Lue keskustelun säännöt.
Asioita jotka vain oikeasti köyhä tajuaa
Itse tajusin mitä luksusta on päästä kahvilaan juomaan kaakao kermavaahdolla ja syömään juustokakkua. Jäin työttömäksi pari vuotta sitten ja joka penni on laskettava. Ihana vaarini vei minut <3
Kommentit (5804)
Miksi ihmeessä Kelassa tehtäisiin noin päätön sopimus? Siis miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollessani lomautettuna koronan vuoksi, tuli tämäkin puoli nähtyä.
Ensiksi laskettiin liiton tuet, karsittiin kaikki tarpeettomat menot.Käteen jäi laskujen jälkeen 80 e kk.
Laitoin vähänkäytettyyn vaatteita ja kenkiä, myin torissa ja alueen fb.ssä aikan älyttömästi, siivouspäivässä jne.
Sitten tuli se päivä, kun ei myytövää enää oikein löytynyt. Yhden satsin itsepalvelukirppikselle ja se oli siinä.
Nyt takaisin töissä, mutta jos tulee uusi lomautus, on se kortti jo katsottu ja käytetty
Sama juttu, autoa myöten meni kaikki. Erityisen ikävää oli nähdä, miten hanakasti vanhat ja nykyisin jo entiset kaverit olivat valmiita ostamaan minulta tavaroita pilkkahinnalla. Kaverin hätä unohtuu kyllä, kun on tavoiteltavissa hyvää halvalla.
Onpa ikävää. Itsellä kävi toisinpäin.
Ystäväni pyysi jeesaamaan. Toin mukanani kaikki talon kestokassit.
Käytiin kellari läpi, kassit tuli täyteen ja ystäväni heitti vielä kotiin.
Pari vkoa meni ja oli muutettu rahaksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä Kelassa tehtäisiin noin päätön sopimus? Siis miksi?
Toimeentulotuen hakija voi pyytää, että Kela maksaa laskuja suoraan laskuttajan tilille, eikä siirrä laskujen maksamiseen tarkoitettua toimeentulotukea hakijan tilille. Tämä on toimiva ratkaisu niissä tapauksissa, joissa toimeentulotuen saaja jättää laskut maksamatta ja tuhlaa tuet johonkin muuhun.
Henkilön itsensä kertoman mukaan asumistuki maksetaan suoraan vuokranantajalle ja loppuosa vuokrasta maksetaan katena eränä: Kela maksaa toimeentulotukea suoraan vuokranantajalle ja toimeentulotuen saaja maksaa itse työmarkkinatuesta kolmannen osan.
Tässä ei ole mitään järkeä ellei tällä järjestelmä saa jotain hyötyä.
Ehkä tietää saavansa inhimillisen virheen tapahtuessa ylimääräistä tukea. Ehkä hänelle voi olla tärkeää, että tiliotteella ei näy saatua toimeentulotukea --> Mahdollistaa väitteen, minä olen parempi työtön kuin muut, koska maksan elinkustannukseni pelkällä työmarkkinatuella enkä saa/nosta muita tukia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ae asumustuki voi tarvita monta päätöstä samana vuonna. Minulla on määräaikainen eläke tulona ja eläkkeensaajan asumistuki joka siksi aikaa voimassa kuin muukin päätös. Kesken päätöstä vuokrani laski ja ilmoitin sen tositteella Kelaan jolloin se laskettiin uusiksi mutta vain siihen asti kun muukin päätös voimassa. Sitten piti odottaa eläkepäätöstä ja sitten tuli se lyhyenä ja sen myötä asumistukipäätös. Sitten tuli vielä toinen samanlainen. Nyt tällä kuulla pitää toimittaa uusi vuokrasopimus ja asumistuki päivitetään taas . Muistinvaraisesti alkusyksystä on määräaikaistarkistus mutta niinpä se itse uusi eläkepäätöskin pitää uusia silloin joka tapauksessa. Vaikka miten usein olisi uusittu, määräaikaistarkistus silti tulee tehdä ...
:D Kyllä minun käy sääliksi Kelan virkailijoita.
Sinun tapauksessa lienee sinun etu, että asumistukesi myönnetään tuolla tavalla. Näin saat tulojesi mukaisen asumistuen eikä tarvitse odottaa seuraavaa vuositarkistusta, koska tulosi eivät muutu niin paljoa, että sen perusteella asumistuki laskettaisiin uudestaan.
Eläkkeensaajan asumistuki on korkeampi kuin yleinen asumistuki, joten sinun tapauksessa pyritään luultavasti varmistamaan ettei muodostu tilannetta, että liikaa maksettua asumistukea perittäisiin takaisin muista Kelan maksamista tuista.
Työlästä, mutta kannattaa huomata ettei kaikkia asumistuen liitteitä tarvitse joka kerralla toimittaa, jos jatkaa asumista samassa asunnossa.
