Lue keskustelun säännöt.
Is syyllistävä juttu univaikeuksista kärsivistä.
10.03.2022 |
Itse olen kärsinyt nukahtamisongelmasta suunnilleen koko ikäni. Vasta 37-38 vuotiaana hain niihin apua pakon edessä. Sain lääkkeet ja ensimmäinen imovane ei sopinut minulle. Se vaihdettiin stellaan ja käytin sitä monta vuotta ilman ongelmia. Kunnes lääkärit päättivät että siitä on haittaa. Sen jälkeen kokeilin kaksi mielialalääkettä. Niistä ei ollut apua.
Melatoniini autaa vähän. Hyvin vähän mutta sentään auttaa edes vähän. No tuo lehti juttu syyllistää senkin käytöstä. Tuli ihan mieleen se kun lääkärit syyllistivät minua nukahtamislääkkeen käytöstä. Kyllä sen on huomannut että ne jotka saavat nukuttua hyvin eivät tmmärrä unettomuudesta kärsiviä. Voi luoja sitä puolivillaisten neuvojen määrää mitä olen kuullut. Jos saisivat viikon kokea samaa kuin minä niin olisivat lääkärissä pyytämässä unilääkkeitä.
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua myös syyllistettiin nuorena kun hain apua uniongelmiin. Sain Imovanea ja apteekeissa suhtauduttiin kuin olisin ollut viihdekäyttöön sitä hakemassa. Nyt kun olen 15 vuotta tuota vanhempi saan mirtatzapiinit, ketipinorit yms. pitkäaikaisella kuurilla kunhan vain uusin reseptin.
Itselleni ei edes toimi bentsot tai tuo Imovane/Zopinox enää. On sellainen keho ettei esim. kolmiolääkkeetkään oikein väsytä. Tämä on ihan suvussa. Tuohon päälle jos heitetään kova stressi niin voin ottaa vaikka 4 x 1,9 mg melatoniini + 100 mg ketiapiini + 15 mg mirtatsapiini ja tuijottaa seinää koko yön. En edes valehtele. Oikeasti ymmärrän huonosti nukkuvia, se stressitila on jotain kaameaa.
Kun taas en stressaa niin nukun hyvin ilman mitään melatoniineja yms. Olen myös aina ollut urheilullinen ja sanoisin noille lääkäreille, että tuohon kovaan stressiin ei se urheilukaan aina auta.
Mikä itselläni auttaa on hyväksyä tämä asia. Teen töitä esimerkiksi mieluummin pätkissä ja rentoudun välillä. Työputken aikana valvon jos valvottava, katson teeveetä yömyöhään ja luen jotain roskaa puhelimesta. Kirkkauden säädän vain alas yöllä.
Minulle ei toimi mikään pakollinen rentoutuskylpy tai -suihku, ei kirjan lukeminen tms. vaan jokin täysin aivoton rentoutus. Suhtaudun niin ettei kahdeksan tunnin uni ole mikään pakko vaan mennään vaikka nukkumatta jos ei nukuta ja ollaan puolivaloilla töissä seuraava päivä. Jos päiväunia täytyy nukkua niin nukun ja juuri niin pitkään kuin nukuttaa.
Noissa ip-lehtien jutuissa on aina tuo sävy, että pitää yöllä saada kaikkien se 8 h unta ja pitää rentoutua ja ties mitä. Ei ole mitään yksilöllisyyttä olemassa ja tässäkään ketjussa eivät lääkäreiksi oletetut osaa sanoa, että miten sitten pitäisi toimia jos tulee se stressikierre kun vanhana urheilijana tiedän ettei siihen auta se urheilukaan.
Mitä kannattaa myös kokeilla on magnesium ja tietysti muut lisäravinteet joista ei haittaakaan ole. Noita mirtaa, melatoniinia ja ketipinoria itse vaihtelen tarvittaessa niin ei tule toleranssia. Minua ainakin auttaa se myös jos tiedän, että lääkkeitä on kaapissa tarpeeseen. Sekin vähentää stressiä.
Sanot itsekkin että stressi valvottaa. Parannuskeino ei ole napit vaat stressitekijän poistaminen. Jos se on työ niin vaihda työpaikkaa jne.
Ja ihan yleisesti, moni mieluummin vetää "ihme"lääkkeitä kuin hoitaa juurisyytä. Näin on monessa vaivassa. Parannuskeino pitää saada kunhan ei itse tarvitse tehdä mitään sen eteen.
Stressaan työstä, koulusta tms. asiasta joka on seuraavana päivänä tehtävä. En oikein voi jättäytyä työttömäksikään koko iäksi. Ehkä en stressaisi jos tekisin etätöitä, mutta minulla ei ole sellaista koulutusta jolla se onnistuu. Paras olisi osa-aikatyö, mutta tuntuu ettei se onnistu oikein missään ja työkkäri mm. painostaa kokopäivätyöhön.
Jotkut vain ovat sellaisia, että stressaavat asioista ja ne jäävät pyörimään mieleen eikä siihen auta oikein mikään. Puhutte aina noista juurisyihin paneutumisista yms. mutta ette tiedä millä tavalla toinen henkilö edes ajattelee tai toimii.
Stressin aiheuttajia on kaikilla, stressinhallinta on se millä on merkitystä. Parantamalla stressinhallintaa, opettelemalla keinoja sen käsittelyyn, pääsee paitsi stressistä, myös sen aiheuttamista ongelmista. Omituista, että ihmiset oikeasti syövät mielummin lääkkeitä ja irtisanoutuvat töistä kuin hoitavat ja kehittävät itseään.
Teillä ei ole ikinä vastausta siihen miten parannetaan stressinhallintaa. Ei, eivät ne keinot toimi joita ip-lehdet jakavat. Minulla auttaisi pysyvästi lähinnä eläminen täysin yhteiskunnan ulkopuolella maataloudessa jossain mummonpirtissä muttei se ole mahdollista. Nykymaailma on hel*etti ja siihen ei ole olemassa mitään stressinhallintaratkaisua!!!!
Helppoa se varmaan on jollekin jolta puuttuu empatiakyky täysin syyllistää unettomia jossain palstalla ja nukkua itse hyvin. Sillä välin joku toinen käyttää lääkkeitä silloin tällöin ja näemmä se on sinusta ikävää. No koita nyt vain selvitä sen tosiasian kanssa 😂👍
Kukaan täällä ei voi sanoa mitä keinoja just sun pitäisi ottaa käyttöön. Tuliko mieleen, että palstalla on näiden asioiden ammattilaisia? Todella fiksua heti alkaa valittamaan ja väittää kanssakeskustelijoita empatiakyvyttömiksi, kun joku kertoo, että apua (muutakin kuin lääkkeitä) on saatavilla.
Etsi itsellesi terapeutti, hän niitä keinoja sitten kanssasi käy läpi.
Anteeksi, millä rahalla? Terapia on järkyttävän kallista.
Ja voiko sille terapeutille sit soitella iltaisin ja pitkin yötä kun ei saa nukuttua ja heräilee?
Ei ne terapeutitkaan lässytä kuin samoja asioita stressinhallinnasta, kyselee liikunnasta ja alkoholista ja kofeiinista ja samat pskaneuvot kuten "tuuleta iltaisin" ja "kyllä se uni sieltä tulee kun olet tarpeeksi väsynyt". Entä jos ei tule?Eli luulet, että terapeutti käy läpi unihygieniaohjeet ja se siitä? Kun sulla ei ole mitään käsitystö unihäiriöiden hoidosta, älä tule väittämään mitään. Terapeutit/psykologit ovat ammattilaisia, jotka eivät valista sua tuulettamisesta.
Mulla on semmonen kokemus, että he ei osaa tehdä mitään. Lääkärikin on katsellut mitä kaikkea on kokeiltu ja todennut, että tuon kanssa täytyy sitten varmaan vaan pärjätä.
Mitä ne sit tekee?Vastaanotollani on moni uneton saanut avun. Tervetuloa
Laita toki nimi ja himnastosi, eihän sinne muuten osaa hakeutua.
Kuinka monta vastaanottokertaa tarvitaan, ennenkuin unettomuus paranee?
Hyvää terapeuttia kehuu yleensä muuten ne asiakkaat joiden myötä hyvä maine leviää, ei itse terapeutti yksinään 😂 ei järin vakuuttavaa, mutta hyvä jos uskottelet itsellesi niin.Mainostaminen on kiellettyä, mutta googlaa unettomuuden hoitoon erikoistuneet terapeutit. Siten löytyy ne asiakkaiden arviotkin.
Ei minun tai asiakkaideni tarvitse mainostaa, kunhan totesin, että on melko paksua väittää ettei terapiasta ole apua unihäiriöissä. Se on ihan hoitosuosituksessakin, eikä todellakaan turhaan. Parempaa jatkoa.
