Asioita jotka vain oikeasti köyhä tajuaa

Jatkoa...

Tuossa esimerkissäni, josta aemmin kerroin ajanjakso oli 10 vuoden ajalta juuri sellainen jossa autoiluihini oli tosiaan ostoineen, myyntineen ja varaosineen sekä renkaineen aika tarkkaa tuo 1000 euroa (Joskus vuonna 2007 tai jotain). Pääsin järkyttävien lamavuosien jälkeen töihin ennen 90-luvun puoltaväliä, joten oli "varaa" käyttää rahaa jopa noihin pieniin korjausprojekteihin. Sen jälkeiset autot olivat kaikki samaa merkkiä, josta tuli todella hyljeksitty 2000-luvun alussa ja noita autoja jopa sai parhaimmillaan ihan ilmaiseksi hyvine renkaineen, korkeintaan joutui maksamaan jotain 150 euroa, jos oli katsastusta paljon jäljellä. Noita autoja kertyi siis enemmänkin ajan kuluessa ja sain niistä osia yhdistelemällä pidettyä kokoajan yllä ainakin yhtä ehjää autoa. Ajan vieläkin samoilla autoilla ja pari autoa on varalla koko ajan. Olishan noista romuttamolta voinut saada jonkun satasen, mutta minulle niillä on ollut käyttöarvoa enemmän. Onneksi asuin maalla. Ehkä huvittavaa tässä on nyt se, että kuten kerroin nuo autot olivat hyljeksittyjä ja hieman vihattujakin aikoinaan, mutta nyt kun ajan sellaisella, niin siitä onkin tullut harvinainen harrasteajoneuvo, jonka arvo on reilussa kymmenessä vuodessa suurinpiirtein kymmennenkertaistunut varsinkin katsastuskuntoisena. Eli olen kärsinyt samalla automallilla ajaessani ensin pilkkaa ja halveksuvia katseita ja nykyisin saan ajellessani hymyjä ja kehuja. Jotenkin vielä osasin ennustaa tuon, joten tein aikoinaan hyviä valintoja asian suhteen. Tuolle kaverille, joka osti sen esimerkin Volvon kävi ikävämmin, sillä hän oli ensinnnäkin maksanut tuosta autostaan autoliikkeessä ylimääräistä 1500-2500 euroa verrattuna auton keskiarvoon yksityisessä myynnissä tuolloin. Osittain, koska auto oli iso isolla moottorilla sen todellinen arvo laski melko nopeasti eli tuon ennustamani 2000 euron paikkeille. Ainakin tuohon aikaan (2006-2007) juuri 6000 euron hintaluokan isompien autojen arvo laski tosi nopeasti. Kaveri eli muutenkin yli varojensa, eikä hänellä ollut enää varaa korjata tai katsastaa autoa ja myi sitten lopulta 4:n vuoden päästä alle tonnilla. Jatkuu vieläkin sama meno hänellä, kerran sai ostettua 150 euron auton, mutta ei ollut sitäkään varaa katsastaa tai korjata. Hänellekään ei tarjoamani korjausapu aikoinaan kelvannut.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko Sugar Beth ja Pitkäaikaisköyhä vaihtaa sähköposteja ja jatkaa juttuaan siellä?

Saa näitä viestejä muutkin halukkaat lukea. Vai onko pitkä ja väsyttävä teksti liikaa pullalla ja hampurilaislla kasvaneelle "paremalle" väelle? Uskon, että jotkut köyhät voivat hyvinkin  löytää samaistuksen kohteita teksteistäni. Ja olen mielestäni tuonut myös esille asioita, joita hyvätuloiset tai sellaisina itseän pitävät eivät kaikki tajua. Ei kaikkien köyhien tarinat ole samanlaisia eikä näitä ole kenenkään pakko tietääkseni lukea, jollei halua. Vai harmittaako vain, kun ei löydy mitään kenkkuiltavaa elämästäni?

Vierailija kirjoitti:

Voisiko Sugar Beth ja Pitkäaikaisköyhä vaihtaa sähköposteja ja jatkaa juttuaan siellä?

Miksi ihmeessä, kun kerrankin on jotain kunnon lukemista palstalla?

