Mitä vanhemmuuteen liittyvää asiaa lapsettomat eivät voi tietää?

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:01"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 17:59"]

No en tiedä miltä tuntuu kun maito nousee tisseihin (en kyllä haluakaan).

t. lapseton ja vallaton keski-ikäinen

[/quote]Tässä ei kysytty, mitä sinä et tiedä, vaan mitä ei voi tietää.

[/quote]Miksi tätä on alapeukutettu? Kysymys tietämisen ehdoista on aivan erilainen kysymys kuin gallup siitä, mitä kukin lapseton täällä ei tiedä.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:06"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:04"]

Lapseton ei voi tietää sitä rakkauden määrää mitä tuntee omaa lastaan kohtaan. Jokainen vanhempi tietää minkälaista on lapsettoman elämä ja minkälaista elämä lapsen kanssa. Lapsettomat eivät voi kuin arvailla. Siksi täälläkin näkee kommentteja tyyliin" rakastan kissaani yhtä paljon kuin perheelliset rakastavat lapsiaan". Ja pyh.

[/quote]

Rakastan kissaani enemmän kuin sinä voit koskaan ymmärtää.

[/quote]

Ymmärrän täysin mitä tarkoitat, minäkin harrastan seksiä kissani kanssa.

Vaistomaisia juttuja, suojeluviettiä, yleensäkkin sellaisia aika eläimellisiä tunteita omaa poikastaan kohtaan. Luulen että sinä jolla on se kissa, sinä et tajua, mutta se kissa tajuaa kyllä jos se saa pentuja. Mutta kyllä elämästä selviää ilmankin että kokee noita, en väitä että kaikkien pitäisi tehdä lapsia, väitän vain että lapseton ei voi kuvittelukyvyillään niitä asioita kuvitella mitä ihminen tuntee omaa lastaan kohtaan. Ne tunteet vaan tulee jostain aivan toiselta tasolta mitä mitkään muut ajatukset ja tunteet, sieltä vaistoista mitkä on eläimilläkin. Lapsen saaminen on aika jännä ahaa-elämys. Siinä tajuaa aika monta juttua omista vanhemmistaan, omasta suvustaan ja ihmisten välisestä toiminnasta yleensäkkin.

Lapsettomana en tiennyt miten helvetin väsynyt voi ihminen olla ja silti jaksaa paarustaa eteenpäin.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:05"][quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:02"]

No eivät tiedä mitä on puhdas rakkaus. Miltä tuntuu kun voi antaa toisen edestä vaikka henkensä. Miltä tuntuu kun voi, pystyy ja haluaa suojella omaa jälkeläistään. Miltä tuntuu kun oma lapsi kiertää kädet kaulaan ja sanoo äiti mä lakattan tua.

[/quote]

Hyi :D

Kai tämä oli vitsi? :D
[/quote] Mikä vitsi? Paras tunne ikinä.

Lapsettomana en itse pystynyt ymmärtämään, miten äitinä voi aidosti alkaa olla kiinnostunut ihan uusista asioista, joista lapsi on kiinnostunut. Esim. urheilu. Ilman lastani en varmasti seuraisi salibandya ikinä. En kävisi katsomassa pelejä ja hihkuisi innosta lapseni onnistumisille.

En myöskään tiennyt, että olen kykenevä suuttumaan ja menettämään hermoni niin totaalisesti. Luulin olevani fiksu ja hallittu, mutta lapsi on saanut esiin myös primitiivisen puoleni. Ymmärrän, etten ole täydellinen.

En tiennyt ennakkoon, miten paljon lapsi tuo sisältöä elämään. Nuorena on helppo olla lapseton. Mutta kun lähenee 50 ikävuotta, alkaa nähdä maailman eri tavalla. Se oma parisuhde yksinään olisi ollut aika pelkistetty ilman lasta.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:06"][quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:04"]

Lapseton ei voi tietää sitä rakkauden määrää mitä tuntee omaa lastaan kohtaan. Jokainen vanhempi tietää minkälaista on lapsettoman elämä ja minkälaista elämä lapsen kanssa. Lapsettomat eivät voi kuin arvailla. Siksi täälläkin näkee kommentteja tyyliin" rakastan kissaani yhtä paljon kuin perheelliset rakastavat lapsiaan". Ja pyh.