Ohis. Joissakin tapauksissa vuokravakuus on anottava Kelalta säännöllisesti muutaman kuukauden välein, vaikka osoite, vuokran määrä tai mikään muukaan ei muuttuisi.
Vuokravakuus on yhden, kahden tai kolmen kuukauden vuokraa vastaava summa, joka pitää maksaa ennen vuokra-asunnon saamista. Miksi tuota pitäisi hakea muutaman kuukauden välein?
Tietenkin vuokravakuus olisi haettava muutaman kuukauden välein, jos muuttaa muutaman kuukauden välein tai kyseessä olisi vuokravakuuden maksusitoumuksesta, joka olisi voimassa muutaman kuukauden jaksoissa.
Tarkoitatko kuitenkin, että toimeentulotuki on haettava kuukausittain tai muutaman kuukauden välein?
Toisaalta, lakia tuntevalle tuosta jatkuvasta muuttamisesta voisi syntyä tilanne, että vuokravakuus maksetaan pois muuttavalle vuokralaiselle ja sitten haetaan vuokravakuutta seuraavaa asuntoon... ...mutta tuota vuokravakuutta on vaikea saada ja vielä vaikeampaa tuota olisi saada useita kertoja peräkkäin. Tuossa luultavasti pitäisi olla pari asunnotonta ja tuetonta kuukautta, jotta tuota palautettua vakuusmaksua ei huomioitasi tulona.
En tarkoita. Nimenomaan vuokravakuutta on haettava jatkuvasti ja säännöllisesti uudelleen, vaikka mikään ei muutu.
No kannattaa elää vähän aikaa jauhopuurolla ja muulla vanhanaikaisella rupalla muoviin ja pahviin pakatun modernin valmisruoan sijasta ja vastaavaa, niin saa säästettyä sen oman vuokravakuuden ja maksettua sen kertaalleen itse. Minä köyhä rampa ja sairas yksinäinen ihminen kuntoutustukilainen joka tässä nyt juuri olen kirjoitellut, olen ollut juuri siksi kuun käymättä kaupassa, juonut sokerista teetä, syönyt kuumaan veteen keitettyjä jauhoja kaapista sekä marjoja jäästä. Jäästä löytyi viime kesänä säilöttyä raparperia ja ne olen tehnyt riisipuuroksi sekä marjapuuroa. Viime ajat jauhopuuroa viikkoja ryynien ja hiutaleiden varaston loputtua. Ystävä lupasi lainata sen mitä puuttuu.
Kyllä minä sen itse tahdon maksaa jos mikäli mahdollista. En minä tahdo rajoittaa asunnonhakua tasan sellaisiin missä yhteiskunnan paperit kelpaavat valuutaksi. Niissä ei ole hyvä terveenkään saati sitten sairaan ja loppuunajetun joka ei kykene enää väistelemään luoteja eikä juoksemaan karkuun.
Mutta ehkä nykyään on osalla se käsitys ettei syömisestä voi tinkiä yhtään. Minä olen aina tottunut ja oppinut taas siihen, yritetään katsoa muuta kuntoon ja syödään halvalla.
Lipesin siitä pariksi vuodeksi terveydenhuollon naisten aivopestyä minut huonokuntoisen hullutuksiin. Havaitsin järjettömäksi, toimimattomaksi, perusteettomaksi ja taloudellisen tilanteen päin pers vieväksi ja tulin järkiini.
Hätätilanne ja puuroiltu tässä kuukausi ja jokin mahdollisuus hoitaa edes vakuus itse. Ja minulla on köyhyysrajan tason kuukausitulot. Ja koko maa voihkii netissä miten monen tonnin palkat per nenu eivät riitä. Jessus armahda hulluja tyhmää porukkaa.
Kysymys, johon kaivataan vastausta, jota sinulta ei näköjään kirveelläkään irtoa:
Asutko koko ajan samassa asunnossa?
Vai muutatko koko ajan asunnosta toiseen?
Koska eihän vuokravakuutta makseta kuin yhden kerran, eli silloin kun muutetaan siihen asuntoon. Vakuus säilyy vuokranantajan tilillä aina siihen asti, kun vuokrasuhde päättyy.
Kun vuokrasuhde päättyy, vuokralainen saa vakuuden takaisin itselleen, ELLEI ole jättänyt vuokriaan maksamatta.
Ja sen rahan voi sitten käyttää seuraavan vuokravakuuden maksuun uudelle vuokranantajalle.
Mihin se vakuusraha katoaa aina määrävälein?
Paljon sinulta tulee selitystä, mutta ei varsinaista asiaa ollenkaan. Se, että varmasti olet köyhä ja huonokuntoinen, on kyllä selväksi tullutMinusta tuntuu, että kommentoit väärää viestiä. Vaikuttaisi, että lainaamasi kommentin kirjoittanut henkilö hoitaa asiansa asiallisesti huolimatta terveysongelmistaan. Eli ajoittain syö huonommin, että saa laskut maksettua, vaikka suomen sosiaalijärjestelmä (sosiaalityöntekijöiden avulla) olettaa, että ruoka ja eläminen maksetaan ensin, jonka jälkeen vasta maksetaan vuokrat ja muut laskut.
