Asioita jotka vain oikeasti köyhä tajuaa
Itse tajusin mitä luksusta on päästä kahvilaan juomaan kaakao kermavaahdolla ja syömään juustokakkua. Jäin työttömäksi pari vuotta sitten ja joka penni on laskettava. Ihana vaarini vei minut <3
Kommentit (5804)
liukuesteitäkin on erilaisia. Minulla yhdet kestivät vain vuoden, kun taas toisenlaiset ovat nyt kestäneet 5 vuotta ja toimivat edelleen. Jos liukuesteissä on kumia, niin se hapertuu helposti ihan kumin ominaisuuksien takia, pitää siis perehtyä siihen miten kumi pidetään kunnossa.
Omat nastakenkäni maksoivat 59 euroa. En halunnut ostaa markkinoiden kalleimpia, koska en tiennyt tuolloin tykkäänkö niistä. no... ne nastakengät ovat edelleen käytössä, ikää 6 vuotta. Sen virheen tein, että ostin numeroa suuremmat, josta syystä johtuen jalka tuppaa valumaan kengässä, etenkin alamäissä, joten kun seuraavat ostan, niin ostan ihan vain oman jalan kokoisen. Talvella kun tu liukumisilmiö voi vaikuttaa myös liukastumisiin. Minulla on vielä kapeat nilkat, joten kenkää ei saa nilkasta niin tiukaksi, että voisi sillä kompensoida liian isoa kenkäosaa.
Joku tuolla esitti negativisuutta kunnan vuokrataloista. Aikoinaan muutin kaupungin vuokrataloon, kun kunnassa oli huono asuntotilanne ja piti jostain saada asunto, jotta voisin aloittaa työt uudessa paikassa ja kunnassa. Tarjottiin kunnan asuntoa. Ei se niin paha ollut. Siellä asui myös keskituloista väkeä ja tulleet samalla lailla asumaan kuin minä: töiden perässä sen saaneet.
Oli siellä alkoholistejakin ja hämärporukkaa, mutta kun ei heidän kanssaa antaudu juttusille, niin jättävät rauhaan ja ovat sitten omissa porukoissaan. Joskus oli möykkää naapurissa, minä ostin makuuhuoneeseen ääntä vaimentavia rakennuslevyjä ja sain suurinpiirtein äänieristetyn huoneen. Asuin siellä asunnossa monta vuotta, koska tottaki ymmärsin, että jos on saanut halvan vuokran asunnon, niin ei sitä kannata vaihtaa kallimpaan vain siksi, että saa tunteen, että elää sitten "paremmassa" paikassa. Mieluummin laitoin säästämäni rahat sijoitettavaksi
Niin että missä se ilmaiskirpputori sijaitsee? Täällä pk-seudulla jossain? Aina parempi, jos saa edes kaupunginosan nimen ilmaiseksi.
Mikä bussi vie ilmaiseksi? Ikea-bussilla pääsee kyllä, mutta onko suunta oikea?
Ei mitään niksejä nyt, vaan raakaa tietoa. Missä sijaitsee ilmaiskirpputori?
Vierailija kirjoitti:
Niin että missä se ilmaiskirpputori sijaitsee? Täällä pk-seudulla jossain? Aina parempi, jos saa edes kaupunginosan nimen ilmaiseksi.
Mikä bussi vie ilmaiseksi? Ikea-bussilla pääsee kyllä, mutta onko suunta oikea?Ei mitään niksejä nyt, vaan raakaa tietoa. Missä sijaitsee ilmaiskirpputori?
Minä haluaisin tietää, missä on pitkien ja isojalkaisten ihmisten ilmaiskirpputori. Pitäisi löytää vaatteita ja kenkiä 180-senttiselle naisenmuotoiselle mutta leveäharteiselle naiselle, jolla on jalat kuin limput tukkipuiden päässä.
