Oudoin sääntö mitä teillä on suhteessa ollut? Minä en saanut katsoa ulos ikkunasta liian pitkään

Minä  valmistuin nuorena   nopeasti  ja  sain vakituisen viran . Kesti aika  kauan että tajusin eksäni tekevän kaikkensa etten   pääsis maanantaina tyopaikalle.   Kerranm inut oli jäetty lap sen kanssa saareen   , vene  oli poissa.  Vallehtelu peitettiinn   toisila   vallheilla. Kännipäissään yritti yöllä  rikkoa  uutta  autoani  pesäpallomailala. Lpulta sain   tuomarin joka  uskoi minua. Kirjoitukseni  oli jstain syystä  postettu.  Eron sain maksamalla kovan hinnan,   siloin  hän olijo  yöllä yrittänyt  tappaa minut. Hän on jo kuollut.

Vierailija kirjoitti:

Sädehoitojen jälkeen kun hiukset vihdoin kasvoivat juuri ja juuri olkapäiden yli, ex käski minun leikata lyhyet hiukset. Kuulemma yritin näyttää seksikkäältä muita miehiä varten. Minulla oli ennen syöpää ja tuota suhdetta aina pitkät hiukset ja olin oikeasti ihan murusina kaikkien kipujen lisäksi. En suostunut ja hän yritti itse leikata hiukseni nukkuessani. Heräsin kun oli onnistunut pätkäisemään toiselta sivulta ison tukon. Näytti siinä sängyn vieressä saksien kanssa niin pelottavalta kun silmät seisoivat päässä, että juoksin taloyhtiön kellariin pakoon. Hänellä ei ollut avaimia koska asunto oli minun. Soitin poliisit poistamaan hänet asunnostani. Oli myös kuvannut minua nukkuessani pelkissä alusvaatteissa ja lähetteli näitä kuvia läheisilleni mm. sukulaisilleni. Onneksi sentään pysyi kaukana kun sai lähestymiskiellon.

Näitä juttuja lukiessa täytyy tehdä itsensä kanssa todella paljon töitä, ettei ala vihata miehiä..

Vierailija kirjoitti:

Joo, älkää vaan ottako vastuuta omasta elämästänne, kääriytykää oikein syvälle sinne pörröisen turvalliseen uhri-identiteettiin. Hauskaa loppuelämää! :)

Olet kommenttisi kans väärässä paikassa. Huomaatko?

Täällähän on nimenomaan määräilijöistä irtautuneita. Onko liian moni esiin tullut asia osa sinun toimintatapoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sädehoitojen jälkeen kun hiukset vihdoin kasvoivat juuri ja juuri olkapäiden yli, ex käski minun leikata lyhyet hiukset. Kuulemma yritin näyttää seksikkäältä muita miehiä varten. Minulla oli ennen syöpää ja tuota suhdetta aina pitkät hiukset ja olin oikeasti ihan murusina kaikkien kipujen lisäksi. En suostunut ja hän yritti itse leikata hiukseni nukkuessani. Heräsin kun oli onnistunut pätkäisemään toiselta sivulta ison tukon. Näytti siinä sängyn vieressä saksien kanssa niin pelottavalta kun silmät seisoivat päässä, että juoksin taloyhtiön kellariin pakoon. Hänellä ei ollut avaimia koska asunto oli minun. Soitin poliisit poistamaan hänet asunnostani. Oli myös kuvannut minua nukkuessani pelkissä alusvaatteissa ja lähetteli näitä kuvia läheisilleni mm. sukulaisilleni. Onneksi sentään pysyi kaukana kun sai lähestymiskiellon.

Näitä juttuja lukiessa täytyy tehdä itsensä kanssa todella paljon töitä, ettei ala vihata miehiä..

No joo, mutta ihan oikeasti, on naisiakin jotka on tuommoisia paskiaisia, kuten täällä ketjussakin on jo muutama esimerkki. T: nainen itsekin, ja kieron määräilevän mies-exänsä uhri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, älkää vaan ottako vastuuta omasta elämästänne, kääriytykää oikein syvälle sinne pörröisen turvalliseen uhri-identiteettiin. Hauskaa loppuelämää! :)

Olet kommenttisi kans väärässä paikassa. Huomaatko?

Täällähän on nimenomaan määräilijöistä irtautuneita. Onko liian moni esiin tullut asia osa sinun toimintatapoja?

Erittäin hyvä pointti! :)

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt varsinaisesti mikään sääntö puoluson kanssa, mutta minun piti ilmoittaa työpaikkani naispuolisille, etteivät tervehdi tai mitenkään noteeraa minus, jos näkevät minut vapaa-ajalla puolison kanssa kaupungilla.

Noista tervehdyksistä tuppasi tulemaan kotona raivoisat keskustelut - joskus kivuliaatkin.