En ole 100%:sen varma, mutta minusta vaikuttaa ettei kommentoimasi henkilö ole muutaman kuukauden välein vuokravakuutta hakeva eikä se vuokranmaksuongelmainen, vaikka nämä jälkimmäiset voivat olla yksi ja sama henkilö. Vuokravakuutta ei haeta muutaman kuukauden välein, eikä asumistuki vaihtele kuukausittain.
Voi olla mahdollista, tässä menee sekaisin jo kaikki jauhopuurot ja vellit. En enää viitsi tähän asiaan kommentoidakaan tämän enempää. Niin sekavia täällä on nämä jotkut kirjoitukset.
Mutta jos ajatellaan sitä oikeasti köyhänä olemista, niin onhan totta, että esim. minä voin pitää itseäni köyhänä. Kuitenkin pystyn hyvin itseni elättämään, ihan kaikkeen mahdolliseen ei tietenkään rahat riitä. Mutta en kaikesta mahdollisesta haaveilekaan.
Esim. nyt eläkkeelle päästyäni olen alkanut ajatella tuota lääkärissä käymistä. Töissä ollessa se oli yksinkertaista, oli työterveyshuolto. Mutta nyt, jos haluan oikeasti asiaani perehdyttävän, minun on mentävä yksityiselle ja se maksaa aika paljon. Terveyskeskuksesta lähdetään yleensä kotiin buranaresepti taskussa.
Ajattelin fysioterapiaa vaivaani, mutta se maksaisi n. 60 euroa kerta ja kertoja pitäisi olla kerran viikossa. aikamoinen lovi pieneen eläkkeeseen. Joten koitetaan kärsiä nämä lonkkavaivat ja tehdä vain itse jumppaliikkeitä.
Hampaaseeni on nyt tehty hammashoitolassa eräänlainen pielavetinen, mutta jos se yhdenkin kerran vielä irtoaa, minun on saatava implantti eikä siihen ole varaa. Sittenpä keikun tässä rotanhampaana, se hammas kun on etuhammas. Muuta mahdollisuutta kuulemma ei ole kuin se kallis implantti. Viereiset hampaat on nastoja, joten ei niihin voi mitään kiinnittää ja oma hammasluu on niin hauras sen viallisen hampaan kohdalta, että nasta tai kruunu ei pysy. Minulla on krooninen luusairaus.
Lapsena 60-luvulla tuli lastenohjelmia, ja askarteluhommissa olisi tarvittu liimaa, saksia, wc-paperihylsyjä jne. Ei ollut mitään näistä. Joka ainoaa penniä venytettiin, ja tiedän nyt, että oli pakko. Meillä oli puusee sanomalehtipapereineen. Samoin myöhemmin kouluun piti viedä wc-paperihylsyjä. Ei ollut - ja kyllä hävetti. Ylipäänsä lapsuus oli siirtymistä köyhyyden takia häpeän kokemuksesta toiseen. Jäivät päällimmäisinä mieleen. Teki heikon itsetunnon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hedsu kirjoitti:
Olenko minä köyhä? Olen ollut matalapalkka-alalla, nyt työttömänä. Autoni on yli 20v vanha. Harvoin ostelen varsinaisesti, mutta joskus kun tarvitsen, ostan kyllä. Uuden teltan, sukset, pilkkisaappaat... Ostan terveellistä ruokaa, siihen menee kyllä rahaa. Ja muutamia laadukkaita ravintolisiä. Vaatteita joskus harvoin, mutta osa on hyvinkin vanhoja. En heitä ehjiä pois ja rikkinäisiäkin korjaan. Varsinaisesti en omista suuria, mutta rahaa minulla on tilillä kuitenkin jonkin verran. Voisin esim. ostaa käteisellä uuden auton pakasta. Mutta tietenkään en sitä tee. Jos hupuloisin, pienet rahat loppuisivat äkkiä. Työssä ollessa laitan aina säästöön osan, tietty. Enkä muutenkaan havittele taivaita. Egoni ei tarvitse ostelua; - vapautta, hyvyyttä, rakkautta ja aitoutta kylläkin. Mummoni oli samanlainen vapaa sielu, jota raha ei kahlinnut.
