Mikä asia on ollut sellainen mikä tuli sinulle järkytyksenä

Että orava syö myös lihaa 😳 luulin että se nakertaa vain söpösti käpyjä..

Suomalaisten vihaaminen Suomessa.

Oman pomon selkäänpuukotus ja sen normalisointi työyhteisössä. Perusmenoa bussin alle heittämiset työelämässä, vaikka joka paikassa hehkutetaan tiimityötä.

Kuinka läpimätä maa Venäjä on

Lapsettomuus. Minä nuori, jolla elämä kohdillaan ja aviomies... miksi juuri minä. Never know.

JamesStadi kirjoitti:

Mua ällistyttää miten heikkoluontoisia ihmiset ovat. Etenkin nuoret.

Mua ihmetyttää miten vähän arvostetaan armeijan käymistä ja johtajakoulutuksen suorittamista. Se jos mikä on kovuuden ja miehuden mitta. Kyky sietää vääryyttä ja mennä läpi harmaan kiven ihan absurdeissa haasteissa. Paljon metsäleirejä, vilua, nälkää, selkään puukotusta ja ylipäätään selviytymistä epäoikeudenmukaisessa ympäristössä 24/7. Ite kävin alikessuksi 330 aamua.

Tuohon inttiin verrattuna lukiot, ammattikorkeat, työympäristöt pikkuongelmineen on paperia. Tämä on hyvin vaikea etenkin naisten tajuta, varsinkin sellaisten jotka eivät ikinä juokse edes 1km matkaa.

Nuoret etenkin on hyvin heikkoja nykyään. Tänään luin kuinka nuoret opiskelijat kranttuaa asumisesta. Ei ole solukämpät pikkusille työelämään tottumattomille tarpeeksi laadukkaita.

Ite maksoin vuokraa solukämpissä 90-luvulla ilman mitään tukia, vaikka olin töissä enkä opiskellut.

Ei ollut varaa aluksi yksiöön Stadissa. Lopulta sain yksiön Stadista, mutta siihen se valtaosa palkasta menikin. Edelleen ilman tukia. No, se kasvatti alikessua jolla ei ollut tukijoita, esim. rahaa lainaavia vanhempia ympärillä.

Nykyään nuoret ja etenkin nuorehkot, jopa 30-35 vuotiaat naiset hajoaa niin helposti. Ei kestetä pikkuongelmia.

Eikä muutenkaan kestetä elämää ilman päihteitä. Onneksi ite en oo kokeillut mitään huumeita ikinä SiinäKIN asiassa on ryhtiä.

Lähdenpä nyt 45-vuotiaana kuntonyrkkeily -tunnille. Taidan vetää tuplatunnit tänään. Lajissa jossa valtaosa nykyisistä parikymppisistä hyytyis polvilleen ekassa vartissa.

Toki tunnilla on kovia, kovia 50+ daameja, jotka melkein punnertaa miesten punnerruksia mua paremmin. Kovii daameja henkisestikin, tiukat matsit tulee kovien muujien ja äijien kaa tänään ;)

Mutta, kyllä jaksaa hämmästyttää miten heikkoja nuorempi sukupolvi nykyään on. Ei kestetä edes armeijaa...

Kuules, kyllä täällä muutkin on armeijan käynyt. Olitpa sitten alikessu tai vänrikki, niin natsat edellä tuskimpa siviilielämssä paljoa saat - etkä tosin armeijassakaan.

Omalla kohdalla kävin varusmiespalveluksen jälkeen yliopiston, pyöritin firmaa, tein palkkatöitä ja valmistuin ekonomiksi alle 4 vuodessa. Ja velkaa hurjasti niskassa, ei opintotukia.

Voin sen sanoa, että ristipaineen sietokyky, oma-aloitteisuus, ahkeruus jne sitkeys tulevat enemmän henkilön ominaisuuksina. Armeijaan jäävät useimmiten ne, jotka haluavat tulla käsketyiksi.

Ne, joilla on virtaa, voivat näyttää kykynsä myös muuallakin kuin armeijassa.

Kyllä armeijaa tarvitaan ja tarvitaan johtajuutta. Mutta onneksi armeijassakin on herätty, että tiettyihin tehtäviin tarvitaan tietynlaisia kyvykkyyksiä.