- sivullinen

Kaikki köyhät eivät saa toimeentulotukea. Tämäkin on asia, joita eivät välttämättä muut kuin köyhät tajua. Elämme kokoajan erinäisten muiden tulojen avulla muutaman euron rajalla toimeentulotuen saannista. Kaksi kertaa muistaakseni olemme tukea saaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun sairamenot ovat olleet tarpeeksi korkeat. Tuolloin auton omistaminen kylläkin hyväksyttiin, koska muuta kulkumahdollisuutta ei ole.  Myöskään harkinnanvaraista emme ole saaneet, koska sitä ei voi hakea, jos ei ensin hae perustoimeentuloa.

Lähes  kaikki tarvittavat autoihini siis sain hommattua ajanjaksolla, jolloin olin pienipalkkaisessa työssä. Käytettyjen renkaiden saatavuus heikkenee koko ajan ja aiheuttaa suurimman menokulun autossa hirveästi kohonneiden polttoainehintojen lisäksi. Perusvakuutusmaksut bonuksilla tok on, mutta ei veroa. Ei olisi enää oikein varaa pitää tuota autoa, mutta ei ole vielä löytynyt muuta vaihtoehtoa, jolla koko perhe voisi kulkea tilalle. Itse asuessani pärjäisin ehkä sähkömopolla tai jos vetäis ränttäliksi, niinkuin tuo aiemman esimerkin kaveri, jolla ulosotossa kymmeniä tuhansia ja saa sossulta asunnon ja muut eikä tarvii enää stressata itseään laskuilla.

En halua ajaa itseäni ihan tuohonkaan jamaan vaan olen ylpeä, että olen selvinnyt välillä jotenkuten ja välillä huonommin vaikkakin suurimman osan elämääni oikeasti köyhänä.

Köyhänä ei ole vara hoitaa sairauksiaan.

Oikeasti köyhä ei pysty pitämään autoa.

On senverran kallista. Milloin on vakuutusmaksu, milloin vero, milloin katsastus. Ja jos tulee katsastuksesta hylkääminen, kuten usein vanhoille autoille tulee, joutuu korjaamaan kuluineen ja uusimaan katsastuksen plus maksun siitä.

Kun loppujen lopuksi kaikilla näillä hommilla ja maksuilla autolla pystyisi ajamaan niin ei ole varaa bensaan.

Itse kyllä jouduin tämän vuoksi luopumaan vanhasta autostani. Ikävä kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko Sugar Beth ja Pitkäaikaisköyhä vaihtaa sähköposteja ja jatkaa juttuaan siellä?

Ei voitais.

Tämä on keskustelupalsta, me keskustellaan täällä. 😊

Kerropa sinä, mikä "köyhän elämään, muilta ymmärtämätön" liittyvä asia on jäänyt kohdaltasi näin illalla palstalla huomioimatta? Kun siis pakkohan ei ole tässäkään ketjussa lukea kenenkään viestiä... Voi kuule vallan hypätä tyhmien viestien yli! Rauhallista iltaa vain! 🤗

Että raha tärkeämpää kun seksi.

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kuin ihminen omistaa auton, ei ole köyhä.

Toimeentulotuen saamiseksi on auto myytävä, koska se luokitellaan ei päteväksi omaisuudeksi.

Niin, paitsi jos auto on jonkun toisen nimellä ja huijaat....

Tulit sitten esittelemään tietämättömyyttäsi siitä, että ihmisillä on hyvin erilaisia tilanteita ja että väittämän tai "yleisen totuuden" paikkansapitävyys voi olla kiinni monesta seikasta, joita ei voi eikä varsinkaan kannata edes yrittää selittää ihmiselle, joka ei ymmärrä eikä halua ymmärtää.

Minä olen rutiköyhä, ja minulla on auto, omissa nimissäni ja itse ostettu. Auton pitäminen seisontavakuutettuna ei paljon maksa.  

Tarvitsen autoa, koska haluan päästä töihin, eikä minun työtäni voi tehdä ilman autoa. Tarvitsen autoa myös terveydellisistä syistä, koska en pysty käyttämään julkisia. En ole liikkunut metriäkään sen jälkeen, kun panin autoni seisomaan.

