Kympin poika on nero, kympin tyttö suorittaja

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 18:28"]

Varmaan totta. Mut sekin on totta että se viitosen poika on normaali poika mutta viitosen tyttö on suoraan saatanasta oleva kriminaali jolla päässä pahasti vikaa. Tästä aiheestahan ei koskaan saa puhua missään eikä siitä miten huonosti koulu ja poliisi kohtelee tiettyjä tyttöjä ja myös äitejä.  

[/quote]

Kannattaa tosin muistaa että peruskoulu suosii tyttöjä, joten tytöltä vitosen suoritus vaatii jo todella, lievästi sanoen, merkillisiä edesottamuksia. En ole varma olenko koskaan tavannut vitosen saanutta tyttöä, kutosen kyllä. Hyvin ei mene nytkään. Lapsia on, töitä ei. Sen sijaan vitosen-poikia tiedän, ja ainakin osa on ihan hyvää elämää viettämässä amiksen taakseenjättäneenä ja töissä jossain raksa- tai rekkafirmassa yms. Omakotitalot nousee ja alla on uudehkot autot.

Mä olin koulussa tuollainen tyttö, joka veteli ysejä ja kymppejä ilman sen kummempaa suorittamista. Esim. lukiossa jaksettiin ihmetellä, kun sain kymppejä muutaman aineen kokeista ilman varsinaista lukemista. En tosin ollut huippu jokaisessa aineessa, parista sain pitkälti seiskaa. En osannut samaistua siihen kuivakkaan suorittajatytön stereotypiaan, kun olin aika rento ja käytin paljon aikaa kaverien kanssa hengailuun, harrastamiseen ja vapaaehtoistyöhön.

Vastaaja 13 pohti, miten kympin tytöt sijoittuvat työelämään. Pitää sanoa, että oman kokemuksen perusteella monet ovat hämmentävän epäkunnianhimoisia. Lähes poikkeuksetta lahjakkaat pojat näyttäisivät menevän yliopistoihin tai ainakin ammattikorkeakouluihin. Sen sijaa minun lukiovuosikurssilaisistani jopa kolme lahjakasta ja älykästä tyttöä (keskiarvo siinä ysin paikkeilla) päätyivät menemään amikseen lukion jälkeen. Yksi perusteli valintaa sillä, ettei opiskelu oikeasti kiinnosta paljoa (ilmeisesti vanhemmat aina vain odottivat puurtamista ja suorittamista, eikä tyttöä enää kiinnostanut miellyttää heitä), toinen halulla perustaa perhe nuorena ja kolmas sillä, että hän ei jaksa pääsykoerumbaa, vaan hakee johonkin varmaan paikkaan.

Lahjakkaana naisena muistan kyllä nämä asenteet. Minulla oli peruskoulussa melkein kaikki aineet kymppejä (päättötodistuksen ka. 9,6), vaikka olin yläasteella ns. pahis. Poltin, join ja olin usein jälki-istunnossa. Läksyjä en juurikaan tehnyt tai lukenut kokeisiin, sain hyviä arvosanoja siksi, että olin ja olen edelleen tavattoman kiinnostunut kaikesta. Kuuntelin tunneilla opettajaa ja tein kysymyksiä. Peruskoulun oppimäärä tuntui todella helpolta, asioiden oppimiseksi ei tarvinnut lainkaan ponnistella. Vasta lukiossa jouduin ensimmäistä kertaa paneutumaan opiskeluun joissain aineissa. Tästä huolimatta ihmiset, omia sukulaisiani myöten, pitivät minua tunnollisena puurtajana. Vanhempani olivat myös sitkeästi sitä mieltä, että minä olin lahjakas kielissä mutta en matematiikassa, koska näinhän naisten kohdalla on, ja veljeni kohdalla asia on toisinpäin, tämä siitä huolimatta, että veljelläni oli matikka vitonen ja minulla kymppi.