Et todellakaan ole köyhä. Ehkä pienituloinen. En usko että ymmärrät köyhyyttä, miksipä sitä ymmärtäisitkään, koska olet onnistunut hoitamaan asiasi kuten mummosi. Kaikilta se ei vain onnistu, syystä tai toisesta. Ehkä vain se, joka joskus on ollut köyhä, voi ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Lapsena 60-luvulla tuli lastenohjelmia, ja askarteluhommissa olisi tarvittu liimaa, saksia, wc-paperihylsyjä jne. Ei ollut mitään näistä. Joka ainoaa penniä venytettiin, ja tiedän nyt, että oli pakko. Meillä oli puusee sanomalehtipapereineen. Samoin myöhemmin kouluun piti viedä wc-paperihylsyjä. Ei ollut - ja kyllä hävetti. Ylipäänsä lapsuus oli siirtymistä köyhyyden takia häpeän kokemuksesta toiseen. Jäivät päällimmäisinä mieleen. Teki heikon itsetunnon.
Joka kodissa ei kyllä 60-luvulla ollut televisiota, pienituloisille se ilmestyi yleisemmin 70-luvun alussa. Tuliko teille oikein sanomalehti? Meillä ei ollut semmoiseen varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena 60-luvulla tuli lastenohjelmia, ja askarteluhommissa olisi tarvittu liimaa, saksia, wc-paperihylsyjä jne. Ei ollut mitään näistä. Joka ainoaa penniä venytettiin, ja tiedän nyt, että oli pakko. Meillä oli puusee sanomalehtipapereineen. Samoin myöhemmin kouluun piti viedä wc-paperihylsyjä. Ei ollut - ja kyllä hävetti. Ylipäänsä lapsuus oli siirtymistä köyhyyden takia häpeän kokemuksesta toiseen. Jäivät päällimmäisinä mieleen. Teki heikon itsetunnon.
Joka kodissa ei kyllä 60-luvulla ollut televisiota, pienituloisille se ilmestyi yleisemmin 70-luvun alussa. Tuliko teille oikein sanomalehti? Meillä ei ollut semmoiseen varaa.
Pitää muistaa, että vanhemmat päättävät rahoista. Lapsen tarpeet voivat jäädä toiseksi kun vanhemmat tarvitsevat auton, tv, tiskikoneen, ulkomaanmatkan... tupakka ja viinakin menee usein lapsen tarpeiden edelle. Kyllä 60-luvulla oli usein nurkassa se televisio, vaikka lapsella ei ollut edes talvikenkiä tai muuta välttämätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se harmittaa, että oppilaitoksista valmistuville lähisukulaisnuorille ei pysty antamaan samanlaista lahjaa kuin he ehkä odottavat ja monilta muilta myös saavat.
Tiedän, että vuoden varrella voi säästää sen viisikymppisen, joka lahjaan tai kirjekuoreen menisi, mutta siitä huolimatta kyseessä on iso osa minun kuukauden ruokabudjetistani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena 60-luvulla tuli lastenohjelmia, ja askarteluhommissa olisi tarvittu liimaa, saksia, wc-paperihylsyjä jne. Ei ollut mitään näistä. Joka ainoaa penniä venytettiin, ja tiedän nyt, että oli pakko. Meillä oli puusee sanomalehtipapereineen. Samoin myöhemmin kouluun piti viedä wc-paperihylsyjä. Ei ollut - ja kyllä hävetti. Ylipäänsä lapsuus oli siirtymistä köyhyyden takia häpeän kokemuksesta toiseen. Jäivät päällimmäisinä mieleen. Teki heikon itsetunnon.
Joka kodissa ei kyllä 60-luvulla ollut televisiota, pienituloisille se ilmestyi yleisemmin 70-luvun alussa. Tuliko teille oikein sanomalehti? Meillä ei ollut semmoiseen varaa.
Pitää muistaa, että vanhemmat päättävät rahoista. Lapsen tarpeet voivat jäädä toiseksi kun vanhemmat tarvitsevat auton, tv, tiskikoneen, ulkomaanmatkan... tupakka ja viinakin menee usein lapsen tarpeiden edelle. Kyllä 60-luvulla oli usein nurkassa se televisio, vaikka lapsella ei ollut edes talvikenkiä tai muuta välttämätöntä.
Olosuhteet vaihtelivat paljon enemmän -60 luvulla eri puolilla maata kun moni muistaa. Pienituloisten ihmisten elämä kaupungeissa oli kuitenkin paljon helpompaa kun se oli maaseudulla, jossa valtaosa eli pienviljelijöinä.
Kannattaakatsoa YouTubesta Mikko Nikkasen Pienviljelijöitä TV-dokumentteja, niitä on siellä ainakin kuusi osaa ja lisäksi sitten myöhemmin uudelleen vuosikymmenten jälkeen tehtyjä jatkohaastatteluja. Niistä saa realistisen käsityksen elämästä -60 luvulla maaseudulta, sellaisena kun se siellä eläville silloin oli.
Olisin laittanut suoraan linkin, mutta linkit YouTubeen ei näköjään toimi kuten aiemmin. Kuitenkin YouTuben "pienviljelijöitä mikko niskanen" haulla löytyy helposti.