Köyhyyden tajuaa vasta kun on elänyt monta vuotta opintotuella. Toimeentulotuki on luksusta siihen verrattuna. Edellisessä pitää vielä ostaa ruokakin lainalla. Toimeentulotuessa voi lähettää laskujakin maksettavaksi. En koe, että joutuisin kituuttamaan oltuani muutamia kuukausia toimeentulotuella. Onneksi ensi kuussa alkaa taas työt. Autoon ei tietenkään ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Köyhyyden tajuaa vasta kun on elänyt monta vuotta opintotuella. Toimeentulotuki on luksusta siihen verrattuna. Edellisessä pitää vielä ostaa ruokakin lainalla. Toimeentulotuessa voi lähettää laskujakin maksettavaksi. En koe, että joutuisin kituuttamaan oltuani muutamia kuukausia toimeentulotuella. Onneksi ensi kuussa alkaa taas työt. Autoon ei tietenkään ole varaa.
Ihminen, joka saa opintotukea, on katsottu riittävän nuoreksi saamaan työpaikan ja kohentamaan elämäänsä sillä tavalla. Yritäpä saada opintotukea tai työtä lähes kuusikymppisenä. Et saa, vaan köyhyys jatkuu hautaan asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyyden tajuaa vasta kun on elänyt monta vuotta opintotuella. Toimeentulotuki on luksusta siihen verrattuna. Edellisessä pitää vielä ostaa ruokakin lainalla. Toimeentulotuessa voi lähettää laskujakin maksettavaksi. En koe, että joutuisin kituuttamaan oltuani muutamia kuukausia toimeentulotuella. Onneksi ensi kuussa alkaa taas työt. Autoon ei tietenkään ole varaa.
Ihminen, joka saa opintotukea, on katsottu riittävän nuoreksi saamaan työpaikan ja kohentamaan elämäänsä sillä tavalla. Yritäpä saada opintotukea tai työtä lähes kuusikymppisenä. Et saa, vaan köyhyys jatkuu hautaan asti.
Pointti oli varmaan, että toimeentulotuki on huomattavasti opintotukea parempi. Työllistyminen on asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyyden tajuaa vasta kun on elänyt monta vuotta opintotuella. Toimeentulotuki on luksusta siihen verrattuna. Edellisessä pitää vielä ostaa ruokakin lainalla. Toimeentulotuessa voi lähettää laskujakin maksettavaksi. En koe, että joutuisin kituuttamaan oltuani muutamia kuukausia toimeentulotuella. Onneksi ensi kuussa alkaa taas työt. Autoon ei tietenkään ole varaa.
Ihminen, joka saa opintotukea, on katsottu riittävän nuoreksi saamaan työpaikan ja kohentamaan elämäänsä sillä tavalla. Yritäpä saada opintotukea tai työtä lähes kuusikymppisenä. Et saa, vaan köyhyys jatkuu hautaan asti.
Pointti oli varmaan, että toimeentulotuki on huomattavasti opintotukea parempi. Työllistyminen on asia erikseen.
Minun pointtini onkin se, että on paljon helpompi sietää köyhyyttä, kun on toivoa päästä siitä joskus eroon.
Vierailija kirjoitti:
Pointti oli varmaan, että toimeentulotuki on huomattavasti opintotukea parempi. Työllistyminen on asia erikseen.
Ei opintotuella olekaan tarkoitus tulla toimeen vaan opiskelijan tuloiksi lasketaan myös opintolaina. Itsekin olen opintolainan ottanut ja pois maksanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyyden tajuaa vasta kun on elänyt monta vuotta opintotuella. Toimeentulotuki on luksusta siihen verrattuna. Edellisessä pitää vielä ostaa ruokakin lainalla. Toimeentulotuessa voi lähettää laskujakin maksettavaksi. En koe, että joutuisin kituuttamaan oltuani muutamia kuukausia toimeentulotuella. Onneksi ensi kuussa alkaa taas työt. Autoon ei tietenkään ole varaa.
