Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Koira mun kumppanille kaikkein tärkein?

Vierailija
13.08.2015 |

Ollaan lesbopari ja naisystävällä koira. Nyt muutettiin yhteen ja tajuan vasta nyt sen kaiken, mitä koiran ympärille on rakennettu. Eli koko elämä!

Oli tästä viitteitä seurustellessakin, aina piti kiirehtiä koiraa ulkoiluttamaan ja jaksoi jauhaa sen tekemisistä ja FB-päivityksetkin koskevat lähinnä tätä koiraa. 

Minulla ei ole koiraa vastaan mitään, mutta tuntuu, että lemppaisi minut pihalle ennen kuin koiransa. Tosi rakkautta?

Kommentit (22)

Vierailija
21/22 |
13.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 15:44"]

Mikäs koiran nimi on?  Ja rotu? Ja asutteko Itä-Helsingisssä? Olen nimittäin kuullut koirasta riitelyä yhden naisparin parvekkeen ollessa auki?

[/quote]

Voi luoja... ehkä naispareja Suomessa, joilla on koira on n. 20 000, en jaksa sen kummemmin arvioida. 

Eli emme ole tuntemasi pari! Ei olla riidelty koirasta, emme asu Itä-Helsingissä, koiran nimi on salaisuus ja rotukin. 

Hei, jos ei nyt mitään asiallista sanottavaa, niin olkaa sanomatta. Hain kokemuksia tokaksi jäämisestä parisuhteessa eläimeen nähden, mutta niitä ei juurikaan ole tullut. 

Odottelen vielä... 

Vierailija
22/22 |
13.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hieman samankaltaisia kokemuksia minulla.
Miehelle koira oli kaikki kaikessa, sai nukkua yöllä kainalossa, sai osuuden kaikesta ruuasta, kaikki meneminen koiran ehdoilla jne.
Toista on vaikea lähteä muuttamaan, joten yritin mennä puoli tiehen vastaan. Vältin koira tai minä-tilanteita viimeiseen asti. Kun muutettiin yhteen niin lempeästi mutta jämäkästi asetin rajat. Koira opetettiin nukkumaan lattialla. Otin osuuteni koiran hoidosta, tein selväksi että koira on arvostettu perheenjäsen, mutta elämäni ei mene sen ehdoilla. Kun mies näki että otin osaa koiran hoidosta niin myös hän alkoi tulla puolitiehen vastaan. Nyt meille on jo ihmislapsikin syntynyt ja koira ei enää ole perheenpää (toki edelleen hyvin tärkeä, itse olen oppinut oikein nauttimaan sen seurasta)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla