Mikä asia on ollut sellainen mikä tuli sinulle järkytyksenä
Mikä asia on ollut sellainen mikä tuli sinulle järkytyksenä jostain ihmisestä tai asiasta, mistä et koskaan olisi voinut kuvitella olevan totta ?
Kommentit (1110)
Se, että aikuiset keskipalkkaiset ihmiset antavat työpaikalla pidetyn työntekijän läksiäislahjakeräykseen yhden (1) euron ja pitävät sitä täysin normaalina
Se, ettei miehillä ole mitään käsitystä, mikä on raiskaus, eikä mitään käsitystä asiaan liittyvästä lainsäädännöstä. Kuvittelevat, että kunhan itseä haluttaa, saa tehdä mitä vaan. Siis jopa ne "tavalliset, kunnolliset" miehet. Miksei pojille kerrota, miten kuuluu käyttäytyä ja mikä on ehdoton ei?
Se että mukava, ujohko, herkän ja tunteellisen, jopa ehkä empaattisen oloinen, avulias, liian kiltti kaveri kykenee kännissä olemaan dominoiva ja väkivaltainen. (silloin myös kuvittelee asioita)
Yleensäkin ihmiset joista ei ikinä uskoisi, mitä he tekevät kun ei kukaan näe. (ilman viinaakin. )
Miten joku voi esittää tai olla kuin kuka tahansa, ja oikeasti luonteessa on jotain pahuutta.
"Mikä on vallassamme tehdä, se on vallassamme jättää tekemättä." — Aristoteles
Kun tajusin, että Nasse- setä olikin alkoholisti....
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ollut kovin läheinen vanhempieni kanssa. Tietävät kuitenkin, että erosin komeasta ja varakkaasta miehestä siksi, että tämä unelmien prinssi pahoinpiteli minut. Järkytyksenä tuli, miten vanhempieni mielestä oli / on täysin ok lähteä minun entisen puolison ja anopin kanssa viettämään aikaa. Voiko enää arvottomammaksi ihminen itseään tuntea.
Meillä sama homma. Veli on h a k k a a j a n kaveri ja äiti kävi viemässä kukkia merkkipäivän johdosta. Silloin, kun pahoinpitely oli just tapahtunut äidin kommentti oli: kuinka sä nyt niin huonosti käyttäydyin, että sen piti sua lyö dä?!
Se vissiin on muutenki tapana syyttää aina sitä uhria, eiikinä tekijää. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullekin tuli järkytyksenä raskausaikana se kun mies petti. Mutta siitäkin järkytyksestä olen selvinnyt ja hyvin pärjätään ilman miestäkin. Viimeisin isoin järkytys on tullut siitä mikä pahuus voi ihmisen mielen vallata, tarkoitan siis rajanaapurimme presidenttiä. Jotenkin järkkynyt myös oma turvallisuuden tunne.
Mullakin petti raiskausaikana. Tuntuu että on nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus 😥
Siis minkä aikana...?😲
Vierailija kirjoitti:
Tuomittu seksuaalirikollinen juontamassa viihdeohjelmaa. Mielenkiintoinen moraali suomalaisessa viihdemaailmassa.
A. H.
Se, että joku hyökkää ja haluaa tuhota tuhota tuhota.
Se viha, joka täytyy olla olemassa. Se typeryys, että haluaa vaan lisää lisää lisää ja muiden kustannuksella. On valmis tappamaan.
Se on järkytys. En olisi uskonut tuollaista tapahtuman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummoni on käyttänyt subutexiä ja amfetamiinia kun äitini ollut taapero ikäinen. En olisi ikinä tätä uskonut, mutta totta se on ja olemme nyt jälkeenpäin mummon kanssa puhuneet tästä. Edelleen tuntuu absurdilta.
Enpä usko tästä sanaakaan. Subutex tuli Suomeen 1985. Jos oletetaan, että narkkimummo olisi saanut sitä ensimmäisten joukossa käyttöönsä (varsin epätodennäköistä, mutta oletetaan), silloin taaperoikäinen (1 - 2-vuotias) äitisi olisi ollut vuonna 1985 enintään 2-vuotias. Jos äitisi olisi odottanut kypsää 18 vuoden ikää ennen lisääntymistä, sinä olisit syntynyt 2001 - 2002 ja olet nyt maksimissaan 21-vuotias. Tässäkin on jo kasa oletuksia, kuten se, että viihdekäyttäjä oli uutuuslääkkeen käyttäjänä ensimmäisenä ja lapset tietysti hommataan ennen kuin edes väkevien ostaminen on sallittua. Joten joko koko suku on valkoroskaa, joka lisääntyy teini-iässä tai sinä olet reippaasti alaikäinen, mutta haluat keskutella Vauva-palstalla tai tarina vaan ei ole totta.
Tuli Ruotsiin kyl aikasemmin.. ja heroiini riippuvaisilla oli kyllä paljon ennen käytössä kuin 1985.
Parin vuoden ystävyyden jälkeen, "ystävä" osoittautui selän takana puhujaksi, ilkeilijäksi, itsekkääksi ja omahyväiseksi tyypiksi, joka ajattelee vain itseään ja käytti ystävyyttämme hyväkseen.