Oletko edelleen yhdessä tuon naisen kanssa? Ihan painajaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ex-poikaystäväni keksi kaikenlaisia rajoituksia minulle. Niitä kutsuttiin lupauksiksi tai sopimuksiksi. Uusi lupaus saatettiin esitellä vaikka näin: "Hei rakas, lupaathan mulle ettet siellä harrastustapahtumassa juttele toisille miehille. Jos joku mies tulee juttelemaan sulle, lupaathan että lähdet heti kävelemään pois tilanteesta. Ja jos mies lähtee seuraamaan, huudat sille että painu h*lvettiin. Lupaathan rakas?"

Lupailin että juujuu tietysti teen juuri noin. No oikeasti juttelin harrastustapahtumassa myös miehille, koska he kuuluvat kaveriporukkaan.

Sopimuksia ja lupauksia oli joka lähtöön, harvoin mitään niistä noudatin. Ex teki välillä pistotarkastuksia ja kyseli, kuinka hyvin muistin nämä sopimuksemme. Hänkin väitti noudattavansa sopimuksia, mutta sain hänet kiinni mm. viettämästä aikaa ihmisen kanssa, jonka kanssa minä en saanut olla tekemisissä (exän mukaan kyseessä oli "myrkyllinen ihminen", oikeasti kyseessä oli mukava ja hyvännäköinen yhteinen miespuolinen tuttava :D)

Mutta teille jotka olette yhä vastaavanlaisessa myrkyllisessä suhteessa: mitkään lupaukset, sopimukset ja vaatimukset eivät paranna suhdetta. Exänikin väitti sopimusten takana olevan luottamuksen parantaminen, vaikka mitään aihetta epäluottamukselle en koskaan antanut. Vaatimukset aina vaan tiukentuivat ja kyttäys paheni. Mustasukkaisuudella ja kontrolloinnilla ei mitään luottamusta saavuteta, lähtökohdat ovat aivan väärät. Jos kokee kumppanin olevan epäluotettava, on parempi erota eikä jäädä roikkumaan suhteeseen ja vaatimaan ties mitä sirkustemppuja luotettavuuden osoittamiseksi.

Tuosta lupaamisesta tuli mieleeni entisen miesystäväni raivostuttava tapa kinuta ensin lupaa ja vasta sitten kertoa, mistä oli kysymys. Keskustelu meni aina suunnilleen näin:

- Hei, lupaa yksi juttu.

- Mikä juttu?

- Eiku lupaa ensin.

- En lupaa. Kerro.

- Eiku sinun pitää luvata.

- Ei, vaan sinä kerrot ensin.

Tässähän olikin sitten mehevä riita tekeillään. Mies aloitti innostuneen ihastuneena ja päätyi loukkaantumaan verisesti siitä, että kehtasin olla hankala. Yleensä jäi kertomatta, mitä olisi pitänyt luvata, koska hän piti mykkäkoulua jonkin aikaa, eikä asiasta sopinut enää kysellä. Eikä ollut mistään poikasesta kyse, vaan viisikymppisestä, jo kaksi avioliittoa läpikäyneestä miehestä.

Miksi piti periaatteesta vängätä? Olisit vain luvannut ja olisit saanut tietää mistä oli kyse eikä olisi tarvinnut riitaantua.

Onneksi minulle ei ole sattunut tuollaista vänkäysparisuhdetta.

Nii, sehän ois kätevää, kun saisi toisen lupaamaan, että ei tapaa enää vanhempiaan, ottaa joka päivä suihin puolisolta, leikkaa vuosia kasvatut hiukset lyhyiksi jne. ihan mitä tahansa

MUTKU SÄ LUPASIT!!!!

Niinpä

Ja kuka se varsinainen vänkääjä tuossa olikaan..

Eiköhän se ollut lupauksen kinuaja kun ei voinut millään kertoa mitä pitäisi luvata.

Romeo ja Julia -draamaa. Ennen vanhaan katsottiin haikeasti parvekkeelta tai ikkunasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ex-poikaystäväni keksi kaikenlaisia rajoituksia minulle. Niitä kutsuttiin lupauksiksi tai sopimuksiksi. Uusi lupaus saatettiin esitellä vaikka näin: "Hei rakas, lupaathan mulle ettet siellä harrastustapahtumassa juttele toisille miehille. Jos joku mies tulee juttelemaan sulle, lupaathan että lähdet heti kävelemään pois tilanteesta. Ja jos mies lähtee seuraamaan, huudat sille että painu h*lvettiin. Lupaathan rakas?"

Lupailin että juujuu tietysti teen juuri noin. No oikeasti juttelin harrastustapahtumassa myös miehille, koska he kuuluvat kaveriporukkaan.

