Huoli vilkkaan pojan koulunkäynnistä

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:03"]

Lapsesi ei saa häiritä muiden oppimista, vaikka hän olisi kuinka "vilkas".

[/quote]

Tottakai saa. Itse olen opettaja, mies on opettaja ja kummankin puolen mummut on eläkkeellä olevia opettajia. Ja todellakin niskaan mennään heti, jos alkaa nakutus koulusta. Poika on nyt eskarissa. Sen verran koulumaailmaa on seurattu, että ihan kannattaa vaan pitää puolensa. Niiden lapset on parhaassa asemassa, jotka osaa vetää opettajalle tarvittaessa luun kurkkuun. Niin se vaan on. Opettajaa voi ottaa päähän, mutta yhtä kaikki osaavat vähän varoa, mitä sanovat.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 19:13"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:03"]

Lapsesi ei saa häiritä muiden oppimista, vaikka hän olisi kuinka "vilkas".

[/quote]

Tottakai saa. Itse olen opettaja, mies on opettaja ja kummankin puolen mummut on eläkkeellä olevia opettajia. Ja todellakin niskaan mennään heti, jos alkaa nakutus koulusta. Poika on nyt eskarissa. Sen verran koulumaailmaa on seurattu, että ihan kannattaa vaan pitää puolensa. Niiden lapset on parhaassa asemassa, jotka osaa vetää opettajalle tarvittaessa luun kurkkuun. Niin se vaan on. Opettajaa voi ottaa päähän, mutta yhtä kaikki osaavat vähän varoa, mitä sanovat.

[/quote]

Valitettavasti opettajat varovat enemmän mitä sanovat, kun vanhemmissa on kasvatusalan ammattilaisia. Vaikka aihe olisi sama. Asia kuitenkin nähdään yllättäen eri tavoin. Lapset ovat tosiaan eri asemassa sen mukaan, mitä vanhemmat ovat. Vielä tänä päivänäkin, vaikka monissa muissa asioissa on kehitytty.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 19:06"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 18:43"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:53"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:21"]Koulujen pihalla kun pyörähtää, aika villiltä joskus meno näyttää. Vien ja haen välillä meidän lapsia. Joskus hain hammaslääkäriin kesken välitunnin ja melkoinen homottelu raikui pihalla. Olen ihmetellyt, missä välituntivalvojat. Kamala huuto ja meno päällä. En ihmettele, jos osalla jää päälle myös tuntien ajaksi. Tämä nyt vähän aiheen sivusta, mutta kuitenkin yksi näkökulma, mistä voi johtua.
[/quote]Minä en ihmettele missä välituntivalvojat vaan että miksi lapsia ei enää kasvateta kotona ollenkaan.Ei mun lapsuudessa homoteltu.Tai jos joku yritti niin isä antoi luunapin alta aikayksikön.Helppo syyttää opettajia ja välituntivalvojia kun 20-30 huonosti kasvatettua räkänokkaa pistetään samaan tilaan.Nykypäivänä ei oo varmaan paljoo eroa onko koulussa vai eläintarhassa töissä.
[/quote]hiukan kyllä itsekin ihmettelen hurjaa menoa välitunneilla. Juostaan ja revitään. Ja miksi tytöt kirkuvat? Samoin naapuritalossa on päiväkoti ja sieltäkin kuuluu kirkuminen. Tuleeko traumoja jos lasta kielletään huutamasta? Vai kirkuuko ja huutaako teillä lapset myös kotona?
[/quote]
Kasvatus jäänyt tekemättä? Inhoan kimeitä ääniä, joten jos tulee vielä joskus omia muksuja, todellakin opetan heidät kirkumattomiksi!
[/quote]

Tyypillistä asiantuntijan puhetta.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 22:06"]

Huoltaja vastaa siitä, että lapsi on mahdollisimman koulukuntoinen! Huoltajan tehtävä on hankkia lapselleen sellainen apu, että opiskelu onnistuu. Ensimmäisenä tarvitaan diagnoosi. Ensiapuna huoltaja voisi vaatia koululta sermin käyttöä, jolloin lapsi saa ärsykkeitä vähemmän.

Yksityisiä neurologejakin on olemassa.

[/quote]

Entä kun tutkimuksista huolimatta ei tipu diagnoosia, lapsella ei ole niin vakavaa neurologista häiriötä. Ja toiseksi, se diagnoosi ei muuta sitä tosiseikkaa että lapsi tarvitsee muita enemmän tukea ja apua sekä ehkä erilaiset opetusmenetelmät.

ohis

Suomen järjestelmät toimivat niin, että kunnon tukea ja apua saa vasta diagnoosin jälkeen.

PS: Tutkimuksia on erilaisia ja toiset tutkijat saavat paremmin tuloksia kuin toiset. Lisäksi oireilu muuttuu iän myötä. Jos kriteerit eivät täyttyneet ennen, ne voivat täyttyä nyt.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 21:58"]Voi taivas, piti tarkistaa aloituksen päivämäärä sillä tämä oli kuin minun pojasta! Ja samanikäinen. Eka vuonna me vanhemmat emme vielä tajunneet ihan kaikkea, mutta viime vuonna jo vähän vaadimme koululta muutakin kuin negatiivista palautetta. Poika toimii paljon paremmin kun saa positiivistakin huomiota. Vahvuuksia löytyy, niitä yritetiin saada hyödynnettyä. Kovalla painostuksella saatiin lupa että voi syödä tunnilla purkkaa = rauhoittaa ja auttaa keskittymään. Opettajalla on valtava merkitys, me saimme sellaisen jolle poika oli kuin punainen vaate, ei mitään hyvää. Nyt vaihtui ope ja toivon että parempaan mennään. Lapsi ei ole tyhmä, päinvastoin, normiälyinen.

Onko teillä tehostettu tuki? Meillä psykologi totesi että ei tarvetta tutkimuksille, ei ole perusteita diagnoosiin. Tarkkaavaisuuden ongelmia on. Onko teillä keskusteltu erityisopen kanssa?
[/quote]

Meillä erityisopetusta oli ekana vuonna, yksi tunti viikossa keväällä. Se oli tukiopetuksen nimellä, mutta siellä lapsi keskittyi tekemään tehtäviä pienessä ryhmässä. Tarvittaessa voi mennä uudestaankin jonkin oppiaineen ajaksi erityisopetukseen, mutta ei sille ole ollut tarvetta (?). Ei meiltä ole kysyttykään, mitä tahdotaan, mutta en minä ole ollut siellä koulussa kuin keskusteluissa, joten en näe arkea ja mitä se todellisuus siellä on. Meilläkään lisätutkimuksia ei silloin v. 2013 enää suositeltu, mikäli koulussa ei ilmene jotain hyvin erityistä. Tulos oli, että ei ADHD:a. Itsehillinnän heikkous ei näyttänyt johtuvan myöskään mielenterveyssyistä. Keskittymiskyvyssä oli heikkoutta, ei diagnoosiksi asti. Toki kasvavilla lapsilla tilanne voi muuttua. Ehkä hän on epäkypsempi kuin ikäisensä yleensä tai tulee ikänsä olemaan herkästi ärsykkeisiin reagoiva. En ole edes miettinyt, voisiko olla jokin keino parantaa keskittymistä koulussa (esim. se purkan jauhaminen). Kotona nyplää ja pyörittelee usein kyniä tai kumeja, kun tekee läksyjä. Hyräily myös auttaa häntä, mutta se ei liene koulussa sallittua?
-ap

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:55"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:03"]

Lapsesi ei saa häiritä muiden oppimista, vaikka hän olisi kuinka "vilkas".

[/quote]