Minä en en asunut nuorena maalla, mutta kesäisin mökillä kävin läheisissä maataloissa ja sellaista se oli kun noissa kuvataan.
Ei ollut ihmisillä helppoa siellä eläminen ja suurin osa maalla eläneistä sitä siellä koki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
o8
Käyttäjä42352 kirjoitti:
Sen mihin kaikkeen rahaa oikeasti tarvitsee ja miten vähän voi tehdä ilman rahaa. Rahattomuus sulkee sosiaalisia suhteita, etäännyttää ystäviä ja sukulaisia. Rahattomuus syrjäyttää. Tilalle tulee yksinäisyyttä sekä tyhjyyttä.
Kuitenkin isoin asia on mahdollisuuksien sulkeutuminen ja voimaantumisvaihtoehtojen hupeneminen:
Normaalisti toimeentuleva voi käydä voimaantumassa elokuvissa, kahvilassa, parturissa, ostoksilla, pikaruokalassa, kulkea joukkoliikennevälineillä ja harrastaa. Nämä kaikki ovat voimaannuttavia asioita. Köyhä ei voi tehdä mitään muuta kuin ostaa kaupasta pakolliset ostokset, käydä kävelylenkillä ja sulkeutua kotiinsa.
Totta. Paitsi kun köyhä on siinä kunnossa, etteivät kaupassakäynnit ja kävelylenkit onnistu. Silloin on todella vähän mahdollisuuksia mihinkään.
Totta! Mä olen just siinä tilanteessa, kuin edellinen kirjoitti. Nyt ei voi kävelläkään, koska mulla on ihottuma jalkapohjissa ja iskias.
Eilen sain käytyä kaupassa ja teki mieli ostaa pionikimppu, mutta sinne jäi. Punalapputuotteita löytyi aika vähän.
Sain kutsun melko vieraaksi jääneen serkkuni tyttären yo-juhliin, mutta ei ollut varaa huomionosoitukseen. Muutin vuosi sitten, joten menen sen taakse, että kutsu on postissa hukkunut.
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus ollut köyhä. Nyt kun on rahaa ja kohtuu paljon, niin tajuan sen, etten tarvitsekaan kaikkea sitä mitä köyhänä 'aivan pakosti' tarvitsin. Voisin vaikka mennä kaukomatkalle, ostaa kalliin uuden auton tai tonnin stiflat. Nyt kun voisin, niin tyydynkin vähempään.
Nostan sulle hattua! On kiva, kun on rahaa, mutta kaikki eivät sitä arvosta. Turhamainen ihminen ei ole tyytyväinen, vaikka sitä rahaa olisi vaikka kuinka paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Köyhät tajuavat sen että he ovat pohjasakkaa. Köyhien tulisi olla varakkaampien orjia ja palvelijoita.
Kyllä, tunneköyhien nimenomaan kuuluisi olla meidän tavallisen kansan palvelijoita.
Vierailija kirjoitti:
S-marketissa maksoivat viime viikolla hyvät ruokaperunat 32 senttiä kilo! Käytän yleensä K-lähikauppaa, mutta tuli nyt käytyä tuollakin. Ruoka on muutenkin hyvin halpaa Suomessa - kalaa lukuun ottamatta. Sääliksi käyvät maanviljelijäparat, kun ajattelee lannoitteiden ja traktorin polttoaineen suurta kallistumista.
Missä päin Suomen hinnat ovat tuota luokkaa? Tuskin ainakaan täällä Espoossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ae asumustuki voi tarvita monta päätöstä samana vuonna. Minulla on määräaikainen eläke tulona ja eläkkeensaajan asumistuki joka siksi aikaa voimassa kuin muukin päätös. Kesken päätöstä vuokrani laski ja ilmoitin sen tositteella Kelaan jolloin se laskettiin uusiksi mutta vain siihen asti kun muukin päätös voimassa. Sitten piti odottaa eläkepäätöstä ja sitten tuli se lyhyenä ja sen myötä asumistukipäätös. Sitten tuli vielä toinen samanlainen. Nyt tällä kuulla pitää toimittaa uusi vuokrasopimus ja asumistuki päivitetään taas . Muistinvaraisesti alkusyksystä on määräaikaistarkistus mutta niinpä se itse uusi eläkepäätöskin pitää uusia silloin joka tapauksessa. Vaikka miten usein olisi uusittu, määräaikaistarkistus silti tulee tehdä ...
:D Kyllä minun käy sääliksi Kelan virkailijoita.
Sinun tapauksessa lienee sinun etu, että asumistukesi myönnetään tuolla tavalla. Näin saat tulojesi mukaisen asumistuen eikä tarvitse odottaa seuraavaa vuositarkistusta, koska tulosi eivät muutu niin paljoa, että sen perusteella asumistuki laskettaisiin uudestaan.
