Kympin poika on nero, kympin tyttö suorittaja

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:43"]

Mulla on kotona tyttö, jolla kaikki ysejä ja kymppejä. Minusta on käsittämätöntä tai oikeastaan surullista, että hänen kykyään tehdä työtä ja menestyä mollataan ja vähätellään. 

Hän tietää, että me vanhemmat ei olla asetettu hänelle mitään vaatimuksia siitä, että kymppejä pitää tulla. Ainoa vaatimus on se, että työtä on tehtävä ja pinnisteltävä. Sluibaillen hän olisi varmaan seiskan - kasin tyttö, mutta minusta on hyvä oppia tekemään ikäviäkin asioita jo nuorena. Nyt kun hän vähän tekee kouluhommien eteen töitä, niin tulos on pelkkää erinomaista.

Tyttö on myös kunnianhimoinen urheilija, aikaa kouluhommiin on todella vähän, mutta laji on hänen rakkautensa. Jotenkin hän onnistuu pärjäämään mainiosti sekä lajissaan että koulussaan. Itse asiassa nyt kun aattelen, niin luulen että nimenomaan toi urheilu on myös opettanut sietämään epäonnistumisia ja luonut sitkeyttä ja työn tekemisen kulttuuria. Ihan mahtavimpiahan on ne hetket, kun se työ kantaa hedelmää. Esim. ne kympit todistuksessa.

Tietty vanhempien kiinnostus yleensä asioita ja oppimista kohtaan on merkittävä tekijä. Tilanne ois ihan toinen varmaan, jos lapsen kysyessä "äiti miten sähköä tehdään" mä vastaisin vaan, että en tiiä, kysy opelta. Nyt oli monen viikon mittainen keskustelunaihe, kun käytiin voimalaitoksen osat ja sähköntuotannon vaiheet läpi.

[/quote]

Itse sinä taidat vähätellä häntä. Jos aikaa on kouluhommiin on vain vähän ja hän tekee vain vähän hommia hyvien numeroidensa eteen hän ei ole suorittaja vaan lahjakas opiskelija.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:09"]

Eihän kukaan ulkopuolinen tiedä, paljonko toinen opiskelee. Itse kympin tyttönä en juuri läksyjä lukenut, mutta hikarina minua aina pidettiin. Myöhemmin se alisuoriutuminen on kyllä kostautunut. Mutta omassa nuoruudessani pojilta oli kokonaan kiellettyä olla hyvä koulussa, joten jos joku meidän koulussa oli nero, se jäi huomaamatta :)

[/quote]

Se ettei joudu erityisesti ponnistelemaan ollakseen hyvä (tai paras) koulussa ei tarkoita että olisi (jatkossakaan) alisuorittaja. Eihän niillä asioilla ole mitään tekemistä keskenään!

Kyse on enemmänkin siitä että jos haluaa täyttää tietyn laatutason sen eteen tekee sen verran töitä kuin se vaatii. Jos koulussa sen eteen ei tarvitse tehdä juuri mitään, ei tee juuri mitään. Myöhemmin jos tarvitsee tehdä enemmän, tekee enemmän. Yksinkertaista ja fiksua, miksi nähdä tarpeetonta vaivaa vain sen silkan vaivannäön takia?

Minä esimerkiksi olen erittäin kiinnostunut maailmasta ja "näen vaivaa" jatkuvan hyvän yleissivistyksen ja maailmanmenon ymmärtämisen eteen. Ihan omaksi ilokseni, vapaa-ajallani, liittymättä mitenkään opiskeluun tai työhöni. Koulu oli silti helppoa enkä sen eteen juuri joutunut tekemään paljoakaan.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:22"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:09"]

Eihän kukaan ulkopuolinen tiedä, paljonko toinen opiskelee. Itse kympin tyttönä en juuri läksyjä lukenut, mutta hikarina minua aina pidettiin. Myöhemmin se alisuoriutuminen on kyllä kostautunut. Mutta omassa nuoruudessani pojilta oli kokonaan kiellettyä olla hyvä koulussa, joten jos joku meidän koulussa oli nero, se jäi huomaamatta :)

[/quote]

Se ettei joudu erityisesti ponnistelemaan ollakseen hyvä (tai paras) koulussa ei tarkoita että olisi (jatkossakaan) alisuorittaja. Eihän niillä asioilla ole mitään tekemistä keskenään!