Jälkikäteen pidin varusmiespalvelusta kasvattavana kokemuksena.

Mutta kyllä se oli niinkuin, kun katsoi varusmiehenä miten kantahenkilökunta nosti lisiä, ja toimi siten, toimi tietyissä asioissa kuin tollot, niin sitä mietti, ettei nää palkat ole kuiteskin liian korkeat suhteessa osaamiseen, käytökseen ja johtamistaitoihin.

Vierailija kirjoitti:

...

Kolmanneksi järkyttää talousliberalismi ja ay-vastaisuus

Ay - vastaisuus on hyve !

Palkkaan ensisijaisesti 100% liittovapaata sakkia!

Vierailija kirjoitti:

Idioottien määrä paljastui korona-aikana, en olisi uskonut tätä suomalaisista.

sama ja että tarina suomalaisten "sinisilmäisyydestä" on totta ja että aivopesu on toteutunut niin hyvin.

Tällä hetkellä järkyttää putinin todellinen luonne.

Vierailija kirjoitti:

Suomen pääministeri valtiovierailulla nahkatakissa. Tilaisuuksia tulisi kunnioittaa ihan pukeutumisesta lähtien. Todella suuri virhearvio.

Samaa ajattelen.  Eikö välillä voisi asettaa itsensä taka-alella suurten asioiden kyseessä ollessa. Pukeutokoon nahkaan muulloin.

Se, että sain sukupuolitaudin ja jouduin petetyksi samalla kertaa. Se tunne mikä itsellä oli, kun joutui asiaa terveysasemalla hoitamaan jo aikuisena naisena, oli jotain niin nöyryyttävää. Itse en irtosuhteita ole koskaan harrastanut ja toimin suht vastuullisesti, mutta voin kuvitella millaisen kuvan tilanteesta tietämätön lääkäri sai.

Kävin terapiassa tämän jälkeen hetken aikaa.

Lapseni kehitysvammaisuus.

Se, että

a) Suomessa on aivan ok ja juridisesti sallttua hylätä oma lapsensa täysin. Ainoa oikeasti pakollinen asia o elatusmaksut ja se on osastoa 150-330 e/kk riippuen vanhempien tuloista ja varallisuudesta. (Eli luit oikein, vaikka hylkääjä olisi monimiljonääri ja se hoitamaan jäänyt eli vastuunsa kantaja on työkyvyttömyyseläkkeellä tai opiskelija tai työtön, niin silloinkin elatusapu on 330 e/kk, jolla ei esim Helsginssä maksa edes lastenhuonetta tai jos se onnistuisi jossain ongelmalähiössä, niin ruokaan, vaatteeisiin, kenkiin, leluihin, läökkeisiin, vaippoihin tai vaikkapa sänkyyn ja muihin ismopiin kertahankintoihin ei sitten jääkään senttiäkään. Eli vastuunkantaja eli jonka koko aika menee lapsen hoitoon, myös maksaa kaiki noi edellä luettelemani ellei hylkääjä halua osallistua kuluihin ja jos ei halua, mitään (toistan: MITÄÄN) pakkoa siihen eiole.)

Eli esim joku vauva, jota on koko ajan hoidettava. Koko ajan. Niin ihmisellä on oikeus kävellä ulos siitä ilman että se on esim heitteillejättö tai mikään muukaan. Ihmistä ei velvoiteta hoitamaan lastaan millään tavalla tai korvaamaan kuluja, jotka lapsenhoidosta syntyvät. (Sillä kukaan ei pysty olemaan pysyvästi 24/7 vastuussa, mikä käytännössä kuitenkin on faktuaalinen vaatimus yksinhuoltajalle.

Ja

B) Edelleen lapsena hylkääjiä ei juurikaan dissata mutta on suht yleistä (ainakin sivistymättömissö piireissä) että yksinhuoltajaa dissataan. Siis ihmistä, joka jatkuvasti, joka pöivä ja yö, on läsnä, hellii, kuuntelee, kestää kiukun, pesee pyykkiä, kuivaa pyykkiä, etsii kaupoista sitä seuraavaa kokoa ja hankkiutuu eroon pieneksi jäöneestä, kantaa ostoskasseja, tekeee ruokaa, siivoaa lattialata heitetyt ruoat, tiskaa, vaihtaa vaippaa, kantaa roskia roskiin lapsi toisessa kädessä jne jne jne jne.