Ihminen, joka saa opintotukea, on katsottu riittävän nuoreksi saamaan työpaikan ja kohentamaan elämäänsä sillä tavalla. Yritäpä saada opintotukea tai työtä lähes kuusikymppisenä. Et saa, vaan köyhyys jatkuu hautaan asti.
Pointti oli varmaan, että toimeentulotuki on huomattavasti opintotukea parempi. Työllistyminen on asia erikseen.
Minun pointtini onkin se, että on paljon helpompi sietää köyhyyttä, kun on toivoa päästä siitä joskus eroon.
Hyvä pointti. 65-vuotias on ylikypsä kaikkeen, mitä voisi olla tyrkyllä. Jo nuoremmatkin. Kun mut ekan kerran irtisanottiin 1991 laman syövereissä, en hirveästi hätääntynyt. Olin alle 40 ja sainkin töitä 9 kk työttömyyden jälkeen. Jonka jälkeen vielä kahdet irtisanomiset.
Sitten tilanne muuttui. Ei vakkariduunia. Ei mahdollisuuksia esim hankkia osamaksulla jotain isompaa tms. Siinä tallasin. Työeläke surkea, lisänä kansaneläkettä.
Olisin tehnyt töitä, mutta en saanut. Se on ainoa asia, joka vähän jäi mua työelämästä kaivertamaan. Sopeuduin tilanteeseen. Köyhänä keikuttu jo vuosikausia.
Ainoa ns realistinen mahdollisuus päästä köyhyydestä on Lottovoitto. Nippanappa pärjään, kun esim blandaan maidon 50/50. Tyyli on tuo. Perunoita syön. En polta enkä juo.
Mielikuvitus pelaa. Osaan kuvitella makuja lukemalla reseptejä. Joskus kokeilen korvata jonkin ainesosan mausteilla ja jollain mitä löytyy.
Sen tunteen, kun ei ole mitään menetettävää. Ei ole muuta kuin tuulen huuhtoma takapuoli. Se on muuten yllättävän vapauttavaa.
Mistä se köyhä jättää sivuun, kun kaikki raha menee elämiseen? Ja milloin hän sen säästön sitten käyttäisi, ellei heti ensi viikolla, kun tulot ei vaan riitä edes kaikkeen tarpeelliseen, vaan koko ajan joutuu priorisoimaan välttämättömistä?
Hyvätuloiset ei vaan tajua tätä kädestä suuhun elämistä, joka ei ole vapaaehtoista nuukuutta.
Vapaaehtoinen nuukuus ei sressaa, tai siis siinä ei ole stressiä takana. Se on ikäänkuin huvia. Voisi tehdä toisinkin, mutta nyt huvittaa tehdä näin. Kun se nuukailu on omissa käsissä ja tieto, että voi lopettaa tai tehdä poikkeuksen koska hyvänsä.
Keskustelin kerran todellisen ja vapaaehtoisen nuukailun eroista erään puolitutun miehen kanssa. Hän tyrmäsi kaikki turhina ja hän kuulemma ei sellaisia ostele eikä sellaiset kiinnosta. Mieluummin hän säästää ja on ostamatta. Hän sanoi, ettei tarvitse mitään sellaisia asioita, eikä niihin muidenkaan kannata rahojaan tuhlata. Kun kerroin esimerkkejä köyhän elämästä mistä jää paitsi.
Kysyin onko mitään mistä hän on kiinnostunut. Joo, kyllä, hän on innokas metsästäjä ja ostaa kyllä laadukkaita aseita ja kerää metsästykseen liittyviä asioita. Käy myös metsästysmatkoilla, mutta ne eivät ole kuulemma turhia rahanmenoja.
Sanoin, että niinpä. Täälläkin on monia, jotka kehuvat etteivät laita rahojaan köyhien tapaan turhuuksiin. Mutta varmaan kuitenkin on joku harrastus mihin menee rahaa tms.
Köyhät joutuvat nuukailemaan kaiken aikaa tosisaan. Eikä heillä ole sitten jossain välissä "taukoa" nuukailusta kun itselle sopiva kiinnostava kohde tai mieliteko tulee vastaan.