Kyse on enemmänkin siitä että jos haluaa täyttää tietyn laatutason sen eteen tekee sen verran töitä kuin se vaatii. Jos koulussa sen eteen ei tarvitse tehdä juuri mitään, ei tee juuri mitään. Myöhemmin jos tarvitsee tehdä enemmän, tekee enemmän. Yksinkertaista ja fiksua, miksi nähdä tarpeetonta vaivaa vain sen silkan vaivannäön takia?

Minä esimerkiksi olen erittäin kiinnostunut maailmasta ja "näen vaivaa" jatkuvan hyvän yleissivistyksen ja maailmanmenon ymmärtämisen eteen. Ihan omaksi ilokseni, vapaa-ajallani, liittymättä mitenkään opiskeluun tai työhöni. Koulu oli silti helppoa enkä sen eteen juuri joutunut tekemään paljoakaan.
[/quote]Kyllä minäkin olen 'kiinnostunut maailmasta ja itseni sivistämisestä', mutta kympin tyttöyden tuottama halveksunta on opettanut minut olemaan tuomaan omaa osaamistani liikaa esiin.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 11:58"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 11:39"]

Suomen suurin ongelma on tasapäistävä koulujärjestelmä, jossa älykkään oppilaan (sukupuolesta viis) ei tarvitse tehdä paljoakaan duunia pärjätäkseen. Tuloksena valtavasti hukkaan heitettyä älyllistä potentiaalia ja alisuoriutumista. Tähän pitäisi keskittyä, ei typerään sukupuolisotaan.

[/quote]

Voisin kommentoida tähän oppilaan näkökulmasta. Yläasteen alussa olin kiinnostunut matematiikasta. Lahjakkuudesta en tiedä, en varmaan ole lahjakas, mutta sain aina kympin kokeesta koska pidin aineesta. Yläasteen aikana kiinnostus kuoli ja aloin jopa inhota koko ainetta.

Käytäntö oli jos oli laskenut kirjan tehtävät piti lähteä luokasta tai istua hiljaa. Jos kysyin lisää tehtäviä vastaus oli että ei ole. Eteenpäin kirjassa ei open mukaan saanut laskea koska koko ryhmän on edettävä samaan tahtiin. Jos kysyin jotain syventävää vastaus oli "tuota ei tarvi vielä tietää". Opettaja oli opetussuunnitelman orja. Ymmärrän toki että ryhmämme oli vaikea ja oli paljon epämotivoituneita vitosen-kutosen oppilaita. Ymmärrän että sellaiselle joka halusi oppia ei ollut aikaa, vaan piti keskittyä saamaan kaikki läpi oppiaineesta. 

Silti mielestäni se miten kovasti aloin inhota matematiikkaa opettajan nuivan asenteen syiden matematiikan takana selittämiseen takia oli jotenkin sääli. Hain jo amikseenkin sen takia ettei lukiossa ollut mitään kiinnostavaa, en tosin päässyt ja päädyin (onneksi) lukioon. 

Lukiossa opettajat ovat ihan toisenlaisia. He antavat aina vaikeampia tehtäviä jos pyytää eivätkä pelkää selittää jotain asiaa joka ei ole aivan lukion opetussuunnitelman rajoissa. Yksi opettaja jopa antoi minulle materiaalia differentiaaliyhtälöiden (aihe joka ei ole lukion OPSissa lainkaan) opiskeluun koska halusin oppia aiheesta. Olen taas kiinnostunut matematiikasta ja saan edelleen kymppejä, sillä erotuksella että nautin jokaisesta matematiikan tunnista ja pyrin ymmärtämään miksi asiat ovat matematiikassa kuin ne ovat sen sijaan että sovellan samaa kaavaa samalla tavalla 20 kertaa kuten peruskoulussa. 

Jos sattuu huono ope se tappaa kaiken kiinnostuksen aiheeseen. En toki syytä opettajaani, ymmärrän että luokka oli vaikea, mutta minusta myös oppimishaluisia pitäisi tukea. 

[/quote]

Olet sinä lahjakas jos saat kymppejä vaikka inhoasit ainetta (ymmärsin tekstistäsi että näin olisi) ja pystyt opiskelemaan itseksesi opetussuunnitelman yli menevää materiaalia. Ei kannata vähätellä itseään. 

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:26"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:22"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:09"] Eihän kukaan ulkopuolinen tiedä, paljonko toinen opiskelee. Itse kympin tyttönä en juuri läksyjä lukenut, mutta hikarina minua aina pidettiin. Myöhemmin se alisuoriutuminen on kyllä kostautunut. Mutta omassa nuoruudessani pojilta oli kokonaan kiellettyä olla hyvä koulussa, joten jos joku meidän koulussa oli nero, se jäi huomaamatta :) [/quote] Se ettei joudu erityisesti ponnistelemaan ollakseen hyvä (tai paras) koulussa ei tarkoita että olisi (jatkossakaan) alisuorittaja. Eihän niillä asioilla ole mitään tekemistä keskenään! Kyse on enemmänkin siitä että jos haluaa täyttää tietyn laatutason sen eteen tekee sen verran töitä kuin se vaatii. Jos koulussa sen eteen ei tarvitse tehdä juuri mitään, ei tee juuri mitään. Myöhemmin jos tarvitsee tehdä enemmän, tekee enemmän. Yksinkertaista ja fiksua, miksi nähdä tarpeetonta vaivaa vain sen silkan vaivannäön takia? Minä esimerkiksi olen erittäin kiinnostunut maailmasta ja "näen vaivaa" jatkuvan hyvän yleissivistyksen ja maailmanmenon ymmärtämisen eteen. Ihan omaksi ilokseni, vapaa-ajallani, liittymättä mitenkään opiskeluun tai työhöni. Koulu oli silti helppoa enkä sen eteen juuri joutunut tekemään paljoakaan. [/quote]Kyllä minäkin olen 'kiinnostunut maailmasta ja itseni sivistämisestä', mutta kympin tyttöyden tuottama halveksunta on opettanut minut olemaan tuomaan omaa osaamistani liikaa esiin.

[/quote]

Eli esität alisuorittajaa? Vai miten tämä nyt liittyi keskimmäiseen viestiin?

En minäkään kulje toitottomassa yleissivistystäni ympäriinsä. Se ilmenee (ja yleensä yllättää ihmiset) kun he tutustuvat minuun. En minä silti mitään bimboa esitä.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:14"]

Itse sinä taidat vähätellä häntä. Jos aikaa on kouluhommiin on vain vähän ja hän tekee vain vähän hommia hyvien numeroidensa eteen hän ei ole suorittaja vaan lahjakas opiskelija.

[/quote]

Ehkä joo vähän, se on totta, nyt kun sanoit. Hävettää.

Mua ärsyttää sellainen "no tytöt on vaan sellaisia, aina hyviä koulussa, kouluhan on ihan suunniteltu tyttöjä varten, tytöt on niin sitä ja tätä". Kympin pojat eivät koskaan kuule sellaisia väitteitä, luulen.

Tyttö on lahjakas monella tavalla ja toivon että hän pysyy yhtä onnellisena kuin nyt koko lopun elämänsä. Rohkeus ja sisukkuus vie eteenpäin, että saa suunsa auki ja sanoo mitä mieltä on, perustelee sen. Ja kuitenkin kohtelee viisaasti muita ihmisiä. Siinä tavoitetta.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:32"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:26"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:22"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:09"] Eihän kukaan ulkopuolinen tiedä, paljonko toinen opiskelee. Itse kympin tyttönä en juuri läksyjä lukenut, mutta hikarina minua aina pidettiin. Myöhemmin se alisuoriutuminen on kyllä kostautunut. Mutta omassa nuoruudessani pojilta oli kokonaan kiellettyä olla hyvä koulussa, joten jos joku meidän koulussa oli nero, se jäi huomaamatta :) [/quote] Se ettei joudu erityisesti ponnistelemaan ollakseen hyvä (tai paras) koulussa ei tarkoita että olisi (jatkossakaan) alisuorittaja. Eihän niillä asioilla ole mitään tekemistä keskenään! Kyse on enemmänkin siitä että jos haluaa täyttää tietyn laatutason sen eteen tekee sen verran töitä kuin se vaatii. Jos koulussa sen eteen ei tarvitse tehdä juuri mitään, ei tee juuri mitään. Myöhemmin jos tarvitsee tehdä enemmän, tekee enemmän. Yksinkertaista ja fiksua, miksi nähdä tarpeetonta vaivaa vain sen silkan vaivannäön takia? Minä esimerkiksi olen erittäin kiinnostunut maailmasta ja "näen vaivaa" jatkuvan hyvän yleissivistyksen ja maailmanmenon ymmärtämisen eteen. Ihan omaksi ilokseni, vapaa-ajallani, liittymättä mitenkään opiskeluun tai työhöni. Koulu oli silti helppoa enkä sen eteen juuri joutunut tekemään paljoakaan. [/quote]Kyllä minäkin olen 'kiinnostunut maailmasta ja itseni sivistämisestä', mutta kympin tyttöyden tuottama halveksunta on opettanut minut olemaan tuomaan omaa osaamistani liikaa esiin.

[/quote]

Eli esität alisuorittajaa? Vai miten tämä nyt liittyi keskimmäiseen viestiin?

En minäkään kulje toitottomassa yleissivistystäni ympäriinsä. Se ilmenee (ja yleensä yllättää ihmiset) kun he tutustuvat minuun. En minä silti mitään bimboa esitä.
[/quote]Yleissivistys ei liity suoriutumiseen. Selitetään nyt sen verran, että koulussa opittu tapa tehdä vain välttämätön minimi ei johda akateemisessa maailmassa ja työelämässä kovin korkealle. Puhumattakaan omien tietojen ja taitojen koulussa opitusta aliarvostamisesta. Kynttilä opetetaan pitämään vakan alla. Henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet eivät tähän varsinaisesti liity.

108 jatkaa, että lahjakkaalla pojalla on vielä paljon vaikeampaa keskiverto yläasteella. Sen jälkeen poikia ehkä pidetäänkin helpommin neroina.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 11:58"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 11:39"]

Suomen suurin ongelma on tasapäistävä koulujärjestelmä, jossa älykkään oppilaan (sukupuolesta viis) ei tarvitse tehdä paljoakaan duunia pärjätäkseen. Tuloksena valtavasti hukkaan heitettyä älyllistä potentiaalia ja alisuoriutumista. Tähän pitäisi keskittyä, ei typerään sukupuolisotaan.

[/quote]

Voisin kommentoida tähän oppilaan näkökulmasta. Yläasteen alussa olin kiinnostunut matematiikasta. Lahjakkuudesta en tiedä, en varmaan ole lahjakas, mutta sain aina kympin kokeesta koska pidin aineesta. Yläasteen aikana kiinnostus kuoli ja aloin jopa inhota koko ainetta.

Käytäntö oli jos oli laskenut kirjan tehtävät piti lähteä luokasta tai istua hiljaa. Jos kysyin lisää tehtäviä vastaus oli että ei ole. Eteenpäin kirjassa ei open mukaan saanut laskea koska koko ryhmän on edettävä samaan tahtiin. Jos kysyin jotain syventävää vastaus oli "tuota ei tarvi vielä tietää". Opettaja oli opetussuunnitelman orja. Ymmärrän toki että ryhmämme oli vaikea ja oli paljon epämotivoituneita vitosen-kutosen oppilaita. Ymmärrän että sellaiselle joka halusi oppia ei ollut aikaa, vaan piti keskittyä saamaan kaikki läpi oppiaineesta. 

Silti mielestäni se miten kovasti aloin inhota matematiikkaa opettajan nuivan asenteen syiden matematiikan takana selittämiseen takia oli jotenkin sääli. Hain jo amikseenkin sen takia ettei lukiossa ollut mitään kiinnostavaa, en tosin päässyt ja päädyin (onneksi) lukioon. 

Lukiossa opettajat ovat ihan toisenlaisia. He antavat aina vaikeampia tehtäviä jos pyytää eivätkä pelkää selittää jotain asiaa joka ei ole aivan lukion opetussuunnitelman rajoissa. Yksi opettaja jopa antoi minulle materiaalia differentiaaliyhtälöiden (aihe joka ei ole lukion OPSissa lainkaan) opiskeluun koska halusin oppia aiheesta. Olen taas kiinnostunut matematiikasta ja saan edelleen kymppejä, sillä erotuksella että nautin jokaisesta matematiikan tunnista ja pyrin ymmärtämään miksi asiat ovat matematiikassa kuin ne ovat sen sijaan että sovellan samaa kaavaa samalla tavalla 20 kertaa kuten peruskoulussa. 

Jos sattuu huono ope se tappaa kaiken kiinnostuksen aiheeseen. En toki syytä opettajaani, ymmärrän että luokka oli vaikea, mutta minusta myös oppimishaluisia pitäisi tukea. 

[/quote]

Ja sinustako olisi ollut tärkeämpää opettaa sinulle ylimenevää asiaa kun opettaa opetussuunnitelma (minkä opettamisesta opettajalle maksetaan) koko ryhmälle. Itsekäs ajattelutapa. 

Oletko koskaan miettinyt että sillä opettajalla saattaisi olla parempaakin tekemistä kun jakaa sinulle differentiaaliyhtälöjuttuja joita sinun ei tarvitse osata. Haluta on eri asia kun tarvia. Niiden heikompien oppilaiden tarvitsee osata opetussuunnitelma, sinun ei tarvi osata asioita sen ulkopuolelta. 

Mikset voi vaan nauttia siitä että olet lahjakas ja saat kaiken helpolla, etkä koettaa torpedoida heikompien oppimista? 

Minä arvostan ehkä jopa enemmän jos ylittää vaikeudet, lahjakkaillehan kaikki tulee "ilmaiseksi" 

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:48"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:32"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:26"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:22"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:09"] Eihän kukaan ulkopuolinen tiedä, paljonko toinen opiskelee. Itse kympin tyttönä en juuri läksyjä lukenut, mutta hikarina minua aina pidettiin. Myöhemmin se alisuoriutuminen on kyllä kostautunut. Mutta omassa nuoruudessani pojilta oli kokonaan kiellettyä olla hyvä koulussa, joten jos joku meidän koulussa oli nero, se jäi huomaamatta :) [/quote] Se ettei joudu erityisesti ponnistelemaan ollakseen hyvä (tai paras) koulussa ei tarkoita että olisi (jatkossakaan) alisuorittaja. Eihän niillä asioilla ole mitään tekemistä keskenään! Kyse on enemmänkin siitä että jos haluaa täyttää tietyn laatutason sen eteen tekee sen verran töitä kuin se vaatii. Jos koulussa sen eteen ei tarvitse tehdä juuri mitään, ei tee juuri mitään. Myöhemmin jos tarvitsee tehdä enemmän, tekee enemmän. Yksinkertaista ja fiksua, miksi nähdä tarpeetonta vaivaa vain sen silkan vaivannäön takia? Minä esimerkiksi olen erittäin kiinnostunut maailmasta ja "näen vaivaa" jatkuvan hyvän yleissivistyksen ja maailmanmenon ymmärtämisen eteen. Ihan omaksi ilokseni, vapaa-ajallani, liittymättä mitenkään opiskeluun tai työhöni. Koulu oli silti helppoa enkä sen eteen juuri joutunut tekemään paljoakaan. [/quote]Kyllä minäkin olen 'kiinnostunut maailmasta ja itseni sivistämisestä', mutta kympin tyttöyden tuottama halveksunta on opettanut minut olemaan tuomaan omaa osaamistani liikaa esiin. [/quote] Eli esität alisuorittajaa? Vai miten tämä nyt liittyi keskimmäiseen viestiin? En minäkään kulje toitottomassa yleissivistystäni ympäriinsä. Se ilmenee (ja yleensä yllättää ihmiset) kun he tutustuvat minuun. En minä silti mitään bimboa esitä. [/quote]Yleissivistys ei liity suoriutumiseen. Selitetään nyt sen verran, että koulussa opittu tapa tehdä vain välttämätön minimi ei johda akateemisessa maailmassa ja työelämässä kovin korkealle. Puhumattakaan omien tietojen ja taitojen koulussa opitusta aliarvostamisesta. Kynttilä opetetaan pitämään vakan alla. Henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet eivät tähän varsinaisesti liity.

[/quote]

En nyt tiedä millä kielellä asia pitäisi sinulle selittää, jotta sen voisit ymmärtää.

Aidosti lahjakkaat oppilaat (verrattuna esimerkiksi niihin opettajan suosikkeihin, jotka saavat hyvät numeronsa vain pärstäkertoimella ilman omaa ansioitaan) ovat älykkäitä. Älykkään ei tarvitse päntätä yksinkertaisia asioita pitkään. Olisi typerää tuhlata aikaa sellaisen opetteluun minkä jo hallitsee. Kyse ei ole välttämättömään minimiin tyytymisestä vaan nopeasta oppijasta, jonka ei tarvitse jankata asioita kahteenkymmeneen kertaan.

