Asioita jotka vain oikeasti köyhä tajuaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan vaan aloitukseen reakoidakseni. Mä en harrasta kahviloita, en ole varmaankaan parikytä vuoteen käynyt kahvilassa.

En todellakaan saisi kiksejä kaakaon lipittämisestä kahvilassa. Nii-in, en ole köyhä. Mieluusti leivon kotona ja juon kakkukahvini siellä omassa rauhassa.

Sama täällä, en ole koskaan nauttinut kahvilassa tai ravintolassa käymisestä. Joskus on pakko jos muuta mahdollisuutta ei ole ollut jossain reissussa.

Kahvila voi olla köyhän ihmisen pieni ilo. Rikas matkustelee maailman ääriin ja nautiskelee siellä viinejään. (Köyhissä kehitysmaissakin ihmiset juovat teetä katukuppilassa.) Pienestä asunnosta on ihmisen hyvä välillä lähteä ulos ja nähdä toisia ihmisiä. Sitä masentuu, jos aina nököttää yksikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vähävaraisena kulkee yllättävän hyvin silmät auki ja osaa paremmin vertailla asioita.  Paljon pienemmällä rahalla saa usein samaa laatua kuin merkkituotteet. En ole tosin edes keskituloisena laittanut mitään viittäkymppiä rasvapurkkiin. 

Pointti kuitenkin on se että kun tililllä on rahaa, on  välinpitämätön vertailemaan tuotteita. Luotetaan sokeasti massaan "kyllä nämä helly hansenin ulkoivaatteet onkin hyviä (kun kaikilla on niitä).

Minä muistan sen, millaista oli käydä automarketissa ja ostaa ihan sitä, mitä mieli teki. En silloinkaan kovin törsännyt, mutta ostin esimerkiksi valmiiksi perattua kalaa ja pesuainehyllyltä katselin halvimman sijasta sopivinta. Nyt kala on minulle liian kallista, enkä käy automarketissa, koska ei ole autoakaan. Näitä esimerkkejä on miljoona.

Onnekseni olen liian pitkä rekkivaatteisiin. Olen aina ommellut vaatteeni itse, joten massamuotiin ei ole tarvinnut haksahtaa. Nykyisin vain ei enää ole varaa kankaisiin. :(

Kannattaa liittyä tähän Facebook-ryhmään Miten tienata kotona: https://www.facebook.com/groups/1175397359965246 . Ryhmässä keskustellaan kaikenlaisista ideoista tienata ekstraa.

[/quote] hmm... minä en kyllä noin helposti antaudu manipuloitavaksi tai anna toisen ihmisen alkaa määräillä mitä minä saan sanoa tai tehdä... ehkä sinä haluat leikkiä sellaista roolia, mutta minua et uhriksesi saa[/quote]