Eläkkeensaajan asumistuki on korkeampi kuin yleinen asumistuki, joten sinun tapauksessa pyritään luultavasti varmistamaan ettei muodostu tilannetta, että liikaa maksettua asumistukea perittäisiin takaisin muista Kelan maksamista tuista.
Työlästä, mutta kannattaa huomata ettei kaikkia asumistuen liitteitä tarvitse joka kerralla toimittaa, jos jatkaa asumista samassa asunnossa.
Ohis. Joissakin tapauksissa vuokravakuus on anottava Kelalta säännöllisesti muutaman kuukauden välein, vaikka osoite, vuokran määrä tai mikään muukaan ei muuttuisi.
Vuokravakuus on yhden, kahden tai kolmen kuukauden vuokraa vastaava summa, joka pitää maksaa ennen vuokra-asunnon saamista. Miksi tuota pitäisi hakea muutaman kuukauden välein?
Tietenkin vuokravakuus olisi haettava muutaman kuukauden välein, jos muuttaa muutaman kuukauden välein tai kyseessä olisi vuokravakuuden maksusitoumuksesta, joka olisi voimassa muutaman kuukauden jaksoissa.
Tarkoitatko kuitenkin, että toimeentulotuki on haettava kuukausittain tai muutaman kuukauden välein?
Toisaalta, lakia tuntevalle tuosta jatkuvasta muuttamisesta voisi syntyä tilanne, että vuokravakuus maksetaan pois muuttavalle vuokralaiselle ja sitten haetaan vuokravakuutta seuraavaa asuntoon... ...mutta tuota vuokravakuutta on vaikea saada ja vielä vaikeampaa tuota olisi saada useita kertoja peräkkäin. Tuossa luultavasti pitäisi olla pari asunnotonta ja tuetonta kuukautta, jotta tuota palautettua vakuusmaksua ei huomioitasi tulona.
En tarkoita. Nimenomaan vuokravakuutta on haettava jatkuvasti ja säännöllisesti uudelleen, vaikka mikään ei muutu.
No kannattaa elää vähän aikaa jauhopuurolla ja muulla vanhanaikaisella rupalla muoviin ja pahviin pakatun modernin valmisruoan sijasta ja vastaavaa, niin saa säästettyä sen oman vuokravakuuden ja maksettua sen kertaalleen itse. Minä köyhä rampa ja sairas yksinäinen ihminen kuntoutustukilainen joka tässä nyt juuri olen kirjoitellut, olen ollut juuri siksi kuun käymättä kaupassa, juonut sokerista teetä, syönyt kuumaan veteen keitettyjä jauhoja kaapista sekä marjoja jäästä. Jäästä löytyi viime kesänä säilöttyä raparperia ja ne olen tehnyt riisipuuroksi sekä marjapuuroa. Viime ajat jauhopuuroa viikkoja ryynien ja hiutaleiden varaston loputtua. Ystävä lupasi lainata sen mitä puuttuu.
Kyllä minä sen itse tahdon maksaa jos mikäli mahdollista. En minä tahdo rajoittaa asunnonhakua tasan sellaisiin missä yhteiskunnan paperit kelpaavat valuutaksi. Niissä ei ole hyvä terveenkään saati sitten sairaan ja loppuunajetun joka ei kykene enää väistelemään luoteja eikä juoksemaan karkuun.
Mutta ehkä nykyään on osalla se käsitys ettei syömisestä voi tinkiä yhtään. Minä olen aina tottunut ja oppinut taas siihen, yritetään katsoa muuta kuntoon ja syödään halvalla.
Lipesin siitä pariksi vuodeksi terveydenhuollon naisten aivopestyä minut huonokuntoisen hullutuksiin. Havaitsin järjettömäksi, toimimattomaksi, perusteettomaksi ja taloudellisen tilanteen päin pers vieväksi ja tulin järkiini.
Hätätilanne ja puuroiltu tässä kuukausi ja jokin mahdollisuus hoitaa edes vakuus itse. Ja minulla on köyhyysrajan tason kuukausitulot. Ja koko maa voihkii netissä miten monen tonnin palkat per nenu eivät riitä. Jessus armahda hulluja tyhmää porukkaa.
Kysymys, johon kaivataan vastausta, jota sinulta ei näköjään kirveelläkään irtoa:
Asutko koko ajan samassa asunnossa?
Vai muutatko koko ajan asunnosta toiseen?
Koska eihän vuokravakuutta makseta kuin yhden kerran, eli silloin kun muutetaan siihen asuntoon. Vakuus säilyy vuokranantajan tilillä aina siihen asti, kun vuokrasuhde päättyy.
Kun vuokrasuhde päättyy, vuokralainen saa vakuuden takaisin itselleen, ELLEI ole jättänyt vuokriaan maksamatta.
Ja sen rahan voi sitten käyttää seuraavan vuokravakuuden maksuun uudelle vuokranantajalle.
Mihin se vakuusraha katoaa aina määrävälein?