Kuinka monta kertaa tosiaan terapiassa täytyy käydä ennen kuin tuloksia tulee ja unettomuus paranee? 🤔
Tosiaan kun unilääkkeet maksaa sen 5e/kk. Katsoin unettomuuteen erikoistuneen lääkärin vastaanotto maksuja, 20 min 105e eli yli kahden vuoden lääkkeet. Kalliiksi tulee. Auttaako yhteiskunta tässä?
Montako kertaa tarvitaan ja onko tulokset pysyviä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua myös syyllistettiin nuorena kun hain apua uniongelmiin. Sain Imovanea ja apteekeissa suhtauduttiin kuin olisin ollut viihdekäyttöön sitä hakemassa. Nyt kun olen 15 vuotta tuota vanhempi saan mirtatzapiinit, ketipinorit yms. pitkäaikaisella kuurilla kunhan vain uusin reseptin.
Itselleni ei edes toimi bentsot tai tuo Imovane/Zopinox enää. On sellainen keho ettei esim. kolmiolääkkeetkään oikein väsytä. Tämä on ihan suvussa. Tuohon päälle jos heitetään kova stressi niin voin ottaa vaikka 4 x 1,9 mg melatoniini + 100 mg ketiapiini + 15 mg mirtatsapiini ja tuijottaa seinää koko yön. En edes valehtele. Oikeasti ymmärrän huonosti nukkuvia, se stressitila on jotain kaameaa.
Kun taas en stressaa niin nukun hyvin ilman mitään melatoniineja yms. Olen myös aina ollut urheilullinen ja sanoisin noille lääkäreille, että tuohon kovaan stressiin ei se urheilukaan aina auta.
Mikä itselläni auttaa on hyväksyä tämä asia. Teen töitä esimerkiksi mieluummin pätkissä ja rentoudun välillä. Työputken aikana valvon jos valvottava, katson teeveetä yömyöhään ja luen jotain roskaa puhelimesta. Kirkkauden säädän vain alas yöllä.
Minulle ei toimi mikään pakollinen rentoutuskylpy tai -suihku, ei kirjan lukeminen tms. vaan jokin täysin aivoton rentoutus. Suhtaudun niin ettei kahdeksan tunnin uni ole mikään pakko vaan mennään vaikka nukkumatta jos ei nukuta ja ollaan puolivaloilla töissä seuraava päivä. Jos päiväunia täytyy nukkua niin nukun ja juuri niin pitkään kuin nukuttaa.
Noissa ip-lehtien jutuissa on aina tuo sävy, että pitää yöllä saada kaikkien se 8 h unta ja pitää rentoutua ja ties mitä. Ei ole mitään yksilöllisyyttä olemassa ja tässäkään ketjussa eivät lääkäreiksi oletetut osaa sanoa, että miten sitten pitäisi toimia jos tulee se stressikierre kun vanhana urheilijana tiedän ettei siihen auta se urheilukaan.
Mitä kannattaa myös kokeilla on magnesium ja tietysti muut lisäravinteet joista ei haittaakaan ole. Noita mirtaa, melatoniinia ja ketipinoria itse vaihtelen tarvittaessa niin ei tule toleranssia. Minua ainakin auttaa se myös jos tiedän, että lääkkeitä on kaapissa tarpeeseen. Sekin vähentää stressiä.
Sanot itsekkin että stressi valvottaa. Parannuskeino ei ole napit vaat stressitekijän poistaminen. Jos se on työ niin vaihda työpaikkaa jne.
Ja ihan yleisesti, moni mieluummin vetää "ihme"lääkkeitä kuin hoitaa juurisyytä. Näin on monessa vaivassa. Parannuskeino pitää saada kunhan ei itse tarvitse tehdä mitään sen eteen.
Stressaan työstä, koulusta tms. asiasta joka on seuraavana päivänä tehtävä. En oikein voi jättäytyä työttömäksikään koko iäksi. Ehkä en stressaisi jos tekisin etätöitä, mutta minulla ei ole sellaista koulutusta jolla se onnistuu. Paras olisi osa-aikatyö, mutta tuntuu ettei se onnistu oikein missään ja työkkäri mm. painostaa kokopäivätyöhön.
Jotkut vain ovat sellaisia, että stressaavat asioista ja ne jäävät pyörimään mieleen eikä siihen auta oikein mikään. Puhutte aina noista juurisyihin paneutumisista yms. mutta ette tiedä millä tavalla toinen henkilö edes ajattelee tai toimii.
Stressin aiheuttajia on kaikilla, stressinhallinta on se millä on merkitystä. Parantamalla stressinhallintaa, opettelemalla keinoja sen käsittelyyn, pääsee paitsi stressistä, myös sen aiheuttamista ongelmista. Omituista, että ihmiset oikeasti syövät mielummin lääkkeitä ja irtisanoutuvat töistä kuin hoitavat ja kehittävät itseään.
Teillä ei ole ikinä vastausta siihen miten parannetaan stressinhallintaa. Ei, eivät ne keinot toimi joita ip-lehdet jakavat. Minulla auttaisi pysyvästi lähinnä eläminen täysin yhteiskunnan ulkopuolella maataloudessa jossain mummonpirtissä muttei se ole mahdollista. Nykymaailma on hel*etti ja siihen ei ole olemassa mitään stressinhallintaratkaisua!!!!
Helppoa se varmaan on jollekin jolta puuttuu empatiakyky täysin syyllistää unettomia jossain palstalla ja nukkua itse hyvin. Sillä välin joku toinen käyttää lääkkeitä silloin tällöin ja näemmä se on sinusta ikävää. No koita nyt vain selvitä sen tosiasian kanssa 😂👍
Kukaan täällä ei voi sanoa mitä keinoja just sun pitäisi ottaa käyttöön. Tuliko mieleen, että palstalla on näiden asioiden ammattilaisia? Todella fiksua heti alkaa valittamaan ja väittää kanssakeskustelijoita empatiakyvyttömiksi, kun joku kertoo, että apua (muutakin kuin lääkkeitä) on saatavilla.
Etsi itsellesi terapeutti, hän niitä keinoja sitten kanssasi käy läpi.
Anteeksi, millä rahalla? Terapia on järkyttävän kallista.
Ja voiko sille terapeutille sit soitella iltaisin ja pitkin yötä kun ei saa nukuttua ja heräilee?
Ei ne terapeutitkaan lässytä kuin samoja asioita stressinhallinnasta, kyselee liikunnasta ja alkoholista ja kofeiinista ja samat pskaneuvot kuten "tuuleta iltaisin" ja "kyllä se uni sieltä tulee kun olet tarpeeksi väsynyt". Entä jos ei tule?Eli luulet, että terapeutti käy läpi unihygieniaohjeet ja se siitä? Kun sulla ei ole mitään käsitystö unihäiriöiden hoidosta, älä tule väittämään mitään. Terapeutit/psykologit ovat ammattilaisia, jotka eivät valista sua tuulettamisesta.
Mulla on semmonen kokemus, että he ei osaa tehdä mitään. Lääkärikin on katsellut mitä kaikkea on kokeiltu ja todennut, että tuon kanssa täytyy sitten varmaan vaan pärjätä.
Mitä ne sit tekee?Vastaanotollani on moni uneton saanut avun. Tervetuloa
Laita toki nimi ja himnastosi, eihän sinne muuten osaa hakeutua.
Kuinka monta vastaanottokertaa tarvitaan, ennenkuin unettomuus paranee?
Hyvää terapeuttia kehuu yleensä muuten ne asiakkaat joiden myötä hyvä maine leviää, ei itse terapeutti yksinään 😂 ei järin vakuuttavaa, mutta hyvä jos uskottelet itsellesi niin.Mainostaminen on kiellettyä, mutta googlaa unettomuuden hoitoon erikoistuneet terapeutit. Siten löytyy ne asiakkaiden arviotkin.
Ei minun tai asiakkaideni tarvitse mainostaa, kunhan totesin, että on melko paksua väittää ettei terapiasta ole apua unihäiriöissä. Se on ihan hoitosuosituksessakin, eikä todellakaan turhaan. Parempaa jatkoa.
Ei kai täällä kukaan ole väittänyt, etteikö siitäkin voisi olla joissain tapauksissa apua.
Aika moni on vaan sitäkin koittanut ilman tuloksia ja kärsii unettomuudesta edelleen.
Ja ne ihan oikeat unikoulut ja uniterapiat on niin tolkuttoman kalliita, että harvalla on oikeasti mahdollisuutta. Silti ei vähävaraisiltakaan saisi ryövätä mahdollisuutta nukkua.
On myös idiopaattista unettomuutta, jolle ei vaan oikeasti voi mitään vaikka kuinka psyykettä kaivelisi ja unettomuutta, joka johtuu elimellisistä syistä.
On melko paksua väittää, että terapiasta hyötyy jokainen tapaus.
