Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi teille on tärkeää omistaa asunto puolison kanssa yhdessä?
10.03.2022 |
Sehän on tietysti väärin, jos toinen lyhentää lainaa itselle ja toinen maksaa juoksevat kulut.
Mutta jos maksetaan juoksevat kulut puoliksi, en näe mitään ongelmaa.
Meillä mies omistaa asunnon yksin. En edes tiedä onko tämä velaton, vai maksaako lainaa. Vastike ja muut laskut menee puoliksi ja kumpikin maksaa omat autonsa ja harrastuksena ym. Minulla jää rahaa säästöön, kuten on myös säästössä/sijoitettuna omasta asunnosta saadut rahat. Halutaan muutenkin pitää rahat ja omaisuudet erillään. Kummallakin omat lapset, jotka perii.
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä näen ongelman, jos ero tulee.
Me ei olla naimisissa ja jos mentäsi, niin tehtäisi avioehto. Ero olisi selkeä, kun mitään ei tarvitsisi jakaa.
Ap.Oletko miettinyt, mitä tapahtuisi sinun asumisoikeudellesi, jos miehesi kuolisi äkillisesti?
Minulla ei tietenkään olisi asumisoikeutta, muuttaisin vuokralle tai ostaisin säästöilläni oman asunnon. Vaikka omistaisin tästä puolet, puolet menisi perintönä miehen lapsille, joten tuskin jäisin tähän.
ApNo, mutta eihän tässä ole sitten mitään ongelmaa, miehesi omistaa asunnon jossa asutte ja mikäli tulee ero niin sinä muutat pois!
Mikäli ette eroa koskaan ja kun asuntolaina on aikanaan kuitattu niin miehelläsi on aikamoinen omaisuus ja sinulla ei mitään!
Olette maksaneet aina saman summan, sinä juoksevat kulut molempien puolesta ja miehesi omaa asuntoaan.
Lues aloitus uudestaan
Ap asuu siis miehellään vuokralla?
Maksaa omat juoksevat kulut, mutta ei omista mitään!
Ei ap puhunut yhtään mitään vuokralla asumisesta. Minä ymmärsin heidän asuvan avoliitossa.
Se olikin vertauskuvallisesti tuo "vuokralla asuminen".
Eikö vuokralla asuminen ole juuri sitä, että maksetaan juoksevat kulut, mutta ei omisteta mitään? Pois muutettaessa käteen jää 0 €.
Juoksevilla kuluilla tarkoitetaan vastiketta, sähköä, vettä, vakuutuksia. Ja vain se omistaja maksaa lainaa. Se toinen voi kerryttää säästöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu ostaa osuuden asunnosta, jos ei ole pakko ostaa. Huoletonta elämää ilman omistajuutta ja pelkillä juoksevilla kuluilla.
Se joka ja ei halua tulla hyväksikäytetyksi taloudellinen sesti.
Miten se on hyväksikäytetty, jos halvalla saa asua ilman lainoja?
Halvalla asuja kustantaa sen asunnon omistajan varallisuuden karttumista.
Selitä toki miten. Jos maksan puolet 120 euron sähkölaskusta ensi viikolla, niin miten minä kartutan asunnon omistajan varallisuutta? Siten, että hänen ei tarvitse maksaa koko laskua yksin? Sinusta olisi taloudellisesti järkevämpää, että hän maksaisi 100 euron sähkölaskun yksin (kuvitellaan, että se olisi yksinasuvalla sen verran pienempi) ja minä maksaisin oman 80 euron (keksitty luku) sähkölaskuni omasta asunnostani yksin?
Eli meidän olisi parempi elää LAT-suhteessa (Living Apart Together, olla parisuhteessa mutta asua erillään), jotta puolisoni ei hyötyisi minusta?
Miksi ihmeessä maksat toisen ihmisen omistaman sähköliittymän maksuista yhtään mitään? Kyllä ne asunnosta johtuvat menot kuuluu asunnon omistajalle
Koska tämä ei ole asunto vaan koti. Koska haluan asua rakastamani ihmisen kanssa yhdessä enkä erillään. Siksi.
Ja asunto ei voi olle koti, jos ei maksa toiselle kuuluvia maksuja?
Vastaan niin päin, että en kutsuisi rakkaudeksi parisuhdetta, jossa halutaan asua toisen omistamassa asunnossa ilmaiseksi.
No kuka sanoo, että asunnossa asutaan ilmaiseksi? Toisaalta, sinustako ei ole rakkautta, jos toinen haluaa antaa asuntonsa käyttöön maksutta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu ostaa osuuden asunnosta, jos ei ole pakko ostaa. Huoletonta elämää ilman omistajuutta ja pelkillä juoksevilla kuluilla.