Juuri näin. Ei ole oikein, että yksi lapsi itsekeskeisesti hallinnoi kahdenkymmenen muun oppimisrauhaa, olkoon minkälainen adhd tahansa. Kehoittaisin aloittajaa muutenkin kiinnittämään huomiota kotikasvatukseen ja rajojen asettamiseen. Saattaisi auttaa kummasti.
[/quote]
Voi luoja. Burn in hell, oikeasti. Jos luulette, että se on niiden lasten tehtävä siellä koulussa itselleen rajat asettaa niin olette hyvin väärässä. Opettaja on vastuussa siitä että oppimisrauha säilyy - ei lapsi. Jos lapsella on ongelma jonka takia hän häiritsee niin opettajan on tehtävä jotain. Nämä teidän neuvot joutaa ö-mappiin. Siskoni on erityisopettaja ja ei todellakaan syyllistä VANHEMPIA huonosta kasvatuksesta jos lapsi on levoton. Pojissa on paljon näitä ihan lahjakkaita tai jopa todella lahjakkaitakin lapsia jotka eivät vaan pysy seurassa paikallaan ja imevät toisista kaikki vaikutteet. Eli jos KAIKKIEN lapset käyttäytyisivät hyvin, niin myös ne levottomimmat käyttäytyisivät paremmin. Toisille sopii myös erilainen oppimisympäristö, itse olisin tarvinnut aivan hiljaisen tilan ilman muita, muiden pienikin liikehdintä ja puhuminen sotki ajatuksiani. Toisaalta, omat lapset saattaisivat pärjätä parhaiten isompien lasten seurassa isossakin ryhmässä, oman ikäiset yllyttävät kaikkeen tyhmään kun taas isompien kanssa osataan olla fiksusti kuten isommatkin ovat.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 20:22"]Psykoterapeutti tutkinut? Adhd:n pois sulkemiseksi tarvitaan psykologin ja lääkärin tutkimukset. Onko koulupsykologi ollut mukana kuviossa? Onko oppimisvaikeudet pois suljettu? Oppimisvaikeudet voivat usein näyttäytyä keskittymisvaikeuksina: kun ei ymmärrä täysin, ei jaksa keskittyä.
[/quote]

Psykoterapeutilla käydään, jos psykologin ja lääkärin asiantuntemus ei enää riitä. Olen käynyt, ja lääkäri lähetti. Sattui olemaan hyvää hoitoa, jota sain sosiaalisten tilanteiden ongelmiin. Se on kallista, vaikka saisi kela-korvaustakin, psykoterapia siis.

Siis jos mua sanottais koulussa homoksi tai idiootiksi niin varmasti kilahtsisin.
Kannattaisiko keskustella siitä, että ehdottomasti nollatoleranssi nimittelyyn!!
Käytöstavat kunniaan! Positiivista palautetta ehdottomasti. Ja yritä selittää pojalle, että jättäisi reagoimatta jos joku nimittelee. Nimittelijässä vika ei teidän pihassa.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 20:22"]

Psykoterapeutti tutkinut? Adhd:n pois sulkemiseksi tarvitaan psykologin ja lääkärin tutkimukset. Onko koulupsykologi ollut mukana kuviossa? Onko oppimisvaikeudet pois suljettu? Oppimisvaikeudet voivat usein näyttäytyä keskittymisvaikeuksina: kun ei ymmärrä täysin, ei jaksa keskittyä.

[/quote]

Kiinnitin huomiota samaan. Adhd ei ole mikään sairaus, joka näkyisi verikokeessa tai jollain yhdellä palikkatestillä. Adhd-oireita selvitetään laajalla kysymyspatteristolla, johon sekä vanhemmat että opettaja vastaavat. Eikä tulos ole silloinkaan satavarma. Vasta kun selviää vaikuttaako lääkitys halutulla tavalla niin voidaan todeta varmemmin, että kyse on siitä.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 22:24"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:55"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:03"]

Lapsesi ei saa häiritä muiden oppimista, vaikka hän olisi kuinka "vilkas".

[/quote]