Meikän uniongelmat loppu siihen ku lopetin koulun. Nyt saan mennä rauhassa nukkuun 00-03 ja herätä 11-13, ja tuommosena se rytmi nyt on pysyny automaattisesti :) suosittelen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua myös syyllistettiin nuorena kun hain apua uniongelmiin. Sain Imovanea ja apteekeissa suhtauduttiin kuin olisin ollut viihdekäyttöön sitä hakemassa. Nyt kun olen 15 vuotta tuota vanhempi saan mirtatzapiinit, ketipinorit yms. pitkäaikaisella kuurilla kunhan vain uusin reseptin.
Itselleni ei edes toimi bentsot tai tuo Imovane/Zopinox enää. On sellainen keho ettei esim. kolmiolääkkeetkään oikein väsytä. Tämä on ihan suvussa. Tuohon päälle jos heitetään kova stressi niin voin ottaa vaikka 4 x 1,9 mg melatoniini + 100 mg ketiapiini + 15 mg mirtatsapiini ja tuijottaa seinää koko yön. En edes valehtele. Oikeasti ymmärrän huonosti nukkuvia, se stressitila on jotain kaameaa.
Kun taas en stressaa niin nukun hyvin ilman mitään melatoniineja yms. Olen myös aina ollut urheilullinen ja sanoisin noille lääkäreille, että tuohon kovaan stressiin ei se urheilukaan aina auta.
Mikä itselläni auttaa on hyväksyä tämä asia. Teen töitä esimerkiksi mieluummin pätkissä ja rentoudun välillä. Työputken aikana valvon jos valvottava, katson teeveetä yömyöhään ja luen jotain roskaa puhelimesta. Kirkkauden säädän vain alas yöllä.
Minulle ei toimi mikään pakollinen rentoutuskylpy tai -suihku, ei kirjan lukeminen tms. vaan jokin täysin aivoton rentoutus. Suhtaudun niin ettei kahdeksan tunnin uni ole mikään pakko vaan mennään vaikka nukkumatta jos ei nukuta ja ollaan puolivaloilla töissä seuraava päivä. Jos päiväunia täytyy nukkua niin nukun ja juuri niin pitkään kuin nukuttaa.
Noissa ip-lehtien jutuissa on aina tuo sävy, että pitää yöllä saada kaikkien se 8 h unta ja pitää rentoutua ja ties mitä. Ei ole mitään yksilöllisyyttä olemassa ja tässäkään ketjussa eivät lääkäreiksi oletetut osaa sanoa, että miten sitten pitäisi toimia jos tulee se stressikierre kun vanhana urheilijana tiedän ettei siihen auta se urheilukaan.
Mitä kannattaa myös kokeilla on magnesium ja tietysti muut lisäravinteet joista ei haittaakaan ole. Noita mirtaa, melatoniinia ja ketipinoria itse vaihtelen tarvittaessa niin ei tule toleranssia. Minua ainakin auttaa se myös jos tiedän, että lääkkeitä on kaapissa tarpeeseen. Sekin vähentää stressiä.
Sanot itsekkin että stressi valvottaa. Parannuskeino ei ole napit vaat stressitekijän poistaminen. Jos se on työ niin vaihda työpaikkaa jne.
Ja ihan yleisesti, moni mieluummin vetää "ihme"lääkkeitä kuin hoitaa juurisyytä. Näin on monessa vaivassa. Parannuskeino pitää saada kunhan ei itse tarvitse tehdä mitään sen eteen.
Stressaan työstä, koulusta tms. asiasta joka on seuraavana päivänä tehtävä. En oikein voi jättäytyä työttömäksikään koko iäksi. Ehkä en stressaisi jos tekisin etätöitä, mutta minulla ei ole sellaista koulutusta jolla se onnistuu. Paras olisi osa-aikatyö, mutta tuntuu ettei se onnistu oikein missään ja työkkäri mm. painostaa kokopäivätyöhön.
Jotkut vain ovat sellaisia, että stressaavat asioista ja ne jäävät pyörimään mieleen eikä siihen auta oikein mikään. Puhutte aina noista juurisyihin paneutumisista yms. mutta ette tiedä millä tavalla toinen henkilö edes ajattelee tai toimii.
Stressin aiheuttajia on kaikilla, stressinhallinta on se millä on merkitystä. Parantamalla stressinhallintaa, opettelemalla keinoja sen käsittelyyn, pääsee paitsi stressistä, myös sen aiheuttamista ongelmista. Omituista, että ihmiset oikeasti syövät mielummin lääkkeitä ja irtisanoutuvat töistä kuin hoitavat ja kehittävät itseään.
Teillä ei ole ikinä vastausta siihen miten parannetaan stressinhallintaa. Ei, eivät ne keinot toimi joita ip-lehdet jakavat. Minulla auttaisi pysyvästi lähinnä eläminen täysin yhteiskunnan ulkopuolella maataloudessa jossain mummonpirtissä muttei se ole mahdollista. Nykymaailma on hel*etti ja siihen ei ole olemassa mitään stressinhallintaratkaisua!!!!
Helppoa se varmaan on jollekin jolta puuttuu empatiakyky täysin syyllistää unettomia jossain palstalla ja nukkua itse hyvin. Sillä välin joku toinen käyttää lääkkeitä silloin tällöin ja näemmä se on sinusta ikävää. No koita nyt vain selvitä sen tosiasian kanssa 😂👍
Kukaan täällä ei voi sanoa mitä keinoja just sun pitäisi ottaa käyttöön. Tuliko mieleen, että palstalla on näiden asioiden ammattilaisia? Todella fiksua heti alkaa valittamaan ja väittää kanssakeskustelijoita empatiakyvyttömiksi, kun joku kertoo, että apua (muutakin kuin lääkkeitä) on saatavilla.
Etsi itsellesi terapeutti, hän niitä keinoja sitten kanssasi käy läpi.
Anteeksi, millä rahalla? Terapia on järkyttävän kallista.
Ja voiko sille terapeutille sit soitella iltaisin ja pitkin yötä kun ei saa nukuttua ja heräilee?
Ei ne terapeutitkaan lässytä kuin samoja asioita stressinhallinnasta, kyselee liikunnasta ja alkoholista ja kofeiinista ja samat pskaneuvot kuten "tuuleta iltaisin" ja "kyllä se uni sieltä tulee kun olet tarpeeksi väsynyt". Entä jos ei tule?Eli luulet, että terapeutti käy läpi unihygieniaohjeet ja se siitä? Kun sulla ei ole mitään käsitystö unihäiriöiden hoidosta, älä tule väittämään mitään. Terapeutit/psykologit ovat ammattilaisia, jotka eivät valista sua tuulettamisesta.
Mulla on semmonen kokemus, että he ei osaa tehdä mitään. Lääkärikin on katsellut mitä kaikkea on kokeiltu ja todennut, että tuon kanssa täytyy sitten varmaan vaan pärjätä.
Mitä ne sit tekee?Vastaanotollani on moni uneton saanut avun. Tervetuloa
Laita toki nimi ja himnastosi, eihän sinne muuten osaa hakeutua.
Kuinka monta vastaanottokertaa tarvitaan, ennenkuin unettomuus paranee?
Hyvää terapeuttia kehuu yleensä muuten ne asiakkaat joiden myötä hyvä maine leviää, ei itse terapeutti yksinään 😂 ei järin vakuuttavaa, mutta hyvä jos uskottelet itsellesi niin.Mainostaminen on kiellettyä, mutta googlaa unettomuuden hoitoon erikoistuneet terapeutit. Siten löytyy ne asiakkaiden arviotkin.
Ei minun tai asiakkaideni tarvitse mainostaa, kunhan totesin, että on melko paksua väittää ettei terapiasta ole apua unihäiriöissä. Se on ihan hoitosuosituksessakin, eikä todellakaan turhaan. Parempaa jatkoa.
Ei kai täällä kukaan ole väittänyt, etteikö siitäkin voisi olla joissain tapauksissa apua.
Aika moni on vaan sitäkin koittanut ilman tuloksia ja kärsii unettomuudesta edelleen.
Ja ne ihan oikeat unikoulut ja uniterapiat on niin tolkuttoman kalliita, että harvalla on oikeasti mahdollisuutta. Silti ei vähävaraisiltakaan saisi ryövätä mahdollisuutta nukkua.On myös idiopaattista unettomuutta, jolle ei vaan oikeasti voi mitään vaikka kuinka psyykettä kaivelisi ja unettomuutta, joka johtuu elimellisistä syistä.
On melko paksua väittää, että terapiasta hyötyy jokainen tapaus.
Ei terapia ole vain/ välttämättä lainkaan ”psyyken kaivelua”. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/10/60/889/sll12…
Ja kyllä, googlasin, en tiedä asiasta enempää kuin sen, että lääkkeetön hoito on ensisiajainen hoito ja lääkkeet saattavat ylläpitää unettomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua myös syyllistettiin nuorena kun hain apua uniongelmiin. Sain Imovanea ja apteekeissa suhtauduttiin kuin olisin ollut viihdekäyttöön sitä hakemassa. Nyt kun olen 15 vuotta tuota vanhempi saan mirtatzapiinit, ketipinorit yms. pitkäaikaisella kuurilla kunhan vain uusin reseptin.