Tämä. Että pienen (tai suuremmankin) lapsen jättäminen oman onnensa nojaan ja lapsen lähivanhemman pakottaminen 18 vuoden 24/7-vastuuseen on ihan ok. Niin ok, että edes neuvola tai muut sosiaalialan työntekijöt eivät saa edes KEHOTTAA vastuunsa hylkääjää kantamaan vastuuta.

Ymmärrän ehkä, jos lapsi vaikka yhden illan jutusta tai jos ehköisystä valehdeltu. Mutta nämä ovat murto-osa hylkääjistä.

Vierailija kirjoitti:

Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Lastensairaala ja lasten sekä siviilien tuhoaminen.

Järkyttää se, että edelleen on paljon tahoja, jotka ovat Putinin puolella. Siis Euroopassa. Marie Le Pen, Unkarin Orban ja monet muutkin. Ja tietysti Trump.

Myös Suomessa on useita Putinisteja, jotka ihan avoimesti ovat hyökkäyksen kannattajia.

Vierailija kirjoitti:

Että orava syö myös lihaa 😳 luulin että se nakertaa vain söpösti käpyjä..

Juu, kyllä se tuhoaa mm. linnunpesiä.

Vierailija kirjoitti:

Se, että

a) Suomessa on aivan ok ja juridisesti sallttua hylätä oma lapsensa täysin. Ainoa oikeasti pakollinen asia o elatusmaksut ja se on osastoa 150-330 e/kk riippuen vanhempien tuloista ja varallisuudesta. (Eli luit oikein, vaikka hylkääjä olisi monimiljonääri ja se hoitamaan jäänyt eli vastuunsa kantaja on työkyvyttömyyseläkkeellä tai opiskelija tai työtön, niin silloinkin elatusapu on 330 e/kk, jolla ei esim Helsginssä maksa edes lastenhuonetta tai jos se onnistuisi jossain ongelmalähiössä, niin ruokaan, vaatteeisiin, kenkiin, leluihin, läökkeisiin, vaippoihin tai vaikkapa sänkyyn ja muihin ismopiin kertahankintoihin ei sitten jääkään senttiäkään. Eli vastuunkantaja eli jonka koko aika menee lapsen hoitoon, myös maksaa kaiki noi edellä luettelemani ellei hylkääjä halua osallistua kuluihin ja jos ei halua, mitään (toistan: MITÄÄN) pakkoa siihen eiole.)

Eli esim joku vauva, jota on koko ajan hoidettava. Koko ajan. Niin ihmisellä on oikeus kävellä ulos siitä ilman että se on esim heitteillejättö tai mikään muukaan. Ihmistä ei velvoiteta hoitamaan lastaan millään tavalla tai korvaamaan kuluja, jotka lapsenhoidosta syntyvät. (Sillä kukaan ei pysty olemaan pysyvästi 24/7 vastuussa, mikä käytännössä kuitenkin on faktuaalinen vaatimus yksinhuoltajalle.

Ja

B) Edelleen lapsena hylkääjiä ei juurikaan dissata mutta on suht yleistä (ainakin sivistymättömissö piireissä) että yksinhuoltajaa dissataan. Siis ihmistä, joka jatkuvasti, joka pöivä ja yö, on läsnä, hellii, kuuntelee, kestää kiukun, pesee pyykkiä, kuivaa pyykkiä, etsii kaupoista sitä seuraavaa kokoa ja hankkiutuu eroon pieneksi jäöneestä, kantaa ostoskasseja, tekeee ruokaa, siivoaa lattialata heitetyt ruoat, tiskaa, vaihtaa vaippaa, kantaa roskia roskiin lapsi toisessa kädessä jne jne jne jne.

Tämä. Että pienen (tai suuremmankin) lapsen jättäminen oman onnensa nojaan ja lapsen lähivanhemman pakottaminen 18 vuoden 24/7-vastuuseen on ihan ok. Niin ok, että edes neuvola tai muut sosiaalialan työntekijöt eivät saa edes KEHOTTAA vastuunsa hylkääjää kantamaan vastuuta.