[/quote]

Rakastan kissaani enemmän kuin sinä voit koskaan ymmärtää.
[/quote]
Säälin sua.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:02"]

No eivät tiedä mitä on puhdas rakkaus. Miltä tuntuu kun voi antaa toisen edestä vaikka henkensä. Miltä tuntuu kun voi, pystyy ja haluaa suojella omaa jälkeläistään. Miltä tuntuu kun oma lapsi kiertää kädet kaulaan ja sanoo äiti mä lakattan tua.

[/quote]

Kai sinä ymmärrät, että pienellä lapsella ei ole mitään käsitystä siitä, mitä "lakattaminen" tarkoittaa. Hän on kuullut sen sinulta monta kertaa eleiden kansa ja vain oppinut sen, että kun sinulle sanoo "mä lakattan tua", sinusta saa irti hyvän reaktion, parhaassa tapauksessa vielä tekemänsä tuhmuudet heti anteeksi ja nameja päälle. Monet eläimetkin osaavat tuon taktiikan!

Tuohan on vain nisäkkäiden eloonjäämistemppu, kuten evoluution pikkunisäkkäille kehittämä ulkonäkökin, joka vetoaa nimenomaan hormoneissaan lilluviin äiteihin.

Joo, se valtava rakkauden tunne, voisi tehdä mitä vaan lapsensa puolesta. Ja toisaalta se tuska, kun asiat eivät mene kuin Strömsössä eli lapsi, jonka eteen olet tehnyt kaiken osaamasi ja jota rakastat yli kaiken, pilaa omaa elämäänsä, etkä voi kuin katsoa sivusta.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:23"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:05"][quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:02"] No eivät tiedä mitä on puhdas rakkaus. Miltä tuntuu kun voi antaa toisen edestä vaikka henkensä. Miltä tuntuu kun voi, pystyy ja haluaa suojella omaa jälkeläistään. Miltä tuntuu kun oma lapsi kiertää kädet kaulaan ja sanoo äiti mä lakattan tua. [/quote] Hyi :D Kai tämä oli vitsi? :D [/quote] Mikä vitsi? Paras tunne ikinä.

[/quote]

Okei. Mulle orgasmi on paras tunne ikinä :)

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:26"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:02"]

No eivät tiedä mitä on puhdas rakkaus. Miltä tuntuu kun voi antaa toisen edestä vaikka henkensä. Miltä tuntuu kun voi, pystyy ja haluaa suojella omaa jälkeläistään. Miltä tuntuu kun oma lapsi kiertää kädet kaulaan ja sanoo äiti mä lakattan tua.

[/quote]

Kai sinä ymmärrät, että pienellä lapsella ei ole mitään käsitystä siitä, mitä "lakattaminen" tarkoittaa. Hän on kuullut sen sinulta monta kertaa eleiden kansa ja vain oppinut sen, että kun sinulle sanoo "mä lakattan tua", sinusta saa irti hyvän reaktion, parhaassa tapauksessa vielä tekemänsä tuhmuudet heti anteeksi ja nameja päälle. Monet eläimetkin osaavat tuon taktiikan!

Tuohan on vain nisäkkäiden eloonjäämistemppu, kuten evoluution pikkunisäkkäille kehittämä ulkonäkökin, joka vetoaa nimenomaan hormoneissaan lilluviin äiteihin.

[/quote]

Tämä kertoo juuri sen, mitä sinä et tiedä tai ole kokenut: rakkaudellista yhteyttä omaan jälkeläiseesi.

Kuinka naurettavan ylpeä sitä voi olla toisen oppimasta aivan tavallisesta asiasta.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:26"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:02"]

No eivät tiedä mitä on puhdas rakkaus. Miltä tuntuu kun voi antaa toisen edestä vaikka henkensä. Miltä tuntuu kun voi, pystyy ja haluaa suojella omaa jälkeläistään. Miltä tuntuu kun oma lapsi kiertää kädet kaulaan ja sanoo äiti mä lakattan tua.

[/quote]

Kai sinä ymmärrät, että pienellä lapsella ei ole mitään käsitystä siitä, mitä "lakattaminen" tarkoittaa. Hän on kuullut sen sinulta monta kertaa eleiden kansa ja vain oppinut sen, että kun sinulle sanoo "mä lakattan tua", sinusta saa irti hyvän reaktion, parhaassa tapauksessa vielä tekemänsä tuhmuudet heti anteeksi ja nameja päälle. Monet eläimetkin osaavat tuon taktiikan!