Itselleni ei edes toimi bentsot tai tuo Imovane/Zopinox enää. On sellainen keho ettei esim. kolmiolääkkeetkään oikein väsytä. Tämä on ihan suvussa. Tuohon päälle jos heitetään kova stressi niin voin ottaa vaikka 4 x 1,9 mg melatoniini + 100 mg ketiapiini + 15 mg mirtatsapiini ja tuijottaa seinää koko yön. En edes valehtele. Oikeasti ymmärrän huonosti nukkuvia, se stressitila on jotain kaameaa.
Kun taas en stressaa niin nukun hyvin ilman mitään melatoniineja yms. Olen myös aina ollut urheilullinen ja sanoisin noille lääkäreille, että tuohon kovaan stressiin ei se urheilukaan aina auta.
Mikä itselläni auttaa on hyväksyä tämä asia. Teen töitä esimerkiksi mieluummin pätkissä ja rentoudun välillä. Työputken aikana valvon jos valvottava, katson teeveetä yömyöhään ja luen jotain roskaa puhelimesta. Kirkkauden säädän vain alas yöllä.
Minulle ei toimi mikään pakollinen rentoutuskylpy tai -suihku, ei kirjan lukeminen tms. vaan jokin täysin aivoton rentoutus. Suhtaudun niin ettei kahdeksan tunnin uni ole mikään pakko vaan mennään vaikka nukkumatta jos ei nukuta ja ollaan puolivaloilla töissä seuraava päivä. Jos päiväunia täytyy nukkua niin nukun ja juuri niin pitkään kuin nukuttaa.
Noissa ip-lehtien jutuissa on aina tuo sävy, että pitää yöllä saada kaikkien se 8 h unta ja pitää rentoutua ja ties mitä. Ei ole mitään yksilöllisyyttä olemassa ja tässäkään ketjussa eivät lääkäreiksi oletetut osaa sanoa, että miten sitten pitäisi toimia jos tulee se stressikierre kun vanhana urheilijana tiedän ettei siihen auta se urheilukaan.
Mitä kannattaa myös kokeilla on magnesium ja tietysti muut lisäravinteet joista ei haittaakaan ole. Noita mirtaa, melatoniinia ja ketipinoria itse vaihtelen tarvittaessa niin ei tule toleranssia. Minua ainakin auttaa se myös jos tiedän, että lääkkeitä on kaapissa tarpeeseen. Sekin vähentää stressiä.
Sanot itsekkin että stressi valvottaa. Parannuskeino ei ole napit vaat stressitekijän poistaminen. Jos se on työ niin vaihda työpaikkaa jne.
Ja ihan yleisesti, moni mieluummin vetää "ihme"lääkkeitä kuin hoitaa juurisyytä. Näin on monessa vaivassa. Parannuskeino pitää saada kunhan ei itse tarvitse tehdä mitään sen eteen.
Stressaan työstä, koulusta tms. asiasta joka on seuraavana päivänä tehtävä. En oikein voi jättäytyä työttömäksikään koko iäksi. Ehkä en stressaisi jos tekisin etätöitä, mutta minulla ei ole sellaista koulutusta jolla se onnistuu. Paras olisi osa-aikatyö, mutta tuntuu ettei se onnistu oikein missään ja työkkäri mm. painostaa kokopäivätyöhön.
Jotkut vain ovat sellaisia, että stressaavat asioista ja ne jäävät pyörimään mieleen eikä siihen auta oikein mikään. Puhutte aina noista juurisyihin paneutumisista yms. mutta ette tiedä millä tavalla toinen henkilö edes ajattelee tai toimii.
Stressin aiheuttajia on kaikilla, stressinhallinta on se millä on merkitystä. Parantamalla stressinhallintaa, opettelemalla keinoja sen käsittelyyn, pääsee paitsi stressistä, myös sen aiheuttamista ongelmista. Omituista, että ihmiset oikeasti syövät mielummin lääkkeitä ja irtisanoutuvat töistä kuin hoitavat ja kehittävät itseään.
Teillä ei ole ikinä vastausta siihen miten parannetaan stressinhallintaa. Ei, eivät ne keinot toimi joita ip-lehdet jakavat. Minulla auttaisi pysyvästi lähinnä eläminen täysin yhteiskunnan ulkopuolella maataloudessa jossain mummonpirtissä muttei se ole mahdollista. Nykymaailma on hel*etti ja siihen ei ole olemassa mitään stressinhallintaratkaisua!!!!
Helppoa se varmaan on jollekin jolta puuttuu empatiakyky täysin syyllistää unettomia jossain palstalla ja nukkua itse hyvin. Sillä välin joku toinen käyttää lääkkeitä silloin tällöin ja näemmä se on sinusta ikävää. No koita nyt vain selvitä sen tosiasian kanssa 😂👍
Kukaan täällä ei voi sanoa mitä keinoja just sun pitäisi ottaa käyttöön. Tuliko mieleen, että palstalla on näiden asioiden ammattilaisia? Todella fiksua heti alkaa valittamaan ja väittää kanssakeskustelijoita empatiakyvyttömiksi, kun joku kertoo, että apua (muutakin kuin lääkkeitä) on saatavilla.
Etsi itsellesi terapeutti, hän niitä keinoja sitten kanssasi käy läpi.
Anteeksi, millä rahalla? Terapia on järkyttävän kallista.
Ja voiko sille terapeutille sit soitella iltaisin ja pitkin yötä kun ei saa nukuttua ja heräilee?
Ei ne terapeutitkaan lässytä kuin samoja asioita stressinhallinnasta, kyselee liikunnasta ja alkoholista ja kofeiinista ja samat pskaneuvot kuten "tuuleta iltaisin" ja "kyllä se uni sieltä tulee kun olet tarpeeksi väsynyt". Entä jos ei tule?Eli luulet, että terapeutti käy läpi unihygieniaohjeet ja se siitä? Kun sulla ei ole mitään käsitystö unihäiriöiden hoidosta, älä tule väittämään mitään. Terapeutit/psykologit ovat ammattilaisia, jotka eivät valista sua tuulettamisesta.
Mulla on semmonen kokemus, että he ei osaa tehdä mitään. Lääkärikin on katsellut mitä kaikkea on kokeiltu ja todennut, että tuon kanssa täytyy sitten varmaan vaan pärjätä.
Mitä ne sit tekee?Vastaanotollani on moni uneton saanut avun. Tervetuloa
Laita toki nimi ja himnastosi, eihän sinne muuten osaa hakeutua.
Kuinka monta vastaanottokertaa tarvitaan, ennenkuin unettomuus paranee?
Hyvää terapeuttia kehuu yleensä muuten ne asiakkaat joiden myötä hyvä maine leviää, ei itse terapeutti yksinään 😂 ei järin vakuuttavaa, mutta hyvä jos uskottelet itsellesi niin.Mainostaminen on kiellettyä, mutta googlaa unettomuuden hoitoon erikoistuneet terapeutit. Siten löytyy ne asiakkaiden arviotkin.
Ei minun tai asiakkaideni tarvitse mainostaa, kunhan totesin, että on melko paksua väittää ettei terapiasta ole apua unihäiriöissä. Se on ihan hoitosuosituksessakin, eikä todellakaan turhaan. Parempaa jatkoa.
Ei kai täällä kukaan ole väittänyt, etteikö siitäkin voisi olla joissain tapauksissa apua.
Aika moni on vaan sitäkin koittanut ilman tuloksia ja kärsii unettomuudesta edelleen.
Ja ne ihan oikeat unikoulut ja uniterapiat on niin tolkuttoman kalliita, että harvalla on oikeasti mahdollisuutta. Silti ei vähävaraisiltakaan saisi ryövätä mahdollisuutta nukkua.On myös idiopaattista unettomuutta, jolle ei vaan oikeasti voi mitään vaikka kuinka psyykettä kaivelisi ja unettomuutta, joka johtuu elimellisistä syistä.
On melko paksua väittää, että terapiasta hyötyy jokainen tapaus.
Ja se käypähoito: https://www.kaypahoito.fi/hoi50067
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saatko nukuttua lomalla? Ota sellaiben rytmi elämään että nukkuminen onnistuu?