Juuri näin. Ei ole oikein, että yksi lapsi itsekeskeisesti hallinnoi kahdenkymmenen muun oppimisrauhaa, olkoon minkälainen adhd tahansa. Kehoittaisin aloittajaa muutenkin kiinnittämään huomiota kotikasvatukseen ja rajojen asettamiseen. Saattaisi auttaa kummasti.
[/quote]
Voi luoja. Burn in hell, oikeasti. Jos luulette, että se on niiden lasten tehtävä siellä koulussa itselleen rajat asettaa niin olette hyvin väärässä. Opettaja on vastuussa siitä että oppimisrauha säilyy - ei lapsi. Jos lapsella on ongelma jonka takia hän häiritsee niin opettajan on tehtävä jotain. Nämä teidän neuvot joutaa ö-mappiin. Siskoni on erityisopettaja ja ei todellakaan syyllistä VANHEMPIA huonosta kasvatuksesta jos lapsi on levoton. Pojissa on paljon näitä ihan lahjakkaita tai jopa todella lahjakkaitakin lapsia jotka eivät vaan pysy seurassa paikallaan ja imevät toisista kaikki vaikutteet. Eli jos KAIKKIEN lapset käyttäytyisivät hyvin, niin myös ne levottomimmat käyttäytyisivät paremmin. Toisille sopii myös erilainen oppimisympäristö, itse olisin tarvinnut aivan hiljaisen tilan ilman muita, muiden pienikin liikehdintä ja puhuminen sotki ajatuksiani. Toisaalta, omat lapset saattaisivat pärjätä parhaiten isompien lasten seurassa isossakin ryhmässä, oman ikäiset yllyttävät kaikkeen tyhmään kun taas isompien kanssa osataan olla fiksusti kuten isommatkin ovat.
[/quote]

Kiitos! Hyvin kuvattu, että on lapsia, jotka imevät toisista kaikki vaikutteet. Sellainen minun poikani juuri on. Jos joku jonossa seisovasta ryhmästä keksii hypätä rapulta alas ja muut naureskelee ja joku toinenkin hyppää rappuja alas pari askelmaa, niin minun poikani loikkii niitä kohta ylös alas ja saa nuhteet. Hauska ja kiva juttu hänestä, mutta sitten ei enää olekaan hauskaa, kun luetaan Wilmaa ja puhutaan yhdessä, miksi siellä jonossa on hypitty rappuja ylös ja alas. Kun joku heitteli luokassa toisia paperipalloilla ja osui poikani selkään, poikani oli ainoa, joka karjui, että kuka heitti paperilla. Ikävää, että sattui olemaan koetilanne ja olisi pitänyt olla hiljaa. Opettaja oli kirjoittanut Wilmaan, että koko luokan koetilanne meni pieleen näiden kahden sankarin takia, eikä poikani millään saanut itseään keskittymään omaan koepaperiinsa tilanteen jälkeen, jatkoi hyörimässä ja häiritsi muita. Pelkäsin jo, että ope vähentää koenumerosta, kun poika oli häiriköinyt. Tällaisia merkintöjä on siis joka viikko. Vanhempainvartissa ei muusta puhutakaan kuin käyttäytymisestä. Vaikka muistaa aamulla kotona, että pitää olla kunnolla koulussa ja miettiä ennen tekemistä, niin ei kykene siihen. En usko, että se on minun vikani.

-ap

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 22:34"]Nämä aadeehoodeet sun muut kirjainyhdistelmät voitaisiin hoitaa 90 prosenttisesti muutamalla luunapilla. Joku järki noihin diagnosointeihinkin. Ja jos luunappi ei auta, suljettakoon johonkin tarkkailuluokkaan (vai mitä nenykyään on) heikkolahjaisten möykkärien seuraan, niin tavalliset saavat olla koulussaan rauhassa.
[/quote]

Lahjoitat siis rahaa erityisopetukselle? Missä olet ollut viime vuodet? Ei erityisluokkia enää ole sillä tavalla kuin entisaikaan. Niistä seurasi huonoa ja hyvää. Nyt integroidaan, kuten joku mainitsi. Lisäksi pienopetuksessa on yhä vaikeammin käsiteltäviä lapsia. Mielenterveys järkkyy, on oppimishäiriötä ja vaikka mitä. Joka luokalla on useampi levoton lapsi, ja tuskin ketään saa siirtää millekään "erityis"luokalle. Koulunkäyntiohjaaja voi olla apuna ja erityisopettaja konsultoi. Ymmärtäkää hyvät ihmiset, että opetus on kriisiin asti säästetty, raha raha raha.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 22:44"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 20:22"]

Psykoterapeutti tutkinut? Adhd:n pois sulkemiseksi tarvitaan psykologin ja lääkärin tutkimukset. Onko koulupsykologi ollut mukana kuviossa? Onko oppimisvaikeudet pois suljettu? Oppimisvaikeudet voivat usein näyttäytyä keskittymisvaikeuksina: kun ei ymmärrä täysin, ei jaksa keskittyä.