Paljon sinulta tulee selitystä, mutta ei varsinaista asiaa ollenkaan. Se, että varmasti olet köyhä ja huonokuntoinen, on kyllä selväksi tullutMinusta tuntuu, että kommentoit väärää viestiä. Vaikuttaisi, että lainaamasi kommentin kirjoittanut henkilö hoitaa asiansa asiallisesti huolimatta terveysongelmistaan. Eli ajoittain syö huonommin, että saa laskut maksettua, vaikka suomen sosiaalijärjestelmä (sosiaalityöntekijöiden avulla) olettaa, että ruoka ja eläminen maksetaan ensin, jonka jälkeen vasta maksetaan vuokrat ja muut laskut.
En ole 100%:sen varma, mutta minusta vaikuttaa ettei kommentoimasi henkilö ole muutaman kuukauden välein vuokravakuutta hakeva eikä se vuokranmaksuongelmainen, vaikka nämä jälkimmäiset voivat olla yksi ja sama henkilö. Vuokravakuutta ei haeta muutaman kuukauden välein, eikä asumistuki vaihtele kuukausittain.
Voi olla mahdollista, tässä menee sekaisin jo kaikki jauhopuurot ja vellit. En enää viitsi tähän asiaan kommentoidakaan tämän enempää. Niin sekavia täällä on nämä jotkut kirjoitukset.
Mutta jos ajatellaan sitä oikeasti köyhänä olemista, niin onhan totta, että esim. minä voin pitää itseäni köyhänä. Kuitenkin pystyn hyvin itseni elättämään, ihan kaikkeen mahdolliseen ei tietenkään rahat riitä. Mutta en kaikesta mahdollisesta haaveilekaan.
Esim. nyt eläkkeelle päästyäni olen alkanut ajatella tuota lääkärissä käymistä. Töissä ollessa se oli yksinkertaista, oli työterveyshuolto. Mutta nyt, jos haluan oikeasti asiaani perehdyttävän, minun on mentävä yksityiselle ja se maksaa aika paljon. Terveyskeskuksesta lähdetään yleensä kotiin buranaresepti taskussa.
Ajattelin fysioterapiaa vaivaani, mutta se maksaisi n. 60 euroa kerta ja kertoja pitäisi olla kerran viikossa. aikamoinen lovi pieneen eläkkeeseen. Joten koitetaan kärsiä nämä lonkkavaivat ja tehdä vain itse jumppaliikkeitä.
Hampaaseeni on nyt tehty hammashoitolassa eräänlainen pielavetinen, mutta jos se yhdenkin kerran vielä irtoaa, minun on saatava implantti eikä siihen ole varaa. Sittenpä keikun tässä rotanhampaana, se hammas kun on etuhammas. Muuta mahdollisuutta kuulemma ei ole kuin se kallis implantti. Viereiset hampaat on nastoja, joten ei niihin voi mitään kiinnittää ja oma hammasluu on niin hauras sen viallisen hampaan kohdalta, että nasta tai kruunu ei pysy. Minulla on krooninen luusairaus.
Implantin voi saada julkisella puolellakin, varsinkin jos sinulla luusairaus. Toki maksashan se sielläkin, mutta käsittääkseni ihan poliklinikka maksuilla tms? Kannattaa ainakin yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Hedsu kirjoitti:
Olenko minä köyhä? Olen ollut matalapalkka-alalla, nyt työttömänä. Autoni on yli 20v vanha. Harvoin ostelen varsinaisesti, mutta joskus kun tarvitsen, ostan kyllä. Uuden teltan, sukset, pilkkisaappaat... Ostan terveellistä ruokaa, siihen menee kyllä rahaa. Ja muutamia laadukkaita ravintolisiä. Vaatteita joskus harvoin, mutta osa on hyvinkin vanhoja. En heitä ehjiä pois ja rikkinäisiäkin korjaan. Varsinaisesti en omista suuria, mutta rahaa minulla on tilillä kuitenkin jonkin verran. Voisin esim. ostaa käteisellä uuden auton pakasta. Mutta tietenkään en sitä tee. Jos hupuloisin, pienet rahat loppuisivat äkkiä. Työssä ollessa laitan aina säästöön osan, tietty. Enkä muutenkaan havittele taivaita. Egoni ei tarvitse ostelua; - vapautta, hyvyyttä, rakkautta ja aitoutta kylläkin. Mummoni oli samanlainen vapaa sielu, jota raha ei kahlinnut.
Et todellakaan ole köyhä. Ehkä pienituloinen. En usko että ymmärrät köyhyyttä, miksipä sitä ymmärtäisitkään, koska olet onnistunut hoitamaan asiasi kuten mummosi. Kaikilta se ei vain onnistu, syystä tai toisesta. Ehkä vain se, joka joskus on ollut köyhä, voi ymmärtää.