Jos joku aikaisemmin kuvitteli jotain muuta, viimeistään pandemian puhjettua jokaisen olisi pitänyt tajuta muuttumaton tosiasia: terveydenhuoltojärjestelmän tarkoituksena ei koskaan ole ollut eikä koskaan tule olemaan ihmisten hyvinvoinnin edistäminen vaan hallintoalamaisten kontrollointi, kyykyttäminen ja rankaiseminen oman hallinnonalansa puitteissa. Yksityisten terveyspalvelujen mainostaminen 1980-luvulla - ennen niiden valumista veroparasiittien omistamille holding-ketjuille - saattoi antaa mielikuvan siitä, että terveys olisi kauppatavaraa, jota olisi myytävänä lääkäreillä, apteekeissa tai laboratorioissa. Nyt terveyspalveluja tarvitsevan kansalaisen kannalta on sama, valuvatko roposet veroparasiiteille suoraan omasta kukkarosta vai valtion budjetin kautta. Järjestelmä on järjestelmä, siinä toimivat yksittäiset henkilöt saattavat olla myönteisiä poikkeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua myös syyllistettiin nuorena kun hain apua uniongelmiin. Sain Imovanea ja apteekeissa suhtauduttiin kuin olisin ollut viihdekäyttöön sitä hakemassa. Nyt kun olen 15 vuotta tuota vanhempi saan mirtatzapiinit, ketipinorit yms. pitkäaikaisella kuurilla kunhan vain uusin reseptin.
Itselleni ei edes toimi bentsot tai tuo Imovane/Zopinox enää. On sellainen keho ettei esim. kolmiolääkkeetkään oikein väsytä. Tämä on ihan suvussa. Tuohon päälle jos heitetään kova stressi niin voin ottaa vaikka 4 x 1,9 mg melatoniini + 100 mg ketiapiini + 15 mg mirtatsapiini ja tuijottaa seinää koko yön. En edes valehtele. Oikeasti ymmärrän huonosti nukkuvia, se stressitila on jotain kaameaa.
Kun taas en stressaa niin nukun hyvin ilman mitään melatoniineja yms. Olen myös aina ollut urheilullinen ja sanoisin noille lääkäreille, että tuohon kovaan stressiin ei se urheilukaan aina auta.
Mikä itselläni auttaa on hyväksyä tämä asia. Teen töitä esimerkiksi mieluummin pätkissä ja rentoudun välillä. Työputken aikana valvon jos valvottava, katson teeveetä yömyöhään ja luen jotain roskaa puhelimesta. Kirkkauden säädän vain alas yöllä.
Minulle ei toimi mikään pakollinen rentoutuskylpy tai -suihku, ei kirjan lukeminen tms. vaan jokin täysin aivoton rentoutus. Suhtaudun niin ettei kahdeksan tunnin uni ole mikään pakko vaan mennään vaikka nukkumatta jos ei nukuta ja ollaan puolivaloilla töissä seuraava päivä. Jos päiväunia täytyy nukkua niin nukun ja juuri niin pitkään kuin nukuttaa.
Noissa ip-lehtien jutuissa on aina tuo sävy, että pitää yöllä saada kaikkien se 8 h unta ja pitää rentoutua ja ties mitä. Ei ole mitään yksilöllisyyttä olemassa ja tässäkään ketjussa eivät lääkäreiksi oletetut osaa sanoa, että miten sitten pitäisi toimia jos tulee se stressikierre kun vanhana urheilijana tiedän ettei siihen auta se urheilukaan.
Mitä kannattaa myös kokeilla on magnesium ja tietysti muut lisäravinteet joista ei haittaakaan ole. Noita mirtaa, melatoniinia ja ketipinoria itse vaihtelen tarvittaessa niin ei tule toleranssia. Minua ainakin auttaa se myös jos tiedän, että lääkkeitä on kaapissa tarpeeseen. Sekin vähentää stressiä.
Sanot itsekkin että stressi valvottaa. Parannuskeino ei ole napit vaat stressitekijän poistaminen. Jos se on työ niin vaihda työpaikkaa jne.
Ja ihan yleisesti, moni mieluummin vetää "ihme"lääkkeitä kuin hoitaa juurisyytä. Näin on monessa vaivassa. Parannuskeino pitää saada kunhan ei itse tarvitse tehdä mitään sen eteen.
Stressaan työstä, koulusta tms. asiasta joka on seuraavana päivänä tehtävä. En oikein voi jättäytyä työttömäksikään koko iäksi. Ehkä en stressaisi jos tekisin etätöitä, mutta minulla ei ole sellaista koulutusta jolla se onnistuu. Paras olisi osa-aikatyö, mutta tuntuu ettei se onnistu oikein missään ja työkkäri mm. painostaa kokopäivätyöhön.
Jotkut vain ovat sellaisia, että stressaavat asioista ja ne jäävät pyörimään mieleen eikä siihen auta oikein mikään. Puhutte aina noista juurisyihin paneutumisista yms. mutta ette tiedä millä tavalla toinen henkilö edes ajattelee tai toimii.
Stressin aiheuttajia on kaikilla, stressinhallinta on se millä on merkitystä. Parantamalla stressinhallintaa, opettelemalla keinoja sen käsittelyyn, pääsee paitsi stressistä, myös sen aiheuttamista ongelmista. Omituista, että ihmiset oikeasti syövät mielummin lääkkeitä ja irtisanoutuvat töistä kuin hoitavat ja kehittävät itseään.
Teillä ei ole ikinä vastausta siihen miten parannetaan stressinhallintaa. Ei, eivät ne keinot toimi joita ip-lehdet jakavat. Minulla auttaisi pysyvästi lähinnä eläminen täysin yhteiskunnan ulkopuolella maataloudessa jossain mummonpirtissä muttei se ole mahdollista. Nykymaailma on hel*etti ja siihen ei ole olemassa mitään stressinhallintaratkaisua!!!!
Helppoa se varmaan on jollekin jolta puuttuu empatiakyky täysin syyllistää unettomia jossain palstalla ja nukkua itse hyvin. Sillä välin joku toinen käyttää lääkkeitä silloin tällöin ja näemmä se on sinusta ikävää. No koita nyt vain selvitä sen tosiasian kanssa 😂👍
Kukaan täällä ei voi sanoa mitä keinoja just sun pitäisi ottaa käyttöön. Tuliko mieleen, että palstalla on näiden asioiden ammattilaisia? Todella fiksua heti alkaa valittamaan ja väittää kanssakeskustelijoita empatiakyvyttömiksi, kun joku kertoo, että apua (muutakin kuin lääkkeitä) on saatavilla.
Etsi itsellesi terapeutti, hän niitä keinoja sitten kanssasi käy läpi.
Anteeksi, millä rahalla? Terapia on järkyttävän kallista.
Ja voiko sille terapeutille sit soitella iltaisin ja pitkin yötä kun ei saa nukuttua ja heräilee?
Ei ne terapeutitkaan lässytä kuin samoja asioita stressinhallinnasta, kyselee liikunnasta ja alkoholista ja kofeiinista ja samat pskaneuvot kuten "tuuleta iltaisin" ja "kyllä se uni sieltä tulee kun olet tarpeeksi väsynyt". Entä jos ei tule?Eli luulet, että terapeutti käy läpi unihygieniaohjeet ja se siitä? Kun sulla ei ole mitään käsitystö unihäiriöiden hoidosta, älä tule väittämään mitään. Terapeutit/psykologit ovat ammattilaisia, jotka eivät valista sua tuulettamisesta.
Mulla on semmonen kokemus, että he ei osaa tehdä mitään. Lääkärikin on katsellut mitä kaikkea on kokeiltu ja todennut, että tuon kanssa täytyy sitten varmaan vaan pärjätä.
Mitä ne sit tekee?Vastaanotollani on moni uneton saanut avun. Tervetuloa
Laita toki nimi ja himnastosi, eihän sinne muuten osaa hakeutua.
Kuinka monta vastaanottokertaa tarvitaan, ennenkuin unettomuus paranee?
Hyvää terapeuttia kehuu yleensä muuten ne asiakkaat joiden myötä hyvä maine leviää, ei itse terapeutti yksinään 😂 ei järin vakuuttavaa, mutta hyvä jos uskottelet itsellesi niin.Mainostaminen on kiellettyä, mutta googlaa unettomuuden hoitoon erikoistuneet terapeutit. Siten löytyy ne asiakkaiden arviotkin.
Ei minun tai asiakkaideni tarvitse mainostaa, kunhan totesin, että on melko paksua väittää ettei terapiasta ole apua unihäiriöissä. Se on ihan hoitosuosituksessakin, eikä todellakaan turhaan. Parempaa jatkoa.
Ei kai täällä kukaan ole väittänyt, etteikö siitäkin voisi olla joissain tapauksissa apua.
Aika moni on vaan sitäkin koittanut ilman tuloksia ja kärsii unettomuudesta edelleen.
Ja ne ihan oikeat unikoulut ja uniterapiat on niin tolkuttoman kalliita, että harvalla on oikeasti mahdollisuutta. Silti ei vähävaraisiltakaan saisi ryövätä mahdollisuutta nukkua.On myös idiopaattista unettomuutta, jolle ei vaan oikeasti voi mitään vaikka kuinka psyykettä kaivelisi ja unettomuutta, joka johtuu elimellisistä syistä.
