Anoppi "lainailee" omaisuuttani
Olen ihan ulalla anopin kanssa - en anoppi-hullu enkä provo, joiksi anopeista kirjoittavia täällä usein kutsutaan. Yritän tiivistää asiani, kommentoikaa vapaasti ja ehdottakaa, mitä minun pitäisi tehdä.
Minulla ja miehelläni on kaksi pientä lasta. Mieheni sisarella on kolme isompaa lasta. Asumme kaikki ulkomailla ja meidän perheemme viettää lomaa kesäisin 2,5 viikkoa anopin ja apen luona, sisaren perhe harvemmin, mutta anoppi käy heillä ulkomailla auttamassa pari kertaa vuodessa. Meillä on anopin ja apen talon yhteydessä oma kesäpaikka, jossa on selkeästi meidän makuuhuoneemme, vaatekaapit jne.
Olen vuosien mittaan ihmetellyt anopin epäreilua käytöstä ja joskus kirjoitellutkin näistä jutuista tänne. Hän on mm. ostanut kaikki vaatteet ja kengät miehen sisaren lapsille (meidän lapsillemme ei mitään), hän on valmistellut kaikki synttärit, ristäiset ym. miehen sisaren lapsille muttei ikinä ole tarjonnut miehelleni apua (vaan tulee meille juhliin ja saattaa ottaa ruokaa mukaansa jos ei jaksa kaikkea syödä), hän lentää ulkomaille hoitamaan sisaren lapsia muttei meidän, jne. Anoppi lähettää miehen siskon lapsille pari kertaa kuukaudessa kirjoja, vaatteita ja lehtiä, jopa marjoja, Suomesta, meidn lapsemme saavat synttäri- ja joululahjat mutteivät koskaan mitään muuta. Hän on ilmoittanut, ettei aio tulla käymään luonamme. Pointtini taitaa olla tässä selvä.
Anoppi on ajan kuluessa tehnyt outoja juttuja. Hän muun muassa myi kirpputorilla vauvanvaatteet, jotka mieheni sisar oli jättänyt minulle ja miehelleni katsottavaksi. En nähnyt niitä ikinä, vaikka asia oli selkeästi anopille kerrottu. Esikoisellamme on pähkinäallergia ja muistutamme anoppia asiasta aina vieraillessamme. Tästä huolimatta hän meni varta vasten, osti pähkinää lapsellemme, lapsi söi - ja arvatkaa vaan miten kävi. Anoppi myös osti apen kanssa meille häälahjaksi design -lampun - jonka he minulta tai mieheltä mitään kysymättä ripustivat kesäpaikan (heidän puolensa) kattoon :D anoppi myös myi kirpputorilla mieheni ostaman sohvan ja piti rahat itsellään (ja hankki kirpputorilta toisen, vanhan ja, noh, vanhanaikaisen sohvan). Hän harrastaa kirppareita ja esittelee aina tyttären lapsille ostamiaan vaatteita minulle (muttei tunnu tajuavan, miten outoa se minusta on, kun meidän lapsemme ovat myös hänen lapsenlapsiaan eikä heille tartu koskaan mitään mukaan, edes muodon vuoksi).
Olen ajan kuluessa huomannut hassuja asioita. Jos olen lukenut kirjaa ja jättänyt sen vahingossa jonnekin anopin puolelle (joka on myös yhteistä tilaa), niin hän korjaa kirjan pois ja se löytyy ajan kuluttua heidän kirjahyllystään. Vauvan vaipanvaihtopöydän pyyheliina (minun omani, selvästi erilainen kuin muut) siirtyi pikkuhiljaa heidän vessansa vieraspyyhkeeksi. Lasten muovinen uima-allas oli talvella muuttunut työkalujen suojaksi. Auton aurinkosuoja oli suojana linnunruoalle, jne. Tavaramme katoavat ja muuttavat käyttötarkoitustaan.