Moi kaikki oikeesti ja leikisti köyhät sekä varakkaat! Olen tässä aikani kuluksi lueskellut tätä tragikoomista ketjua ja päässyt nyt tähähän asti. En ole koskaan kommentoinut täällä mihinkään, enkä aikonut nytkään, mutta tämä edellinen viesti ylitti viimeistään kommentointikynnykseni ja tuli tarve kommentoida omia kokemuksiani köyhyyden suhteen. Ensiksi haluaisin mainita, että miten typerä ihminen voi olla, jos hän kertoo, että ei helposti antaudu manipuloitavaksi, mutta antautuu kuitenkin manipuloitavaksi pelkästään satunnaisen nettipalstan otsikosta, jonka hän vielä tulkitsee virheellisesti. Mistä näitä aivopestyjä lampaita oikein nykyään sikiää? Ja vaikka otsikosta joku vielä voisi vääntääkin jonkinlaisen kutsun lukemaan (jota minä en pysty näkemän) niin 100 prosenttisella varmuudella siiä ei ole missään todellisuudessa kutsua varakkaille  kommentoimaan saatika neuvomaan köyhien elämää millään tavalla. Näitä viestejä lukiessani olen huomannut, että köyhiksi itsensä "tunnustaneet" kirjoittavat viestinsä keskimäärin selkeämmin ja rikkaammin ja myös ymmärtävät toisten viestin paremmin, kuin itseään varakkaampina pitävät, joiden ymmärtämistä vääristää pahasti jokin erikoinen harhaluuloinen agenda köyhistä. Tämä juuri ihmetyttää, miten olen tavannut ihmisiä, joilla on ihan hyvä työpaikka ja kestävä varallisuus vähän hienompinen asuntoineen, autoineen, uusine elekroniikkahärppäkkeineen, mökkeineen jne... Elävät siis melko huoletonta elämää eivätkä välttämättä ole koskaan vähävaraisia olleetkaan. Silti useat näistä henkilöistä saattavat olla täysiä tampioita ainakin arjen asioissa, kun niiden kanssa alkaa keskustelemaan vähäänkään asioista, jotka ovat lähipäivien iltapäivälehtien otsikoiden ulkopuolelta. Olen useasti ihmetellyt, että miten kyseinen henkilö, jonka kanssa keskustelen mitenkään pärjää työelämässä saatika, että on vielä ihan hyvinpalkatussa työssä. Kapea-alainen erikoisosaaminenkaan ei aina selitä asiaa, sillä jopa heidän tietämyksensä oman alan asioista saattaa olla huomattavan puutteellinen. Ilmeisesti nämä henkilöt osaavat manipuloida muita henkilöitä töissä tekemään työt puolestaan ja omaavat jonkinlaista vauvamaista itsevarmuudelta vaikuttavaa sharmia ja hyvä p**kanpuhumislahjoja, joihin toiset typerykset uskovat ja antavat olla töissään. Tässäkin ketjussa on usein väitetty, että köyhät ovat automaattisesti tyhmiä ja saamattomia vaikka juuri köyhä saattaa olla se joka on käynyt monta koulutusta silti onnistumatta omista riippumattomista syistä saamaan töitä ja olla siksi paljon "sivistyneempi" kuin jonkun, jolla on ollut tuuria edetä omalla työurallaan ilman vastoinkäymisiä. Samoin köyhällä tämänkin ketjun perusteella toimii luetun ja kirjoitetun ymmärtäminen keskimääräistä paremmin, koska on joutunut  jatkuvasti täyttelemään kaikenlaisia sekavia kaavakkeita ja käymään erilaisissa kuulusteluissa, jotka vaativat aivosolujen jatkuvaa käyttöä saatika sadat työnhaut ja vastaavat älyä vaativat asiat. Jo pelkästään arki jatkuvine laskemisineen mihin rahat riittävät pitävät aivoja aktiivisina. Työssäkäyvälle  saattaa riittää, kun työviikon jälkeen osaa hakea viikonloppukaljat kaupasta ja odottaa seuraavan työviikon alkamista (Been there done that). Tämä ei ole yleistämistä, on fiksujakin työntekijöitä ja varakkaita, joten ei välttämättä tarvitse manipuloitua kommentoimaan, jos ei koe edellämainittua omakseen.

Jatkoa...

Kuitenkin... Esimerkkiä... Olen köyhästä perheestä ja ollut enimmän osan elämästäni köyhä. Onnekseni elämässäni oli ajanjakso, jolloin sain olla töissä ja vaikka elin silloinkin köyhästi sain säästettyä itselleni rahat mm. omaan asuntoon. Nyt olen perheellinen ja asumme vielä tuossa työrahoillani ansaitussa talossa, mutta muuten on ollut huono tuuri terveyden ja varallisuuden suhteen perheessämme. Enempiä tässä erittelemättä pääseme siis lvihdoin esimerkkitapaukseen. Olen vähärahaisesta elämästäni johtuen opetellut tekemään käsilläni kaikenlaista ja osaan esimerkiksi korjata autoja, vaikka se ei aina ole terveydellisistä syistä onnistunutkaan.      

