Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Oletteko kokeneet samaa?

29.09.2006 |

Oletteko saaneet aina hyvää hoitoa sairaaloissaa yms sairaalle lapsellenne?

Meillä on jo teini-ikään ehtinyt monivammainen lapsi. Jatkuva sairastuskierre, milloin infektioita(lähinnä keuhkokuumeet), milloin mitäkin. Nyt olemme viimeisen puolen vuoden aikana miltei viikottain olleet lapsen kanssa sairaalassa..välillä tehohoidossa, välillä ns.tavallisella osastolla. Hoito on ollut asianmukaista ja hyviä, mukavia hoitajia on ollut sairaalakäynneillä. .Mutta on sitten sattunut hoitajia, jotka ovat mielestäni antaneet oman asenteen vaikuttaa tälläisen monivammaisen lapsen hoitoon, jopa on käyttäydytty ylimielisesti, kipulääkettä ei ole annettu(turhaa!), epäystävällisyyttää..kyllä kyllä-hoitohenkilökunta on lujilla säästötoimenpiteiden takia mutta järkiään aina, minä tai mieheni hoidamme lapsen osastolla, syötämme, kuivitamme. Eli ei todellakaan voi puhua, että kuormittaisimme" käynnillämme osastoa. Lähinnä hoitajien tehtävänä on ollut tipan vaihto ja lima imut.Jopa omat lääkkeet ja vaipat meillä on mukana:)

Vasta lapseni oli kovan taudin takia osastolla ja siinä lähtiessämme hoitaja toi meille paperit ym.lääkemääräyksiä, sanoi sitten niin tympeästi että" yhteiskunta maksaa tämän käynnin" . ..meillä kun on ns.sairaalamaksukatto täynnä, olemme olleet niin paljon sairaalassa tänä vuonna. .Muutenkin hoitajan käytös oli niin tympeää, suorastaan pottuili siitä, kun olemme niin tiheään osastolla. Tuli ihan sellainen olo , että pitäisi olla todella suuressa kiitollisuuden velassa kun saimme hoitoa..Olen tänä vuonna aikaisemmin kannellut erään sairaalaan hoitajan käytöksestä, siihen yhtyi myös osaston muut hoitajat, todella ikäviä asioita päästeli meille vanhemmille ja käyttäytyminen oli epäystävällistä. jotenkin tuli niin nöyryytetty olo viime käynnin jälkeen, ei jaksanut kovin tokaistakkaan hoitajalle, sanoin vain että emme voi mitään sille, kun lapsi sairastuu niin rajusti..kaikkea on kokeiltu. Siinä sitten hymähti ja hyvästi nyt sitte vaan.

Nyt ihan masentaa ajatus siitä, jos todellakin olemme riesa, joka kuluttaa yhteiskunnan varoja, lapsi johon uppoaa rahaa ihan hirveästi, kaikki ne hoitotoimenpiteet ja tehohoidot. Mutta kyseessä on lapsi, jolla on todella suuri ilo elää, innokas kaikesta mitä pystyy käsittämään, kaikki ne pienet ilonmuruset, koulu, muut sisarukset..äitinä ja vanhempana en voi ajatellakkaan, että ansaitsisi" vähemmän hoitoa tai jopa jätettäisiin hoitamatta kokonaan. Ajatuskin on niin kauhea, ei voi ajatellakkaa..mutta se, että todellakin hoitohenkilökunnassa on todellakin hoitajia, joille varmasti monivammainen lapsi, joka tarvitsee paljon kaikenlaisia hoitoja ym, vie aikaa sairaalassa, hoidolla ei saavuteta tavallaan mitään, kyseessä on lapsi joka on täysin vauvan tasolla. Ehkä näillä hoitajilla on turhautumista näitä" hoidokkeja " kohtaan, ehkä muutenkin asenteet vammaisuutta kohtaan ns.vanhanaikaiset. En tiedä..nyt olen kuitenkin hyvin onnellinen, lapsi on pitkästä aikaa kotona, söi hurjasti ruokaa ja oikein nauttii olostaan, välillä kuuluu naurunkiherrystä, välillä niin makiiasti haukottelee..

Jospa nyt olisi tauti talttunut toistaiseksi..eikä tarvitsisi lähteä sairaalaan..kukapa sinne vasiten haluaa, jos ei todella ole hätä.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
30.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin silloin itse sen verran varpaillani muutenkin vaikeasta tilanteestamme, että hermostuin ja vaadin aika tiukoin sanankääntein paikalle osastonhoitajan ja pyysin hoitajaa toistamaan hänelle mielipiteensä. Sanoin, ettei minulle kuulu se, kuinka huono päivä (paraskin puhumaan =/) hoitajalla mahdollisesti on ollut ja vaadin että henkilökunta pitää mielipiteensä ominaan ja tekee työnsä. Jälkeenpäin ajatellen olin itse totaalisen törkeä ja käytökseni hävetti minua, mutta toisaalta ajattelin, että ehkäpä se tosiaankin on siten, että niin metsä vastaa... Sain anteeksipyynnön ja lapselleni toisen omahoitajan sille käynnille ja hyvin ystävällistä palvelua sen jälkeen. Josta kyllä kiittelinkin vuolaasti.



Ikävä kyllä osalla hoitotyötäkin tekevistä on ajatus, että vaikeavammaiset kuormittavat liikaa sekä osastoja että veronmaksajien rahoja. Tämän näkee rekisteröimättömien palstalla kirjoittelevien syvästi tai vaikeasti kehitysvammaisten parissa työtä tekevien kirjoituksista. Henkilökohtaisesti olen ollut äärettömän järkyttynyt niistä negatiivisista asenteista, joita nimettöminä kirjoittavana voi tuoda esille. En vastusta sitä, että ihmiset saavat tuulettaa päätään ja ajatuksiaan nimettömänä, se on ihan ok. Minua vain hirvittää ne ajatukset joita tuuletettavana on.



Amalgaamille sanoisin, että lapsesi on oikeutettu hyvään hoitoon. Se on lakisääteistä, onneksi. Teitä vanhempia ei myöskään saa kohdella miten sattuu. Toki jokaisella hoitajalla on huonot päivänsä, sen ymmärrän, mutta jos sellainen puretaan vanhempiin, on vanhemmilla oikeus asiasta valittaa. Ystävällisyys ruokkii ystävällisyyttä, molemmin puolin tietenkin, mutta jos hoitohenkilökunnan puolelta tulee ' ansaitsematonta' negatiivista palautetta siitä saa ja pitääkin valittaa. Tilanne ei tule muuten muuttumaan mihinkään suuntaan. Ja ehkäpä palautteet lopulta saavat aikaan myös hoitajien tilanteen paranemisen. Aikamoista toiveajattelua tietenkin :)



Toivottavasti lapsesi voi jo paremmin. Lähetän virtuaalisesti lisävoimia perheellenne.

Tuutteli

Vierailija
2/2 |
09.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kokemuksia löytyy joka lähtöön. Valitettavasti myös niitä negatiivisia. Lue vaikka kirja " Leijonaemojen tarinat" tai tule keskustelemaan leijonaemolistalle. Niistä saat vertaistukea.



http://health.groups.yahoo.com/group/leijonaemolista/

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi viisi kahdeksan