Saan toimeentulotukea, eikä kukaan ole edes ehdottanut auton myymistä. Osaisitkohan päätellä siihen syyn, jos oikein kovasti yrittäisit? Et osaisi, koska et kerta kaikkiaan tiedä tästä aiheesta mitään.

t. Rutiköyhä volvonomistaja

Siis totta kai köyhällä "voi" olla auto! Siis autohan on pakko olla Suomessa melkein kaikkialla ja auton omistaminen ja varsinkin sillä ajaminen tekee köyhäksi, ellei jo ole! Tämä keskustelu osui silmään, osallistuin tähän ketjuun muutama sata kommenttia sitten. Silloin ihmeteltiin voiko köyhällä olla kengät joilla vaeltaa. Niin, voihan ne olla vanhat kengät.

Suomessa kunniallinen ja rehellinen köyhä voi asua asuntolainalla hankitussa omistusasunnossa ja käydä töissä. Asumisen kulut (lämmitys, sähkö, vakuutukset, vesi, jätevesi, jätemaksu, kiinteistövero, tiemaksu, nuohous, remontointi jne.) nousevat. Polttoaineen hinta on noussut ja auton pitäminen on kallista. Auto on kuitenkin pakko olla, jos aikoo käydä haja-asutusalueelta vuorotöissä.

Hinnat nousevat, mutta pienituloisen palkka ei nouse. Köyhän palkka on kurja ja pysyy yhtä kurjana kuin ennenkin. Köyhän on tarkkailtava jatkuvasti kulutustaan ja säästettävä kaikessa. Köyhä ei käy kahvilassa, ruokaravintolassa, maksullisissa harrastuksissa, kampaamossa, parturissa, hieronnassa, konsertissa, teatterissa tai matkoilla. Köyhä on kotona, etsii kauppojen ilta-alennuksista alelaputettuja elintarvikkeita ja kerää pulloja ja tölkkejä. Köyhän paras huvitus on vilkas mielikuvitus.

Pitkäaikaisköyhä. kirjoitti:

Kaikki köyhät eivät saa toimeentulotukea. Tämäkin on asia, joita eivät välttämättä muut kuin köyhät tajua. Elämme kokoajan erinäisten muiden tulojen avulla muutaman euron rajalla toimeentulotuen saannista. Kaksi kertaa muistaakseni olemme tukea saaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun sairamenot ovat olleet tarpeeksi korkeat. Tuolloin auton omistaminen kylläkin hyväksyttiin, koska muuta kulkumahdollisuutta ei ole.  Myöskään harkinnanvaraista emme ole saaneet, koska sitä ei voi hakea, jos ei ensin hae perustoimeentuloa.

Lähes  kaikki tarvittavat autoihini siis sain hommattua ajanjaksolla, jolloin olin pienipalkkaisessa työssä. Käytettyjen renkaiden saatavuus heikkenee koko ajan ja aiheuttaa suurimman menokulun autossa hirveästi kohonneiden polttoainehintojen lisäksi. Perusvakuutusmaksut bonuksilla tok on, mutta ei veroa. Ei olisi enää oikein varaa pitää tuota autoa, mutta ei ole vielä löytynyt muuta vaihtoehtoa, jolla koko perhe voisi kulkea tilalle. Itse asuessani pärjäisin ehkä sähkömopolla tai jos vetäis ränttäliksi, niinkuin tuo aiemman esimerkin kaveri, jolla ulosotossa kymmeniä tuhansia ja saa sossulta asunnon ja muut eikä tarvii enää stressata itseään laskuilla.

En halua ajaa itseäni ihan tuohonkaan jamaan vaan olen ylpeä, että olen selvinnyt välillä jotenkuten ja välillä huonommin vaikkakin suurimman osan elämääni oikeasti köyhänä.

Kuule ystävä, Autonomistaja , 💛

Olit jo lukenut tätäkin ketjua, eikö vain? Tiedät siis jo, että näitä nälvijöitä riittää. Ei me välitetä!

Luen tosi mielelläni näitä tarinoitasi! Kerrot muusta kuin omasta alastani, ja tekniikan osalta sellaisesta, mitä en mitenkään handlaa.

Eikös se keskustelu eri asioista, myös uusille vieraista, olekin juuri keskustelupalstan tarkoitus?! Tai muuten tässä kai instattaisiin autonkuvia ja kirjanlehtiä... Kun haluttaisiin puhua yksin ja vain saada yleisöä?