Nyt olen siinä tilanteessa, että  minulla oli mahdollisuus vähillä rahoilla kunnostaa itselleni vanha harrasteauto, joka toimii perheemme ainoana ajonuvona tällä hetkellä. Auto kerää paljon huomiota ja silloin harvoin, kun sillä on ollut varaa ajella on ihmisiä tullut keskustelemaan autosta kanssani. Monet noista ihmistä heidän ajamista autoista päätellen ovat melko hyvin toimeentulevia ja puhuvat usein  miten heilläkin on jokin vastaava (yleensä kyllä hieman hienompi tai ainakin paremmin varusteltu malli (mukamas? en tiedä.)) harrasteauto, jonka he ovat aikoneet joskus kunnostaa. Kun olen innostunut juttelemaan tuntemastani aihepiiristä enemmän kyseisten ihmisten kanssa on melkein aina paljasunut, että he eivät oikeasti tiedäkään aiheesta mitään eivätkä osaa tehdä itse mitään autoille vaan vievät ne toisille korjattaviksi.

Jatkuu...

Jatkoa...

Kun  olen ehdottanut heille, kuten kerran henkilölle, joka haikaili vielä ajavansa nuoruuden autollansa, joka odottaa tallissa korjaamistaan, apuani arvioimaan kunnostusprojektia ja auttamaan pääsemään alkuun, alkavat aina hirveät selitykset, miksi projektin aloittaminen ei voi  onnistua millään. Tarvitsee vaikkapa rakentaa ensin korjaushalli, johon hommaa nosturit sun muut.. jne.. Kun ehdotan, että pitkälle pääsee jo ihan tunkeilla ja pukeilla ja vaikkapa pienellä halvalla ketjutaljalla, jota voisin lainata, niin ei ei, kyllä pitää 5000 kilon kattonosturi olla, jotta voi  moottorin irroittaa. Kun kerron, että kaksi miestäkin nostaa Fiatin moottorin helposti vaikka pihalla ja hitsaushommatkin sujuu parhaiten pihalla, ettei tarvitse pelätä tallin palamista, niin eie ei, ei käy koska..... AINA tulee uusi seli seli ja parhaimmillaan minulla  menisi alle viikko laittaa kyseinen ajopeli liikenteeseen telttakatoksessa ilman kallliita nostureita. Parinsadan euron hitsauskone tulii aikoinaan hommattua ja sillä pärjännyt mainiosti, mutta ei, ei, pitää olla 3000 euron Kempit, muuten ei tule  kuulemma mitään. Näitä selittelyjä olen kuunnellut muutaman vuoden ja aina ne ovat tulleet ns. paremmalta väeltä eli ei se väite, että köyhä muka keksii aina tekosyitä ja selityksiä kaikkeen ainakaan ole pädennyt omalta ja muiden tapaamieni ihmisten kohdalta. Jos en jonkun mielestä ole tällä hetkellä tarpeeksi köyhä, koska perheellämme on ajoneuvo, jota ilman emme voisi asioida missään, niin en menetä yö uniani SEN vuoksi.

Nyt ehkä riittä yhteen viestiin, mutta saatan palailla jonkin eri asian tiimoilta myöhemmin... Sorry mahdolliset typot, en jaksa käydä viestiäni enää läpi, koska olen köyhä.... Hyvää Vappua kaikille tasapuolisesti!

Moikka taas Olen tuo edellisten viestien auton omistava ja autoja korjaileva köyhä. Piti laittaa kolmeen viestiin sanomiset, koska oli liian pitkä muuten lähetettäväksi.

Anyway... olen jatkanut hieman pidemmälle ketjun lukemista ja vieläkin törmäillyt varakkaiden hassuihin väitteisiin siitä, miten köyhät muka pyytävät tässä ketjussa apuja päästäkseen eroon köyhyydestä... Eivät hei pyydä! Tässä ketjussa pyydetään kommentteja asioista joita vain köyhät tajuavat. Kiva, että joskus on voinut valmistua koulusta ja päässyt töihin vaikka on vakavia puutteita luetun ymmärämisessä, mutta nykyään on tiukemmat kriteerit eikä enää pääsisi kuin korkeintaan työpajalle prikkoja pakkaamaan tai jotain...