Mielestani tuon kaltaiset artikkeli juuri vahvistavat ja rummuttamat vastustamaansa nakemysta 'kympin tytoista'. En ole huomannut samanlaisia asenteita oikeassa elamassa, kouluista loytyy kaikenlaisia oppilaita kaikenlaisilla oppituloksilla.
.
Kavin itse peruskouluni ja lukioni kympin keskiarvolla niin luku- ja taitoaineissa. Veljeni myos. En koskaan kuitenkaan stressannut koulusta tai ottanut sita yltiopaisen vakavasti, suurimman osan ajasta yritin loytaa oikoteita tehdakseni hommat helpolla ja nopeasti. Joskus en edes lukenut kokeisiin, lukiossa pyrin ostamaan mahdollisen vahan naurettavan hintaisia kurssikirjoja joita kayttaisin vain kerran. Vapaa-ajalla urheilin, luin kirjallisuutta ja faktaa ja opettelin kielia ja soittimien soittoa. Ei se koulu niin vaikeaa ole etta pitaisi oikein pantata ja stressata.
.
Muistan ylakouluajoilta yhden pojan, joka kovasti yritti kilpailla kanssani luokan parhaasta keskiarvosta ja koenumeroista. Han tosin joutui lukemaan koealueet monen ronta kertaa ja keskitti koko elamansa vain koulun ymparille. Tulokset olivat ihan hyvia, mutta poika oli kuin sanelukone joka tyhjennetaan sanelujen valissa. Han meni eri lukioon kuin mina, mutta kuulin etta hanella meni siihen nelja vuotta. Yliopistoonkin paasi vasta monen yrityskerran jalkeen. Mielestani tama nayttaa etta turha nyhverrella numeroiden kanssa, ne kertovat aika vahan todellisesta alysta ja taidoista.

Lisaan viela, minusta ja kouluaikojen muista 'kymppikerholaisista' tuli mm. laakareita, hyvin paljon dippainsseja (terveiset lukioporukalle joista tuli kaikista teekkareita/arkkareita!), muutama arkkitehti mukaanlukien itseni, pari elainlaakaria, ja muista en ole kuullut. Jotkut vasaavat vaitoskirjoja. Mieheni tuttavapiirista eras miekkonen luki itsensa avaruus- ja lentokonetekniikan dippainssiksi, ja muutamat tekevat vaitoskirjaa, yksikin teoreettisesta fysiikasta.
.
Ehka olen saanut liikaa siedatyshoitoa norttien kulttuuriinniin en edes huomaa etta meita kohtaan olisi ollut ulkopuolisia asenteita.
.
-25

Onnea vaan kaikille älyköille - teitä just Suomi tarvitsee, jotta kehittäisitte kaikkea uutta.
Omalta kouluajalta muistan, että vain yksi tyttö tekee uraa. Ja moni huonoista pojista on menestynyt myös opinnoissa ja urallaan.
Olisko tyttöjen koulumenestys kumminkin enemmän suorittamista vai mihin tyssää naisten ura?
Tutuissa on kaksi lahjakasta naista - molemmat ovat jumittuneet urallaan, mutta heidän miehillään on hyvät ammatit ja urakehitys. Olisko kumminkin parempi, että se suorittaminen vähenisi, jotta älykkyyttä jaksaisi käyttää myös uravaiheessa...

No kyllä niitä miesneroja on tilastollisesti enemmän vaikka tytöt koulussa huomattavasti parempia ovatkin. Arvostusero tulee tuosta. Ihminen kun oppii ja osaa vetää johtopäätöksiä kokemusetensa perusteella. Siksi ollaan päästy evoluutiossa niinkin pitkälle kuin ollaan. Tyypillisesti myös noista kympin tytöistä ei tule mitään kovin erikoista.

Samaistun tuohoon juttuun. Suorittamisella on tosiaan negatiivinen kaiku ja ihan kuin se tyttöjen tekeminen olisi jotenkin vastentahtoista, sairasta ja pakotettua - suorittaa jotta saisi hyväksyntää tms, ei osaa olla suorittamatta ja nauttia elämästä. Minusta myös tuo suorittajaksi haukkuminen on loukkaavaa silloin kun se ei todellakaan osu ko ihmiseen ja totta on, että tyttöihin se leima lätkäistään tosi helposti vain koulumenestyksen perusteella.