Tuohan on vain nisäkkäiden eloonjäämistemppu, kuten evoluution pikkunisäkkäille kehittämä ulkonäkökin, joka vetoaa nimenomaan hormoneissaan lilluviin äiteihin.

[/quote]

Toisaalta jos lapsi ei ole täysi sosiopaatti, hänellä kuitenkin on kyky tuntea rakkautta vanhempiaansa kohtaan, osasi hän yhdistää sitä sanaan tai ei, joten tilanteessa tai toisessa hän voi sitä myöskin ihan oikeasti osoittaa.

Ei nyt kaikkea tarvii aina sen pikimustan kyynisen linssin läpi katsoa.

Muistan kun ensimmäisen kerran menin kauppaan esikoisen syntymän jälkeen. Vielä ihan hormoonihuuruissa ja hirveässä tunnemylläkässä ja sitten se löi tajuntaan kun katsoi muita vanhempia lapsineen siellä kaupassa, että tosiaan, jokaisen ihmisen takana on tämä kokemus. En taida osata selittää. Se vaan tuntui itsestä siltä että halkeaa niistä kaikista tunteista ja sitten yhtäkkiä tajuaa, että kaiken sen arkisen rauhallisen kaupassakäynnin taustalla jokaisella siellä olleella äidillä on takanaan tämä sama kokemus ja ne tunteet. Ja omalla äidillä ja isoäidillä ja kaikilla heitä ennen olleilla. Aina ennen on ollut täysin mitään sanomatonta ja tavallista, yhtäkkiä sen vaan tajusi jotenkin aivan toisella tavalla minkälaiset tunteet on kaiken sen pinnan taustalla. Ihan kuin tajunta olisi jotenkin yhtäkkiä laajentunut. :D :D Kuin olisi yhtäkkiä tajunnut maailman salaisuuden.

-15-

Se rakkaus. En ole mikään äidillinen ihminen ikinä ollut, olen lapsia kuitenkin hankkinut koska olen halunnut lapsia hieman kylmästä luonteestani huolimatta. Sitä rakkauden määrää ei käsitä lapseton. Laitan lapsen edut aina omieni edelle. Minä ja mies pärjätään vähemmällä kunhan lapset saavat kaiken tarvitsemansa. Ei sitä rakkautta saavuteta kahden aikuisen välillä, tiedän sen koska minulla ja miehelläkin on ihana suhde, rakastan häntä kamalasti ja hän on unelmieni mies. Rakkautemme ei silti toimi niin että rakastan miestäni, tekipä hän mitä tahansa. Minun lapseni on aina minun lapseni ja olipa hän millainen vaan niin rakastan häntä ehdoitta.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:25"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:06"][quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:04"] Lapseton ei voi tietää sitä rakkauden määrää mitä tuntee omaa lastaan kohtaan. Jokainen vanhempi tietää minkälaista on lapsettoman elämä ja minkälaista elämä lapsen kanssa. Lapsettomat eivät voi kuin arvailla. Siksi täälläkin näkee kommentteja tyyliin" rakastan kissaani yhtä paljon kuin perheelliset rakastavat lapsiaan". Ja pyh. [/quote] Rakastan kissaani enemmän kuin sinä voit koskaan ymmärtää. [/quote] Säälin sua.

[/quote]

Säälit sitä, että joku voi tuntea rakkautta elävää olentoa kohtaan? :O

Turhaan tätä kirjoitan, koska ne jotka ei ole sitä kokeneet, ei voi sitä koskaan ymmärtää.. Itse olin vela lähes 3-kymppiseksi, olin vakuuttunut että lapsista ei ole kuin harmia, menee kroppa piloille, parisuhde hajoaa ja pillu räjähtää synnytyksestä, rahat menee ja kaikki on perseestä..

Noh mieheni sai mut vakuutettua että ei se nyt ihan  noinkaan mene, joten saimme lapsen ja MIKÄÄN, EI NIIN MIKÄÄN ole ikinä ollut niin mieletöntä, henkeäsalpaavaa, suurta rakkautta ja kaiken voittavaa onnea, kuin äitinä oleminen tyttärellemme.

Nyt lähinnä naurattaa nuo "rakastan kissaani/koiraani/marsuani/tms", juu varmasti rakastat, mutta ihan oikeasti se rakkaus ei ikimaailmassa vedä vertoja äidinrakkaudelle. Tästä huolimatta en koskaan olisi niin tahditon IRL, että sanoisin jollekin, että kyllä sun pitää tehdä lapsia, koska blaablaablaa. Jokainen tekee itse ratkaisunsa, ei se kuulu mulle, olisin varmasti ollut itsekin tyytyväinen ilman lastakin, mutta nyt kun sen olen kokenut, niin hajoaisin täysin ilman lastani. 