Edellisen kysymyksen tarkoitin siis tietenkin näille häirikkö-hemuleille, joiden mielestä keskustelupalstalla ei sovi keskustella?! Että keskustelupalstan keskustelijoiden pitäisi ottaa huone?!

Hyvää yötä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuukautisten aikaan käytetään ikivanhoja alushousuja ja siteenä vessapaperia.

Ja muovipussi vielä tuon "vanhoja alushousuja siteen" alle. Näin toimin omassa nuoruudessa, kun en uskaltanut/kehdannut pyytää rahaa siteisiin.

Siteitä sain sitten vasta, kun menin kesätöihin.

 

Hyvää huomenta kaikille!

Uusi päivä ja uudet kujeet, mutta palaan eiliseen toimeentulotukeen sen verran, että sitä PITÄÄ muodollisesti hakea, jotta on se kielteinen päätös, jonka jälkeen KUNTA KÄSITTELEE harkinnanvaraisen toimeentulotuen hakemuksen. - Eli kannattaa laittaa hakemus ja tiliotteet sisään, ei siinä menetä kuin printtaamisen ja ehkä postimaksun verran rahallisesti.

Kannattaa myös miettiä, miten sanansa asettelee. Mikä on tietenkin tyhmää, mutta! Kun viime kuussa olin aivan pulassa äidin kuolinpesän erääntyneen sähkölaskun kanssa, hain voudilta vapaakuukautta. Ei onnistunut, koska sähkölaskun maksaminen olisi jotenkin rikkonut muiden velkojien tasa-arvoa tai jotain. No hain uudestaan: "muuttoon liittyvien ylimääräisten kulujen osalta" tämä sama vouti myönsi vapaa-kuukauden, ja hey, presto! Niinpä voin tässä kirjoittaa, kun on sähkölasku kunnossa, ja akku latautuu! 😊

Yritän nyt kömpelösti sanoa sitä, että joskus viranomaiset ovat pakotettuja toimimaan epäinhimillisiltä tuntuvin perustein. Jos ei heitä hanskoja seinään vaan miettii, voi ehkä kielteistäkin päätöstä kääntää uudessa hakemuksessa myönteiseksi. Kuten tein.

Hyvää tätä päivää kaikille teille! 🌞

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kuin ihminen omistaa auton, ei ole köyhä.

Toimeentulotuen saamiseksi on auto myytävä, koska se luokitellaan ei päteväksi omaisuudeksi.

Niin, paitsi jos auto on jonkun toisen nimellä ja huijaat....

Ei pidä paikkaansa. Lähiomaiselle on sanottu, että voi saada, eikä tarvitse myydä autoa. Kyseessä maaseutukirkonkylässä asuva sairauseläkeläinen, jolla on vaikeuksia liikkumisessa - toistaiseksi pärjää ilman apuvälineitä, mutta askel on hidas - tarve säännöllisesti käydä puolen tunnin ajomatkan päässä hoidoissa.  Hänellä tosin tuki on vasta haussa, joten voi olla, että määrätään kulkemaan niillä julkisilla, joita kulkee pari kertaa päivässä. Pysäkille on puolen kilometrin matka. Vaihtoehto on tietysti muuttaa kaupunkiin ja maksaa paljon kalliimpaa vuokraa. 

Ei todellakaan esim iso vuokrakotien omistaja Helsingin kaupunki anna asuntoihinsa pakastimia vaikka kuinka vaatisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuukautisten aikaan käytetään ikivanhoja alushousuja ja siteenä vessapaperia.

Ja muovipussi vielä tuon "vanhoja alushousuja siteen" alle. Näin toimin omassa nuoruudessa, kun en uskaltanut/kehdannut pyytää rahaa siteisiin.

Siteitä sain sitten vasta, kun menin kesätöihin.

 

Hyvää huomenta, ja voi ei! *myttynaama 😕*

Voi kun kenenkään meidän lasten ei enää jatkossa tarvitsisi hävetä kuukautisia vaan siteet olisivat samanlaisia kuin vaikka laastarit tai janojuoma! Niitä olisi helposti kaapissa!