Sopimuksia ja lupauksia oli joka lähtöön, harvoin mitään niistä noudatin. Ex teki välillä pistotarkastuksia ja kyseli, kuinka hyvin muistin nämä sopimuksemme. Hänkin väitti noudattavansa sopimuksia, mutta sain hänet kiinni mm. viettämästä aikaa ihmisen kanssa, jonka kanssa minä en saanut olla tekemisissä (exän mukaan kyseessä oli "myrkyllinen ihminen", oikeasti kyseessä oli mukava ja hyvännäköinen yhteinen miespuolinen tuttava :D)

Mutta teille jotka olette yhä vastaavanlaisessa myrkyllisessä suhteessa: mitkään lupaukset, sopimukset ja vaatimukset eivät paranna suhdetta. Exänikin väitti sopimusten takana olevan luottamuksen parantaminen, vaikka mitään aihetta epäluottamukselle en koskaan antanut. Vaatimukset aina vaan tiukentuivat ja kyttäys paheni. Mustasukkaisuudella ja kontrolloinnilla ei mitään luottamusta saavuteta, lähtökohdat ovat aivan väärät. Jos kokee kumppanin olevan epäluotettava, on parempi erota eikä jäädä roikkumaan suhteeseen ja vaatimaan ties mitä sirkustemppuja luotettavuuden osoittamiseksi.

Tuosta lupaamisesta tuli mieleeni entisen miesystäväni raivostuttava tapa kinuta ensin lupaa ja vasta sitten kertoa, mistä oli kysymys. Keskustelu meni aina suunnilleen näin:

- Hei, lupaa yksi juttu.

- Mikä juttu?

- Eiku lupaa ensin.

- En lupaa. Kerro.

- Eiku sinun pitää luvata.

- Ei, vaan sinä kerrot ensin.

Tässähän olikin sitten mehevä riita tekeillään. Mies aloitti innostuneen ihastuneena ja päätyi loukkaantumaan verisesti siitä, että kehtasin olla hankala. Yleensä jäi kertomatta, mitä olisi pitänyt luvata, koska hän piti mykkäkoulua jonkin aikaa, eikä asiasta sopinut enää kysellä. Eikä ollut mistään poikasesta kyse, vaan viisikymppisestä, jo kaksi avioliittoa läpikäyneestä miehestä.

Miksi piti periaatteesta vängätä? Olisit vain luvannut ja olisit saanut tietää mistä oli kyse eikä olisi tarvinnut riitaantua.

Onneksi minulle ei ole sattunut tuollaista vänkäysparisuhdetta.

Nii, sehän ois kätevää, kun saisi toisen lupaamaan, että ei tapaa enää vanhempiaan, ottaa joka päivä suihin puolisolta, leikkaa vuosia kasvatut hiukset lyhyiksi jne. ihan mitä tahansa

MUTKU SÄ LUPASIT!!!!

Niinpä

Ja kuka se varsinainen vänkääjä tuossa olikaan..

Eiköhän se ollut lupauksen kinuaja kun ei voinut millään kertoa mitä pitäisi luvata.

Ja samalla sellaista hyvin lapsenomaista käytöstä, inttäminen ja kiukuttelu - tyypillistä monille ikävällä tavalla persoonallisuushäiriöisille.

Vierailija kirjoitti:

Hui kamala 😳 Onneksi puhut exästä!

Ex asui kaupungin keskustassa ja kämpässä oli ihana ikkunasyvennys. Tykkäsin istuskella siinä ja katsella ihmisvilinää alhaalla ja aamuisin katsella kahvikuppi sen kanssa kun aurinko alkaa nousemaan talojen ylle.

Mulla myös ex suuttui tästä kun ajatteli että vaan bongailen miehiä.

Onneksi on päästy näistä hei!

mut se oli muuten jännä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sädehoitojen jälkeen kun hiukset vihdoin kasvoivat juuri ja juuri olkapäiden yli, ex käski minun leikata lyhyet hiukset. Kuulemma yritin näyttää seksikkäältä muita miehiä varten. Minulla oli ennen syöpää ja tuota suhdetta aina pitkät hiukset ja olin oikeasti ihan murusina kaikkien kipujen lisäksi. En suostunut ja hän yritti itse leikata hiukseni nukkuessani. Heräsin kun oli onnistunut pätkäisemään toiselta sivulta ison tukon. Näytti siinä sängyn vieressä saksien kanssa niin pelottavalta kun silmät seisoivat päässä, että juoksin taloyhtiön kellariin pakoon. Hänellä ei ollut avaimia koska asunto oli minun. Soitin poliisit poistamaan hänet asunnostani. Oli myös kuvannut minua nukkuessani pelkissä alusvaatteissa ja lähetteli näitä kuvia läheisilleni mm. sukulaisilleni. Onneksi sentään pysyi kaukana kun sai lähestymiskiellon.

Näitä juttuja lukiessa täytyy tehdä itsensä kanssa todella paljon töitä, ettei ala vihata miehiä..

ei kannata tehdä työtä. luovuta ja ala miesvihaajafeministiksi. se on muotia nykyään. erittäin voimaannuttavaa. suosittelen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen kielsi masturboimisen, kuulemma hänen uskonnon vastaista. Ei tosin olisi harrastanut seksiäkään ennen avioliittoa.

Mikähän uskonto kieltää masturboinnin, ihan pimeää. Seksin ennen avioliittoa kieltää monikin.

Kristinusko, juutalaisuus, islam.