Ahdistunut olo sodan uhkan vuoksi, eikä pysty keskittymään mihinkään normaaliin

Mulla oli vielä viikko sitten noin, nyt oon jo vähän rauhoittunut.

Ja mitä hyödyt ahdistuksesta? Miten ajattelit tilanteen muuttaa? Niin. Ei me mitään voida, muuta, kun nyt elää normaalia elämää.

Ajattele elämää päivä kerrallaan. Mieti kauniita asioita. Lopeta uutisten seuraaminen.

Oon ihmistyyppiä, joka näkee painajaisia kaksi viikkoa jostain eläinrääkkäysuutisesta ja kauhufilmien kohtaukset  pyörivät unissa vuosia. Erehdyin silloin sodan alussa katsomaan muutaman videon ja mulla meni yöunet. Nyt katson vain otsikot, en ainutta videopätkää enkä valokuvaa

Sitä ne öyhöttäjät ja hysterian levittäjät haluaakin. Uutisten rajoittaminen ja seuraamisen rajoittaminen eivät ole yhtään huono asia. Keskittyy elämäänsä ja siihen mitä nyt on, ei ole sotaa nyt ja nyt elämme elämäämme täällä. Omalla toimintakyvyllä on tarkoituksensa sitten jos joskus tänne sota tulisi. Pelonkierre ei toimiintakykyä suinkaan auta.

Mulla aaltoilee. Aluksi oli noin, sitten hetken ei ollut, eilen oli taas, tänään taas näyttää valoisammalta…

Pystytkö ap toimimaan pakosuunnitelmien valmisteluksi? Vai tuleeko sinulle niistä sellainen tunne, että mikään mitä suunnittelet ei riitä tuomaan mielenrauhaa?

Toiminta voi osittain helpottaa, mutta jos siinäkään ei saa ”ankkuroitua” suunnitelmia mitenkään, se käy hankalaksi ja raskaaksi. Tai jos niihinkään ei usko, luota, mitä suunnittelee.

Vierailija kirjoitti:

Sitä ne öyhöttäjät ja hysterian levittäjät haluaakin. Uutisten rajoittaminen ja seuraamisen rajoittaminen eivät ole yhtään huono asia. Keskittyy elämäänsä ja siihen mitä nyt on, ei ole sotaa nyt ja nyt elämme elämäämme täällä. Omalla toimintakyvyllä on tarkoituksensa sitten jos joskus tänne sota tulisi. Pelonkierre ei toimiintakykyä suinkaan auta.

Ei kukaan sellaista halua, miksi luulet niin? Kyse on siitä, että ihmiset ovat järkyttyneitä, eikä kukaan ole kokenut tällaista tilannetta aikaisemmin.

Omia pelkoja pystyy käsittelemään paremmin avaamalla niitä ”ääneen” ja katsomalla, miten joku toinen reagoi ja kommentoi niihin.

Hae itsellesi ammattiapua.

Arkiset toimet ja liikunta, ulkoilu ym veisivät ajatuksia muualle ja muistaisit että nyt eletään tässä päivässä arkea.

Jos lukee pelkästään uutisia sodasta ja joka käänteessä miettii vain sotaa, niin äkkiäkös tuntuu ettei maailmassa muuta olekaan.

Pelko tappaa toivon, ilon ja luovuuden

Vinkki: lopeta uutisten seuraaminen. Ei ole mikään pakko niitä katsoa ja analysoida päivittäin.

Millaista elämäsi oli aiemmin? Olitko täysin tyytyväinen, onnellinen, levollinen vai olitko ahdistunut jostain muusta asiasta?

Ei se sota tänne tule. Uutisissa Putin näytetään täysin hullua psykopaattina, jolla ei ole mitään muuta agendaa hyökätä ukrainaan, kuin mielivalta. Tosiasiassa rivien välissä on aina syitä ja oma lehmä ojassa sekä lännen että Venäjän puolelta. Ukrainan kansalla hirveä kohtalo ja heidän puolella olen. Suomeen ole mitään syytä hyökätä, ei täällä ole mitään mikä tekisi sotimisesta kannattavaa. Eli rauhoitu.

Itse totean joka aamu, että sota ei varmaankaan Suomessa ala tänään, mikä rauhoittaa.

Myös rauhoittavat lääkkeet toimii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä ne öyhöttäjät ja hysterian levittäjät haluaakin. Uutisten rajoittaminen ja seuraamisen rajoittaminen eivät ole yhtään huono asia. Keskittyy elämäänsä ja siihen mitä nyt on, ei ole sotaa nyt ja nyt elämme elämäämme täällä. Omalla toimintakyvyllä on tarkoituksensa sitten jos joskus tänne sota tulisi. Pelonkierre ei toimiintakykyä suinkaan auta.

Ei kukaan sellaista halua, miksi luulet niin? Kyse on siitä, että ihmiset ovat järkyttyneitä, eikä kukaan ole kokenut tällaista tilannetta aikaisemmin.

Omia pelkoja pystyy käsittelemään paremmin avaamalla niitä ”ääneen” ja katsomalla, miten joku toinen reagoi ja kommentoi niihin.

Kyllä sen näkee jos yhtään seuraa uutisointia ja keskusteluja. Ketjuja ketjun perään täyttä paniikkohuutoa ja varmaa tietoa kuinka sota ihan varmasti tulee ja kaikki kuolevat. Uutisointi mahdollisimman raflaavasti ja vihjaillen . Lytätään kaikki jotka eivät lähde mukaan hysteriaan ja sanotaan että sittempä tyhmät näkee kun....