[/quote]

Kiinnitin huomiota samaan. Adhd ei ole mikään sairaus, joka näkyisi verikokeessa tai jollain yhdellä palikkatestillä. Adhd-oireita selvitetään laajalla kysymyspatteristolla, johon sekä vanhemmat että opettaja vastaavat. Eikä tulos ole silloinkaan satavarma. Vasta kun selviää vaikuttaako lääkitys halutulla tavalla niin voidaan todeta varmemmin, että kyse on siitä.

 
[/quote]

Ei kai niitä lääkkeitä anneta, jos on todettu, että ei vaikuta ADHD:ltä? Vai kokeillaanko niitä? Meille ei puhuttu lääkityksestä mitään. Etukäteen vastattiin kysymyksiin ja yhtenä päivänä myös poika teki testejä (en siis ollut mukana siellä). Meillä oli koulupsykologilla yksi käynti ennen sitä. Hän oli sitä mieltä, että käytös ei ole poikkeavaa 7-vuotiaalle. Hän sanoi, että kyseessä voisi olla myös jännittämistä ryhmätilanteissa, ylivirittyneisyyttä. Siihen saa apua myös psykoterapeutilta, jos haluaa kokeilla. Mutta se on eri tarina, ei liity tähän päivään mitenkään. Onko sellaisiakin ADHD-lapsia, joilla koulu sujuu ihan ok, siis läksyt ja kokeet? Ja kotona rauhassa keskittyy hyvin vaikka peleihin tai kirjan lukemiseen? Meidän poika voi lukea vaikka 50 sivua mielenkiintoista kirjaa yhdellä istumalla. Minulle jäi se käsitys, että add tai ADHD on "päällä" koko ajan, eli impulsiivisia tekoja, kontrollin pettämistä, keskittymisvaikeuksia, tehtävän kesken jättämistä, sosiaalisesti arvaamatonta käytöstä, aiheesta toiseen hyppimistä ja muuta sellaista esiintyisi koko ajan, eikä vain tietyssä ympäristössä ja tilanteessa...

-ap

No totteleeko se poika kotona, jos sanotaan että nyt hiljaa? Vai kierretäänkö nuo tilanteet aina, ja sitten pojalla ei ole mitään hajua, miten pitäisi olla, kun opettaja käskee olla hiljaa?

Minulla kun pisti silmään tuo, että positiivisen kautta pitäisi aina mennä. Ei minusta kyllä pitäisi. On hyvä, että positiivista ohjailua käytetään enemmän nykyisin, mutta se vaatii aikaa ja ymmärrystä, ja mielestäni viime kädessä lähettää väärän viestin lapsille, ikään kuin he olisivat jotenkin ymmärryskyvyttömiä, eikä heiltä voisi odottaa enempää. Voihan olla, että tältä pojalta ei jostain neurologisesta tai psyykkisestä syystä voisikaan odottaa enemmän, mutta ihan koko ikäluokkaan se ei päde.

Joku muistelee yllä, että kyllä hänen tukkaansa pestiin suloisella 70-luvulla pöntössä. Juu, mutta nykyisin hänet piestäisiin ja kokeiltaisiin pestä naamakin siellä kaulaa myöten. Lapset uskaltavat käydä aikuisiinkin käsiksi, ja asiaa ei osata pelätä tarpeeksi. Kristinuskossa on ehkä yksi kohta, jonka allekirjoitan, ja se on kunniatta kuoleminen, ja varoitus lyhyestä elämästä niille, jotka eivät kunnioita vanhempiaan. Aika monet lapset nykyisin eivät tiedä kunnioittamisesta yhtään mitään, se samaistetaan pelkoon tai arvostukseen, "kunnioitusta" jaetaan palkkioina niille, joista tykätään, ja silloinkin häilyvästi.