Sanotaan että köyhät syö makaronia. Oikea köyhä tietää ettei nekään ole ilmaisia.
Niinpä. Nyt on makaroninkin hinta noussut.
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoinen nuukuus ei sressaa, tai siis siinä ei ole stressiä takana. Se on ikäänkuin huvia. Voisi tehdä toisinkin, mutta nyt huvittaa tehdä näin. Kun se nuukailu on omissa käsissä ja tieto, että voi lopettaa tai tehdä poikkeuksen koska hyvänsä.
Keskustelin kerran todellisen ja vapaaehtoisen nuukailun eroista erään puolitutun miehen kanssa. Hän tyrmäsi kaikki turhina ja hän kuulemma ei sellaisia ostele eikä sellaiset kiinnosta. Mieluummin hän säästää ja on ostamatta. Hän sanoi, ettei tarvitse mitään sellaisia asioita, eikä niihin muidenkaan kannata rahojaan tuhlata. Kun kerroin esimerkkejä köyhän elämästä mistä jää paitsi.
Kysyin onko mitään mistä hän on kiinnostunut. Joo, kyllä, hän on innokas metsästäjä ja ostaa kyllä laadukkaita aseita ja kerää metsästykseen liittyviä asioita. Käy myös metsästysmatkoilla, mutta ne eivät ole kuulemma turhia rahanmenoja.Sanoin, että niinpä. Täälläkin on monia, jotka kehuvat etteivät laita rahojaan köyhien tapaan turhuuksiin. Mutta varmaan kuitenkin on joku harrastus mihin menee rahaa tms.
Köyhät joutuvat nuukailemaan kaiken aikaa tosisaan. Eikä heillä ole sitten jossain välissä "taukoa" nuukailusta kun itselle sopiva kiinnostava kohde tai mieliteko tulee vastaan.
Nuukailu on oma mielihyvän lajinsa joo. Saa voittoja pitkin viikkoa, kun nuukailee. Jo 5 tai 10 snt voitto on voitto.
Viimeksi nuukailin siten, että kun teki mieli ostaa tulppaanikimppu 3,95 marketista mielenvirkistykseksi, jätinkin ostamatta ja paluumatkalla taittelin metsästä koivunoksia, jotka alkoivat avautua huoneenlämmössä n viikossa. Nyt jo 3. koivukimppu menossa. Olen vakavasti allerginen koivulle ja lepälle. Kun ei ota niitä kukintoja, norkkoja, vaan pelkkiä lehtisilmuja, niin allerginen pärjää.
Tapasin aikoinaan Tallinnanlaivalla miehen, joka pyysi multa käyttämättä jääneen sokerin. Alkoi kertoa et käy n kerran kuussa ilmaislipuilla Tallinnassa. Tästä on jo n 10 vuotta.
Eväät mukana kahvilan pöydässä, joi kuumaa vettä. Kävi mm leipää ostamassa, vinkkaili paikkoja ja hintoja. Mm pullaa osti. Sanoin et mä leivon itse. Keskturgin tienoilla halvinta, no sen tiesin itsekin. Kertoili kaikenlaista. Mm jostakin tutustaan, jonka auto oli hajonnut talvella illalla Kannelmäessä. Tuttu ei ottanut taksia tai bussia Espooseen, vaan käveli matkan säästääkseen.
Mulle jäi paha olo, kun pääsin miehestä eroon. Automaattisesti tsekkasin missä lompsani on. Ahdisti se hirveä nuukailu ja säästäminen. Mies kertoi ihan innoissaan "voitoistaan". En tiedä tarinaansa, mutta se nuukailu vaikutti sairaalta.
Vierailija kirjoitti:
Kun ei ole kunnon vaatteita joka säälle ja vuodenajalle ja eri tarkoituksiin. Tarvitsisin ulkoiluhousut, nastakengät sadetakin, kumisaappaat, lenkkarit, " paremmat" kengät juhliin sekä kesäksi, että talveksi, myös paremman takin. Vuosien mittaan kaikki vaatteet ovat kulahtaneet, eikä mulla ole enää kuin aivan välttämätön varustus, yksi takki kesäksi ja talveksi, yhdet talvikengät, yhdet lenkkarit, yhdet farkut. Ostan vain välttämättömän.