Nyt sitten kesälomalla minulla meni hermo. Olen useampana kesänä käyttänyt mieheni vanhoja juomalaseja kukkamaljakoina. Ne ovat olleet mediän puolellamme ja monta vuotta anopin käytettävissä, mutta kukaan ei niihin ole koskenut. No, minä otin ne käyttöön ja olen joka kesä kerännyt vieraiden tullessa niihin uudet kukat. Käytin laseja maljakoina tänä kesänä yhden viikonlopun (anoppi hoksasi, että siinähän ne taas ovat), lähdin vierailulle ja kun palasin, anoppi oli vienyt kaikki neljä maljakkoa tulopäivänäni ystävättärensä kesäkahvilaan "kun ne oli niin kivoja ne sinun kukat niissä laseissa". Kaikki 2,5 viikkoa meillä kävi vieraita, ja etsin vaikka mitä outoja ratkaisuja, minne kukat saisin upotettua. Päivää ennen kuin lähdimme, sanoin anopille, että toivon hänen hakevan lasit ja laittavan ne paikoilleen sinne mistä hän ne otti. Tämä on pieni asia, mutta miksi hitossa hänen piti toimia noin - olemme kesällä muutaman viikon Suomessa, hän voi käyttää niitä koko vuoden, mutta hän päätti viedä ne pois lupaa kysymättä juuri siksi ajaksi, kun minä olin paikalla.
No, sitten lähdimme metsäretkelle miehen, lasten ja anopin kanssa. Matkalla tuli vilu. Anoppi kaivoi repustaan itselleen lämpimämpää vaatetta - se oli minun (merkki)fleeceni, jota en ollut löytänyt kesäpaikan vaatekaapistani! Hän tallusteli ihan pokkana minun vaatteissani metsässä. Oli ihan että täh, en ole ikinä sitä hänelle antanut. Veikkaan, että hän on talvella tarvinnut kivan ja siistin fleecen, käynyt lainaamassa sitä minulta lupaa kysymättä ja unohtanut palauttaa. Minä kutsun kyllä tuota varastamiseksi.
tilannetta mutkistaa ensinnäkin tuo täysin hävyttömän epäreilu käytös lapsenlapsia kohtaan. Olen päässyt siitä jotenkin yli ajattelemalla, että niin kauan kun lapseni eivät sitä tajua, niin minun on parempi niellä se ja pitää suhteita yllä. Mutta aina siitä jokin asia muistuttaa. Lapset ovat pieniä vielä, joten haluan olla lomalla heidän kanssaan. En siis voi jäädä vain pois kesäpaikasta ja haluan olla heidän kanssaan. Miehelläni on ilmeisesti edellisen avovaimonsa kanssa ollut anopin kanssa konflikti ja välit poikki anoppiin, joten hän karttaa kaikkea konfrontaatiota. Kerroin lasiepisodin miehelleni, ja hän naureskeli, että anna nyt eläkeläisten harrastaa. Fleece-"lainailu" sai miehen selvästi vihaiseksi äidilleen, mutta hän ei sanonut siitä mitään. Koska takki on kallis, kysyin mieheltäni, koska saan sen takaisin. Mies kysyi, missä olin säilyttänyt sitä, ja lupasi pyytää sen äidiltään, mutta ei hän sitä koskaan pyytänyt.
Kauheaa, nyt tuli sitten pitkä viesti... Pahoittelut. Jos jaksoitte lukea, niin kertokaa, mitä itse tekisitte. Itse ajattelen niin, että olen lasten ja isovanhempien välien takia valmis joustamaan todella paljon, mutta jotenkin nyt on tullut minulle raja vastaan, koen olevani todella epäkunnioitettu ja minun ylitseni kävellään jatkuvasti. Mitä tekisitte jos olisitte minä?
Kommentit (122)
Tyttären lapset, miniän lapset, blaa blaa blaa. Jotkut on vaan kehnompia isovanhempia ja vanhempia.
Anoppi yritti tappaa lapsen ja yhä hymistelet ettei akka suutu?? Mitä helvettiä?
Tuolle lastenlasten eriarvoiselle kohtelulle ei taida oikein mitään voida, mutta voihan sen ottaa puheeksi, että miksi näin. Mutta kyllä ne lapset itse sitten viimeistään kysyvät mummulta, kun ymmärtävät. Silloin on mukava itse olla paikalla ja kuunnella mitä keksii selitykseksi.