Minusta samaan aikaan on kuitenkin surullista, että lapselle jankutetaan aamuisin, miten pitää käyttäytyä. Tuntuu, että siinä häneen iskostetaan epänormaaliuden ja huonommuuden tunnetta, ja opetetaan jännittämään ja hermostumaan. Voisi olla parempi sittenkin se vanhanaikainen rangaistuksen pelko, kaikkia meistä ei pysty opettamaan hallitsemaan itseään jos kukaan muukaan ei hallitse. Eihän sen rankaisemisen tarvitse olla fyysistä.

Wilmasta vielä. Eihän siinä ole mitään realismia, että sinne pitäisi järjestään positiivisia asioita kirjata. Varmaan olisi kiva, jos siellä olisi joskus myönteinenkin maininta, jos jotain harvinaislaatuista kehuttavaa on sattunut, mutta kasvattajakin on liian kiitoksenkipeä, jos kuvittelee, että hänen mielenrauhansa vaatisi jatkuvaa kiitosta lapselle. Milläköhän työvoimalla tätä kasvattajan systemaattista rohkaisemista pitäisi harrastaa? Pitäähän vanhempienkin jotain suodatusta harrastaa, eikä kylvää lapsen niskaan kaikkea, mitä wilmassa lukee.

Kuulostaa hieman siltä, että kyse on nyt enemmänkin opettajan asenneongelmasta. Kun on kerran ajatellut, että vikaa on (mutta adhd ei sitten kuitenkaan ollut), ei ammattiylpeyttään varjelleen voi luopua ongelman hausta.

Poika saattaa reagoida siihen. Koulun alussa pojilla voi olla jännitystä ja vilkkautta, nyt siitä on vain tullut jokin asennehäiriöinen pahanolon kierre?

Minun poikani samanlainen, ja nyt 5. luokalla. Pärjää koulussa hyvin kokeissa, todistus on hyvä, mutta levoton on, ja vaikea keskittyä tekemään mitään. Kirjoituksesi on ihan kuin minun kirjoittamani voisi olla! 

Ikävää, että tämä homma on vain opettajan ammattitaidostakiinni. Meillä motorisesti levoton, puhelias ja vilkas poika. Koulu menee ok, välillä saa tukiopetusta. Kerran ainoastaan on ollut negatiivinen palaute koulusta neljän vuoden aikana,vaikka opettajat ovat vaihtuneet. Käytös 9, ja aina sosiaalisia taitoja ja toisten huomioimista kehuttu opettajien taholta. Älä menetä toivoasi! Ainoa ero, että poikamme ei ole tulistuva, vaan päinvastoin sovitteleva.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 17:12"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 16:56"]Mikä sulki adhdn pois? [/quote] Siihen on diagnosointikriteerit. Pojalle tehtiin testausta (psykoterapeutti). Hänen mielestään ei ollut syytä epäillä ADHD:ta. Kehotti ottamaan uudelleen yhteyttä, jos koulunkäynti vaikeutuu. Kertoi myös, että pojat kypsyvät eri tahtiin, kouluvalmius ei ole kaikilla varsinaisesti "valmiutta" keskittyä. En ollut testitilanteessa mukana. Mutta kuten kerroin: poika suoriutuu ihan hyvin vaativistakin tehtävistä, jos on yksin. Kun on luokallinen porukkaa, on vaikeaa. -ap

[/quote]

Hei, ADHD:stä en tiedä, mutta samaiseen autismin kirjoon kuuluvasta Aspergerin syndrooman diagnosoinnista on tällainen kokemus. Pojallani on aina ollut maallikon silmin asperger-piirteitä, mutta viime vuonna viidennellä luokalla kaikenlaiset jumit alkoivat aiheuttaa sellaista turhautumista ja väkivaltaisuuttakin ja ylipäänsä haittaa arkielämään, että aloimme käydä koulupsykologilla. Hän teki kognitiiviset testit ja jotkin asperger-kyselyt ja lopputulos oli, ettei ainakaan aspergeria voi olla. Minua vähän ihmetytti, kun pärjäsi heikosti kaikissa ilmeiden tunnistamisissa ym. mitä aspergeriin juuri liittyy. No, koululääkäri oli kuitenkin laittanut lähetteen lääkärille eteenpäin ja hän kun katsoi pojasta tehtyjä papereita totesi, että voi vaikka saman tien kirjoittaa asperger-diagnoosin, on ihan selvä tapaus! No, käytännössä hän ei diagnoosia kirjoittanut, koska nyt saataviin tukitoimiin ei sitä tarvita, enkä itsekään tosiaan ollut diagnoosin perässä vaan noiden tukitoimien, käytännön avun ja ohjeiden. Kuulemma diagnoosin kriteerit ovat aika väljät ja senpä takia hän ei mielellään diagnoosia kirjoita, jos sitä ei oikeasti tarvita, koska se ei kerro ihmisen tilanteesta, toimintakyvystä ym. juuri mitään.