Jotta oma osuuteni ei jäisi täällä pelkäksi vuoratukseksi autojen korjaamisista kerron kokemuksen köyhimmältä ajaltani, jonka oletettavasti vain oikeasti köyhänä olleet voivat tajuta eli kun oli viikon pärjännyt pelkällä vedellä ja riisillä ei pystynyt syömään kaapinperältä löytynyttä aikoinaan lahjaksi saatua keksipakettia. Jokin alitajunta elimistössä ilmeisesti kertoi, että keksistä voisi saada hetkeksi energiaa, mutta sen jälkeen energia taso laskisi nopeasti alle "normaalin" ja tulisi entistä huonompi olo. Outoa, kun suodastaan kuvotti katsella tuota keksipakettia. Onko muilla vastaavaa kokemusta?

Kaikki muut ovat varmaan Vappua juhlimassa, ja minä yksin täällä köyhänä muistelen vieläkin köyhempänä oloani ja samalla mieleeni tuli myös lisää esimerkkejä autoihin liittyen. Töissä ollessani huomasin, että monet työkaverini tuntuivat jotenkij häpeilevän pienen palkan aiheuttamaa vähävaraisuutta ja yritettiin jatkuvasti esittää hieman varakkaampaa kuin ovatkaan. Autojenkin piti olla lainoilla maksettuja "katu-uskottavia" työntekijälle, jotta naapurit eivät luulisi työttömäksi köyhäksi. Omatoiminen autojen korjaaminen ei tullut missään nimessä kyseeseen vaan oli olevinaan erittäin miehekästä kehuskella kilpaa siitä kenellä oli mennyt enemmän rahaa kunakin viikkona autojensa huoltoon. Se oli kuin huutokauppaa olisi kuunnelllut; Minulla meni öljyjen vaihtoon 500€, no ei toi mitään, mulla meni 1000 euroa, kun vaihdatin vielä renkaatkin samalla. No mullapa menikin kaks tonnii, eikä auto toimi siltikään, eli ensiviikolla menee varmaan toiset 200o €,  jotta tulisi kuntoon,  eikä vaimon tarvitsisi pyöräillä marraskuun räntäkeleissä töihinsä. Olo oli kuin olisi lastentarhassa kuunnellue kenen iskä on vahvin tai jotain. Minua pilkattiin, koska ajelin aina vanhoilla itsekorjaamilla rämillä, jotka pystyn kuitenkin pitämään paremmassa ajossa, kuin työtoverini uudemmat ja kalliimat autonsa. Kun joskus kysyin mikseivät he voi tehdä yksinkertaisintakaan hommaa itse autoihinsa, niin alkoi hirveä seli seli miten kädet tahriintuu eikä voi samalla naputella älypuhelimia tai kun on aina niin kännissä viikonloppuna, kun olisi aikaa tehdä jotain ja ennenkaikkea naapurit luulisivat köyhäksi, jos näkisivät tai muuta vastaavaa...  Olin ainoa tai harvoja, jotka uskalsivat ja tunnustivat elävänsä köyhästi. Jatkuu...

Jatkoa köyhän autovuodatukselle... (pakastimista ehkä sitten joskus toiste...)

Lisää esimerkkejä "hyvätuloisten" autoiluista verrattuna minun köyhän autouluihini:

Esim. 1: Työkaveri: Oli "pakko" ostaa tämä 8000 euron Volvo, koska halvempi auto ei sopisi habitukseeni ja aiempi ennen niin mahtava autoni olikin nyt kahden vuoden kuluttua ihan peestä. Ostaisit sinäkin kerralla kunnon auto, niin ei tarvitsisi sinnitellä noiden romujen kanssa. säästäisit varmaan rahaakin pdemmän päälle korjauskuluissa, koska vanhaan autoon varmaan niin kalliit osat ja aina rikki.

