Kulujen reilu jakaminen uusperheessä
Tästä aiheesta on tehty jo ainakin miljoona aloitusta, mutta teen silti uuden aloituksen.
Tässä yhtenä päivänä selailin Facebookia, kun huomasin erään artikkelin, joka käsitteli uusperheen taloutta. Tässä artikkelissa oli haastateltu suur(uus)perhettä, jossa oli äidin omia lapsia, isän omia lapsia sekä pariskunnan yksi yhteinen lapsi. Sekä perheenäiti että perheenisä kertoivat, että heillä on tapana ostella esim. Vaatteita ja muita juttuja omien lasten lisäksi myös puolison omille lapsille, ja ”tässä taloudessa kaikki on yhteistä” ja heillä tämä systeemi toimii mielettömän hienosti kaikki ovat onnellisia jne. Kirjoitin sitten tämän artikkelin alle kommentin: ””Uusperheessä vanhemmat ovat velvollisia maksamaan vain omien lastensa kulut”. Tähän sainkin sitten useita kommentteja, jotka kaikki olivat eri mieltä asiasta minun kanssani. Jostain kumman syystä kaikki kommentoijat olivat naisia. Kommentit olivat tyyliin, ”Onpa erikoista ajattelua. Omassa uusioperheessä kyllä kaikki lapset on molemmille samalla tavalla omia vaikka heillä muitakin vanhempia on. Saman katon alla kaikki kulut ovat yhteisiä” ja ” sitten voi myös lähteä siitä ajatuksesta, että kaikki ovat perhettä ja perheen kulut maksetaan yhdessä, riippumatta siitä, kuka on kenenkin biologinen jälkeläinen”.
Mietin vaan, että ihanko oikeasti Suurin osa ihmisistä tai kaikki ovat sitä mieltä, että uusperheessä kulut jaetaan tasan vanhempien kesken riippumatta siitä, kumman lapset ovat biologisesti?
Itse olen siis keskituloinen 34-vuotias vapaaehtoisesti lapseton sinkkunainen ja minua ei voisi vähempää kiinnostaa alkaa elättää vieraita lapsia. Asia erikseen tyyliin joku joululahja tai synttärilahja, mutta että pitäisi alkaa maksaa päivittäiskuluja toisten ihmisten lapsista?
Mites sitten, jos vaikka minulla olisi sellainen tilanne, että asuisin uusperheessä, johon kuuluu avomiehen lisäksi avomiehen 12-vuotiaat kaksostytöt, joista toinen harrastaa kilpatanssia ja toinen kilpauintia, pitäisikö minun alkaa maksaa puolet lasten harrastusmaksuista? Tai mites sellainen tilanne, että lähtisimme koko uusperheenä viikonloppulomalle Ikaalisten kylpylään ja käytäisiin samalla reissulla Särkänniemessä, niin pitäisikö minun maksaa puolet koko matkan loppulaskusta? Eli toisen sanoen maksaa puolet perhehotellihuoneesta, ravintolalaskuista, huvipuiston rannekkeista jne.?
Tai jos ajattelee vaikka ihan perusarkea, että,jos menisin miehen tyttärien kanssa shoppailemaan ja pitäisi ostaa talvivaatteita, jotka nekin ovat aika hintavia, olisiko teidän mielestänne reilua, että minä ostan omilla rahoilllani nämä jutut sen sijaan, että lasten isä/äiti ostaisi nämä?
Sitäkin mietin, että voiko olla niin, että vielä tänäkin päivänä naisilta edellytetään ”äidillisiä” tunteita ja että kyllähän naisen kuuluu tuntea kiintymystä miehen lapsiin ja pitää niitä kuin ominaan? Ja jos naisella ei ole tällaisia tunteita, on hän jotenkin outo?
Kommentit (140)
Yleensä pienituloiset yh-äidit rääkyy aika kovaa sitä ”kaikki on yhteistä” -mantraansa. Siitähän siinä on kyse. Silloin jos siitä ei hyödy enää itse, yhteisyys loppuu aika äkkiä.
Olisi kiva kuulla kommentteja ja henkilökohtaisia kokemuksia miehiltä.
Ainakin mun nelikymppisellä miesserkulla on yksi yhteinen alle kouluikäinen lapsi vaimonsa kanssa ja vaimolla on kaksi teini-ikää lähestyvää lasta ex-miehensä kanssa. Muistan, kun pari vuotta sitten oli koulujen syyslomaviikon jälkeinen viikko, kun serkkuni lähti kaksin lapsensa kanssa 400km päähän muutaman yön kylpylälomalle. Hän olis sanonut minun mutsilleni, eli tädilleen, että olisi ollut kiva lähteä sinne koko perhe, mutta kun se olisi tullut niin kalliiksi. Eli hän tarkoitti sitä, että jos vaimo ja hänen omat lapset olisi at tulleet mukaan, olisi serkkuni pitänyt maksaa koko hela hoito.
Kovin sukupuolisidonnaista tuntuu olevan kulujen jakautuminen. Eikä pelkästään tunnu täältä luetun perusteella, vaan niin on ihan tilastollisestikin. Miehet useammin opiskelevat raskaita aloja ja tekevät enemmän töitä.
No ei kai ne nyt sentään toistensa kakaroiden kilpaharrastuksia rahoita tai tuollaisia kalliita jotka kela/biologiset maksaa?
Mutta sehän nyt on selvää että velana sinulla on vain oikeuksia, pysy erossa toisen kierroksen kävijöistä.
Meillä on molemmilla omia lapsia, ei yhteisiä. Olemme naimisissa. En oikein tiedä, mitä vastaan.
Totta kai kaikilla lapsilla pitää olla meidän perheen sisällä sama elintaso, mutta molemmat maksavat oman lapsensa kulut. En minä mene miehen tyttären kanssa shoppailemaan, eikä mies tee samaa minun lapsilleni.
Emme ole mitenkään tarkkoja ja meillä on käytännössä yhteiset rahat, mutta aika lailla kulut kohdistuvat siten, että molemmat maksavat omat lapsensa.
Jos halutaan lapsille sama elintaso, niin sitten pitää valita sellainen elintaso, johon kaikilla on varaa.
Paremmin tienaava voi sitten laittaa ylijääneet rahat sukanvarteen.
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Vierailija kirjoitti:
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Sellaista tapahtuu valitettavasti myös joissain ydinperheissäkin.
Kolme lausetta jaksoin tuota vuodatusta lukea, voitko tiivistää yhteen virkkeeseen?
Kristiina xx kirjoitti:
Olisi kiva kuulla kommentteja ja henkilökohtaisia kokemuksia miehiltä.
Ainakin mun nelikymppisellä miesserkulla on yksi yhteinen alle kouluikäinen lapsi vaimonsa kanssa ja vaimolla on kaksi teini-ikää lähestyvää lasta ex-miehensä kanssa. Muistan, kun pari vuotta sitten oli koulujen syyslomaviikon jälkeinen viikko, kun serkkuni lähti kaksin lapsensa kanssa 400km päähän muutaman yön kylpylälomalle. Hän olis sanonut minun mutsilleni, eli tädilleen, että olisi ollut kiva lähteä sinne koko perhe, mutta kun se olisi tullut niin kalliiksi. Eli hän tarkoitti sitä, että jos vaimo ja hänen omat lapset olisi at tulleet mukaan, olisi serkkuni pitänyt maksaa koko hela hoito.
6 vastaa
Me matkustamme milloin milläkin kokoonpanolla, koska kaikkia ei voi ottaa mukaan. Välillä on mukana molemmilta yksi lapsi, välillä vain toisen lapset. Suurimmaksi osaksi matkustamme kahdestaan.
Todettakoon, että yksi täysi-ikäinen asuu kotona, kaksi viikonloppulasta,ja kaksi asuu omillaan.
Ei tietenkään sinun tarvitse yhtään mitään. Ei tarvitse edes muuttaa saman katon alle niin pitkään kuin toisella on kotona asuvia lapsia.