En lukenut tätä viestiketjua tämän pidemmälle, mutta kyllä mieleeni tuli, että jos veisit lapsen lääkäriin ja koettaisit sitä kautta saada apua. Maallikon silmiin tuo vaikuttaa paljolti ADHD:ltä ja ihan siitä riippumatta, onko vai, lapsesti tarvitsee apua ja sinä käytännön neuvoja. Lapsi käyttäytyy niin hyvin kuin osaa, ja on turha vaatimalla vaatia enempää, jos ei ole taitoja. Tottakai lapsi kokee nyt itsensä huonoksi. Olen tuon oman poikani kanssa kantapään kautta oppinut, että ei kaikkia lapsia vaan voi kasvattaa samalla tavalla, ihan turha hakata päätä seinään, pitää tehdä sellaisia juttuja, jotka toimivat.

Onko lapsellasi tehostetun tuen päätös? Jos ei ole niin nyt vaadit sellaisen heti! Lapsi saa henkilökohtaisen opetusssuunnitelman johon kirjataan kaikki lapsen saamat tukitoimet ja niitä on open käytettävä.

[quote author="Vierailija" time="18.08.2015 klo 08:38"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 21:28"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 20:38"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 20:31"] ADD? Meillä on poika erityisen herkkä kaikelle. Eli jos joku pudottaa kynän, keskittyminen katkeaa. Ne on nämä isot ryhmät, jotka aiheuttaa tämän levottomuuden. Virikkeitä eli häiriöitä tulee koko ajan joka suunnasta. Itse hankimme lapselle stressipallon, jota sai pyöritellä käsissään, kun piti keskittyä kuuntelemaan. Kouluunsiirtokeskustelussa koulun erityisopettaja oli kuitenkin sitä mieltä, että ei kuulosta siltä, että lapsella olisi mikään keskittymishäiriö vaan hänelle pitää antaa se oma tila siihen keskittymiseen. Kaikki eivät aisti niin voimakkaasti kuten meidän poika. [/quote] Olisiko kuitenkin parempi opettaa sille pojalle hieman parempaa kuria ja itsehillintää ihan kieltämällä ja antamalla tarpeeksi kipakoita rangaistuksia? "Hänelle pitää antaa se oma tila siihen keskittymiseen" on kiertoilmaus sille, että yrittäkääpä nyt onnistua kasvattajina vähän paremmin ja lopettakaa se tekosyiden keksiminen. [/quote] Taidat nyt olla kyllä ketjussa, johon sinulla ei ole mitään annettavaa..

[/quote]

Ehkei minulla ole ketjuun annettavaa, mutta oppilailleni on ollut paljonkin jo parikymmentä vuotta. Sairaiita oppilaita ymmärrän ja näitä "herkkiä" tiettyyn rajaan asti, mutta vanhempiensa paapomia pikkuprinssejä kyllä kohtaavat raaka realismi ja selvät säännöt minun hoteissani. Mielenkiintoista kyllä, minulla on jatkuvasti oppilaita, jotka ovat ongelmaisia kotonaan ja monien muiden opettajien parissa mutta jotka osaavat käyttäytyä minun luokassani ihan kohtuullisen hyvin ja jopa viihtyvät. Mistä se mahtaa sinulle kertoa?
[/quote]Tämä kertoo siitä, että osaat innostaa oppilaita oppimaan! Olisi hyvä jos nuoret opettajat saisivat käydä tunneillasi tutustumassa.
On niin paljon surkeita opettajia, jotka eivät itse edes innostu työstään.
Itselläni on ollut mahtavia opettajia - jotka varmaan myös nauttivat työstään!