Juu ei. Jos pystyy käteisellä ostamaan uuden auton, ei ole todellakaan köyhä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
o8
Käyttäjä42352 kirjoitti:
Sen mihin kaikkeen rahaa oikeasti tarvitsee ja miten vähän voi tehdä ilman rahaa. Rahattomuus sulkee sosiaalisia suhteita, etäännyttää ystäviä ja sukulaisia. Rahattomuus syrjäyttää. Tilalle tulee yksinäisyyttä sekä tyhjyyttä.
Kuitenkin isoin asia on mahdollisuuksien sulkeutuminen ja voimaantumisvaihtoehtojen hupeneminen:
Normaalisti toimeentuleva voi käydä voimaantumassa elokuvissa, kahvilassa, parturissa, ostoksilla, pikaruokalassa, kulkea joukkoliikennevälineillä ja harrastaa. Nämä kaikki ovat voimaannuttavia asioita. Köyhä ei voi tehdä mitään muuta kuin ostaa kaupasta pakolliset ostokset, käydä kävelylenkillä ja sulkeutua kotiinsa.
Totta. Paitsi kun köyhä on siinä kunnossa, etteivät kaupassakäynnit ja kävelylenkit onnistu. Silloin on todella vähän mahdollisuuksia mihinkään.
Totta! Mä olen just siinä tilanteessa, kuin edellinen kirjoitti. Nyt ei voi kävelläkään, koska mulla on ihottuma jalkapohjissa ja iskias.
Eilen sain käytyä kaupassa ja teki mieli ostaa pionikimppu, mutta sinne jäi. Punalapputuotteita löytyi aika vähän.
Sain kutsun melko vieraaksi jääneen serkkuni tyttären yo-juhliin, mutta ei ollut varaa huomionosoitukseen. Muutin vuosi sitten, joten menen sen taakse, että kutsu on postissa hukkunut.
Kilpailuhan tämä ei ole, mutta vien tämän ramman köyhän elämän vielä astetta pitemmälle. Asuinrakennukseni käärittiin talvella remonttimuoveihin, joten viimeksi, kun olen katsellut ulkomaisemaa, maassa oli reilusti lunta. Koska telineet muoveineen poistetaan noin puolen vuoden kuluttua, kaksi kokonaista vuodenaikaa jää näkemättä. Kysyin tältä palstalta, miten muovien alla voi pärjätä, mutta sain vastaukseksi vain kehotuksia lähteä mökille. En viitsinyt kysyä, kenen mökille ja millä rahalla.
Se tunne kun viime syksynä kävin elämäni ensimmäisen kerran yksityisellä lääkärillä. Säästin kuukausia työmarkkinatuestani (518e).
Lopulta maksoin itkukurkussa 253e gynelle, mutta sain varman vastauksen jo vuosia mieltäni askarruttaneeseen vaivaani, sekä lähetteen jota nyt vihdoin alettiin julkisella viedä eteenpäin.
Toki koepaloista löytyi jo vuosia levinnyt syöpä, ja nyt mietin kauhulla miten maksan tulevan lääkitykseni.
Aika helppoa on ihmisille letkautella "hakekaa toimeentulotuki kelasta" mutta toimeentulotuella aiemmin eläneenä haen sitä vasta sitten kun joku hoitaa paperiasiat puolestani ja soittelee kelaan perään parin kuukauden kuluttua kun hakemustani ei viitsitäkään käsitellä.
Omat voimavarani eivät enää riitä.
Toimeentulotuki pitäisi siirtää takaisin kunnille, sitten meillä köyhilläkin olisi pieni mahdollisuus tulla kohdatuiksi ihmisinä.
N29
Kysymys, johon kaivataan vastausta, jota sinulta ei näköjään kirveelläkään irtoa:
Asutko koko ajan samassa asunnossa?
Vai muutatko koko ajan asunnosta toiseen?
Koska eihän vuokravakuutta makseta kuin yhden kerran, eli silloin kun muutetaan siihen asuntoon. Vakuus säilyy vuokranantajan tilillä aina siihen asti, kun vuokrasuhde päättyy.
Kun vuokrasuhde päättyy, vuokralainen saa vakuuden takaisin itselleen, ELLEI ole jättänyt vuokriaan maksamatta.
Ja sen rahan voi sitten käyttää seuraavan vuokravakuuden maksuun uudelle vuokranantajalle.
Mihin se vakuusraha katoaa aina määrävälein?
Paljon sinulta tulee selitystä, mutta ei varsinaista asiaa ollenkaan. Se, että varmasti olet köyhä ja huonokuntoinen, on kyllä selväksi tullut[/quote]
Minä olen eri henkilö kuin se omituinen jankuttaja. Voin olla minäkin omituinen siinä kuin muutkin ;D
Minulla ei ole Kelan vuokravakuutta, enkä tahdo sitä, jos voin asian mitenkään muutoin hoitaa. En osaa vastata aivan toisen henkilön asioihin. En itsekään ymmärrä sitä mitä sinäkään et.