On melko paksua väittää, että terapiasta hyötyy jokainen tapaus.Ei terapia ole vain/ välttämättä lainkaan ”psyyken kaivelua”. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/10/60/889/sll12…
Ja kyllä, googlasin, en tiedä asiasta enempää kuin sen, että lääkkeetön hoito on ensisiajainen hoito ja lääkkeet saattavat ylläpitää unettomuutta.
"Pitkäaikaisten stressin aiheuttaman unettomuuden lääkehoidossa kannattaa usein kokeilla ensin pieniä annoksia sedatiivisia masennuslääkkeitä tai joskus myös melatoniinia ennen mahdollista turvautumista tavanomaisten nukahtamislääkkeiden säännölliseen käyttöön. Nukahtamislääkkeiden pitkäaikaiskäyttö johtaa usein unettomuutta turhaan ylläpitävän tai pahentavan lääkeriippuvuuden kehittymiseen, joka ilmenee lääkkeen lopetuksen yhteydessä unettomuutena. Nukahtamislääkkeiden käytön lopetusoireena ilmenee usein 1–3 viikon ajan asteittain lopulta ohimenevää unettomuutta. Näistä ongelmista huolimatta nukahtamislääkkeiden pitempiaikainen käyttö on joskus ainoa toimiva keino elämänlaatua kaventavan itsepäisen unettomuuden hoidossa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua myös syyllistettiin nuorena kun hain apua uniongelmiin. Sain Imovanea ja apteekeissa suhtauduttiin kuin olisin ollut viihdekäyttöön sitä hakemassa. Nyt kun olen 15 vuotta tuota vanhempi saan mirtatzapiinit, ketipinorit yms. pitkäaikaisella kuurilla kunhan vain uusin reseptin.
Itselleni ei edes toimi bentsot tai tuo Imovane/Zopinox enää. On sellainen keho ettei esim. kolmiolääkkeetkään oikein väsytä. Tämä on ihan suvussa. Tuohon päälle jos heitetään kova stressi niin voin ottaa vaikka 4 x 1,9 mg melatoniini + 100 mg ketiapiini + 15 mg mirtatsapiini ja tuijottaa seinää koko yön. En edes valehtele. Oikeasti ymmärrän huonosti nukkuvia, se stressitila on jotain kaameaa.
Kun taas en stressaa niin nukun hyvin ilman mitään melatoniineja yms. Olen myös aina ollut urheilullinen ja sanoisin noille lääkäreille, että tuohon kovaan stressiin ei se urheilukaan aina auta.
Mikä itselläni auttaa on hyväksyä tämä asia. Teen töitä esimerkiksi mieluummin pätkissä ja rentoudun välillä. Työputken aikana valvon jos valvottava, katson teeveetä yömyöhään ja luen jotain roskaa puhelimesta. Kirkkauden säädän vain alas yöllä.
Minulle ei toimi mikään pakollinen rentoutuskylpy tai -suihku, ei kirjan lukeminen tms. vaan jokin täysin aivoton rentoutus. Suhtaudun niin ettei kahdeksan tunnin uni ole mikään pakko vaan mennään vaikka nukkumatta jos ei nukuta ja ollaan puolivaloilla töissä seuraava päivä. Jos päiväunia täytyy nukkua niin nukun ja juuri niin pitkään kuin nukuttaa.
Noissa ip-lehtien jutuissa on aina tuo sävy, että pitää yöllä saada kaikkien se 8 h unta ja pitää rentoutua ja ties mitä. Ei ole mitään yksilöllisyyttä olemassa ja tässäkään ketjussa eivät lääkäreiksi oletetut osaa sanoa, että miten sitten pitäisi toimia jos tulee se stressikierre kun vanhana urheilijana tiedän ettei siihen auta se urheilukaan.
Mitä kannattaa myös kokeilla on magnesium ja tietysti muut lisäravinteet joista ei haittaakaan ole. Noita mirtaa, melatoniinia ja ketipinoria itse vaihtelen tarvittaessa niin ei tule toleranssia. Minua ainakin auttaa se myös jos tiedän, että lääkkeitä on kaapissa tarpeeseen. Sekin vähentää stressiä.
Sanot itsekkin että stressi valvottaa. Parannuskeino ei ole napit vaat stressitekijän poistaminen. Jos se on työ niin vaihda työpaikkaa jne.
Ja ihan yleisesti, moni mieluummin vetää "ihme"lääkkeitä kuin hoitaa juurisyytä. Näin on monessa vaivassa. Parannuskeino pitää saada kunhan ei itse tarvitse tehdä mitään sen eteen.
Stressaan työstä, koulusta tms. asiasta joka on seuraavana päivänä tehtävä. En oikein voi jättäytyä työttömäksikään koko iäksi. Ehkä en stressaisi jos tekisin etätöitä, mutta minulla ei ole sellaista koulutusta jolla se onnistuu. Paras olisi osa-aikatyö, mutta tuntuu ettei se onnistu oikein missään ja työkkäri mm. painostaa kokopäivätyöhön.
Jotkut vain ovat sellaisia, että stressaavat asioista ja ne jäävät pyörimään mieleen eikä siihen auta oikein mikään. Puhutte aina noista juurisyihin paneutumisista yms. mutta ette tiedä millä tavalla toinen henkilö edes ajattelee tai toimii.
Stressin aiheuttajia on kaikilla, stressinhallinta on se millä on merkitystä. Parantamalla stressinhallintaa, opettelemalla keinoja sen käsittelyyn, pääsee paitsi stressistä, myös sen aiheuttamista ongelmista. Omituista, että ihmiset oikeasti syövät mielummin lääkkeitä ja irtisanoutuvat töistä kuin hoitavat ja kehittävät itseään.
Teillä ei ole ikinä vastausta siihen miten parannetaan stressinhallintaa. Ei, eivät ne keinot toimi joita ip-lehdet jakavat. Minulla auttaisi pysyvästi lähinnä eläminen täysin yhteiskunnan ulkopuolella maataloudessa jossain mummonpirtissä muttei se ole mahdollista. Nykymaailma on hel*etti ja siihen ei ole olemassa mitään stressinhallintaratkaisua!!!!
Helppoa se varmaan on jollekin jolta puuttuu empatiakyky täysin syyllistää unettomia jossain palstalla ja nukkua itse hyvin. Sillä välin joku toinen käyttää lääkkeitä silloin tällöin ja näemmä se on sinusta ikävää. No koita nyt vain selvitä sen tosiasian kanssa 😂👍
Kukaan täällä ei voi sanoa mitä keinoja just sun pitäisi ottaa käyttöön. Tuliko mieleen, että palstalla on näiden asioiden ammattilaisia? Todella fiksua heti alkaa valittamaan ja väittää kanssakeskustelijoita empatiakyvyttömiksi, kun joku kertoo, että apua (muutakin kuin lääkkeitä) on saatavilla.
Etsi itsellesi terapeutti, hän niitä keinoja sitten kanssasi käy läpi.
Anteeksi, millä rahalla? Terapia on järkyttävän kallista.
Ja voiko sille terapeutille sit soitella iltaisin ja pitkin yötä kun ei saa nukuttua ja heräilee?
Ei ne terapeutitkaan lässytä kuin samoja asioita stressinhallinnasta, kyselee liikunnasta ja alkoholista ja kofeiinista ja samat pskaneuvot kuten "tuuleta iltaisin" ja "kyllä se uni sieltä tulee kun olet tarpeeksi väsynyt". Entä jos ei tule?Eli luulet, että terapeutti käy läpi unihygieniaohjeet ja se siitä? Kun sulla ei ole mitään käsitystö unihäiriöiden hoidosta, älä tule väittämään mitään. Terapeutit/psykologit ovat ammattilaisia, jotka eivät valista sua tuulettamisesta.
Mulla on semmonen kokemus, että he ei osaa tehdä mitään. Lääkärikin on katsellut mitä kaikkea on kokeiltu ja todennut, että tuon kanssa täytyy sitten varmaan vaan pärjätä.
Mitä ne sit tekee?Vastaanotollani on moni uneton saanut avun. Tervetuloa
Laita toki nimi ja himnastosi, eihän sinne muuten osaa hakeutua.
Kuinka monta vastaanottokertaa tarvitaan, ennenkuin unettomuus paranee?
Hyvää terapeuttia kehuu yleensä muuten ne asiakkaat joiden myötä hyvä maine leviää, ei itse terapeutti yksinään 😂 ei järin vakuuttavaa, mutta hyvä jos uskottelet itsellesi niin.Mainostaminen on kiellettyä, mutta googlaa unettomuuden hoitoon erikoistuneet terapeutit. Siten löytyy ne asiakkaiden arviotkin.
Ei minun tai asiakkaideni tarvitse mainostaa, kunhan totesin, että on melko paksua väittää ettei terapiasta ole apua unihäiriöissä. Se on ihan hoitosuosituksessakin, eikä todellakaan turhaan. Parempaa jatkoa.