Ei varmasti tee mieli miehen alkaa välejä katkomaan äitiinsä, tai sinun katkaista lastesi välit mummuunsa, eikä tarvitsekaan. Se ei ole joko tai. Asioista voi ja pitääkin keskustella. Anoppisi on ollut jostain syystä sinulle kelju, mutta itse ongelma on oikeastaan siinä, että olet vaan ottanut kaiken vastaan ja itseksesi kiristellyt hampaitasi. Siis ihan yksinkertainen neuvo; avaa suusi.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 20:31"]Tuolle lastenlasten eriarvoiselle kohtelulle ei taida oikein mitään voida, mutta voihan sen ottaa puheeksi, että miksi näin. Mutta kyllä ne lapset itse sitten viimeistään kysyvät mummulta, kun ymmärtävät. Silloin on mukava itse olla paikalla ja kuunnella mitä keksii selitykseksi.
Ei varmasti tee mieli miehen alkaa välejä katkomaan äitiinsä, tai sinun katkaista lastesi välit mummuunsa, eikä tarvitsekaan. Se ei ole joko tai. Asioista voi ja pitääkin keskustella. Anoppisi on ollut jostain syystä sinulle kelju, mutta itse ongelma on oikeastaan siinä, että olet vaan ottanut kaiken vastaan ja itseksesi kiristellyt hampaitasi. Siis ihan yksinkertainen neuvo; avaa suusi.
[/quote]
Kelju?? Oikeesti?
Ämmä ei vienyt namuja Apn kädestä vaan varastaa ja terrorisoi ja panettelee selän takana. Kodissa joka kuuluu puoliksi Aplle, Apn lapsia vieroksuen.
Ja sitten syytät tuosta käytöksestä sitä ketä kohtaan se tapahtuu koska pitää sanoa ettei halua paskaa niskaan tauotta tai muut saa niin tehdä, tietenkin.
Amen!
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 20:08"]
Jos kyse ei ole sairaudesta, vaan ihan silkasta kusipäisyydestä, niin en tiedä pitäisikö sulle taputtaa kärsivällisyytesi johdosta, vai laittaa sinut selinmakuulle koristamaan kynnyksen edustaa. Miksi, siis MIKSI sinä koet,että on parempi pitää tuollaista kurapaskasuhdetta yllä, kuin nostaa kissa pöydälle anopin sekoilusta? Okei sille ei mitään voi, jos anoppi tykkää ostella toisille lapsenlapsille enemmän kuin teidän lapsillenne (jos muuten kohtelee lapsiasi hyvin ja on kiva mummu), mutta tuo miten hän suorastaan kiusaa sinua, on samaan aikaan helvetin naurettavaa ja taas toisaalta ei naurata sitten pätkän vertaa.
Sinä olet hiljaa hyväksynyt tuon miten hän sinua ja perhettäsi kohtelee, joten miksi hän tekisi muutosta? Sillä sekunnilla, kun anoppi mokaa ja pahottaa sun mielesi, sun täytyy ottaa asia puheeksi. Ei niin, että patoat ne yhdeksän inhottavaa tilannetta sisällesi, ja kymmenennen tullen räjähdät ja avaudut niistä kaikista muistakin. Jos mä olisin ollut esim. siellä metsässä sun tilallasi, niin todellakin olisin kysynyt siinä samantien,että "mitä ihmettä mun fleece tekee sulla?" Oikeesti en tiedä ärsyttääkö mua enemmän se sun anoppisi vai sinä. Anteeksi vaan, meni nyt aika lujaa tunteisiin, mutta en vaan voi sietää tuollaista ruikutusta siitä että sinua kohdellaan huonosti, kun sinä kerran itse sanaakaan anopillesi sanomatta annat sen tapahtua!
Nyt ryhdistäydy! Olisihan se varmaan kiva lasten takia pitää ne välit hyvinä, mutta et sinä siitä yksin ole vastuussa.
[/quote]
Laitattaisin ehdottomasti lukot joka ikiseen kaapinoveen ja laatikkoon ja jos niistä kysyttäisiin kertoisin rehellisesti syyn. Ja kun huomaisin että jotain omaisuuttani on otettu muuhun käyttöön (tai jopa myyntiin) sanoisin heti - todellakin viivytyksettä tilanteen ollessa vielä päällä - tiukasti ettei se mitenkään sovi ja ottaisin omani takaisin. Ja mitä enemmän yleisöä sen parempi, vaikka normaalistihan kohteliaisuus vaatisi vähän häveliäämpää käytöstä. Tuo vaan ei ole normaali tilanne.
