Oletko sinäkin surkea kuulemaan laulun sanoja?

Joo, on aika usein vaikeauksia ymmärtää osaa lyriikoista. Tosin sama koskee suomenkielisiäkin kappaleita. 

En yleensä kuuntelemalla kuuntele kotimaisesta musiikista, mitä siinä todella lauletaan. Kuuntelen melodiaa ja laulajan äänen sointia.

Vierailija kirjoitti:

Laulujen sanoissa on varmaan se vaikeeta, että monesti sanajärjestys on väärä jotta sanat on saatu rimmaammaan. Joskus lause on pätkäisty hölmösti samasta syystä. Kaija K on tästä hyvä esimerkki. Mä en tajua sen lauluja kun en ymmärrä mistä puunpalasta puhutaan tinakenkätytössä. Ahaa, se olikin "loppuun palaa", eikä "lop puunpalaa".

Kyllä! On aika vaikeeta saada sanoista selvää, kun lauseet on rakennettu niin omituisesti, tai käytetään outoa kieltä ja kummallisia kielikuvia. Kristiina Brask laulaa "nuolla sun viskaamat luut", tai Jonne Aaron "tekoja rumia, jotka jäi kardaaniksi vain". Kuka puhuu normaalisti noin ja miten auton kardaaniakseli liittyy kirosanoihin tai rumiin tekoihin? Tai taiteilijan vapaus sanajärjestyksessä, tyyliin Ultra Bra: "Pensaiden kaikki laulavat linnut aamulla ennen seitsemää", jossa "laulavat" on siis predikaatti varsin kummallisessa paikassa.

Jos on logiikkaa, on helpompi ymmärtää. Ja tietty se artikulaatio vaikuttaa myös melkoisesti.

Vierailija kirjoitti:

Laulujen sanoissa on varmaan se vaikeeta, että monesti sanajärjestys on väärä jotta sanat on saatu rimmaammaan. Joskus lause on pätkäisty hölmösti samasta syystä. Kaija K on tästä hyvä esimerkki. Mä en tajua sen lauluja kun en ymmärrä mistä puunpalasta puhutaan tinakenkätytössä. Ahaa, se olikin "loppuun palaa", eikä "lop puunpalaa".

Nyo pätkäisyt tosiaan hankaloittaa välillä. Alkaa miettiä, että eihän tossa pätkässä ollu mitään järkeä? Sitten tajuaa, että se viimeisen pätkän viimeinen sana kuuluu periaatteessa seuraavan pätkän alkuun, niin molemmissa pätkissä on sitten tolkkua. Jos nyt joku ymmärti mitä hain takaa tässä. 

Biisit on monesti myös sellaisia onlinereiden heittelyitä, joilla ei ole kirjaimellisesti kuultuna/luettuna mitään tekemistä toistensa kanssa, niin ei aina pysty varsinaisesti päättelemäänkään kaikkia sanoja, vaikka ymmärtäisi mitä ennen ja jälkeen sanan x lauletaan.

Ja ne yksittäiset pätkätkin on monesti jonkinlaisia vertauskuvia tai vastaavia. 

Itse olen kehittynyt englanninkielisen musiikin sanojen kuulemisessa. Joskus ihan havahdun, että laulu, josta en aikaisemmin ole saanut mitään selvää, onkin aivan helppo kuunnella. Vaatii kyllä tavallista parempaa keskittymistä. 

Mulla samoin. En kuuntele lainkaan sanoituksia, melodia on se joka kolahtaa. Kerran päättämällä päätin kuunnella ja kun kappale oli "missä muruseni on" niin itkuksihan se meni. Tykkään kuunnella Edelmannin laulamia virsiä, kauniita lauluja mutta ihan sama mitä niissä lauletaan.

Mun lempi esimerkki.

"Näiden tähtien alla sua odottaa Malla..." Siis täh?!? Ei kun se olikin; "Näiden tähtien alla sua odottamalla".

Miksi pitää venyttää sanaa niin, että sen merkitys muuttuu yhdistettynä seuraavaan sanaan?!

En ymmärtänyt ollenkaan Chisun kappaletta Tabu, ennenkuin googlasin lyriikat:

...Se perii kivut

Se perii ilot

Jää jäljelle kone

Jol' ei sielua ole

Mennään sivuun katsomaan

Kun valhe perii maan...

Painotus ja rytmitys on niin outo, lauletaan "sep-perii kii-vut, seppe-rii ii-lot".

Tanita Tikaramin biisistä luulin, että  "My eyes are just shallow green" oikeesti "My eyes are just like holograms" Kun kerran ymmärtää tietyllä tavalla, ei enää ota sitä viestiä vastaan, että merkityksessä ei ole järkeä.

Pahin oli ruotsin kuullunymmärtäminen, jossa aihe oli biodling. Käsitin sen samantien luomuviljelyksi ja kuuntelin kaiken kerran läpi ottamatta vastaan viestiä, että kyse on mehiläisistä. Toisella kuuntelukerralla oli sitten vähän kiire vastata kysymyksiin kun ne aukesivat ihan uudella tavalla :)

Vierailija kirjoitti:

"Hei hei mutsi, älä syö mun lääkkeitä".

Mä kuulen aina hei hutsu älä syö mun lääkkeitä 😆