Vauvakuume...
Onkos samanlaisessa elamantilanteessa muita?
Vauvakuume rajahtanyt taysilla paalle, ulkomammana talla hetkella mutta aikomuksena palata suomeen vuoden kuluttua. Miten tasta nyt selvita... Haluamme viela yhden lapsen, joten asia ei sinallaan mahdoton, mutta puoli vuotta kestanyt ajattelen-asiaa-jatkuvasti-vaihe ottaa jo koville. Tahan hetkeen vauva siis on mahdoton, mutta niin vaan toivon ehkaisyn pettavan tai tapahtuvan jotain muuta ihmeellista etta saisin kasvavan pikkumasun.
Lahinna siksi olo on yksinainen, kun lapselliset ystavat on suomessa, ja paikallisten lastenodotus ja -kasvatus on niin peruskuopissaan, ettei heita samalla tavalla huvita haaveilla ja herkutella vauva-ajatuksella. Taalla tullaan raskaaksi, tehdaan toita laskettuun aikaan, kotona kuukausi ja sitten taas toihin. Toisinaan vauva tulee toihin mukaan, toisinaan jaa hoitajalle - periaate kuitenkin on se, etta lapset ovat niiiiin osa arkea ettei minua ja tallaista innostusta lainkaan ymmarreta.
Heh, kai tama tasta - tama palsta on kylla kaikessa hulluudessaan ja pakkomielteisyydessaan jonkinlainen oljenkorsi vauvakuumeeseeni :D
lemonilla
Kommentit (3)
Otitikin puheeksi nuo jarkiasiat, jotka vaikuttavat isolla osallaan naihin paatoksiin. Missaan ei ole samanlaista aitiyslomaa kuin suomessa, ainakaan suomen kansalaisen ulottuvissa. Se on kylla sellainen pointti joka vaikuttaa meilla, jos tulisin raskaaksi eli jos se ehkaisy " toivotusti" pettaisi niin kylla varmasti pakkaisin laukut ekan kolmen kk aikana. Ja erityisesti kun taallakin on mukava olla enka haluaisi viela suomeen, niin vauvan toivominen on jotenkin taysin absurdia. Kun ei tunteet ja jarki jotenkin kohtaa... Ja mieskin kun on innostunut. Ohhoh...
Meilla varmasti ratkaisu on hyvinkin jo ennakoitavissa - ei taalla, ei viela. Tama odottamisen odottaminen vain... Ottaa voimille. Ja tiedan kylla, suunnittelu on melkein yhta hyvaa kuin itse tekeminen, voithan sakin suunnitella ikaankuin joka tilanteseen sopivaa suunnitelmaa :)
Teetko toita ulkomailla? Meilla vaikuttaa sekin, etta tyoskentelemme molemmat eika masu oikein siihenkaan kavisi. Mikaan ei siis puhu vauvan puolesta juuri nyt, paitsi kuume. Ja sita on paljon.
Toivottavasti teillakin asiat ratkeaa ja tulee paatoksia tehdyksi. Helpottaa vahan edes kun on jotain konkreettista mita odottaa.
lemonilla
Doshijas:
Tosin en tiedä kauan olen loppujen lopuksi ulkomailla. Keväällä ratkeaa moni asia, tiedetään palataanko vuoden säteellä Suomeen vai ollaanko useampi vuosi täällä. Vauvakuumetta on kestänyt jo kohta vuoden, vielä en voisi tulla raskaaksi, kun kaikki suunnitelmat on auki. Tässä piti olla meidän pesue, mutta kun tuo kuume taas vaivaa... Tänne jäätäessäni haluaisin ajoittaa loppuraskauden ja synnytyksen talvelle tai keväälle, pääsisi ehkä vähän helpommalla tuon kuumuuden suhteen. Jos taas päätetään muuttaa takaisin Suomeen, haluaisin synnyttää siellä ja myös päästä sosiaaliturvan piiriin ajoissa, saisi äitiyspäivärahan. Kuopus täyttää kohta 2v. en haluaisi venyttää ikäeroa kovin suureksi, joten en haluaisi odotella kovasti. Kunpa keväällä jo osaisi ja voisi tehdä päätöksiä, kurjaa tämä epätietoisuus... ei voi niin suunnitella ja mä tykkään suunnitella =) Tsemppiä sulle tilanteeseesi ja toivottavasti keksit hyvän ratkaisun.Ps. Salaisena toiveena joka kuukausi, että ehkäisy pettäisi ;)
Meillä on täällä vuoden vanha yritys, jossa mieheni työskentelee ja minä joskus auttelen tuon kuopuksen lomassa. Sehän tässä tuokin tuota epätietoisuutta tuo uuden yrityksen varassa eläminen, tämä talvi kertoo paljon. Jos se alkaa pyöriä hyvin, niin ollaan pidempään, ellei kokonaan jäädä. Ja jos taas ei kannata, niin joudutaan/päästään takaisin Suomeen. Kunpa nyt osaisi nauttia tästä ajasta, eikä haluaisi jotain muuta/enemmän.
Tosin en tiedä kauan olen loppujen lopuksi ulkomailla. Keväällä ratkeaa moni asia, tiedetään palataanko vuoden säteellä Suomeen vai ollaanko useampi vuosi täällä. Vauvakuumetta on kestänyt jo kohta vuoden, vielä en voisi tulla raskaaksi, kun kaikki suunnitelmat on auki. Tässä piti olla meidän pesue, mutta kun tuo kuume taas vaivaa... Tänne jäätäessäni haluaisin ajoittaa loppuraskauden ja synnytyksen talvelle tai keväälle, pääsisi ehkä vähän helpommalla tuon kuumuuden suhteen. Jos taas päätetään muuttaa takaisin Suomeen, haluaisin synnyttää siellä ja myös päästä sosiaaliturvan piiriin ajoissa, saisi äitiyspäivärahan. Kuopus täyttää kohta 2v. en haluaisi venyttää ikäeroa kovin suureksi, joten en haluaisi odotella kovasti. Kunpa keväällä jo osaisi ja voisi tehdä päätöksiä, kurjaa tämä epätietoisuus... ei voi niin suunnitella ja mä tykkään suunnitella =) Tsemppiä sulle tilanteeseesi ja toivottavasti keksit hyvän ratkaisun.
Ps. Salaisena toiveena joka kuukausi, että ehkäisy pettäisi ;)