Toisalta täytyy muistaa että appivanhempasi asuvat paikassa vuoden ympäri, ja te olette 95% vuodesta muualla. Sinänsä jos on taipumusta ajatella vain itseään ja omia tarpeitaan voisi kuvitella että ne tavarat jotka "lojuvat" siinä käden ulottuvilla "turhan panttina" 11,5 kuukautta vuodesta voi ottaa johonkin muuhunkin käyttöön. Siis ehkä jopa ihan neutraalisti "lainata" ja unohtaa palauttaa paikoilleen ennen tuloanne? Tätä on todella vaikea sanoa kun on kuullut vain sinun puolesi asiasta. Eikä sekään hirveän selkeä ollut? Toki jos jotain on kadonnut kokonaan tai turmeltu käyttökelvottomaksi oikeaan käyttöönsä on asia toinen mutta kuluuko esimerkiksi vauvan amme työkalujen suojana paljonkin? Tai auton auringonsuoja lintujen ruoan suojana?
Mietin myös asuuko miehen sisaren perhe lähempänä Suomea, onko sinne paljonkin helpompi ja halvempi matkustaa Suomesta, tai lähettää paketteja?
Inhottava tilanne joka tapauksessa. Itse siis laittaisin kaiken mahdollisen lukkojen taakse ja paikan päällä ollessa sanoisin jokaisesta kadonneesta tavarasta välittömästi. Ja pitäisin ne tavarat lukkojen takana myös paikalla ollessanne, esimerkiksi ne lukemisiksi tuomasi lehdet...
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 11:31"]
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 18:29"]
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 18:20"]
Eli talon omistaa ap:n mies, mutta mies ei pysty sitä ylläpitämään, koska asuu ulkomailla ja on ratkaissut tilanteen niin, että hänen vanhempansa ylläpitävät taloa melkein koko vuoden. - En kehtaisi napista.
[/quote]
Joo, kyllä silloin pitääkin antaa varastella ja viedä omaisuutta ja syöttää pähkinöitä allergiselle lapselle. Kun he sentään hyvää hyvyyttään asuvat miehen rahoittamassa talossa ja ottavat vastaan miehen taloudellisen avustuksen. No pirnales, en minäkään kehtaisi napista!
[/quote]
Koko vuosi kahta viikkoa lukuunottamatta on kuules aika pitkä aika. Kyllä siinä unohtuu colleget sun muut ja on ihan normaalia sattumoisin käyttää mitä tahansa vermeitä, joita _kotoaan_ löytää. Se on taas aivan selvää. ettei miniällä ja anopilla synkkaa, mutta turhaahan sitä on raivota: kun ei synkkaa, ei synkkaa. Muutenkin nämä pesässä piipittävät linnunpoikaset ovat vähän säälittäviä. Kasvaisivat aikuisiksi.
[/quote]
Joo, ei. Koti on miehen omistama, appivanhemmat ne siellä loisii. Meilla kaikilla on kaapit omaan käyttöön kotona. Se on ihan sama missä ihmiset on suurimman osan aikaa, oma vaatekaappi on se mistä omat vaatteet otetaan. Ja jos joitain lainataan, se palautetaan samassa kunnossa kun lainattiinkin, kiitosten kera. Kirjoja joita ei ole itse ostettu ei viedä omaan hyllyyn vaan koska ne on yleiskäytössä olevalla sohvalla, toisten kamoja ei lahjoitella pois vaan sen takia etta ne oli nättejä toisen käytössä.
Jännä maailma missa kaikki tavarat on sun ihan vaan kun ne on hetken siellä missä sinä olet. Hamstraatko paljonkin? Pöllit tuttavilta? Et palauta kun lainaat? Vai asutko jonkun toisen omistamassa asunnossa ilmaiseksi ja se nolottaa ja nyt pitää selitellä AV:lla?
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 11:31"]
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 18:29"]
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 18:20"]
Eli talon omistaa ap:n mies, mutta mies ei pysty sitä ylläpitämään, koska asuu ulkomailla ja on ratkaissut tilanteen niin, että hänen vanhempansa ylläpitävät taloa melkein koko vuoden. - En kehtaisi napista.