Minä: Olen laitanut autoihini kymmenen vuodena aikana kaikkinensa alle 1000 euroa renkaineen ja varaosineen eikä minun ole tarvinnut olla yhtään päivää poissa töistä auton hajoamisen tai huollon ja korjaamossa seisottamisen vuoksi. Sinun autosi arvo laskee kahdessa vuodessa alle 2000 euroon ja samassa ajassa mennyt huoltoihin ja vastaavaan vähintään 2000 euroa, omani auton arvo pysyy samana tuona aikana, voisitko näyttää minulle ihan paperilla laskelmat, kunka paljon säästäisin minäkin ajanjaksona?

Työkaveri: No köh köh, tuota, nyt ei muut ainakaan pidä minua ihan köyhänä.

Esim.2: Tuttu: Ostin kato hei veljeltä halvalla hyvän Mersun, kyllä nyt kelpaa. Naapurit ovat kateellisia. Vieläkö sulla on toi vanha romu?

Minä: Ihan kivanoloinen auto. Kannattaisi varmaan käydä läpi noita ruostereikiä helmoissa ja lokasuojissa ennen katsastusta, ettei tule hylkyä.

Tuttu: Tää on ihan ruosteeton ja ehjä auto, ei tarvitse mitään korjata. (Laitaa auton käymään: Sakäti säkäti säkäti...)

Minä: Tuo vuoto pakosarjassa pitäisi myös korjata. Tuu vaikka joku viikonloppu meille, niin katsotaan nuo viat samalla kun turistaan ja vietetään iltaa.

Tuttu: V##tu tää on Mersu, ei tätä tarvii korjata, huolehdi sä vaan tuosta omasta p##kakasastas. Nyt täytyy mennä, kun kaljat lämpenee.

Kolmen viikon kuluttua nähdään huoltiksella:

Minä: Onko sulla nyt tuollainen vanha Mazda?

Tuttu: Joo..  tää vie vähemmän bensaa, kuin Mese.

Minä: Missäs Mese?

Tuttu: Osta hei sinä se, kun oot niin kätevä käsistäsi, se hylättiin pakokaasuista ja muutamasta ruostereiästä, mutta muuten se on tosi hyvä ja ihan oikea Mersu.

Minä: Moikka, nähdäillään...

Nämä menevät ohi otsikon, mutta osoittavat miten kova tarve monella vähänkin varakkaammaksi itseään luulevilla on ylläpitää rahamiehen mainetta ja pelkäävät jatkuvasti köyhäksi leimaantumista. Menee aivan turhaan rahaa aivan turhiin asioihin tuon vuoksi. Oikeasti köyhä tai köyhyyden kokenut ei välttämättä enää välitä vaikka muut tietäisivät köyhäksi. Toki se köyhyys nolottaa, rasittaa ja vi##ttaa kok ajan, mutta ei välttämättä enää riitä haluja tai energiaa saatika varoja ylläpitää jotain kulissia varakkaammasta elämästä tai neuvoa toisten elämisiä.

Vaatimattomista ja köyhistä oloista oleva nuori tarvitsee oikeasti joka euron minkä kesätöistä saa ruokaan, opiskeluun ym. Välttämättömyyksiin. Paremmista perheistä olevat käyvät kesätöissä vain koska vanhemmat pakotti. Eikä heitä oikeasti kiinnosta käyttäytyä. Rahalla ei ole väliä koska vanhemmat kuitenkin maksaa kaiken. Parempien perheiden lapset useimmiten saavat ne kesätyöpaikat koska äiti ja isä järjestää omalle tai tuntun työpaikalle jne. Köyhien perheiden lapset jää ilman kesätöitä.

Piti käydä kaupassa todella pienellä rahamäärällä ja olin jo etukäteen laskenut mitä rahoillani just ja just saan, ihan perusasioita. Pääsin kauppaan ja juomasin että edellisen reissun jälkeen tavarat oli kallistuneet just sen verran ettei raha enää riittänyt kaikkeen. Tyyliin maito n1.00 -> n1.10
Eli sitten vaan priorisoimaan samalla kun ärsytti tää köyhäily.

Kuukautisten aikaan käytetään ikivanhoja alushousuja ja siteenä vessapaperia.

Vierailija kirjoitti:

Piti käydä kaupassa todella pienellä rahamäärällä ja olin jo etukäteen laskenut mitä rahoillani just ja just saan, ihan perusasioita. Pääsin kauppaan ja juomasin että edellisen reissun jälkeen tavarat oli kallistuneet just sen verran ettei raha enää riittänyt kaikkeen. Tyyliin maito n1.00 -> n1.10
Eli sitten vaan priorisoimaan samalla kun ärsytti tää köyhäily.

Ite lasken ostokset aina niin, että jos kurkku maksaa vaikka 89snt, pyöristin euroon, 1,5e leivän 2 euroon yms. Sit ku oli vaikka 20 euron käyttörahasta käyttänyt olevinaan kaiken, todellisuudessa sai vielä tyylii 8e lisää takaisin ja sai ns lisää rahaa ens kauppakäyntiin.

Vierailija kirjoitti:

Kuukautisten aikaan käytetään ikivanhoja alushousuja ja siteenä vessapaperia.

Vessapaperista voi vääntää myös tamponin. Pääasiassa toimii lähinnä tulppana, mutta hoitaa sen homman ihan ok, kunhan huolehtii vaihtovälistä.

Hei autoilua harrastava Pitkäaikaisköyhä,

Oli kiinnostavaa lukea tuosta "kilpavarustelusta". Minulla ei ole koskaan ollut omaa autoa, olen aina asunut hyvien liikenneyhteyksien päässä. Ja kun olin pieni, isäni antoi meidän vanhan Opelin (jonka nimi oli Epeli 😊) isosiskolleni ja hänen sulhaselleen. Vanhempani päätyivät tähän, koska vakuutukset ja bensat ja parkkipaikat ym. alkoivat korjauskustannusten lisäksi tulla turhan kalliiksi Helsingin ydinkeskustassa. Kävellen pääsi, julkiset kulkivat, ja halvemmaksi tuli tarvittaessa ottaa taksi... Tähän kasvoin, ja se sopi meille.

Esim. maalle, vuokramökille Savonlinnan lähelle, mentiin junalla. Tavaroitten määrä piti miettiä, kun kuitenkin lomailtiin yli kuukausi. Kirjoja sai ottaa vain 3 kpl, mikä oli haasteellista, kun rakastin lukemista. - Vähän isompana otin Savonlinnasta oman kirjastokortin, kävimme isäntäperheen kyydissä kaupassa siellä. Kaikesta tuosta on vain hauskoja muistoja. Junamatkoilla oli aina ihanat eväät, joiden syöminen aloitettiin jo Pasilassa! 😃

Saan sen kuvan, että sinulle ja perheellesi tuo auto on ihan kulutushyödyke, ei brassailuväline! Ja kuulostaa hyvältä, että osaat itse tehdä muutakin kuin kääntää rattia, antaa varmasti varmuudentunnetta... Ihmeellistä, että kaverisi suhtautuvat noin nihkeästi korjausehdotuksiin, minä arvostaisin suuresti! Isäni, sähköasentaja, oli tosi näppärä! Hän huolsi koko suvun pesukoneet ja paahtimet, olen tottunut itse tekemiseen. Mm. tuttavaperheen aittaan vedettiin sähköt pientä korvausta vastaan, olin 10-vuotiaana puulikynävastaava. 😊

Minä muuten vietän juhla-aikaa myös kotona, katselen elokuvia. En ole koskaan harrastanut ravintoloita ym. näinä "törttöilypäivinä", en ole koheltajatyyppiä, vaikka olisi rahaakin. Eli hauskaa vappua sinulle myös! Ja kaikille teille muillekin! 🎉🎈😊

Sugar Beth kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko könttäsummana käteistä tarvitaan, jotta palstan köyhä ei tuntisi enää samaa painetta raha-asioista kuin nyt? Vai onko tilanne niin krooninen, että tarvitaan tosi paljon kerralla, että tilanne korjautuisi? Mikä riittäisi?