Tähän tietysti vaikuttaa se, montako lasta tekee, ovatko helppoja, millaisia ovat raskaudet, synnytykset, osallistuuko puoliso, ymsymsyms..

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:28"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:26"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:02"]

No eivät tiedä mitä on puhdas rakkaus. Miltä tuntuu kun voi antaa toisen edestä vaikka henkensä. Miltä tuntuu kun voi, pystyy ja haluaa suojella omaa jälkeläistään. Miltä tuntuu kun oma lapsi kiertää kädet kaulaan ja sanoo äiti mä lakattan tua.

[/quote]

Kai sinä ymmärrät, että pienellä lapsella ei ole mitään käsitystä siitä, mitä "lakattaminen" tarkoittaa. Hän on kuullut sen sinulta monta kertaa eleiden kansa ja vain oppinut sen, että kun sinulle sanoo "mä lakattan tua", sinusta saa irti hyvän reaktion, parhaassa tapauksessa vielä tekemänsä tuhmuudet heti anteeksi ja nameja päälle. Monet eläimetkin osaavat tuon taktiikan!

Tuohan on vain nisäkkäiden eloonjäämistemppu, kuten evoluution pikkunisäkkäille kehittämä ulkonäkökin, joka vetoaa nimenomaan hormoneissaan lilluviin äiteihin.

[/quote]

Tämä kertoo juuri sen, mitä sinä et tiedä tai ole kokenut: rakkaudellista yhteyttä omaan jälkeläiseesi.

[/quote]

Oletko tosissasi sitä mieltä, että pikkulapsi tarkoittaa sanoillaan juuri sitä, mitä sinä omillasi? Totta kai sinä haluaisit uskoa hänen olevan sinun kanssasi samalla aaltopituudella, mutta ei hän ole.

Mistä sinä muuten päättelet, että minulla ei olisi lapsia? Siitäkö, että tiedän aivojen ja puheen kehityksestä huomattavasti enemmän kuin sinä?

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:51"]

Turhaan tätä kirjoitan, koska ne jotka ei ole sitä kokeneet, ei voi sitä koskaan ymmärtää.. Itse olin vela lähes 3-kymppiseksi, olin vakuuttunut että lapsista ei ole kuin harmia, menee kroppa piloille, parisuhde hajoaa ja pillu räjähtää synnytyksestä, rahat menee ja kaikki on perseestä..

Noh mieheni sai mut vakuutettua että ei se nyt ihan  noinkaan mene, joten saimme lapsen ja MIKÄÄN, EI NIIN MIKÄÄN ole ikinä ollut niin mieletöntä, henkeäsalpaavaa, suurta rakkautta ja kaiken voittavaa onnea, kuin äitinä oleminen tyttärellemme.

Nyt lähinnä naurattaa nuo "rakastan kissaani/koiraani/marsuani/tms", juu varmasti rakastat, mutta ihan oikeasti se rakkaus ei ikimaailmassa vedä vertoja äidinrakkaudelle. Tästä huolimatta en koskaan olisi niin tahditon IRL, että sanoisin jollekin, että kyllä sun pitää tehdä lapsia, koska blaablaablaa. Jokainen tekee itse ratkaisunsa, ei se kuulu mulle, olisin varmasti ollut itsekin tyytyväinen ilman lastakin, mutta nyt kun sen olen kokenut, niin hajoaisin täysin ilman lastani. 

Tähän tietysti vaikuttaa se, montako lasta tekee, ovatko helppoja, millaisia ovat raskaudet, synnytykset, osallistuuko puoliso, ymsymsyms..

[/quote]

Aikuisina käännytetyt uskovaisetkin ovat niitä pahimpia hihhuleita.

Kyllä minä ainakin tiedän, että rakkaus omaan lapseen on ainutlaatuinen ja usein hyvin voimakas tunne. Toisin kuin nämä hurmosmammat, tiedän myös, että oma rakkaus saattaa syttyä viiveellä tai ei ollenkaan tai se voi olla aivan jotakin muuta kuin noita kliseisiä tunnehuippuja.

Ei tuon tietäminen liity minusta siihen, onko ihmisellä lapsia vai ei.