[/quote]
Joo, kyllä silloin pitääkin antaa varastella ja viedä omaisuutta ja syöttää pähkinöitä allergiselle lapselle. Kun he sentään hyvää hyvyyttään asuvat miehen rahoittamassa talossa ja ottavat vastaan miehen taloudellisen avustuksen. No pirnales, en minäkään kehtaisi napista!
[/quote]
Koko vuosi kahta viikkoa lukuunottamatta on kuules aika pitkä aika. Kyllä siinä unohtuu colleget sun muut ja on ihan normaalia sattumoisin käyttää mitä tahansa vermeitä, joita _kotoaan_ löytää. Se on taas aivan selvää. ettei miniällä ja anopilla synkkaa, mutta turhaahan sitä on raivota: kun ei synkkaa, ei synkkaa. Muutenkin nämä pesässä piipittävät linnunpoikaset ovat vähän säälittäviä. Kasvaisivat aikuisiksi.
[/quote]
Heippa, anoppi! ;)
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 21:02"]Laitattaisin ehdottomasti lukot joka ikiseen kaapinoveen ja laatikkoon ja jos niistä kysyttäisiin kertoisin rehellisesti syyn. Ja kun huomaisin että jotain omaisuuttani on otettu muuhun käyttöön (tai jopa myyntiin) sanoisin heti - todellakin viivytyksettä tilanteen ollessa vielä päällä - tiukasti ettei se mitenkään sovi ja ottaisin omani takaisin. Ja mitä enemmän yleisöä sen parempi, vaikka normaalistihan kohteliaisuus vaatisi vähän häveliäämpää käytöstä. Tuo vaan ei ole normaali tilanne.
Toisalta täytyy muistaa että appivanhempasi asuvat paikassa vuoden ympäri, ja te olette 95% vuodesta muualla. Sinänsä jos on taipumusta ajatella vain itseään ja omia tarpeitaan voisi kuvitella että ne tavarat jotka "lojuvat" siinä käden ulottuvilla "turhan panttina" 11,5 kuukautta vuodesta voi ottaa johonkin muuhunkin käyttöön. Siis ehkä jopa ihan neutraalisti "lainata" ja unohtaa palauttaa paikoilleen ennen tuloanne? Tätä on todella vaikea sanoa kun on kuullut vain sinun puolesi asiasta. Eikä sekään hirveän selkeä ollut? Toki jos jotain on kadonnut kokonaan tai turmeltu käyttökelvottomaksi oikeaan käyttöönsä on asia toinen mutta kuluuko esimerkiksi vauvan amme työkalujen suojana paljonkin? Tai auton auringonsuoja lintujen ruoan suojana?
Mietin myös asuuko miehen sisaren perhe lähempänä Suomea, onko sinne paljonkin helpompi ja halvempi matkustaa Suomesta, tai lähettää paketteja?
Inhottava tilanne joka tapauksessa. Itse siis laittaisin kaiken mahdollisen lukkojen taakse ja paikan päällä ollessa sanoisin jokaisesta kadonneesta tavarasta välittömästi. Ja pitäisin ne tavarat lukkojen takana myös paikalla ollessanne, esimerkiksi ne lukemisiksi tuomasi lehdet...