On ollut noloa kulkea tämä talvi rikkinäisissä kengissä ja takissa. Kirppareilta ei omaa kokoa ole löytynyt, enkä talvikenkiä mielellään kirpparilta ostaisikaan. Jos ei uutenakaan ostetut kestä kahta talvea, niin miten sitten kirpparilta ostetut?
No, vaikka on vähän hävettänyt, niin olen silti kylmästi kulkenut rikkinäisillä. Ei ole multa pois jos joku siitä saa hyvät naurut. Varmaan ajattelee, että tuossakin joku tyhmä ja avuton, joka ei edes tajua miltä näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei ole kunnon vaatteita joka säälle ja vuodenajalle ja eri tarkoituksiin. Tarvitsisin ulkoiluhousut, nastakengät sadetakin, kumisaappaat, lenkkarit, " paremmat" kengät juhliin sekä kesäksi, että talveksi, myös paremman takin. Vuosien mittaan kaikki vaatteet ovat kulahtaneet, eikä mulla ole enää kuin aivan välttämätön varustus, yksi takki kesäksi ja talveksi, yhdet talvikengät, yhdet lenkkarit, yhdet farkut. Ostan vain välttämättömän.
On ollut noloa kulkea tämä talvi rikkinäisissä kengissä ja takissa. Kirppareilta ei omaa kokoa ole löytynyt, enkä talvikenkiä mielellään kirpparilta ostaisikaan. Jos ei uutenakaan ostetut kestä kahta talvea, niin miten sitten kirpparilta ostetut?
No, vaikka on vähän hävettänyt, niin olen silti kylmästi kulkenut rikkinäisillä. Ei ole multa pois jos joku siitä saa hyvät naurut. Varmaan ajattelee, että tuossakin joku tyhmä ja avuton, joka ei edes tajua miltä näyttää.
Komppaan ja symppaan sua. Se tyhmä ja avuton leimautuu vielä hulluksi mt-vammaiseksi, ehkä taiteilijaksi. Ei maksa vaivaa alkaa selittää kenellekään asiaa.
Antaa sen hullun vaan kulkea piponsa alta vilkuillen.
❤🌻❤🌻❤
Muistan kun joskus miljoona vuotta sitten Töölössä kulki sellainen Kassi-Alma kaikki kamat mukanaan ja höpisi joskus jotain. Olin nuori ja mua säälitti. Mun kohdalla kerran sanoi jotain vastaantullessaan. En kuulut ja sanoin anteeksi en kuullut. Nainen mulkaisi ja kivahti ettei tarvitse sekaantua hänen asioihinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoinen nuukuus ei sressaa, tai siis siinä ei ole stressiä takana. Se on ikäänkuin huvia. Voisi tehdä toisinkin, mutta nyt huvittaa tehdä näin. Kun se nuukailu on omissa käsissä ja tieto, että voi lopettaa tai tehdä poikkeuksen koska hyvänsä.
Keskustelin kerran todellisen ja vapaaehtoisen nuukailun eroista erään puolitutun miehen kanssa. Hän tyrmäsi kaikki turhina ja hän kuulemma ei sellaisia ostele eikä sellaiset kiinnosta. Mieluummin hän säästää ja on ostamatta. Hän sanoi, ettei tarvitse mitään sellaisia asioita, eikä niihin muidenkaan kannata rahojaan tuhlata. Kun kerroin esimerkkejä köyhän elämästä mistä jää paitsi.