Ymmärrän ehkä, jos lapsi vaikka yhden illan jutusta tai jos ehköisystä valehdeltu. Mutta nämä ovat murto-osa hylkääjistä.

Ja c)

että tämö kirjoitukseni tulee kirvoittamaan ilkeyttä, haukkuja.

Oma tilanteeni: neljän vuoden parisuhde, jossa nimenomaan mies aktiivisesti halusi lasta. Itsekin halusin ja olin valmis sitoutumaan omalta osaltani, mutta halusin odottaa korkeakoulutustani vastaavien pätkätöiden vakiintumista, koska ymmärsin vanhemmuuden olevan myös taloudellista vastuuta. Mies raivostui synnytyslaitoksella, kun synnytys kesti vuorokauden, että ei hänellä ooe tällaiseen aikaa. Oli tyrmistynyt ja loukkaantunut. Ajatteli siinä ekaa kertaa, että mitä vauvan saaminen on. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut aikuinen ihminen, ymmärsi sitten siinä.

Nyt viisi vuotta mylhemmin on kantanut vastuuta satunnaisesti muutamia tunteja (nekin vastuut hoitaa uusi tyttöystävä, luojalle kiitos hänen panoksestaan). Elatusmaksut (pienet) maksanut, niillä minä ilen maksanut pienen asuntomme vuokrasta viidesosan. Olen poissa työelämästä, sillä viiden vuoden valvominen ( ja sitä edeltävä raskauspahoinvointi) veimlopuota kuntoni, jota mulla ei ollut myöskäön mahdollista juuri huoltaa. Kolmen vuoden valvomisen jälkeen sain syövän, mutta jo silloin työtilanteeni oli huono, ilinhan freelancerina pätkötöissä ja yrittäjänä joutunut todella monta kertaa myöhästymään tai olemaan poissa, sillä kun vauva/pieni lapsi sairastaa, hämtä ei voi jättää yksin eikä tietenkään vied hoitoon ja hoitaja on löytynyt vain joskus. Mitä?n ykistyiselömää minulla ei ole, koska olen niin uupunut, että lapsen päivöhoitoaika menee töiden, kotitöiden, hankintojen (ne kurakamat, ne välikausikamat, ne kesäkamat, ne talvikamat, ne lelut, ne kirjat, ne värikynät. ne puuhakirjat, ne paidat, housut, sukat, alkkarit jne jne jne jatkuva työ) hoitamiseen ja nukkumiseen.

Olen hakenut ja saanut apua, mutta se on vähäistä. Mies porskuttaa, viettää vapaa-aikaa, ehtii oikein pettää tyrtöystäväänsä, matkustelee, harrastaa, juhlii, panostaa uraansa mutta kiertää tulonsa, ettei joudu maksamaan kunnollisia elatusmaksuja vaan melkein minimit. Ja kaikki tämä on Suomessa 2022 laillista. Votanomaiset sanovat vain ja vueläpä toruvalla äänellä mulle, että "ei voi pakottaa" ja kun sanon, että pakotattehan te mut, he vastaavat pöyrostyneinä, että eihän sinua pakoteta, kyllähän sinäkin voit luopua lapsesta. Ihan tosissaan. Lapsen hylkääminen ei tietenkään ole vaihtoehto normaalille lapsen hankkineelle ihmiselle. Rakastan häntä ja teen kaikkeni hänen hyvinvointinsa ja kivan arjen eteen. Kirjaimellisesti kaikkeni.

Ja tukipiiristä. Mulla oli vanhemmat ja sisko ollessani raskaana. Toinen vanhempani on kuollut, toinen nykyisin vaikeasti sairas ja siskon ura ja parisuhde vei muualle Eurooppaan. Ystävät auttavat, mutta heilläkin omat vastuunsa ja aikataulunsa.

Mietipä näitä seuraavan kerran kun dissaat väsyneen näköistä yksinhuoltajaa.

Opettajana olen järkyttynyt siitä, että vaikka olen 5 vuotta opiskellut yliopistossa ja hankkinut itselleni korkeakoulutuksen, jolla voin tehdä yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeää työtä, on työni arvostus silti niin nollassa.