Ei kai täällä kukaan ole väittänyt, etteikö siitäkin voisi olla joissain tapauksissa apua.
Aika moni on vaan sitäkin koittanut ilman tuloksia ja kärsii unettomuudesta edelleen.
Ja ne ihan oikeat unikoulut ja uniterapiat on niin tolkuttoman kalliita, että harvalla on oikeasti mahdollisuutta. Silti ei vähävaraisiltakaan saisi ryövätä mahdollisuutta nukkua.On myös idiopaattista unettomuutta, jolle ei vaan oikeasti voi mitään vaikka kuinka psyykettä kaivelisi ja unettomuutta, joka johtuu elimellisistä syistä.
On melko paksua väittää, että terapiasta hyötyy jokainen tapaus.Ja se käypähoito: https://www.kaypahoito.fi/hoi50067
Tässä ei tullut mitään uusia keinoja, joita ei olisi jo kokeiltu.
Ja jo alussa sanotaan: Pitkäkestoinen unettomuus suurentaa monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ihmiseen sattuu, niin hän saa särkylääkkeet. Jos psyyke voi huonosti niin mielialalääkkeet kouraan. Jos henki ei kulje, niin saat astmalääkkeet ja sydämentykytyksiin saa beetasalpaajaa.
Kaikkia sairauksia hoidetaan lääkkein. Ja sit unta, joka on elämän edellytys, ei lääkitä sitten millään. Tai jos lääkitään, niin syyllistetään riippuvuudesta ja koko ajan saa pelätä koska apu loppuu. Valvottamista käytetään jossain kidutuskeinonakin.
Miksi on niin kiven alla saada lääkkeellistä apua elämän perus edellytyksiin?
En tule ikinä olemaan työkykyinen ja elättämään itseäni kun en vaan saa nukutuksi tarpeeksi.
Onko se oikeasti parempi kuin lääkitys?
Vierailija kirjoitti:
Jos ihmiseen sattuu, niin hän saa särkylääkkeet. Jos psyyke voi huonosti niin mielialalääkkeet kouraan. Jos henki ei kulje, niin saat astmalääkkeet ja sydämentykytyksiin saa beetasalpaajaa.
Kaikkia sairauksia hoidetaan lääkkein. Ja sit unta, joka on elämän edellytys, ei lääkitä sitten millään. Tai jos lääkitään, niin syyllistetään riippuvuudesta ja koko ajan saa pelätä koska apu loppuu. Valvottamista käytetään jossain kidutuskeinonakin.
Miksi on niin kiven alla saada lääkkeellistä apua elämän perus edellytyksiin?En tule ikinä olemaan työkykyinen ja elättämään itseäni kun en vaan saa nukutuksi tarpeeksi.
Onko se oikeasti parempi kuin lääkitys?
Lääkkeitä unettomuutenkin on ja niitä myös jaetaan, mutta mitä jos paras lähestymistapa sairauksien/ongelmien hoidossa ei ole lääkkeet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unettomuuden taustalla on aina syy. Yleensä syy johtuu elämäntavoista. Moni ei halua muuttaa elämäänsä vaikka syy uniongelmiin löytyisi peilistä. Sovipaa liikuntaa, itselle mielekästä tekemistä päiviin, stressi pois, säännöllisyys, ruokavalio kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse koen asian kaksipiippuisena. Nukun itsekin välillä todella huonosti ja stressaantuneena herään säännöllisesti aamuyöllä tai keskellä yötä ja asiat alkavat pyöriä välittömästi mielessä. Uneen uudelleen pääseminen on mahdotonta. Saatan sitten nukahtaa aivan lähellä kellon soimista uudelleen ja silloin yleensä vaivun erittäin syvään uneen nopeasti. Kun kello soi niin en meinaa päästä ylös ja päivä menee usein aivan aivosumussa.
Silti melatoniinia vahvempaa en ole koskaan unettomuuteen ottanut, sehän onkin vain unihormonia. Olen hoitanut pitkään potilaita erilaisilla osastoilla sekä myös pitkään psyykkisistä vaivoista kärsiviä ihmisiä. Pitkän hoitajan uran aikana olen nähnyt lääkkeiden koukuttavuuden. Etenkin menneinä vuosikymmeninä on tunnuttu kirjoitettavan todella lepsusti niin rauhoittavia kuin unilääkkeitäkin. Olipa pitkään unilääkkeitä käyttäneillä sairastelua mistä syystä tahansa, olen heissä nähnyt jonkinlaisen yhteneväisen piirteen, mikä on saanut itseni olemaan käyttämättä mitään unilääkkeitä. Ihmiset ovat oppineet ottamaan helposti lääkkeen nukahtamiseen heti, kun uni ei tule. Unen kanssa taistelusta on tullut jonkinlainen kierre, joka ruokkii itseään: kun uni ei tule, alkaa hermostuminen siitä, jolloin uni ei varmasti tule. Vaikuttaa, että elimistö on jo ehdollistunut siihen, että tietynlainen stressireaktion ketju lähtee liikkeelle siitä, kun uni ei heti tulekaan, eikä sitä pysäytä enää mikään keino (joita ei ehkä koskaan ole kunnolla kokeiltukaan). Ainoastaan unilääke on ainoa lääke siihen. Pitkään käytettynä käytössä saattaa olla iltaisin melkoinen kombo pahimmillaan, jossa on unilääkettä, rauhoittavaa ja lisänä mielialalääkettä. Siitä huolimatta uni voi olla lyhyttä ja katkonaista. Tiedetään, että toleranssi kasvaa ko. lääkkeitä pitkään käyttämällä.
En väitä, ettei unilääkkeille ole koskaan tilausta tai ettei niitä kannata ikinä kenenkään ottaa. Mutta pitkään ja säännöllisesti käytettynä ei varmasti kannata. Vielä kun ei ole totuttanut elimistöään ja itseään nukkumaan ainoastaan kemiallisten aineiden alaisena, pyrkisin kokeilemaan mitä keinoja tahansa, jotta uneen pääsemiseksi oppisi myös muita keinoja kuin lääkkeen ottamisen. Etenkin ahdistusherkillä ihmisillä kynnys ottaa lääkkeitä ahdistaviin tilanteisiin, nukahtamisen helpottamiseksi jne. madaltuu selkeästi ja jos se on ainoa keino, jolla itseään "auttaa", niin tie on kovin huono. Siinä lääkitään vain oiretta, ei niitä juurisyitä, jotka olon aiheuttavat. Päivän aikana olisi esim. hyvä rasittaa itseään mahdollisuuksien mukaan myös fyysisesti sen verran, että se edesauttaisi nukahtamista ja nukkumaan pääsyä.
Jokainen meistä nukkuu välillä huonommin, välillä paremmin. Se on ihan normaalia.En esitä olevani yhtään sen parempi ihminen, kun en unilääkkeitä käytä, mutta koitan kannustaa oppimaan myös muita keinoja nukkumisen parantamiseen, koska kemiallinen apu ei voi olla pitkäaikainen ja lopullinen ratkaisu tilanteeseen. Olen sitä mieltä, että "nykylääkärit" ovat ihan oikealla tiellä siinä, ettei uni-yms. lääkkeitä määrätä enää yhtä heppoisin perustein ja isoina määrinä kuin aiemmin. Tutkimustieto puhuu sen puolesta, että unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö aiheuttaa sekä riippuvuutta sekä ko.lääkkeiden "pakonomaista" käyttöä. Niiden tiedetään tätä nykyä myös altistavan vakaville sairauksille sekä pahimmillaan pahentavan unettomuutta. Se ei ole siis mikään nykylääkäreiden "mielipide" vaan ihan tutkittua tietoa ja sen mukaanhan lääketieteen pitääkin toimia.
Vaikka unilääkkeeseen jäisikin koukkuun ja sitä joutuisi käyttämään joka ilta lopun elämäänsä, niin onko se oikeasti suurempi paha kuin olla jatkuvassa univajeessa ja sen takia mahdollisesti työkyvytön ja tuilla elävä? Eikö se imovane-paketti kuukaudessa tule halvemmaksi yhteiskunnalle, kuin elättää tuilla loppuun palanutta ihmistä, joka ei pystyy unettomuuden takia elättämään itseään?
Mitä nämä vakavat sairaudet on, josta puhut kun en ikinä ole saanut vastausta tähän?Oma mielipiteeni on, että olen sitten mieluummin vaikka vähän vajaalla käyvä, mutta pirteä unilääkenarkki joka selviytyy elämästään, kuin kroonisesti uneton jonka takia ei jaksa mitään enkä pysty edes työskentelemään. On väärin, että mua syyllistetään ja pidetään kakkosluokan kansalaisena sen takia kun en vaan osaa nukkua tarpeeksi, en mä sitä ole valinnut enkä sitä parantanut vaikka teen kaiken unen kannalta oppikirjojen mukaan.