Se ei kerro yhtään mitään ihmisen opiskelu- tai työmoraalista.

Korkea opiskelu- tai työmoraali voi olla minkätasoisella oppijalla tahansa. Sinun väittämäsi perusteella akateemisessa maailmassa tai työelämässä menestyjät eivät siis voisi olla näitä luonnostaan lahjakkaita. Ajatushan on täysin naurettava.

Tiedän kyllä että joillain korkeintaan keskitasoa edustavilla oppijoilla on pakottava tarve väittää muuta, jotta he voisivat objektiivisesti ajatellen kuvitella olevansa edes jollain osa-alueella parempia kuin luonnostaan lahjakkaat. Asia vain ei yksinkertaisesti mene niin. Lahjakas oppija voi aivan mainiosti nähdä paljonkin vaivaa vaikka siellä akateemisessa maailmassa tai työelämässä, jos tarve sitä vaatii. Se ettei ahkeruudelle ole ollut tarvetta aiemmin ei tarkoita sitä etteikö ihminen voisi olla luonnostaan ahkera ja opiskelu- ja työmoraaliltaan korkea, ominaisuudet vain ovat olleet taka-alalla kunnes niille on tullut oikea tarve. Ja täytyy kai vielä tähdentää ettei tämä mitenkään liity esimerkiksi kunnianhimoon.

Henkilökohtaiset kiinnostuksenkohteet ja yleissivistys taas linkittyvät aiheeseen saumattomasti. Nykypäivänä vaatii jo jonkinlaista "ahkeruutta" pysyä suunnilleen ajan tasalla asioista, jos on laajasti kiinnostunut maailmasta. Suorittamista se ei ole koska kukaan ulkopuolinen taho ei vaadi sitä tai seuraa sen tuloksia.

Nerous ei ole kiinni jalkovälistä, vaan siitä kenelle annetaan tilaa! Naiset kunniaan, kiitos!

Kymppi ei kerro mistään muusta kuin siitä että olet lammas. Koulussa päntätään irrallista ja tarpeetonta sivuseikkatietoa, jolla ei ole mitään tekemistä tämän hetkisen maailmantilanteen kanssa. Voisitte sitäpaitsi jo postittaa ne liitutaulut afrikkaan, jumalauta. Lukemisen oppimisen jälkeen pitäisi tulal välittömästi tiedonhakua ja nettikäyttäytymistä. Tulkaahan vitun opettajat jo vähitellen 1800-luvulta nykyaikaan.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 16:34"]

Nerous ei ole kiinni jalkovälistä, vaan siitä kenelle annetaan tilaa! Naiset kunniaan, kiitos!

[/quote]

Siis siitä kuka ottaa tilan. Menestys on sokea. Eivät ne menesty joiden pitäisi, vaan ne jotka menestyvät.

"Kympin tytöt" (joista osa on siis poikia) ovat hyviä renkejä mutta huonoja isäntiä, koska johtajan täytyy kyetä rajojen rikkkomiseen eli luomaan uutta. Siihen eivät opettajan miellyttäjät koskaan pysty.

Vastaan numerolle 112, mutta en lainaa koko edeltävää keskustelua, koska se haittaa luettavuutta. Näin opettajana tuntuu epäreilulta, että vielä 2000-luvullakin elää sitkeästi myytti pärstäkerroinarvostelusta. Miksi ihmeessä kukaan aikuinen, työhönsä vakavasti suhtautuva ammattilainen valikoisi jonkin sattumanvaraisen nuoren tämän ulkonäön perusteella ilman mitään oppilaan omaan käytökseen tai osaamiseen liittyviä seikkoja suosikiksi tai silmätikuksi? Yläasteikäiset saattavat kyllä ajatella, että opettajat ovat sadisteja, mutta kun asiaa tarkastelee jälkikäteen aikuisena, kuinka uskottavalta tämä kuulostaa? Nuoret eivät usein osaa havainnoida omaa tai luokkakaverien toimintaa opettajan näkökulmasta, ja jos jollekin oppilaalle huomautetaan vaikka kännykän käytöstä tai oppitunnin häiritsemisestä muita enemmän, ei tämä johdu siitä, että kyseinen oppilas olisi valikoitunut silmätikuksi, vaan siitä, että oppilas tekee mainittuja asioita muita enemmän. Samoin se, että jonkun arvosanaa nostetaan ylöspäin tuntiaktiivisuuden perusteella, ei johdu mistään suosikkiasemasta vaan siitä tuntiaktiivisuudesta, josta opetussuunnitelman mukaan kuuluukin palkita. On totta kai yksittäisiä alalle sopimattomia opettajia, mutta jos vielä aikuisenakin kuvittelee arvioinnin perustuvan johonkin mielivaltaiseen suosikkijäjestelmäön, ehkä olisi syytä tarkistaa omaa ajattelutapaansa.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 08:22"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 16:34"]