[/quote]
Joo, mäkin 'lainaan' kamaa ja myyn ne tai annan pois kun se on niin vaikee muistaa mitkä kaapit sisältää mun juttuja ja mitkä ei. Tavarathan on loppujen lopuksi vaan kamaa ja jos ne laskee kadestään tunniksi niin ne on vapaata riistaa. Hylättyjä kirjoja on surullista katsoa erityisesti.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 21:41"]
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 21:02"]Laitattaisin ehdottomasti lukot joka ikiseen kaapinoveen ja laatikkoon ja jos niistä kysyttäisiin kertoisin rehellisesti syyn. Ja kun huomaisin että jotain omaisuuttani on otettu muuhun käyttöön (tai jopa myyntiin) sanoisin heti - todellakin viivytyksettä tilanteen ollessa vielä päällä - tiukasti ettei se mitenkään sovi ja ottaisin omani takaisin. Ja mitä enemmän yleisöä sen parempi, vaikka normaalistihan kohteliaisuus vaatisi vähän häveliäämpää käytöstä. Tuo vaan ei ole normaali tilanne. Toisalta täytyy muistaa että appivanhempasi asuvat paikassa vuoden ympäri, ja te olette 95% vuodesta muualla. Sinänsä jos on taipumusta ajatella vain itseään ja omia tarpeitaan voisi kuvitella että ne tavarat jotka "lojuvat" siinä käden ulottuvilla "turhan panttina" 11,5 kuukautta vuodesta voi ottaa johonkin muuhunkin käyttöön. Siis ehkä jopa ihan neutraalisti "lainata" ja unohtaa palauttaa paikoilleen ennen tuloanne? Tätä on todella vaikea sanoa kun on kuullut vain sinun puolesi asiasta. Eikä sekään hirveän selkeä ollut? Toki jos jotain on kadonnut kokonaan tai turmeltu käyttökelvottomaksi oikeaan käyttöönsä on asia toinen mutta kuluuko esimerkiksi vauvan amme työkalujen suojana paljonkin? Tai auton auringonsuoja lintujen ruoan suojana? Mietin myös asuuko miehen sisaren perhe lähempänä Suomea, onko sinne paljonkin helpompi ja halvempi matkustaa Suomesta, tai lähettää paketteja? Inhottava tilanne joka tapauksessa. Itse siis laittaisin kaiken mahdollisen lukkojen taakse ja paikan päällä ollessa sanoisin jokaisesta kadonneesta tavarasta välittömästi. Ja pitäisin ne tavarat lukkojen takana myös paikalla ollessanne, esimerkiksi ne lukemisiksi tuomasi lehdet... [/quote] Joo, mäkin 'lainaan' kamaa ja myyn ne tai annan pois kun se on niin vaikee muistaa mitkä kaapit sisältää mun juttuja ja mitkä ei. Tavarathan on loppujen lopuksi vaan kamaa ja jos ne laskee kadestään tunniksi niin ne on vapaata riistaa. Hylättyjä kirjoja on surullista katsoa erityisesti.
[/quote]
Jos olisit edes vaivautunut lukemaan viestini olisit nähnyt mihin tavaroihin viittasin: vauvan ammeeseen ja auringonsuojaan. Niitä ap ei varmaankaan laskenut tunniksi kädestään lähtiessään lähes vuodeksi pois Suomesta?
Ja niistä kaapissa säilytettävistä tavaroista sanoin että lukko oveen. Ja esimerkiksi ne lehdet sinne lukon taakse...
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:42"]
Siis ap ja mies asuvat ulkomailla. Heillä on anopin ja appiukon talon yhteydessä kesäpaikka. Yllättäen tämä talo onkin ap:n miehen, jossa appi ja anoppi ovat ilmaisina talonmiehinä. Lisäksi he joutuvat siivoamaan kaikki miniänsä jäljet, tämä kun unohtelee tavaroita pitkin taloa.
Ap ei käy Suomessa kovin usein, mutta tekee silti valokuvakirjan talon vuodesta.
Ap:n käly käy myös tuossa talossa kesällä, vaikka se on hänen veljensä.
Ap on katkera, kun kälyn perhe saa enemmän appivanhempien aikaa kuin hänen perheensä, vaikka he kaikesta päätellen ovat appivanhempien luona aika paljon, tuskin niitä kuvia virtuaalisesti otetaan.
Jotenkin tuntuu siltä, että tässä kuviossa on pari irtonaista palikkaa.
[/quote]
Mä ymmärsin niin, että ap tekee valokuvakirjan heidän ulkomailla olevasta kotitalostaan.
Minun äitini on vastaavanlainen ääliö. Minulla on kaksi veljeä joiden avioerot taatusti ovat saaneet lisäpontta äidistäni. Itse selviän hänen kanssaan asumalla kaukana, kertomalla rajani ja käymällä säännöllisesti hyvällä psykiatrilla. Lapsilla on onneksi toiset isovanhemmat jotka on normaalit... Olen todella pahoillani anopistasi...