Yritän omasta puolestani miettiä, mikä neuvoksi, ja toiminkin sitten. - Varmaan saan tästäkin ketjusta apuja, ilman nimiä, tietenkin, kun olen toiminnan tasolla. Eilen unohtui siitä sidetarpeet/tenat/leivänpaahdin-annetaan-hyvään-kotiin-viestistä nimi, no minähän se! Varmaan tunnistitte tyylistä! Viestiä vain, ja kertokaa kavereille. Laitan kassia rappuun! Kun sovitaan! 😊

Juu ei, pakastin EI kuulu asuntoon. Ei vuokrakotiin, ei omaan. Kirjoitan tätä edesmenneen rakkaan äitini tykönä, johonka hän OSTI pakastimen! Heti muutettuaan, eteiseen, pienen, ovellisen. Keittiöön ei mahtunut, ja Mamma kuitenkin halusi jätskiä ja ruokatarpeita jäässä kotiin myös, hätävaraksi.

Tämän Mamman pakastimen taisi kuljettaa Gigantti; edullinen ostettiin. Kukaan ei kantanut torin roskalavalta... 😃😃😃

Mitä sairaseläkeläisen autoon tulee: en saata uskoa, että kulkupelistä tulisi apujen saamisessa ongelma. Kelalla ja kunnalla on kuitenkin velvoite huolehtia! Kotiin saatavia hoitopalveluja talouden auto voi viivästyttää. Täällä Riihimäellä kotihoito toimi äidin ja minunkin osalta aivan upeasti! Saimme molemmat korona-rokotukset (ei painostettu! Halusimme! Olisi ollut helppo myös kieltäytyä! Äiti mietti pitempään kuin minä...), Äidin labrakokeet otettiin kotona, lääkärikin kävi tarvittaessa täällä! Sairaalakeikkoja tuli silti usein, mutta ne olivat akuutteja, 112-juttuja.

Olin (maksuton eli korvaamaton 😊) omaishoitaja, ja kotihoito kävi silti. Lopussa neljäkin kertaa vuorokaudessa. Äiti olisi joutunut laitokseen ilman minua, mutta valitsin olla täällä, viimeiset seitsemän vuotta. Sopi elämäntilanteeseen, plus että Mamma oli kulta rakas äiti!

Kotihoito oli silti tärkeä ja hieno osa pärjäämisen palettia; hoitajat huomasivat kalpeuden tai muun oireen herkästi. Sitten otettiin kokeita, ja lisättiin vitamiineja! Plus että ne hoitajat olivat kaikki aivan ihania ihmisiä! Heistä tuli ystäviä! - No, Mamma oli selväjärkinen ja huumorintajuinen ihminen, josta oli helppo pitää. Jos krouvisti sanon. Ei hän ketään koetellut, oli aina valmis vitsailemaan, ja jos oli ärtyisä mieli, minähän sen otin vastaan. Hyvä niin. Ja nyt on tosi kova ikävä, Mamma on nukkunut pois, kuukausia sitten. Vanhus-keskustelusta, eri ketjusta, tämä juolahti mieleen.

Mutta siis: kotihoidosta voi ikäihminen saada hyvää, jopa loistavaa palvelua ja hoitoa omistusasuntoonkin! Ei siivousta, se ei kuulu kunnille, mutta hoivaa ja hoitoa. Eikä ei, kukaan ei kunnalta ehdota asunnon myymistä tms. Kaikkien etu on se, että jokainen mamma ja pappa viihtyy omassa kodissaan. Jos nyt meidän tapauksessa lapsi venyi, voi äiti elää loppuun asti omassa kotona. Kuten kävi. Vajaa kolme päivää massiivisen aivoinfarktin jälkeen äitini nukkui pois, 94 vuoden ikäisenä. Ei ehtinyt tulla kipuja syövästä, jota kipua hän pelkäsi. Ja sai olla ihan melkein loppuun asti siinä elämässä, omassa kotona, mitä halusikin!