Että olen ollut niin naivi, että uskalsin ilman minkäänlaista pelkoa mennä vieraan miehen luokse, joka vielä ilmoitti että ei halua nähdä julkisella paikalla. Mitään pahaa ei tapahtunut mutta olisi voinut tapahtua, enkä ymmärrä miksi ei hälytyskellot soineet lainkaan. Halusi hakea minut iltapimeällä luokseen ja mainitsi kaksi kertaa tuon että ei halua tulla hakemaan esim kaupan pihasta (kamerat suoraan alla) vaan että jostain "ei niin julkisesta paikasta.
On kehityshäiriö ja en aina kaikkea ymmärrä mutta tuon olisi pitänyt jotain kelloja soittaa. Se olisi voinut olla vaikka joku murhaaja. Intoa täynnä lähdin metsän viereiselle tielle odottamaan tätä random miestä joka vielä oli 12 vuotta vanhempi kuin minä, mutta olin ihastunut häneen kirjoitusten perusteella.
Jotenkin järkyttää se. En uskalla mennä pimeällä pyöräkellariin lainkaan mutta tonne uskalsin. Jälkeenpäin mietin että se oli kyllä typerää. Vaikka mies olikin siis ok, en silti halunnut nähdä uudestaan kun tuntui oudolta, mutta ei tehnyt mitään pahaa kuitenkaan. Tuli sellainen omituinen olo ja sitten se pyysi heti uudestaan näkemistä mutta en sitten enään mennyt.
Kuinka rakastamani mies voi paikoin olla niin epäempaattinen, vihainen ja ilkeä. Kuin jekyll & hyde.
Naisten julmuus toisiaan kohtaan. Työpaikalla, missä tahansa yhteisössä. Suvuissa. Onko se jokin energiaa tuottava ominaisuus talloa muita naisia? Lähihoitajien ja hoivayksiköiden ylemmän tahon ohjattu omaisiin kohdistuva henkinen julmuus, jota alaiset noudattavat ilman kritiikkiä.
Ihmisten ymmärtämättömyys siitä, että ihmiset tulevat eri lähtökohdista ja ominaisuuksilla varustettuna.
Ennen halusin naimisiin ja olla vaimo rakastamalleni miehelle.
Sitten tajusin että vaimon paikka on ihan sikahuono. "Mulla on vaimo niin tavattaisko salaa?" "Joo, pitää katsoa missä vuoroissa vaimo on, et ei saa tietää" miehet näyttivät mulle että en halua olla enään vaimo. Ja ei, näitä miehiä en suostunut tapaamaan, kertoivat sen keskustelun edetessä.
En todellakaan halua olla enään kenelläkään vaimo.
Järkytyksiä.
No luultavasti pikkuveljen maailmaan tulo oli melkoinen järkytys. Olin 2-vuotias, eli en muista.
4-vuotiaana minulle läheisen pappan kuolema ja sitä seurannut läheisten valtava suru. Sen muistan.
Murrosikä nyt oli kaikenmoista hekumoivaa järkyttyneisyyttä täynnä, liittyen maailmantuskaan ja poikakavereihin, näitä en lähde edes erittelemään.
35-vuotiaana ensimmäinen (ja toistaiseksi onneksi ainoa) elvytystilanne, jossa jouduin elvyttämään. Elvytettävä elpyi ambulanssiin, mutta kuoli myöhemmin.
38-vuotiaana WTC-iskut. Tuntui, että maailma järkkyi.
40-vuotiaana, aviomiehen sivusuhteen paljastuminen. Se, että joku johon luotti, jonka lojaalisuuteen luotti, oli petollinen. Liitto oli ollut huono, mutta puoliso ei ollut halunnut erota. Kaiketi taloudellisista syistä. Sen sijaan hän oli sivusuhteessa ja antoi minun maksaa lystit. Luottamus hajosi, monella tavalla.
47-vuotiaana oma vakava sairaus. Josta onneksi selvisin.
Isän Alzheimer-diagnoosi, se miten se järkytti isääni ja miten se vaikutti koko taustaperheeni dynamiikkaan. Silloin olin 53-vuotias.
Nyt tuntuu, että Venäjän hyökkäys Eurooppaan ja sitä seuraava maailman asetusten nopea muutos on järkytyksistä suurin.
Vierailija kirjoitti:
Elon Muskin lasten nimet. Poika X ja tyttö Y.
Joo, siis toki ihan eri kokoluokkaa kuin sodat.
No, Muskin kotiplaneetalla on vähän eri tapa tehdä asioita kuin meillä täällä Telluksella.
Paljon paljon juttuja. :D
Se, miten pahantahtoisia ihmisiä voi olla. :D Ehkä päällimmäisenä.
Kohdannut laittomasti toimivia opettajia, hoitajia, deittikumppaneita, sukulaisten kumppaneita, pappeja, ja vaikka ketä.
Se, kuinka kateellisia naiset on kauniimmalle naiselle. :D Jos joutuu olemaan tekemisissä naisten kanssa niin kieroilu on päivittäistä.
Suomalaisten design-huonekalujen kallistuminen kymmenillä prosenteilla viimeisten vuosien aikana.