Aluksi tiedotusvälinet hokivat, että se on sitten seuraavana Suomi. Siten loivat hätää ja paniikkia. Tiedotusvälineitten pitäisi  rauhoitella kansaa, eikä saattaa ihmisiä ahdistuksen. Sama se oli silloin kun koronakin tänne tuli, kun liikaa piruja maalataan se synnyttää ahdistusta.

Mä itse pohdin aluksi asiaa joka päivä ja menetin moneksi yöksi miettiessäni miten pääsee pakoon, minne saan kissat, kaikki ajatukset ahdistivat ja ahdistaa vieläkin.

Mutta kun en voi asialle mitään niin sille ei vaan voi mitään ja ottaa elämän päivän kerrallaan.

Huomaa kyllä että nyt pitkän korona-ajan jälkeen hyvin monen ihmisen mielenterveys on todella heikossa jamassa.

Ap, yritä elää tätä päivää ja älä lue uutisvirtaa jatkuvasti. Anna itsellesi mahdollisuus nauttia kivoista asioista ja kevään auringosta.

Kiitos asiallisista vastauksista! Minullakin vaihtelee.. Ensin ahdistuin, sitten vähän helpotti muutama päivä ja nyt taas ollut pari päivää tosi huonoa, että ajatuksiin ei muuta mahdu. Lähinnä yritän kuumeisesti ratkoa ajatuksissani jotain ratkaisua asiaan, että jos alkaisi vaikuttaa uhkaavalle niin mitä tekisin ym. Ihan käytännön asioita mietin, suunnitelmia. Ja ahdistun, kun en tiedä vielä pystyisikö niitä toteuttamaan. Sitten pyörii päässä kauhukuvat, että mikään ei onnistuisi ja jäisin ”sodan jalkoihin”.. Olen aina tällainen, että yritän mahdollisimman nopeasti löytää jonkun toimivan ratkaisun ja jos en sitä löydä niin ahdistun voimakkaasti. Tuntuu, että tämä asia on nyt omissa käsissä (eli oma henki ja elämä) ja minun pitäisi nyt pystyä ratkaisemaan asiat niin, että henkeni säästyy. En ole nukkunut hyvin enää sen jälkeen, kun tämä uhka alkoi ja kroppa on koko ajan jännityksessä. Lisäksi sellainen olo, kuin olisin eristäytynyt ja irti muusta maailmasta ja kelluisin yksin jossain avaruudessa..

-Ap

AHDISTUSHULLU TAAS VAUHDISSA

No mä tein sen minkä itse voin. Eli mulla on aina tankki lähes täys, piilopirtti maalla valmiina, pieni kotivara ostettu. Ja paperit etsitty valmiiksi että jos äkkilähtö tulee niin voi helposti lähteä turvaan.

Nyt vaan elelen päivä kerrallaan ihan tyytyväisenä.

Koska vaikka koko maallinen omaisuus vietäisiin on minulla uskoni. Sitä ei kukaan voi viedä.

Parasta on se että vähän katsoo montako vihollista asuu naapurissa työpaikalla ja tutkii autot mitä rekkareita niissä on. Näin voit vähän päivittää missä mennään Käynti juna asemalla selvittää myös minkä maalaisia liikkuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä ne öyhöttäjät ja hysterian levittäjät haluaakin. Uutisten rajoittaminen ja seuraamisen rajoittaminen eivät ole yhtään huono asia. Keskittyy elämäänsä ja siihen mitä nyt on, ei ole sotaa nyt ja nyt elämme elämäämme täällä. Omalla toimintakyvyllä on tarkoituksensa sitten jos joskus tänne sota tulisi. Pelonkierre ei toimiintakykyä suinkaan auta.

Ei kukaan sellaista halua, miksi luulet niin? Kyse on siitä, että ihmiset ovat järkyttyneitä, eikä kukaan ole kokenut tällaista tilannetta aikaisemmin.

Omia pelkoja pystyy käsittelemään paremmin avaamalla niitä ”ääneen” ja katsomalla, miten joku toinen reagoi ja kommentoi niihin.

Kyllä sen näkee jos yhtään seuraa uutisointia ja keskusteluja. Ketjuja ketjun perään täyttä paniikkohuutoa ja varmaa tietoa kuinka sota ihan varmasti tulee ja kaikki kuolevat. Uutisointi mahdollisimman raflaavasti ja vihjaillen . Lytätään kaikki jotka eivät lähde mukaan hysteriaan ja sanotaan että sittempä tyhmät näkee kun....

Linkitäpä joku sellainen ketju menneiltä viikoilta. On ikävää, että ajattelet ettei se kuvasta ihmisten aitoja tunteita ja pelkoja, vaan että he tulisivat nettiin vain joitain toisia varten maailman historian merkkihetkellä heidän elinaikanaan, ja vieläpä traagisella sellaisella.

Ajattelet oikeastaan aika ylevästi ihmisistä, että he sodan alettua Euroopassa naapurimaamme ollessa hyökkääjä, joka on aikoinaan myös hyökännyt tänne, eikä ole niistä ajoista muuttunut juurikaan, keskittyisivät MUIHIN ja heille tietyn tunteen luomiseen?

Minä näen ihmiset paljon itsekkäämpinä. Jokainen keskittyy siihen omaan oloonsa ja kirjoittaa sen perusteella.

Yleistä on huoli sodan leviämisestä, tulosta meillekin, huoli ukrainalaisista ja siitä, miten heitä voisi auttaa.

En ole havainnut minkäänlaista sodasta etääntymistä, missä tähtäin olisi levittää hysteriaa. Jotenkin se kertoo paljon sinusta, että kirjoitat tuollaista. Sinä pystyisit siihen ilmeisesti, et koe tarvetta normaalin psyyken omaavien tavoin käsitellä omia pelkojasi.