Se joka ja ei halua tulla hyväksikäytetyksi taloudellinen sesti.
Selittäisitkö, miten se taloudellinen hyväksikäyttö tapahtuu. Esimerkki, joka pohjautuu omaan ja puolisoni tilanteeseen mutta on erittäin pelkistetty:
Minä maksan asumisesta 900 e/kk asuessani yksin. Puolisoni maksaa asumisesta 800 e/kk asuessaan yksin.
Muutamme yhteen. Asuminen maksaa nyt 1000 e/kk. Minä maksan siis asumisesta 500 e/kk. Minulle jää joka ikinen kuukausi säästöön 400 e enemmän kuin yksin asuessani. Missä kohtaa ja miten puolisoni käyttää minua taloudellisesti hyväkseen? Siinä, kun hän odottaa, että avoliitossa jaetaan asumiskulut sen sijaan, että asuisin hänen luonaan ilmaiseksi? Miksi minun pitäisi saada asua ilmaiseksi?
Vuokralla asuminen on eri juttu. Jos oletetaan ,että sinä olet asunnon ostaja ja kulut siitä ovat 1000 e kuukaudessa niin onhan se kiva, että joku tulee ja maksaa sinun kuluistasi puolet eli saat kartutettua omaisuuttasi puoli- ilmaiseksi. Erotilanteessa sinulla on vaikkapa 200 k omaisuus ja se joka maksoi sinun puolestasi 500 e/ kk ei saa mitään. Diili omitajan kannalta on toki hyvä vä.
Juurihan minä kirjoitin, että minulle jää 400 e/kk (pelkistetyssä esimerkkitapauksessa) kuukaudessa enemmän käteen kuin yksinasuessani. Miksi jankutat, että erotilanteessa se asuntoa omistamaton ei saa mitään? Minun omaisuuteni karttuu ihan yhtä lailla kuin asunnon omistajankin omaisuus.
Koska erotilanteessa sinä olet löytänyt rahaa tämän asunnon omistajan taskuun ja ihan turhaan. Samalla panostuksella omistaisit puolet asunnosta, mikäli osallistumisesi perustuisi omistusoikeuteen asunnosta.
Niin mutta eikö tässä jää samalla rahaa omaankin taskuun, jos vaihtoehtona olisi asua yksin vuokralla ja maksaa 1000e/kk vuokraa, verrattuna siihen että maksaakin vaan 200e/kk vastikkeesta, sähköstä ja vedestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu ostaa osuuden asunnosta, jos ei ole pakko ostaa. Huoletonta elämää ilman omistajuutta ja pelkillä juoksevilla kuluilla.
Se joka ja ei halua tulla hyväksikäytetyksi taloudellinen sesti.
Selittäisitkö, miten se taloudellinen hyväksikäyttö tapahtuu. Esimerkki, joka pohjautuu omaan ja puolisoni tilanteeseen mutta on erittäin pelkistetty:
Minä maksan asumisesta 900 e/kk asuessani yksin. Puolisoni maksaa asumisesta 800 e/kk asuessaan yksin.
Muutamme yhteen. Asuminen maksaa nyt 1000 e/kk. Minä maksan siis asumisesta 500 e/kk. Minulle jää joka ikinen kuukausi säästöön 400 e enemmän kuin yksin asuessani. Missä kohtaa ja miten puolisoni käyttää minua taloudellisesti hyväkseen? Siinä, kun hän odottaa, että avoliitossa jaetaan asumiskulut sen sijaan, että asuisin hänen luonaan ilmaiseksi? Miksi minun pitäisi saada asua ilmaiseksi?
Vuokralla asuminen on eri juttu. Jos oletetaan ,että sinä olet asunnon ostaja ja kulut siitä ovat 1000 e kuukaudessa niin onhan se kiva, että joku tulee ja maksaa sinun kuluistasi puolet eli saat kartutettua omaisuuttasi puoli- ilmaiseksi. Erotilanteessa sinulla on vaikkapa 200 k omaisuus ja se joka maksoi sinun puolestasi 500 e/ kk ei saa mitään. Diili omitajan kannalta on toki hyvä vä.
Juurihan minä kirjoitin, että minulle jää 400 e/kk (pelkistetyssä esimerkkitapauksessa) kuukaudessa enemmän käteen kuin yksinasuessani. Miksi jankutat, että erotilanteessa se asuntoa omistamaton ei saa mitään? Minun omaisuuteni karttuu ihan yhtä lailla kuin asunnon omistajankin omaisuus.