Mun miehet ovat aina maksaneet lastensa kulut. Joulu- ja synttärilahjat ja jotain satunnaista ostan lapsille kyllä, mutta en muuta. -Vela
Helppoa kun asutaan erillään. Välillä tehdään yhdessä juttuja, molemmat maksaa omille lapsilleen (mulla on useampi) ja tehdään sellasia mihin molemmilla on varaa, onneksi ollaan yhtä köyhiä. Sama kai toi on miten hoitaa asian jos vain on yhtä mieltä. Jos tulee maatakaatava riita niin joutikin mennä.
Meidän uusperheessä minä en maksa miehen lasten vaatteita, harrastuksia, vakuutuksia tai muita sen sellaisia mitenkään. Ruoatkin maksaa mies pääsääntöisesti yksin lapsiviikoillaan, juuri sen takia että sitä menee enemmän tällöin.
Yhteiset lasten kanssa tehtävät lomamatkat mies maksaa. En maksa siis edes mitään omia osuuksiani sillä lasten kanssa matkatessa kohteet ja fasiliteetit on sellaisia joihin en nyt juuri hinkua/ei mentäisi ilman lapsia.
Mutta maksan suht tasan yleisiä asumiskuluja, ei meillä niin lasketa onneksi sentilleen. Kuljetan toisinaan heitä harrastuksiin. Ostan lapsille mitä itse haluan silloin kun itse haluan.
Joskus olen ostanut jotain yksittäisiä vaatteita (kuten esim uimapuvut) kun isänsä ei vaan aina käsitä että lapset kasvavat…. Mutta edelleen, täysin omasta halustani eikä kukaan ole valittanut. Joskus käydään mäkkärissä vaan lasten kanssa yksin jne.
En jaksanut lukea, mutta tiedän useamman eronneen pariskunnan, jotka ovat löytäneet uuden kumppanin eivätkä ole muuttaneet yhteen/muodostamalla muodostaneet uutta perhettä ja on toiminut hienosti.
Tiedän myös noin kourallisen uusperheitä, joissa uusperheen perustaminen on tehty harkitusti eri vuosikymmenillä. Kaikissa saatu se yhteinen lapsi. Jokaista euroa ei ole laskettu niin tarkalleen vaan elintaso on ollut kaikilla lapsilla sama siinä perheessä siinä kodissa. Toiminut hyvin.
Toisin sitten ilmeisesti muualla suomessa tai av:lla,
jeesus miten pitkä aloitus, en jaksanut lukea.
Vierailija kirjoitti:
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Entä, jos uusioperheen aikusilla ei yhdessäkään ole varaa hankkia muille uusperheen lapsille kaikkea sellaista, mitä yksi lapsista saa etävanhemmaltaan ja/tai tämän suvulta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Entä, jos uusioperheen aikusilla ei yhdessäkään ole varaa hankkia muille uusperheen lapsille kaikkea sellaista, mitä yksi lapsista saa etävanhemmaltaan ja/tai tämän suvulta?
Tuo on ikuisuusongelma. Eriarvoisuutta on toisen vanhemman puolelta, mutta saman perheen sisällä tulee olla sama elintaso.
Eri
Yäk, tuollainen uusperhe olisi kyllä painajainen ja en olisi sellaiseen mennyt ikinä. Itselläni on kolme lasta ja jos olisimme eronneet mieheni kanssa, niin en takuulla olisi muuttanut yhteen jonkun lapsekkaan kanssa, saati että olisin alkanut vääntämään hänen kanssaan lapsia.
En usko, että olisin jaksanut katsoa yhdenkään vieraan kakarat perään ja en olisi ollut kiinnostunut sijoittamaan heihin pennin pyörylää omia rahojani. En kuitenkaan olisi edes ajatellut, että joku lapsilleni vieras mies maksaisi heidän menojaan, vaan jos en niitä itse pysty maksamaan, niin sitten niitä ei tarvita. Tuollaiset uusperheet ovat kyllä ihan syvältä. Yäk vielä kerran.
En jaksanut lukea.