Minulla se meni niin, että olen utelias, kiinnostunut ja innostunut oppimaan. Ja olen myös työteliäs. Tykkään tehdä asioita ja ratkoa ongelmia. Nautin henkisistä ponnisteluista vaikka luonnontieteiden parissa. Ilon kautta se yleensä menee loppu viimein, vaikka totta kai on aikoja, jolloin esim opiskelu tuntui työltä eikä huvilta. JA nautin myös elämän muista osa-alueista. Minulla on ollut nuoresta asti poikaystävä ja ystäviä. Kävin ja käyn edelleen baareissa, festareilla, olen matkustellut paljon elämäni aikana jne. Osasin jo nuorena ja osaan edelleen pitää HAUSKAA. Osaan myös levätä ja rentoutua enkä koe mitään pakottavaa tarvetta "suorittaa" aina ja koko ajan jaksamiseni äärirajoilla. Laiskuus ja rentous on tärkeää luovuuden kannalta :)

Olen luova, kriittinen kyseenalaistaja ja ongelmanratkaisija. Tytössä ei näitä ominaisuuksia kehuta, vaan kuitataan kuivasti, että on tylsä suorittaja. Suhtaudun vain intohimoisesti moniin asioihin, koska elämä on niin arvokasta ja mielenkiintoista.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 08:51"]

Onnea vaan kaikille älyköille - teitä just Suomi tarvitsee, jotta kehittäisitte kaikkea uutta. Omalta kouluajalta muistan, että vain yksi tyttö tekee uraa. Ja moni huonoista pojista on menestynyt myös opinnoissa ja urallaan. Olisko tyttöjen koulumenestys kumminkin enemmän suorittamista vai mihin tyssää naisten ura? Tutuissa on kaksi lahjakasta naista - molemmat ovat jumittuneet urallaan, mutta heidän miehillään on hyvät ammatit ja urakehitys. Olisko kumminkin parempi, että se suorittaminen vähenisi, jotta älykkyyttä jaksaisi käyttää myös uravaiheessa...

[/quote]

Naisia ei motivoi raha ja tiettlit niin paljon kuin miestä. Siinä yksi suuri syy, etteivät naiset koulumenestyksestä ja osaamisestaan huolimatta tahkoo rahaa ja etene urallaan. Naiset punnitsevat enemmän sitä, mitä uhrauksia uralla eteneminen vaatii ja mitä siitä sitten saa. Monet eivät pidä pitkiä päiviä, suurta vastuuta, lisääntynyttä kiirettä ja stressiä sen arvoisena, että saa enemmän rahaa. Naisia motivoi enemmän oppiminen, työn sisältö ja esim. työn ja perheen/ muun elämän onnistunut yhteensovittaminen kuin raha, kunnia ja johtoasema. Miehet lähtevät helpommin mukaan yhden asian "imuun" (esim työn ja uran) ja sitten muuta elämän osa-alueet jäävät vähemmälle huomiolle. Näin kärjistetysti molemmista sukupuolista!

En sitten osaa sanoa, että voiko meitä naisia tästä syyttää, että ajattelemme elämää kokonaisuutena ja haluaisimme, että kaikki osat toimivat edes kohtuullisesti.

Tas joku ressukka feministi syyttää muita siitä, että ei menestynyt elämässä vaikka menestyi koulussa. 

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 09:14"]

Tas joku ressukka feministi syyttää muita siitä, että ei menestynyt elämässä vaikka menestyi koulussa.

[/quote]

Vaikka oletkin selvä provo, niin en edellisissä syytä ketään muita :) Itselläni on lähemmän viiden tonnin kk-palkka ja ihan hyvä duuni, mutta tunnistan itsessäni tuon, että tästä eteenpäin uralla kehittyminen (ja isompiin rahoihin käsiksi pääseminen) vaatisi niin paljon uhrauksia vapaa-ajan ja muun elämän kustannuksella, että se ei motivoi minua.

Ahkeruus on neroutta parhaimmillaan. Hyvä kirjoitus. Lopetettaisiinko "suorittajien" ja "hikkejen" mollaus ja annettaisiin heille kovasta duunista kunnon arvostus ja kunnioitus?

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 09:18"]Ahkeruus on neroutta parhaimmillaan. Hyvä kirjoitus. Lopetettaisiinko "suorittajien" ja "hikkejen" mollaus ja annettaisiin heille kovasta duunista kunnon arvostus ja kunnioitus?
[/quote] Ja tämä siis sukupuolesta riippumatta.

