Jatkuvasti raivoava naapurin äiti
Naapurissa asuu äiti, joka huutaa perheelleen päivittäin. Perheessä kaksi poikaa, pikkukoululainen ja teini-ikäinen, jälkikasvun isästä ei havaintoa. Äidillä tuntuu keittävän pahasti kiinni ihan pienistäkin asioista (tiedän. koska sisältö kuuluu meille asti): märistä kengistä kun aamulla pitäisi lähteä kouluun, märästä pyyhkeestä väärässä paikassa, vahingossa liikaa käytetystä hiusgeelistä tai vaikka sen paljastumisesta, että isomman pojan kaveri oli erehtynyt istumaan olohuoneessa sijaitsevalle äidin sängylle. Märistä kengistä kantautui meidän naapureidenkin iloksi puoli kahdeksan aikaan arkiaamuna äidin kommenttina mm. niin kovaa kuin ihmisestä lähtee -huuto VOI V****. Mitä tilanteessa voi ja kannattaa tehdä? Tämän äidin raivoaminen on jatkunut pitkään. Omassa elämässä on ihan oikeitakin, isoja ongelmia enkä silti raivoa perheenjäsenilleni. Päinvastoin, pidetään entistä tiukemmin yhtä, jotta selviydytään. Tiedän siis, että kaikilla on vaikeita kausia, mutta välillä äidin raivoaminen on niin järkyttävää, että en voi olla miettimättä sen pitkäaikaisia vaikutuksia lapsiin. Naapurin toimimaton perhe-elämä myös valuu meidän perheemme elämään ja rikkoo kotirauhaamme. Mitä tilanteessa voi tehdä? En oman tilanteeni takia jaksa lähteä puimaan asiaa jossain ovensuussa, ties mitä siitä sitten seuraisi. Ei ole yhtään ylimääräistä energiaa nyt käyttää muuhun kuin oman perheen selviytymiseen omasta vakavasta, itsestä riippumattomasta tilanteesta. En vain jaksaisi kuunnella tuota jatkuvaa huutamista.
Kommentit (54)
En kyllä osaa muuta vastata kuin että omassa naapurissa oli tuollainen huutajais-äiti ja pienet lapset ja isä. Tein mutkan kautta ilmoituksen heistä ja muuttivatkin sitten pois.
En kyllä ymmärrä yhtään miksi piti huutaa jatkuvasti. Muuta riitelyn ääntä ei kuulunut mutta tuolla äiteellä oli kyllä pahoja ongelmia. Laita lappu postiluukusta että voisko volumea laittaa vähän pienemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Sänky olohuoneessa = weetee meininkiä.
Isäni oli kirvesmies ja äitini oli siivooja. Meillä ei ollut kaksiota isompaan asuntoon varaa, niin vanhempien sänky oli olohuoneessa ja minulla oli oma huone. Että sellaista weeteetä ennen 2000-lukua.
Meillä vähän saman tyyppinen tilanne: naapurin rouva raivoaa ja huutaa äänekkäästi ala-asteikäisille lapsilleen. Milloin on ollut ulko-ovi liian pitkään auki, milloin lelut liian levällään tms.
Osansa raivosta on varmasti saanut myös puoliso: mies-parka liikuskelee pihalla lannistuneen näköisenä harmaana haamuna, ei puhu, välttelee katsekontaktia. Lapset hädin tuskin tervehtivät ja juoksevat pikavauhtia ohi jos samaan aikaan satutaan pihalle. Ainoastaan perheen äiti käyskentelee ulkona korostetun hyvässä ryhdissä kuin maailman omistaja.
Itsellä kun on ollut elämässä valitettavasti niitä ihan ”oikeitakin” ongelmia (kuolemaa ja vakavia sairauksia), niin lähinnä huvittaa että joillakin on motivaatiota raivota tuolla mittakaavalla täysin mitättömille asioille. Surettaa naapurin lasten ja mykkänä haamuna liikkuvan naapurin miehen puolesta, mutta minkäs teet.
Mun naapurissa asuu samanlainen isä- ja myös vanhemmat huutavat toisilleen. Juuri menossa sellainen puolen tunnin huutokonsertti : / ikävää kuunneltavaa.
Lasu, koska tuo on jo oikeasti henkistä väkivaltaa, ja henkinen väkivalta on lasta ihan yhtä paljon vahingoittavaa kuin muukin väkivalta, vaikka moni vähätteleekin sitä yhä.
Palstallahan tullaan aina näihin huutavat vanhemmat-ketjuihin puolustelemaan "kyllä mäkin olen lapsilleni huutanut, ei ne ole rikki menneet", "jokaisella keittää välillä yli" yms: kyllä, on ihan normaalia että vanhempi huutaa JOSKUS. Mutta jos se huutaminen on kirosanoilla höystettyä, voimakkuudeltaan sellaista että kuuluu naapuriin, ja vähän joka asiasta, niin että huutoa on useamman kerran viikossa: SE EI OLE NORMAALIA. SE ON LAPSILLE HAITALLISTA. SIIHEN PITÄÄ ULKOPUOLISTEN PUUTTUA, ihan kuten jokainen toivottavasti puuttuisi myös siihen, jos näkee lasta lyötävän.
Sama juttu täällä. ihan sairasta että joku raivostuu useamman kerran päivässä nollasta sataan ja vielä lapsille.