Oot ihan asian äärellä, mutta ite lähtisin tarkastelemaan asiaa yhteiskunnan rakenteen kannalta. Univaikeuksia on ja ne lisääntyy jatkuvasti, eikä se oo ihmiselle hyvä/luontanen tila. Jos yhteiskunta olis kiinnostunu sen jäsenten hyvinvoinnista, (eikä vaan toimintakyvystä), rakenteellisia ongelmia lähdettäis muokkaamaan ihmisiä huomioiden. Miksi ihminen on niin stressaantunut ja ylikierroksilla, ettei voi edes nukkua? Todella moni täällä on kertonut työn ja koulun vaikuttavan siihen. Minusta ei oo oikein, että isossa mittakaavassa ihmisten kemiaa manipuloidaan toimintakyvyn säilyttämiseksi, kun ympäristöstä ja vaatimuksista ne ongelmat lähtee, eikä ihmisestä itsestään, jos ei kykene sopeutumaan hullunmylly-oravanpyöräyhteiskuntaan. Koen, että nykyisenlainen yhteiskunta yrittää vaan paahtaa eteenpäin. Välillä korjaillaan jesarilla sieltä täältä, mutta pääasia että vanha osa pysyy toimintakuntoisena eikä tarvi alkaa miettiin mitään muuta ratkaisua.
Samat ajatukset! Nykymaailma on kyllä melkoista hullunmyllyä, jos ajattelee miten ihmiskuntaa pitkällä aikavälillä. Paljon on hyvin, mutta on myös uudenlaisia ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oivallinen vinkki: älä lue roskalehtiä.
Vierailija kirjoitti:
Unettomuuden taustalla on aina syy. Yleensä syy johtuu elämäntavoista. Moni ei halua muuttaa elämäänsä vaikka syy uniongelmiin löytyisi peilistä. Sovipaa liikuntaa, itselle mielekästä tekemistä päiviin, stressi pois, säännöllisyys, ruokavalio kuntoon.
Niinpä. Mutta kun halutaan sekä syödä että säästää kakkua. Eli ei suostuta luopumaan unen häiritsijöistä, koska "minulla on oikeus". Mutta sitten valitetaan, kun se uni siitä häiriintyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihmiseen sattuu, niin hän saa särkylääkkeet. Jos psyyke voi huonosti niin mielialalääkkeet kouraan. Jos henki ei kulje, niin saat astmalääkkeet ja sydämentykytyksiin saa beetasalpaajaa.
Kaikkia sairauksia hoidetaan lääkkein. Ja sit unta, joka on elämän edellytys, ei lääkitä sitten millään. Tai jos lääkitään, niin syyllistetään riippuvuudesta ja koko ajan saa pelätä koska apu loppuu. Valvottamista käytetään jossain kidutuskeinonakin.
Miksi on niin kiven alla saada lääkkeellistä apua elämän perus edellytyksiin?En tule ikinä olemaan työkykyinen ja elättämään itseäni kun en vaan saa nukutuksi tarpeeksi.
Onko se oikeasti parempi kuin lääkitys?Lääkkeitä unettomuutenkin on ja niitä myös jaetaan, mutta mitä jos paras lähestymistapa sairauksien/ongelmien hoidossa ei ole lääkkeet?
Ei se tietenkään ikinä ole ihanteellista ja yleensä sitä kärsitäänkin pitkään ja itse koetetaan ihan kaikki keinot, ennen kuin suostutaan lääkäriin hakemaan apua.
Liikunta, ruokavalio, stressitekijöiden eliminointi, rauhoittumiskeinot, unihygienia jne kyllä ne koetetaan aina ensin ja niitä suoritetaan.
Miksi lääkehoidosta juuri unettomuuden hoidossa täytyy hävetä ja potea vieläkin huonompaa omatuntoa siitä? Miksi siitä täytyy kärsiä vielä enemmän?
Mikä se oikea lähestymistapa on sit kun mikään yleisesti neuvotuista ohjeista ei toimi?
Kun ei ihminen toimi ilman unta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa taas, kun on ammattiloukkaantujat liikkeellä. Asiaahan tuo artikkeli on.
Stressi pois, terveellinen ruoka, säännölliset elämäntavat, sopivasti liikuntaa ja hyvät ihmissuhteet, niin kyllä uni maittaa iltaisin.
Mutta ketjun kiukutteluviesteistä päätellen nämä ovat huonoja juttuja, kun lääkkeet pitää saada, ettei tarvitee luopua elämänsä stressitekijöistä.
Mun mies on nyt psykiatrisella osastolla psykoottisen masennuksen takia. Ystäväni joutuu syömään rauhoittavia ja vahvoja opioideja traumataustan takia. Äitini alkaa vanhenemaan ja tarvitsee paljon apua, hänen miesystävällään on keuhkosyöpä, veljen vaimo sai keskenmenon, itsellä myös traumataustaa mm pahoinpitelyjä ja rskauksen vuoksi. Isäni ja ystäväni on tehnyt itaemurhan. Muutamia mainitakseni.
Eli siis mun täytyy luopua perheestäni, ystävistäni ja miehestäni? Vai mikä sun neuvo on?Liikunta ja ruokavalio hyvinkin terveellinen ollut aina.
Ei sitä itse voi kaikkeen ympärillään vaikuttaa. Ja harvemmalle esim työn vaihtaminen on niin pikkujuttu, että se olisi oikeasti mahdollista edes.
Näkee tästä "hohhoijjaa"-asenteestasi, että sulla ei ole kokemusta oikeasta unettomuudesta.
Minulla on kokemusta juuri tuollaisesta, että uniongelmat jatkuvat tasan niin kauan kun pidetään kiinni vahingollisista ihmissuhteista ja draamantäyteisestä elinympäristöstä.
Kyllä tuollaisesta draamasta ja vahingollisuudesta poistuminen rauhoittaa unet.
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa taas, kun on ammattiloukkaantujat liikkeellä. Asiaahan tuo artikkeli on.
Stressi pois, terveellinen ruoka, säännölliset elämäntavat, sopivasti liikuntaa ja hyvät ihmissuhteet, niin kyllä uni maittaa iltaisin.
Mutta ketjun kiukutteluviesteistä päätellen nämä ovat huonoja juttuja, kun lääkkeet pitää saada, ettei tarvitee luopua elämänsä stressitekijöistä.
Kaikilla ei vain se nukkumaanmenoaika ole iltaisin. Osa on töissä vielä myöhään illalla ja jopa yötöissä. Vuorotyötä tekevän puolison elämän pelasti melatoniini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa taas, kun on ammattiloukkaantujat liikkeellä. Asiaahan tuo artikkeli on.
Stressi pois, terveellinen ruoka, säännölliset elämäntavat, sopivasti liikuntaa ja hyvät ihmissuhteet, niin kyllä uni maittaa iltaisin.
Mutta ketjun kiukutteluviesteistä päätellen nämä ovat huonoja juttuja, kun lääkkeet pitää saada, ettei tarvitee luopua elämänsä stressitekijöistä.
Mun mies on nyt psykiatrisella osastolla psykoottisen masennuksen takia. Ystäväni joutuu syömään rauhoittavia ja vahvoja opioideja traumataustan takia. Äitini alkaa vanhenemaan ja tarvitsee paljon apua, hänen miesystävällään on keuhkosyöpä, veljen vaimo sai keskenmenon, itsellä myös traumataustaa mm pahoinpitelyjä ja rskauksen vuoksi. Isäni ja ystäväni on tehnyt itaemurhan. Muutamia mainitakseni.
Eli siis mun täytyy luopua perheestäni, ystävistäni ja miehestäni? Vai mikä sun neuvo on?Liikunta ja ruokavalio hyvinkin terveellinen ollut aina.
Ei sitä itse voi kaikkeen ympärillään vaikuttaa. Ja harvemmalle esim työn vaihtaminen on niin pikkujuttu, että se olisi oikeasti mahdollista edes.
Näkee tästä "hohhoijjaa"-asenteestasi, että sulla ei ole kokemusta oikeasta unettomuudesta.Minulla on kokemusta juuri tuollaisesta, että uniongelmat jatkuvat tasan niin kauan kun pidetään kiinni vahingollisista ihmissuhteista ja draamantäyteisestä elinympäristöstä.
Kyllä tuollaisesta draamasta ja vahingollisuudesta poistuminen rauhoittaa unet.
Eli tuon perusteella mun olisi pitänyt heti tajuta antaa lapseni kiertoon kun huomasin ettei koliikki lopu 3 kuukaudessa vaan kestääkin vuosia ja aiheuttaa pydyvän unettomuuden??
se 38v valvonut
Koko sen ajan yli 8 vuotta kun käytin stellan nukahtamislääkettä annos pysyi samana 10 mg. Kun mielialalääkkeitä ei suostu syömään kun niistä ei ole apua niin sitten saa olla ilman lääkkeitä. Unettomuus on ihmeellinen vaiva kun sen saa jättää hoitamatta.