Nerous ei ole kiinni jalkovälistä, vaan siitä kenelle annetaan tilaa! Naiset kunniaan, kiitos!

[/quote]

Siis siitä kuka ottaa tilan. Menestys on sokea. Eivät ne menesty joiden pitäisi, vaan ne jotka menestyvät.

"Kympin tytöt" (joista osa on siis poikia) ovat hyviä renkejä mutta huonoja isäntiä, koska johtajan täytyy kyetä rajojen rikkkomiseen eli luomaan uutta. Siihen eivät opettajan miellyttäjät koskaan pysty.

[/quote]

Tässä kommentissa oli kyllä asiaa ..

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 16:34"]

Nerous ei ole kiinni jalkovälistä, vaan siitä kenelle annetaan tilaa! Naiset kunniaan, kiitos!

[/quote]

Onko siellä jalkovälissä tilaa sitten niin paljon?

Minä koin nuorena sen toisen puolen. Lahjakkaana ja ei aina kovin hyvin käyttäytyvänä poikana olin vain luonnonoikusta lahjan saanut näsäviisastelija. Sitä muistettiin aina kehua miten menestyvät tytöt ansaitsevat kunniansa ahkeruudella, minulle sanottiin että turpa kiinni tai asiasta keskustellaan lisää koulun jälkeen.

Ei se väkisin pingottaminen kovin kauas kanna. Moni "kympin tyttö" oli lukion jälkeen täysin kypsynyt pakkomielteiseen raatamisen ja meni amikseen tai jollekin muulle "helpolle" alalle, jossa saa varmemmin kymppejä. En tiedä olisivatko he pärjänneetkään vaativammassa koulutuksessa, jossa omaksuttavaa asiaa tulee moninkertaisesti. Ainakin minä yritän tukea omia tyttöjä siihen, että kohtuullinen panostus kouluhommiin riittää. Annetut tehtävät pitää tehdä hyvällä moraalilla, mutta kaikesta ei ole pakko saada ysejä ja kymppejä.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 11:58"]Käytäntö oli jos oli laskenut kirjan tehtävät piti lähteä luokasta tai istua hiljaa. Jos kysyin lisää tehtäviä vastaus oli että ei ole. Eteenpäin kirjassa ei open mukaan saanut laskea koska koko ryhmän on edettävä samaan tahtiin. Jos kysyin jotain syventävää vastaus oli "tuota ei tarvi vielä tietää". Opettaja oli opetussuunnitelman orja. Ymmärrän toki että ryhmämme oli vaikea ja oli paljon epämotivoituneita vitosen-kutosen oppilaita. Ymmärrän että sellaiselle joka halusi oppia ei ollut aikaa, vaan piti keskittyä saamaan kaikki läpi oppiaineesta.

Suurin osa yläasteen opettajista on tuollaisia. Minulla oli sama ongelma, mutta ei se kovin suurta neroutta vaatinut hankkia lukion kirjoja ym. materiaalia kirjastosta ja tehdä tuntien loput harrastuksiin liittyviä juttuja (omia laskuja, elektroniikan tai ohjelmoinnin suunnittelua ym.).

Jos sattuu huono ope se tappaa kaiken kiinnostuksen aiheeseen. En toki syytä opettajaani, ymmärrän että luokka oli vaikea, mutta minusta myös oppimishaluisia pitäisi tukea.

Ei tapa. Ainakin se on hyvin harvinaista. Useimmilla intohimoinen kiinnostus kestää tuollaisen ongelman. Ei peruskoulun opettaja voi kuitenkaan asiassa auttaa. Materiaalit pitää kuitenkin hankkia itse ja oppiminen tapahtuu myös itse laskemalla.