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 09:53"][quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 09:42"]
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 03:47"]Pointtini kai oli, että hyvä kun sain teiltä vielä vahvistusta siihen, etten ole aivan väärässä tämän keissin kanssa. Mies ei tule tukemaan minua millään lailla, pikemminkin minun pitäisi hänen mielestään olla nöyrästi kiitollinen kaikesta. Eli normaali käyttäytyminen, jossa molemmat puolisot selvittävät asiat omien vanhempiensa kanssa, ei tässä onnistu. Tuntuu, että koska mies suostuu kynnysmatoksi, niin minulta odotetaan automaattisesti samaa. Joten leikkaan yhteydenpitoa omalta osaltani ja alan puhua suoraan ja vaatia. Ap. [/quote] Huolestuttavinta on että kaiken jälkeenkin tarvitset muita ihmisiä sanomaan että tilanne ei pelkästään ole paha vaan täysin järjetön ja kammottava. Kunnon kultti touhua. Kerää kersasi ja lähde jo.
[/quote]
Niin ja kaikkein huolestuttavinta on, että AP on kysynyt neuvoja tästä samasta asiasta vuosien ajan, saanut samat neuvot ja joka kerta hän kiittää kirjoittajia ja lupaa muutosta. Mutta kun mitään ei tapahdu!
Ja miksi AP tuo aina tuon pähkinäjutunkin, vaikka se tapahtui vuosia sitten. Riidoissa on kamalaa, jos vanhat jutut kaivetaan uudelleen, sama tässä keississä.
[/quote]
Teoriassa ymmärrän, tilanne on niin karsea että AP ei pysty käsittämään miten joku voi tehdä noin ja se oma mies katsoo h. Moilasena vieressä kun venettä ei saa keinuttaa. Tuo on aika tyypillinen reaktio kun lapsuuden perhe on sairas ja sen kanssa piti vain oppia elämään.
Eroonhan tuo päätyy lopussa kun ei kukaan kestä puolisoa joka ei puollusta tai laita omia lapsiaan ensi sijalle.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 09:40"]Anoppi ei muuksi muutu. Ainoastaan sinä voit muuttaa mitä siedät häneltä. Sinun onni että näet vain lyhyen aikaa vuodesta heitä. Monet ovat sanoneet että tyttären lapset ovat arvokkaita mutta minulla on sama tilanne äitini kanssa. Sisko on kaikki kaikessa ja minä en mitään. Hyvässä virassa olevalle kannetaan ruokaa kaappiin, käydään siivoamassa, hoidetaan ja kuskataan isoja lapsia, ylipäätään hoidetaan kaikki puolesta ja silti aina sanotaan että voi kun siskolla on rankkaa ja kyllä hänen pitää päästä yksin lomalle ym. Minä ja meidän perhe on se jolta odotetaan apua äidille ja muille, ei tuoda ruokia, ei siivota, ei kiinnostuta lapsista eikä hoideta kuin pakon edessä ( aina on jotain muuta tärkeää) ja minulla paljon pienemmät lapset. Taloudellisesti olen siskoa heikommilla ollut aina. Jos jotain kivaa ostan itse tai käydään miehen kanssa omilla rahoilla jossain, niin kuulemma en tarvitsisi mitään turhuutta ja aina ne menee johonkin ym.. Myös minulta äiti vie esim vaatteita eikä palauta. Minun tavaroita on viety siskon mökin kaappiin ym.
Olen tietoisesti vähentänyt äitini tapaamista koska hän saa minulle aina syyllisen ja paskan olon. Viikoittain kuitenkin tulee kontakteja ja huomaan että ei tee hyvää. Ymmärrän miestäsi siinä että hänet on opetettu hakemaan sitä pientäkin hyväksyntää jos sitä saisi vanhemmalta. Heitä ei voi muuttaa mutta auttaa itseä kun näitä asioita tiedostaa. olen yrittänyt puhua äidille mutta tilanne vaan paheni ja vähättely paheni. Voimia muille sanassa tilanteessa oleville.
[/quote]
Sanoisin että olosi paranisi täysin jos katkaisisit kaikki välit ja sitten käsittelisit asiat niin että pystyt päästämään irti siitä mitä olisi kuulunut olla.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:20"]
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:42"]
Siis ap ja mies asuvat ulkomailla. Heillä on anopin ja appiukon talon yhteydessä kesäpaikka. Yllättäen tämä talo onkin ap:n miehen, jossa appi ja anoppi ovat ilmaisina talonmiehinä. Lisäksi he joutuvat siivoamaan kaikki miniänsä jäljet, tämä kun unohtelee tavaroita pitkin taloa.
