Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi hiljaiset introvertit ovat niin epäkohteliaita?
13.03.2022 |
Eivät yleensä aina vastaa viesteihin takas, eivätkä yleensä tervehdi tai moikkaa, ellei kyseinen henkilö ole hyvin tuttu. Täysin kuusessa ovat käytöstavat.
Kommentit (78)
Laiskat vanhemmat kasvatta lapsista introvertteja. Lapsesta tulee sellainen kuin on kasvatettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi palkitaan hiljaa ja "siististi" olemisesta se oppii sen nopeesti kun koirakin palkitessa oppii kaikenlaista.
Introverttius alkua autismille ja dementialle.
Käytöstavat eivät ole temperamentista kiinni.
Introvertti voi olla kohtelias tai epäkohtelias. Samoin ulospäinsuuntautunut voi olla kohtelias tai epäkohtelias. Mielestäni aggressiivinen pja loputon puhetulva vielä pahempi kuin tuo "ei-moikata-aina" tyyliset jutut. Esimerkiksi minulle lähes tuntematon (en tiedä kuin ulkonäön, olen tavannut hänet kerran) kävi juttelemaan niitä näitä ja esti minua menemästä kotiiin/töihin/harrastuksiin turhalla löpinällään serkunkaiman kilpikonnista. Haluan vältellä tällaista henkilöä, koska jos hänet näkee se tarkoittaa AINA tunnin pakollista "jutustelua", vaikka minulla olisi kiire harrastuksiin. Mutta ilmeisesti tätä ei lasketa huonokäytöksisyydeksi, jos sen tekee ulospäinsuuntautuneesti?
Joku kirjoitti kasvosokeudesta ja "laput silmillä" kulkemisesta ulkona. Minäkin olen sellainen, etten aina ole tunnistanut edes omaa miestäni, kun hän on odottamatta kävellyt kaupungilla vastaan. Olen ihmetellyt, miksi vieras tyyppi änkeää niin lähelle, ja sitten tarkemmin katsoen huomannut, että oma mieshän siinä.
Joten ei ehkä ihme, etten usein huomaa työkavereitakaan, kun sattuvat yllättäen samaan paikkaan.
Minua saa tulla moikkaamaan ja vaikka tarttumaan hihasta, jos en huomaa muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen hiljainen introvertti ja olen koko ikäni saanut kuulla olevani vääränlainen tavalla tai toisella. Tällä hetkellä kärsin masennuksesta. Ennen olin peruskohtelias, nykyään en aina jaksa. Töissä haluaisin olla kahvitauolla omassa rauhassa, mutta hyvin usein joku ekstrovertti tunkee iholle hölöttämään omia juttujaan tai kyselemään henkilökohtaisia. En vain jaksa ihmisiä enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät käytöstavat koskevat kyllä introverttiakin. Tuttuja tervehtiminen kuuluu tapoihin. Tuskin kukaan on introveltilta vailla mitään sen enempää, vai mitä hän pelkää?
Minulla on sellaisia tuttuja, joista ei mitenkään meinaa päästä eroon. Ovat kunnon turpamoottoreita, eivät meinaa uskoa jos nätisti sanoo että olisi kiire kauppaan, kotiin tms. Vaikka itse en koe olevani erityisen introvertti, niin raskaana tai huonona päivänä en yksinkertaisesti jaksa löpistä turhia puolitutun kanssa. Tervehdin kyllä aina tuttuja, jopa naapureita, mutta joskus tekisi mieli juosta piiloon kun näen tutun lähestyvän jos olen sillä tuulella, etten jaksa olla sosiaalinen.
Näin.
Olen introvertti ja ujo, mutta tervehdin kyllä tuttuja ja kaupan kassoja jne, se on täysin luontevaa.
Mutta juuri tuollaiset ihmiset kierrän kaukaa. Niistä ei pääse eroon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen havainnut selkeän trendin, että kaikista ekstroverteimmat toimivat samoin. Eivät tervehdi henkilöitä, jotka eivät kiinnosta, vaikka nämä tervehtisivät heitä. Usein he myös puhuvat vähemmän tärkeiden päälle.
Todellakin usein noudattavat "koulukiusaus"-metodiaan.
Noloa ja "surullista".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen havainnut selkeän trendin, että kaikista ekstroverteimmat toimivat samoin. Eivät tervehdi henkilöitä, jotka eivät kiinnosta, vaikka nämä tervehtisivät heitä. Usein he myös puhuvat vähemmän tärkeiden päälle.
Todellakin usein noudattavat "koulukiusaus"-metodiaan.
Noloa ja "surullista".
Kyllä. Ja tämähän johtuu siitä toisesta, kun se ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen havainnut selkeän trendin, että kaikista ekstroverteimmat toimivat samoin. Eivät tervehdi henkilöitä, jotka eivät kiinnosta, vaikka nämä tervehtisivät heitä. Usein he myös puhuvat vähemmän tärkeiden päälle.
Todellakin usein noudattavat "koulukiusaus"-metodiaan.
Noloa ja "surullista".
Kyllä. Ja tämähän johtuu siitä toisesta, kun se ...
Jotkut vaan eivät koskaan oikeasti kasva aikuisiksi ja viisastu. Se näin aikuisen näkökulmasta kyllä on surullista.
Ehkä eivät halua olla kanssasi tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetin tervehtimisen, ja jos palaverissa aloitan puhumisen, joudun lopettamaan sen hiljentämällä ääntäni ja häviämällä kokonaan, kun se aggressiivisesi aina äänessä oleva puhuu päälle eikä noteeraa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä eivät halua olla kanssasi tekemisissä.
Sen voisi myös sanoa päin naamaa.
Ei kummankaan osapuolen sitten tarvitsisi "vaivautua". =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät käytöstavat koskevat kyllä introverttiakin. Tuttuja tervehtiminen kuuluu tapoihin. Tuskin kukaan on introveltilta vailla mitään sen enempää, vai mitä hän pelkää?
Huomaa, että et tiedä introverteistä paljon. Tervehtiminen on äärimmäisen kuluttavaa. Yksi tai kaksi kertaa päivässä ok, mutta itsellä on kokemusta työyhteisöistä, joissa jouduin päivittäin tervehtimään "mukareippaasti ja iloisesti" kymmeniä työkavereita ja olin siihen henkisesti aivan lopen väsynyt. Toivoin muuttuvani näkymättömäksi (sitä toivon edelleen), että saisin vain mennä ja tulla ihan rauhassa eikä kukaan katsoisi päälle eikä vaatisi kontaktia eikä varsinkaan tervehdystä.
Kuin omia ajatuksiani olisin lukenut. Kun etätöistä piti palata toimistolle huomasin räikeästi kuinka kuormittava ympäristö se on. Joka ikinen päivä pitäisi pelkästään tervehtiä kymmeniä ja kymmeniä ihmisiä, jotta olisi kohteliaan oloinen. Olen lopettanut työajalla kahvin juomisenkin nyt ettei tarvitsisi käydä keittiössä tai vessassa juurikaan ja kohdata taas vähän lisää ihmisiä joita pitää tervehtiä tai jotka aloittavat jotain small talkia. Olen ihan uuvuksissa. Avotoimistossa tuntuu että on muutenkin koko ajan esillä ja se on todella ahdistavaa.
Etätöissä oli ihanaa kun tarvitsi kommunikoida vain työasiat ja olin paljon energisempi työpäivien jälkeen.
Yksi lapsistani on introvertti ja hänelle normaalit käyttäytymiskoodit (tervehtiminen, kiittäminen ym) ovat hukassa. Saman kasvatuksen on saanut kuin muutkin ja näistä asioista olemme hänen kanssaan erityisen paljon puhuneet. Ei mitään vaikutusta. Itse ei ajattele käyttäytyvänsä huonosti. Hän ei edes kiinnitä huomiota tuollaisiin asioihin. Kun toivotan hyvää yötä -joka ilta- saan vastatoivotuksen äärimmäisen harvoin. Joskus toistan toivotusta useita kertoja ja vasta sitten toivottaa takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät käytöstavat koskevat kyllä introverttiakin. Tuttuja tervehtiminen kuuluu tapoihin. Tuskin kukaan on introveltilta vailla mitään sen enempää, vai mitä hän pelkää?
Minulla on sellaisia tuttuja, joista ei mitenkään meinaa päästä eroon. Ovat kunnon turpamoottoreita, eivät meinaa uskoa jos nätisti sanoo että olisi kiire kauppaan, kotiin tms. Vaikka itse en koe olevani erityisen introvertti, niin raskaana tai huonona päivänä en yksinkertaisesti jaksa löpistä turhia puolitutun kanssa. Tervehdin kyllä aina tuttuja, jopa naapureita, mutta joskus tekisi mieli juosta piiloon kun näen tutun lähestyvän jos olen sillä tuulella, etten jaksa olla sosiaalinen.
Näin.
Olen introvertti ja ujo, mutta tervehdin kyllä tuttuja ja kaupan kassoja jne, se on täysin luontevaa.
Mutta juuri tuollaiset ihmiset kierrän kaukaa. Niistä ei pääse eroon!
Jep. Mukavia ihmisiä ainakin nämä omat tuttuni, mutta aina en ole sillä tuulella, että jaksan höpistä niitä näitä. Ystävällisyys ei ole mitenkään suoraan linkittynyt siihen, onko ihminen introvertti vai ekstrovertti. Ihmisiä kaikki, mätämunia ja kivoja löytyy molemmista ryhmistä. Ihan turha tulla sanomaan, että ihminen on epäkohtelias jos joskus haluaa sosiaalisen tilanteen jäävän vain ystävälliseen tervehdykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä eivät halua olla kanssasi tekemisissä.
Sen voisi myös sanoa päin naamaa.
Ei kummankaan osapuolen sitten tarvitsisi "vaivautua". =)
No ei se nyt vaan voi, kun senhän pitää käyttäytyä hyvin, etkö muista?
Alue: Aihe vapaa
Minulla on sellaisia tuttuja, joista ei mitenkään meinaa päästä eroon. Ovat kunnon turpamoottoreita, eivät meinaa uskoa jos nätisti sanoo että olisi kiire kauppaan, kotiin tms. Vaikka itse en koe olevani erityisen introvertti, niin raskaana tai huonona päivänä en yksinkertaisesti jaksa löpistä turhia puolitutun kanssa. Tervehdin kyllä aina tuttuja, jopa naapureita, mutta joskus tekisi mieli juosta piiloon kun näen tutun lähestyvän jos olen sillä tuulella, etten jaksa olla sosiaalinen.