Ja ihmettelen tätä opettajuuden kahden kerroksen väki-systeemiä. Virkaa nauttivat opettajat saavat palkan 12 kuukaudelta, kun taas virattomat määräaikaiset vain 9,5 kuukaudelta. Silti tehdään ihan saman verran hommia ja monesti me nuoret määräaikaiset opettajat vielä vähän enemmänkin kun ei ole kertynyt sitä vuosien kokemusta takataskuun. Järkyttävää on myös se, että tällä alalla edelleen voidaan menetellä niin, että Sijainen tekee koko lukuvuoden työt mutta sitten tämä sijaistettava opettaja palaa töihin olevaksi kesän ajaksi. Tällä tavalla hän vie periaatteessa toiselle kuuluvan palkan nenän edestä. Kysynpähän vaan, millä muulla alalla tällainen perseily on mahdollista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että

a) Suomessa on aivan ok ja juridisesti sallttua hylätä oma lapsensa täysin. Ainoa oikeasti pakollinen asia o elatusmaksut ja se on osastoa 150-330 e/kk riippuen vanhempien tuloista ja varallisuudesta. (Eli luit oikein, vaikka hylkääjä olisi monimiljonääri ja se hoitamaan jäänyt eli vastuunsa kantaja on työkyvyttömyyseläkkeellä tai opiskelija tai työtön, niin silloinkin elatusapu on 330 e/kk, jolla ei esim Helsginssä maksa edes lastenhuonetta tai jos se onnistuisi jossain ongelmalähiössä, niin ruokaan, vaatteeisiin, kenkiin, leluihin, läökkeisiin, vaippoihin tai vaikkapa sänkyyn ja muihin ismopiin kertahankintoihin ei sitten jääkään senttiäkään. Eli vastuunkantaja eli jonka koko aika menee lapsen hoitoon, myös maksaa kaiki noi edellä luettelemani ellei hylkääjä halua osallistua kuluihin ja jos ei halua, mitään (toistan: MITÄÄN) pakkoa siihen eiole.)

Eli esim joku vauva, jota on koko ajan hoidettava. Koko ajan. Niin ihmisellä on oikeus kävellä ulos siitä ilman että se on esim heitteillejättö tai mikään muukaan. Ihmistä ei velvoiteta hoitamaan lastaan millään tavalla tai korvaamaan kuluja, jotka lapsenhoidosta syntyvät. (Sillä kukaan ei pysty olemaan pysyvästi 24/7 vastuussa, mikä käytännössä kuitenkin on faktuaalinen vaatimus yksinhuoltajalle.

Ja

B) Edelleen lapsena hylkääjiä ei juurikaan dissata mutta on suht yleistä (ainakin sivistymättömissö piireissä) että yksinhuoltajaa dissataan. Siis ihmistä, joka jatkuvasti, joka pöivä ja yö, on läsnä, hellii, kuuntelee, kestää kiukun, pesee pyykkiä, kuivaa pyykkiä, etsii kaupoista sitä seuraavaa kokoa ja hankkiutuu eroon pieneksi jäöneestä, kantaa ostoskasseja, tekeee ruokaa, siivoaa lattialata heitetyt ruoat, tiskaa, vaihtaa vaippaa, kantaa roskia roskiin lapsi toisessa kädessä jne jne jne jne.

Tämä. Että pienen (tai suuremmankin) lapsen jättäminen oman onnensa nojaan ja lapsen lähivanhemman pakottaminen 18 vuoden 24/7-vastuuseen on ihan ok. Niin ok, että edes neuvola tai muut sosiaalialan työntekijöt eivät saa edes KEHOTTAA vastuunsa hylkääjää kantamaan vastuuta.

Ymmärrän ehkä, jos lapsi vaikka yhden illan jutusta tai jos ehköisystä valehdeltu. Mutta nämä ovat murto-osa hylkääjistä.

Ja c)

että tämö kirjoitukseni tulee kirvoittamaan ilkeyttä, haukkuja.