Ap ei käy Suomessa kovin usein, mutta tekee silti valokuvakirjan talon vuodesta.
Ap:n käly käy myös tuossa talossa kesällä, vaikka se on hänen veljensä.
Ap on katkera, kun kälyn perhe saa enemmän appivanhempien aikaa kuin hänen perheensä, vaikka he kaikesta päätellen ovat appivanhempien luona aika paljon, tuskin niitä kuvia virtuaalisesti otetaan.
Jotenkin tuntuu siltä, että tässä kuviossa on pari irtonaista palikkaa.
[/quote]
Mä ymmärsin niin, että ap tekee valokuvakirjan heidän ulkomailla olevasta kotitalostaan.
[/quote]
heh, emme ole aina asuneet ulkomailla, joten mahdollisuuksia tehdä kuvakirja koko vuoden ajalta on ollut ihan runsaasti ;) ap
Auttamishaluun voi vaikuttaa että anoppi asuu ap:n miehen omistamassa talossa. Ajattelevat että ei varakkaat apua tarvitse, tämä ei tietenkään ole oikein
Minua kyllä tässä keississä huolettaa pahasti tuo, ettei mies tee elettäkään ratkaistakseen tilannetta. Jos nyt jättää lapsuuden analysoinnit sikseen ja keskittyy vain tähän hetkeen: jos hän ei edes suostu näkemään tilannetta kannaltasi ja siirry tueksesi, hän käytännössä antaa täyden tukensa äitinsä järjettömälle käytökselle. Kauanko sinä jaksat sitä, että joudut pitämään puoliasi kahta tahoa vastaan, eli anoppiasi sekä anopin käytöstä hymistelevää puolisoasi? Itse asiassa minua suututtaa ehkä enemmän miehesi kuin anopin käytös.
Se hyvä puoli tässä on, ettette ole anopin kanssa tekemisissä kuin osan vuotta. Mutta ennen pitkää tuosta kyllä tulee välillenne aika iso kiila.
Ymmärrän miestäsi siinä että ei ole yksinkertaista selvittää asiaa. He asuvat miehen omistamassa talossa, ei voi heittää omia vanhempia ulos ja jos menee välit he voi touhuta mitä vaan. Kerroin ylempänä omasta äidistä ja jos katkaisisin välit hän liittoutuisi vielä pahemmin siskon kanssa. Saisin kärsiä niin henkisesti kuin taloudellisesti rankasti. Nössöä myönnetään.. Ei auta kuin ottaa etäisyyttä ja tasapainoilla näiden kanssa. Tällaiset tunteilla pelaajat ei näe koskaan mitään vikaa toiminnassaan. Oma mielipaha esim kostetaan tällä varastelulla tai toisen vähättelyllä
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:05"]Ymmärrän miestäsi siinä että ei ole yksinkertaista selvittää asiaa. He asuvat miehen omistamassa talossa, ei voi heittää omia vanhempia ulos ja jos menee välit he voi touhuta mitä vaan. Kerroin ylempänä omasta äidistä ja jos katkaisisin välit hän liittoutuisi vielä pahemmin siskon kanssa. Saisin kärsiä niin henkisesti kuin taloudellisesti rankasti. Nössöä myönnetään.. Ei auta kuin ottaa etäisyyttä ja tasapainoilla näiden kanssa. Tällaiset tunteilla pelaajat ei näe koskaan mitään vikaa toiminnassaan. Oma mielipaha esim kostetaan tällä varastelulla tai toisen vähättelyllä
[/quote]
Ja jos ei tee mitään tuo paska hiljalleen murentaa itsetuntoa, rakkautta aviomieheen, ja anopin käytös vain pahentua. Joskus ei ole helppoja ratkaisuja ja pitää vain purra hammasta ja pelastaa minkä voi. Oma mielenterveys ja lasten turvallisuus menee rauhan pitämisen yli.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 19:51"]
Anoppisi on toki aika aivoton mutta omalta osaltani olen myös huomannut että tyttären lapset on aina "parempia" verrattuna pojan lapsiin, pätee meillä ainakin molemmissa mummoloissa
m38
[/quote]
Onneksi meillä ei ole niin. Isovanhemmille on kaikkien lapset yhtä tärkeitä, ja itselläni on poikia, joten siinä ei sitten pysty edes suosimaan tyttären lapsia :)