Kysyin onko mitään mistä hän on kiinnostunut. Joo, kyllä, hän on innokas metsästäjä ja ostaa kyllä laadukkaita aseita ja kerää metsästykseen liittyviä asioita. Käy myös metsästysmatkoilla, mutta ne eivät ole kuulemma turhia rahanmenoja.Sanoin, että niinpä. Täälläkin on monia, jotka kehuvat etteivät laita rahojaan köyhien tapaan turhuuksiin. Mutta varmaan kuitenkin on joku harrastus mihin menee rahaa tms.
Köyhät joutuvat nuukailemaan kaiken aikaa tosisaan. Eikä heillä ole sitten jossain välissä "taukoa" nuukailusta kun itselle sopiva kiinnostava kohde tai mieliteko tulee vastaan.
Nuukailu on oma mielihyvän lajinsa joo. Saa voittoja pitkin viikkoa, kun nuukailee. Jo 5 tai 10 snt voitto on voitto.
Viimeksi nuukailin siten, että kun teki mieli ostaa tulppaanikimppu 3,95 marketista mielenvirkistykseksi, jätinkin ostamatta ja paluumatkalla taittelin metsästä koivunoksia, jotka alkoivat avautua huoneenlämmössä n viikossa. Nyt jo 3. koivukimppu menossa. Olen vakavasti allerginen koivulle ja lepälle. Kun ei ota niitä kukintoja, norkkoja, vaan pelkkiä lehtisilmuja, niin allerginen pärjää.Tapasin aikoinaan Tallinnanlaivalla miehen, joka pyysi multa käyttämättä jääneen sokerin. Alkoi kertoa et käy n kerran kuussa ilmaislipuilla Tallinnassa. Tästä on jo n 10 vuotta.
Eväät mukana kahvilan pöydässä, joi kuumaa vettä. Kävi mm leipää ostamassa, vinkkaili paikkoja ja hintoja. Mm pullaa osti. Sanoin et mä leivon itse. Keskturgin tienoilla halvinta, no sen tiesin itsekin. Kertoili kaikenlaista. Mm jostakin tutustaan, jonka auto oli hajonnut talvella illalla Kannelmäessä. Tuttu ei ottanut taksia tai bussia Espooseen, vaan käveli matkan säästääkseen.
Mulle jäi paha olo, kun pääsin miehestä eroon. Automaattisesti tsekkasin missä lompsani on. Ahdisti se hirveä nuukailu ja säästäminen. Mies kertoi ihan innoissaan "voitoistaan". En tiedä tarinaansa, mutta se nuukailu vaikutti sairaalta.
Kiitos vinkistä, olen tietämättömyyttäni jättänyt keräämättä koivunoksia maljakkoon kun oon ajatellut että perheen koivuallergikko reagoi avautuviin silmuihinkin. Hyvä tietää että niin ei ole. Avautuvat silmut ovat todella kauniita ja keväisiä kodin piristäjiä.
Vierailija kirjoitti:
Köyhyyden tajuaa vasta kun on elänyt monta vuotta opintotuella. Toimeentulotuki on luksusta siihen verrattuna. Edellisessä pitää vielä ostaa ruokakin lainalla. Toimeentulotuessa voi lähettää laskujakin maksettavaksi. En koe, että joutuisin kituuttamaan oltuani muutamia kuukausia toimeentulotuella. Onneksi ensi kuussa alkaa taas työt. Autoon ei tietenkään ole varaa.
Ja niin olisit voinut hakea toimeentulotukea, koska opintolaina on nostettu. Mutta luulit ettet saa sitä, joten jätit hakematta? Oma on mokasi.
Ostamani liukuesteet kestivät alle kymmenen kävelykertaa, joten niihin ei kannata sijoittaa. Toinen jalkani on risa, joten tarvitsen kunnon kengät. Yleensä joudun metsästämään kenkiä pitkään. Kirppareita kierrän, mutta ulkoiluvaatteita on huonosti tarjolla, enkä ole löytänyt siistiä parempaa takkia, vaikka olen vuosia etsinyt. Haluaisin nimenomaisesti kunnolliset vaatteet, en mitään "vähän sinne päin" tai "saa nyt välttää". Liikun paljon ulkona.