja itketty ja masennettu ja noustu jaloilleen ja lopetettu alkoholi ja ryypätty koska pitää nauttia elämästä ja tehty se täysikuun aikaan ja auringonpimennyksen aikaan ja ties mitä mutta lopputulema on että ei lasta. Nyt odotamme hoitoihin. Mitä opimme tästä, joko sä tulet ekalla kierrolla raskaaksi, tai seuraavalla, tai jollain. Tai vuoden tai kahden päästä tai et ollenkaan. Ihan hirveästi et voi kuitenkaan asialle mitään. Se mitä itse tekisin nyt jälkeenpäin toisin olisi vähemmän stressausta, koska lasta ei ole mutta ikäviä muistoja parilta viime vuodelta. Mä toivon että teillä tärppää pian ja toivon että pääset stressistä. Ei siksi että se vaikuttais raskaaksi tuloon, vaan siksi ettet pilaa ainoaa elämääsi murehtimalla asiaa joka tapahtuu tai ei tapahdu. Tsemppiä!