Koulussa eilen 3 eri opella tehtävä, mitä teitte kesällä

[quote author="Vierailija" time="18.08.2015 klo 15:47"]Mua ei oo muina vuosina ärsyttänyt tuo kysymys, mutta tänä vuonna kyllä, kun lapsi tuli suunnilleen itkien koulusta kotiin. Miehen isä joka oli lapselle tosi läheinen kuoli heinäkuun alussa ja lapsi on ollut jo siitä ihan rikki, eikä tietysti menty mihinkään kesälomalla, kun oli hautajaista sun muuta järjestettävänä ja vielä kaksi päivää ennen koulun alkua kuoli koira. Lapsi oli koulussa sanonut, että ei tehnyt mitään erityistä, oli vaan kotona ja ei halua kertoa muuta, koska ei halunnut kertoa kaikille ja ope oli vaan jatkanut tenttaamista, että "miksi? Mitä on tapahtunut kerrohan nyt." Miksi ei voi uskoa, kun toinen tulee surullisena kouluun ja ilmoittaa ettei tahdo puhua asiasta, tai ainakin olis jättänyt tenttaamiset siihen että muut on lähteneet luokasta.
[/quote]
Tälläisistä asioista olisi ihan asiallista kertoa sille opettajalla miksi lapsi mahdollisesti on vähän alakuloinen eikä siitä koulunperusarjesta ehkä selviä.

Mua jotenkin hirveästi ihmetyttää miten joillekin on niin vaikea ymmärtää että kun sitä rahaa ei ole siitä ei kertakaikkiaan säästetä matkoihin. Ei joulua varten ei yhtään mihinkään. Olisi se nyt melko huvittavaa kun alkaisimme säästämään näistä muutamista satasista 4 jo aikuisen hinnalla matkustavan lomaa varten ja sitten seuraavaksi palstan ohjeiden mukaan joulua varten, lomalle pääsisimme luultavasti 10 vuoden päästä ja sitä rataa. 

Lapset pärjäävät mainiosti ilman lomamatkoja yms Lintsireissuja, toki se harmittaa kun vuosi toisensa jälkeen nuo jäävät kokematta.  Minäkään en tiennyt vuosia sitten kun lapset oli saatu että sairastun vakavasti enkä tästä parane.  Anteeksi te kaikki täydelliset ihmiset.

Yritän opettajana miettiä aina vähän erilaisia tapoja kesän kertaamiseen. Lapsilla on kova into päästä kertomaan! Komppaan tuota itsetunto-kommenttia. Aivan kaikesta ei voi/kannata pahastua, elämä käy silloin aika ikäväksi. Eikä kertomisen idea ole kerskua hurjilla tarinoilla, vaan voi kertoa eväsretkistä, kukkien poimimisesta, onkimisesta, pihaleikeistä jne. Totean aina tässä kohtaa luokassa, että lomaa voi viettää monella tavalla eikä meillä ole oikeutta arvostella toisen tapaa. Lapsesi selviää tästäkin asiasta ilman traumoja, ap.

Nyt on turha tulla väittämään, ettei kesälomasta kertominen kuulu minun opettamaani aineeseen. Olen yläkoulun englannin opettaja ja jokainen oppilas kirjoittaa aiheesta My summer holiday. Meillä on muutenkin kirjoitelmia, miksei sitten tuollaisesta aiheesta. Yläkoulun oppilaan ei edes edellytetä pystyvän kirjoittamaan englanniksi kovin monimutkaisesta asiasta, vaikka moni siihen pystyykin hienosti.

lapsilla on kova tarve kertoa kesästä, sitä odottavat kovasti. Kyse ei ole mistään "kenellä oli hienoin reissu", vaan ihan normaalista tekemisestä. Omalla luokallani mainittiin eniten uintia ja kavereiden kanssa olemista. 

Olettepa te naurettavan kateellisia ja alemmuudenkompleksisia. Lapset kertoo, mitä kertoo. Omani oli kertonut uimareissuista ja mökkeilyistä, vaikka kesän aikana käytiin myös Norjassa ja Italiassa.

Ja lapset rakastaa kertoa kuulumisia. Ei lapset näe siinä ongelmaa. Pikemminkin joutuu kertomisaikaa rajoittamaan, kun jokainen haluaisi hölöttää ummet ja lammet. Kertominen ja kuuntelu ovat muuten myös osa ihan tavoitteita koulussa. Vaihdetaan kuulumisia, opetellaan kertomaan vapaasti ja ennen kaikkea kuunnellaan toisia! Aamupiirihän se on jo päiväkodissa, koulussa monesti samanlainen käytäntö alaluokilla. Sääli on, että yläluokilla se ei enää toteudu, kun oppimistavoitteet on tiukat ja kukaan aineenope ei voi käyttää aina yhtä tuntia viikossa jutusteluun.

Olettepa te naurettavan kateellisia ja alemmuudenkompleksisia. Lapset kertoo, mitä kertoo. Omani oli kertonut leipäjonoreissuista ja kännäilyistäni, vaikka kesän aikana käytiin myös päivystyspolilla tikattavana ja kyttälaitoksella.

Ymmärrän, että oppilasta ärsyttää kertoa samat asiat moneen kertaan. Toisaalta pitkän tauon jälkeen ryhmä kaipaa jonkinlaista lämmittelyä ja totuttelua yhdessä olemiseen, ja tällaiset "miten kesä meni" -tyyppiset aiheet ovat luonnollista ihmisten välistä kanssakäymistä. Se on juuri sitä oppijoiden kohtaamista ihmisinä, jota kuitenkin myös opettajilta toivotaan. Ei ole kiva heti ekan tunnin alussa avata kirjoja sivulta 1 ja alkaa puurtamista.

Omassa aineessani (äikkä) olen ratkaissut asian niin, että ekoilla tunneilla tehdään ilmaisutaitoharjoituksia. Niiden yhteydessä tehdään kesään liittyviä tanssiliikkeitä, patsaita, still-kuvia ym., joita ei välttämättä tarvitse selittää (ellei halua). Näin tulee huomioiduksi se, että monelle on tapahtunut paljon sitten viime kohtaamisen, mutta itsestään ei tarvitse antaa enempää kuin sillä hetkellä haluaa. Ehkä jollekin voi olla terapeuttistakin käsitellä niitä ikäviä kesämuistoja ilmaisevan taiteen kautta ilman, että joutuu kuitenkaan selittelemään, mene ja tiedä. Ihan hyvin ovat nuoret lähteneet näihin mukaan. Mutta antakaa nyt armoa nille kollegoilleni, vaikkapa bilsan- tai matikanmaikoille, joilla ei välttämättä ole pedagogisessa kalupakissaan draamatyökaluja - yläkouluopeilla kuulumisten kysymiset ovat yleensä ihan vain kädenojennus oppilaiden suuntaan, opella itsellään tuskin pysyy mielessä sadan oppilaan Lintsi-reissut.

En ymmärrä aloitusviestin otsikkoa. Joku tainnut nukkua äidinkielentunneilla...