Jos peruskoulua ajatellaan, niin menestyäkseen siellä on pakko ahkeroida numeroiden eteen ainakin jossain määrin (lukuun ottamatta matematiikkaa). Sellainen menestyminen jossa 10 voi saada vain sillä, että pärjää kokeissa vain osallistumalla opetukseen ja päättelee onnistuu vasta lukiosta eteenpäin.

Itse en oikein muista, että kukaan olisi koskaan erikseen hehkuttanut menestymistäni, vaikka olin juuri se perinteinen stereotyyppi opiskeluissa loistaneesta tytöstä. Hyvä menestys kun on aina lytättävissä siihen oletukseen ettei koulumenestys ole kuin pänttäämistä... 

Minua motivoi raha ja aika monta naista näyttää motivoivan myös valta. Sitä ei vaan aina kehdata sanoa ääneen. Se muotoillaan toisin, esim. "on ihanan haastavaa toimia vastuullisessa esimiestehtävässä". Miehet sanovat helpommin rehellisesti, että tekevät töitä palkan takia, mutta naisen pitää hymistä aina jotain "itsensä toteuttamisesta" ja "mitä muuten tekisin, pitää olla töitä ja tekemistä, en kestäisi kotona".

Minä kyllä kestäisin hyvin kotisohvalla netflixiä katsellen ja välillä lenkkeillen ulkona, jos tilille napsahtelisi säännöllisesti rahaa. Eikä tekisi tiukkaakaan. Ja olen nainen.

* kynpin

Ahkeruudella ei keksitä diesel moottoria. Vaan älykkyydellä / neroudella.

ainoa oman elämäni kokemus kympin tytöstä oli juurikin "ahdistunut hikipinko" hänen alettuaan itkemään saatuaan kokeesta numeroksi 9 1/2. enemmän tosin olin/olen huolestunut tytöstä - hän oli todella etäinen muihin oppilaisiin, eikä kukaan tiennyt hänen kotioloistaan mitään. Kaikki ainekirjoitukset käsittelivät jumalan armoa ja koulun päätyttyä hän jakoi opettajille pieniä vihkosia joihin oli kirjoitellut jotain lisää jumalasta. ja tämän jälkeen kukaan meistä ei ole nähnyt häntä, vaikka muihin oppilaisiin kyllä on törmäilty ympäri suomenmaata. joku lahkolainen joka vaati itseltään/jolta vaadittiin vain täydellisyyttä? todella surullista..

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 08:54"]

No kyllä niitä miesneroja on tilastollisesti enemmän vaikka tytöt koulussa huomattavasti parempia ovatkin. Arvostusero tulee tuosta. Ihminen kun oppii ja osaa vetää johtopäätöksiä kokemusetensa perusteella. Siksi ollaan päästy evoluutiossa niinkin pitkälle kuin ollaan. Tyypillisesti myös noista kympin tytöistä ei tule mitään kovin erikoista.

[/quote]

Miten erikoinen mahdat itse ollakaan :D

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 08:54"]

No kyllä niitä miesneroja on tilastollisesti enemmän vaikka tytöt koulussa huomattavasti parempia ovatkin. Arvostusero tulee tuosta. Ihminen kun oppii ja osaa vetää johtopäätöksiä kokemusetensa perusteella. Siksi ollaan päästy evoluutiossa niinkin pitkälle kuin ollaan. Tyypillisesti myös noista kympin tytöistä ei tule mitään kovin erikoista.

[/quote]

Miten voit kuvitella, että tytöillä olisi mitään mielenkiintoa jatkaa tutkimukseen, kun ensin peruskoulussa 10 keskiarvo "ei ole mitään, vaan sen saa kuka tahansa apina kun pänttää", hyvä menestys lukiossa alennetaan lauseella: "kuka tahansa idiootti menestyy lukiossa jos jaksaa vähän miettiä" ja lopulta "yliopistoonhan nyt pääsee kuka tahansa, ei kai joku nainen nyt kuvittele akateemisen menestyksen kertovan älykkyydestä mitään".

Naiselle hyvä koulumenestys on useammin se normitaso, miehen kohdalla kohtalainenkin menestys kertoo muille miehen olevan erityisen nerokas. Reilupeli.