Miten "könttäsummana"? Minä tarvitsisin kuukausittain, vuodesta seuraavaan, enemmän rahaa, kuin sairauseläkkeestä saan.

Jos saisin esim. 300 € enemmän kuukausi, jatkuvasti, ei minun tarvitsisi olla jatkuvasti hädissäni. Voisin kerätä sitä kotivaraakin, josta nyt puhutaan.

Ei sillä juustokakkuja kaakaolla ostettaisi kuin joskus, mutta ei tarvitsisi surra joka jumalan kuukauden lopussa.

Alkukuussa kuuluisi pihistää, niin ei tarvitsisi ruikutella loppukuussa.

Ei kai me nyt TAAS aloiteta vessapaperimytty-siteenä-keskustelua?! Kuukuppia suositeltiin noin sivulla 5, ja jos se omalle anatomialle tai muuten ei sovi, eikö olisi mukavampaa panostaa vaikka kestositeiteisiin? Ne pysyisivät paikallaan eivätkä murentuisi - en ollenkaan suosittele itse väsättyjä paperitamponeja...

Kuukautiset kestävät kuitenkin 30-40 vuotta, ja monella on muutenkin hankala olo, kipuja tai kramppeja. Ve rinen, hikinen mytty jalkovälissä tuskin parantaa oloa - suonette anteeksi graafisuuteni. Teinien vanhempia varsinkin kehottaisin varaamaan halpoja (kertakäyttö)siteitä kotiin. Nuoresta koko juttu voi olla hämmentävä, kotona olisi syytä olla paketti paikassa, josta on tarvittaessa helppo ottaa. Ja se lasku: diakonilta todennäköisesti pyytämällä saa ostolapun kauppaan! Voi ostaa koko rahalla siteitä vuodeksi!

Kyllähän köyhät vanhemmat jotenkin saavat vaippoja vauvoille, murrosikäisen tytön suojat ovat yhtä tärkeitä! - Ja kyllä on aikuisen naisen omakin suoja! Ei nyt ehdoin tahdoin suostuta tekemään elämää vaikeammaksi kuin on pakko! Kertaan vielä aiemmilta sivuilta: Helsingissä kaupunginvaltuustossa käytiin keskustelua mahdollisuudesta tarjota koulussa ilmaisia siteitä nuorille. Kokoomuksen naisvaltuutettu vastusti: köyhät tytöt voisivat käyttää vanhoja t-paitoja. No eivät voi: siteitä päätettiin tarvitsijoille jakaa! Kysymys intiimihygieniasta ei ole turha! Ei me nyt itse yllytetä toisiamme takaisin viime vuosisadalle epämukaviin, hiertäviin ja epäluotettaviin vaihtoehtoihin!

-Kapanteri.- kirjoitti:

Sugar Beth kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko könttäsummana käteistä tarvitaan, jotta palstan köyhä ei tuntisi enää samaa painetta raha-asioista kuin nyt? Vai onko tilanne niin krooninen, että tarvitaan tosi paljon kerralla, että tilanne korjautuisi? Mikä riittäisi?

Miten "könttäsummana"? Minä tarvitsisin kuukausittain, vuodesta seuraavaan, enemmän rahaa, kuin sairauseläkkeestä saan.
Jos saisin esim. 300 € enemmän kuukausi, jatkuvasti, ei minun tarvitsisi olla jatkuvasti hädissäni. Voisin kerätä sitä kotivaraakin, josta nyt puhutaan.
Ei sillä juustokakkuja kaakaolla ostettaisi kuin joskus, mutta ei tarvitsisi surra joka jumalan kuukauden lopussa.

Alkukuussa kuuluisi pihistää, niin ei tarvitsisi ruikutella loppukuussa.

Tuota noin. Sinä itse kysyit, paljonko köyhä tarvitsisi "könttäsummana", ettei "tuntisi enää samaa painetta raha-asioista". Minä vastasin omasta puolestani. Kukaan ei ruikuttele. Hyvää vappua.

Ai niin: hymynaama Kapanterille!

😊