Oma tilanteeni: neljän vuoden parisuhde, jossa nimenomaan mies aktiivisesti halusi lasta. Itsekin halusin ja olin valmis sitoutumaan omalta osaltani, mutta halusin odottaa korkeakoulutustani vastaavien pätkätöiden vakiintumista, koska ymmärsin vanhemmuuden olevan myös taloudellista vastuuta. Mies raivostui synnytyslaitoksella, kun synnytys kesti vuorokauden, että ei hänellä ooe tällaiseen aikaa. Oli tyrmistynyt ja loukkaantunut. Ajatteli siinä ekaa kertaa, että mitä vauvan saaminen on. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut aikuinen ihminen, ymmärsi sitten siinä.

Nyt viisi vuotta mylhemmin on kantanut vastuuta satunnaisesti muutamia tunteja (nekin vastuut hoitaa uusi tyttöystävä, luojalle kiitos hänen panoksestaan). Elatusmaksut (pienet) maksanut, niillä minä ilen maksanut pienen asuntomme vuokrasta viidesosan. Olen poissa työelämästä, sillä viiden vuoden valvominen ( ja sitä edeltävä raskauspahoinvointi) veimlopuota kuntoni, jota mulla ei ollut myöskäön mahdollista juuri huoltaa. Kolmen vuoden valvomisen jälkeen sain syövän, mutta jo silloin työtilanteeni oli huono, ilinhan freelancerina pätkötöissä ja yrittäjänä joutunut todella monta kertaa myöhästymään tai olemaan poissa, sillä kun vauva/pieni lapsi sairastaa, hämtä ei voi jättää yksin eikä tietenkään vied hoitoon ja hoitaja on löytynyt vain joskus. Mitä?n ykistyiselömää minulla ei ole, koska olen niin uupunut, että lapsen päivöhoitoaika menee töiden, kotitöiden, hankintojen (ne kurakamat, ne välikausikamat, ne kesäkamat, ne talvikamat, ne lelut, ne kirjat, ne värikynät. ne puuhakirjat, ne paidat, housut, sukat, alkkarit jne jne jne jatkuva työ) hoitamiseen ja nukkumiseen.

Olen hakenut ja saanut apua, mutta se on vähäistä. Mies porskuttaa, viettää vapaa-aikaa, ehtii oikein pettää tyrtöystäväänsä, matkustelee, harrastaa, juhlii, panostaa uraansa mutta kiertää tulonsa, ettei joudu maksamaan kunnollisia elatusmaksuja vaan melkein minimit. Ja kaikki tämä on Suomessa 2022 laillista. Votanomaiset sanovat vain ja vueläpä toruvalla äänellä mulle, että "ei voi pakottaa" ja kun sanon, että pakotattehan te mut, he vastaavat pöyrostyneinä, että eihän sinua pakoteta, kyllähän sinäkin voit luopua lapsesta. Ihan tosissaan. Lapsen hylkääminen ei tietenkään ole vaihtoehto normaalille lapsen hankkineelle ihmiselle. Rakastan häntä ja teen kaikkeni hänen hyvinvointinsa ja kivan arjen eteen. Kirjaimellisesti kaikkeni.

Ja tukipiiristä. Mulla oli vanhemmat ja sisko ollessani raskaana. Toinen vanhempani on kuollut, toinen nykyisin vaikeasti sairas ja siskon ura ja parisuhde vei muualle Eurooppaan. Ystävät auttavat, mutta heilläkin omat vastuunsa ja aikataulunsa.

Mietipä näitä seuraavan kerran kun dissaat väsyneen näköistä yksinhuoltajaa.

Huh, nyt oli kyllä aikamoista. Järkyttävää todella. Toivon sinulle ihan oikeesti tosi paljon voimia ja tsemppiä! ❤️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että orava syö myös lihaa 😳 luulin että se nakertaa vain söpösti käpyjä..

Juu, kyllä se tuhoaa mm. linnunpesiä.

Oravalle vegaaniruoka on liian yksipuolista. Se täydentää keväisin ruokavaliotaan linnunmunilla ja jopa linnunpoikasilla. Pelkät siemenet eivät sisällä kaikkea tarpeellista. Käpytikka toimii samoin: talvet kävyistä nokituilla siemenillä, muulloin täydennystä linnunpesistä.

Vierailija kirjoitti:

Se että täällä todella on väestönvähennys käynnissä. Erilaisin keinoin. Olin järkyttynyt monta vuotta nyt hyväksynyt asian.

Ennemmin vaihto, tummiin ja muihin ulkomaiden varattomiin.