Suomelta puuttuu visio, erityisesti työn tulevaisuudesta

Suomelta puuttuu visio, erityisesti työn tulevaisuudesta. Keskustelu keskittyy säästämiseen ja sopeuttamiseen, ja siitä tulee kilpajuoksu kohti pohjaa. Suomi on kuitenkin ollut rohkeiden julkisten kokeilujen maa, esimerkkeinä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, maksuton oppivelvollisuus, kahdeksantuntinen työpäivä, progressiivinen verotus ja julkinen terveydenhuolto. Mikä on meidän aikamme suuri rakenneuudistus?

Työelämä tarvitsee yhtä aikaa joustoa ja turvaa. Nelipäiväinen työviikko ja perustulo eivät ole haaveilua vaan mahdollisia vastauksia teknologiseen murrokseen. Jokainen työntekijä on myös kuluttaja, minkä nykyinen hallitus ja elinkeinoelämän etujärjestöt tuntuvat unohtavan. Jos ihmisten usko tulevaisuuteen murenee, myös talous sakkaa.

Jos tekoäly vähentää merkittävästi palkkatyötä, veropohjakin on mietittävä uudelleen. Verotusta pitää kohdistaa enemmän esimerkiksi pääomaan, kulutukseen, maahan ja päästöihin. Tekoäly käyttää valtavasti sähköä, ja myös sen verotusta pitää miettiä. Maailmassa, jossa robotit tekevät yhä suuremman osan työstä, niiden omistajien vastuu yhteiskunnan rahoittamisesta korostuu.

Eero Vassinen

Yritysstrategi
 

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011829029.html