Meillä oli muuten kivaa, keskenämme! Ja hoitsujenkin kanssa! Mamma oli BB-fani, ja otin hänelle tablettiin 24/7! Sitä hän seurasi, ja hoitajat kysyivät päivityksiä! Omahoitaja Jaana toi viime juhannuksena mansikoita! Ja lapsilta piirustukset, kun ne lapset olivat meidänkin sydänkäpysiä. Heille lähti karkkeja ja suklaamunia, sesongin mukaan! Eli kyllä kunnallisessa kotihoidossakin voi olla kivaa ja hyvää elämää! Ei ne kyttää, elävät mukana! 😊- Ja tämä liittyy köyhyyteen siten, ettei tarvitse myydä viimeistä penniä saadakseen olla kotona, jos siis niin haluaa. Laitoshoitoon ei kukaan painosta, kaikki tukevat omaa asumista.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa kunniallinen ja rehellinen köyhä voi asua asuntolainalla hankitussa omistusasunnossa ja käydä töissä. Asumisen kulut (lämmitys, sähkö, vakuutukset, vesi, jätevesi, jätemaksu, kiinteistövero, tiemaksu, nuohous, remontointi jne.) nousevat. Polttoaineen hinta on noussut ja auton pitäminen on kallista. Auto on kuitenkin pakko olla, jos aikoo käydä haja-asutusalueelta vuorotöissä.

Hinnat nousevat, mutta pienituloisen palkka ei nouse. Köyhän palkka on kurja ja pysyy yhtä kurjana kuin ennenkin. Köyhän on tarkkailtava jatkuvasti kulutustaan ja säästettävä kaikessa. Köyhä ei käy kahvilassa, ruokaravintolassa, maksullisissa harrastuksissa, kampaamossa, parturissa, hieronnassa, konsertissa, teatterissa tai matkoilla. Köyhä on kotona, etsii kauppojen ilta-alennuksista alelaputettuja elintarvikkeita ja kerää pulloja ja tölkkejä. Köyhän paras huvitus on vilkas mielikuvitus.

Minä koen olevani juurikin tälläinen köyhä. Itseaiheutettua ehkä, liikaa velkaa. Kaikki kallistuu ja korona pandemian lieveilmiöt teki oman osansa talouteeni. Tässä ja ensi kuussa ruokabudjetti neljälle on 200 e/kk. Kyllä se jos mikä on köyhää. Onneksi on kuivatavaraa ja pakastimessa vielä jotain. Olen itse vähentänyt syömistä ja kahvitkin juon vasta töissä. Laihtuminen on kai aina hyväksi. Yritän ajatella niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa kunniallinen ja rehellinen köyhä voi asua asuntolainalla hankitussa omistusasunnossa ja käydä töissä. Asumisen kulut (lämmitys, sähkö, vakuutukset, vesi, jätevesi, jätemaksu, kiinteistövero, tiemaksu, nuohous, remontointi jne.) nousevat. Polttoaineen hinta on noussut ja auton pitäminen on kallista. Auto on kuitenkin pakko olla, jos aikoo käydä haja-asutusalueelta vuorotöissä.

Hinnat nousevat, mutta pienituloisen palkka ei nouse. Köyhän palkka on kurja ja pysyy yhtä kurjana kuin ennenkin. Köyhän on tarkkailtava jatkuvasti kulutustaan ja säästettävä kaikessa. Köyhä ei käy kahvilassa, ruokaravintolassa, maksullisissa harrastuksissa, kampaamossa, parturissa, hieronnassa, konsertissa, teatterissa tai matkoilla. Köyhä on kotona, etsii kauppojen ilta-alennuksista alelaputettuja elintarvikkeita ja kerää pulloja ja tölkkejä. Köyhän paras huvitus on vilkas mielikuvitus.

Minä koen olevani juurikin tälläinen köyhä. Itseaiheutettua ehkä, liikaa velkaa. Kaikki kallistuu ja korona pandemian lieveilmiöt teki oman osansa talouteeni. Tässä ja ensi kuussa ruokabudjetti neljälle on 200 e/kk. Kyllä se jos mikä on köyhää. Onneksi on kuivatavaraa ja pakastimessa vielä jotain. Olen itse vähentänyt syömistä ja kahvitkin juon vasta töissä. Laihtuminen on kai aina hyväksi. Yritän ajatella niin.

Sama homma. Rainbow-näkkärillä mennään tänään ja makaronia margariinilla. Vettä saa hanasta. Sitä ei ole vielä tajuttu verottaa tai kieltää tai laittaa esim. koronapassin taa. Kaikki tuki naisten lakolle täältä, kyllä palkalla pitäisi saada tulla toimeen!