Siis eikö itellään ole aika hemmetin huono olla jos noin käy?
Joo, lasu. Äiti vaikuttaa väsyneeltä ja siltä että vois hyötyä avusta. Se vaan että tekeekö ne asialle sitten mitään, mutta kokeilla kannattaa
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu täällä. ihan sairasta että joku raivostuu useamman kerran päivässä nollasta sataan ja vielä lapsille.
Siis eikö itellään ole aika hemmetin huono olla jos noin käy?
Varmasti on jollakin tapaa huono olla, mutta toisaalta äiti vaikuttaa siltä, että ilmaisee itseään toiseenkin suuntaan sitten voimakkaasti. Kyllä siellä siis nauretaankin välillä. Naapuriin kuuluu tietysti vain se äänekkäin osa perhe-elämästä. -ap
Ihan kuin yläkerran naapurini. Tosin siellä mekastaa koko perhe, mutta enimmäkseen äiti. Huuto alkaa yleensä iltaisin kun ilmeisesti korkki aukeaa ja se jatkuu aamuyöhön. Karjuu maanisesti "lopeta, lopeta" ja muuta epäselvää. Luultavasti kohta on lasun paikka. Länsi-Tampere.
No ei tosta mitään lasua kannata laittaa. Sen sijaan isännöitsijälle valitus metelistä. Isännöitsijä laittaa kirjallisen varoituksen naapurille ja ilman, että siinä kerrotaan, keneltä valitus on tullut. Eiköhän tuolla hiljene. Ja jos ei, niin muistaakseni kolmannen varoituksen jälkeen metelöitsijä lentää taloyhtiöstä mäelle elikkäs saa häädön.
Tee ilmoitus lastensuojeluun, heti.
Yleensä tällä palstalla äitien huutamista ymmärretään paremmin vaikka varmasti yli 70 prosenttia kaikista läheisilleen huutajista on nimenomaan naisia. Nykyään naiset eivät koe että heidän tarvitsee hillitä itseään vaan huutavat lapsilleenkin kuin pahimmille vihollisille. Kyllä naisilla on syytä tarkastella miten elämään suhtautuvat ja lopettaa lapsellisuudet ja itsekeskeisyys. Voi olla vielä kriisi ja sota meilläkin käsillä. Siinä ei auta sitten huutaa jos kenkä on märkä.
Laita lappu postiluukusta. Ihan ystävälliseen sävyyn, että onko kaikki ok, kun kuuluu toistuvaa huutoa lapsille.
Lapsille huutaminen ei ole mikään lasun asia. Jos jokaisesta huutamisesta kuormitetaan lastensuojelua, jää oikeat tapaukset niiden jalkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Tee ilmoitus lastensuojeluun, heti.
Huutamisesta? Et voi olla tosissasi, ei ihme että oikeat apua tarvitsevat lapset eivät saa apua, jos jokaisesta asiasta tehdään lasuja 🤦🏼♀️
Kannattaa miettiä asioita vähän pidemmälle.
Muistan aina, kun eräs entinen oppilaani muisteli: -Sä et koskaan huutanut meille. (Oli villi poikaluokka!) Silti me oltiin ihan hiljaa.
Surullisen moni lapsi kuulee huutoa kotona. Ei huutamalla kasvateta. Siinä puretaan äidin vihaa.
Jos olisit asiasi ilmoittanut sossuun tämän palstan sijaan, asiaa olisi jo alettu hoitamaan.
Vierailija kirjoitti:
No ei tosta mitään lasua kannata laittaa. Sen sijaan isännöitsijälle valitus metelistä. Isännöitsijä laittaa kirjallisen varoituksen naapurille ja ilman, että siinä kerrotaan, keneltä valitus on tullut. Eiköhän tuolla hiljene. Ja jos ei, niin muistaakseni kolmannen varoituksen jälkeen metelöitsijä lentää taloyhtiöstä mäelle elikkäs saa häädön.
Häädössä lapset jää kodittomaksi, lasussa voi olla vielä toivoa perheen eheyttämisessä.
Laita heippalappu nimettömänä. Sano että huuto kuuluu kilometrien päähän ja hän harjoittaa henkistä väkivaltaa lapsia kohtaan, jos on koko ajan vihainen huutava. Että opettelee keskustelemaan suht normaalisti. Nuori tarvitsee ystävällistä, henkisesti tukevaa aikuista, jolla on huumoria. Ja toinen lappu jos se jatkuu. Ja sen jälkeen joku mummo paikalle, joka hoitaa asian naapurin kanssa, jos vieläkin jatkuu. Ei tietenkään kannata alkaa naapurikyttääjäksi tai häiritä enempää, joskus voi olla väärinkäsitys.
Niin meillä oli kanssa huutaja äiti naapurissa. Voi että mua säälitti ja jotenkin hävetti kun huusi niille lapsille. Ja ne huudon syyt olivat suht pieniä eli vaikka roskista ei oltu viety. Huusi tai lähinnä kirkui ja rääkyi pahoja asioita lapsille ja haukkui vammaisiksi yms. Nykyään huutaa eläimille kun lapset häipyneet ties minne.
Ammatiltaan tämä äiti on joku koulukuraattori. Päätinkin silloin, että jos mun lapset tarvitsevat kuraattorin palveluksia niin tälle tädille eivät ainakaan mene.
Lasu