Koska erotilanteessa sinä olet löytänyt rahaa tämän asunnon omistajan taskuun ja ihan turhaan. Samalla panostuksella omistaisit puolet asunnosta, mikäli osallistumisesi perustuisi omistusoikeuteen asunnosta.
Sen saman panostuksen voi laittaa vaikka sijoitusasuntoon, eikä hupuloida nettiostoksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu ostaa osuuden asunnosta, jos ei ole pakko ostaa. Huoletonta elämää ilman omistajuutta ja pelkillä juoksevilla kuluilla.
Se joka ja ei halua tulla hyväksikäytetyksi taloudellinen sesti.
Selittäisitkö, miten se taloudellinen hyväksikäyttö tapahtuu. Esimerkki, joka pohjautuu omaan ja puolisoni tilanteeseen mutta on erittäin pelkistetty:
Minä maksan asumisesta 900 e/kk asuessani yksin. Puolisoni maksaa asumisesta 800 e/kk asuessaan yksin.
Muutamme yhteen. Asuminen maksaa nyt 1000 e/kk. Minä maksan siis asumisesta 500 e/kk. Minulle jää joka ikinen kuukausi säästöön 400 e enemmän kuin yksin asuessani. Missä kohtaa ja miten puolisoni käyttää minua taloudellisesti hyväkseen? Siinä, kun hän odottaa, että avoliitossa jaetaan asumiskulut sen sijaan, että asuisin hänen luonaan ilmaiseksi? Miksi minun pitäisi saada asua ilmaiseksi?
Vuokralla asuminen on eri juttu. Jos oletetaan ,että sinä olet asunnon ostaja ja kulut siitä ovat 1000 e kuukaudessa niin onhan se kiva, että joku tulee ja maksaa sinun kuluistasi puolet eli saat kartutettua omaisuuttasi puoli- ilmaiseksi. Erotilanteessa sinulla on vaikkapa 200 k omaisuus ja se joka maksoi sinun puolestasi 500 e/ kk ei saa mitään. Diili omitajan kannalta on toki hyvä vä.
Juurihan minä kirjoitin, että minulle jää 400 e/kk (pelkistetyssä esimerkkitapauksessa) kuukaudessa enemmän käteen kuin yksinasuessani. Miksi jankutat, että erotilanteessa se asuntoa omistamaton ei saa mitään? Minun omaisuuteni karttuu ihan yhtä lailla kuin asunnon omistajankin omaisuus.
Koska erotilanteessa sinä olet löytänyt rahaa tämän asunnon omistajan taskuun ja ihan turhaan. Samalla panostuksella omistaisit puolet asunnosta, mikäli osallistumisesi perustuisi omistusoikeuteen asunnosta.
En ole laittanut senttiäkään asunnon omistajan taskuun vaan rahat menevät energiayhtiölle, vakuutusyhtiölle, nuohoojalle jne jne. Miten ihmeessä heidän kauttaa minulle kuuluisi omistusoikeus asuntoon? Tuossahan ovat vasta juoksevat asumiskulut (siis puolet niistä).
Minusta on outo ajatus, että se on jotenkin minulta pois, että rakastamani ihminenkin säästää siinä, että juoksevat kulut maksetaan puoliksi. Emmehän me ole kilpailjoita, päinvastoin. Minä haluan hänelle hyvää ja hän minulle (ja ei, se ei tarkoita sitä, että hänen pitäisi antaa minun asua ilmaiseksi). Tämä toivottavasti on loppuelämämme koti, tai jos ei tämä, niin sitten joku muu koti jossain lämpimämmässä. Ehkä ostamme sen yhdessä, ehkä vuokraamme, ehkä vain toinen meistä ostaa sen, se jää nähtäväksi. Ei ole millään tavalla minulta pois, jos siinä kohtaa puolisoni saa hyvän hinnan tästä nykyisestä asunnosta. Miksi olisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu ostaa osuuden asunnosta, jos ei ole pakko ostaa. Huoletonta elämää ilman omistajuutta ja pelkillä juoksevilla kuluilla.
Se joka ja ei halua tulla hyväksikäytetyksi taloudellinen sesti.
Selittäisitkö, miten se taloudellinen hyväksikäyttö tapahtuu. Esimerkki, joka pohjautuu omaan ja puolisoni tilanteeseen mutta on erittäin pelkistetty:
Minä maksan asumisesta 900 e/kk asuessani yksin. Puolisoni maksaa asumisesta 800 e/kk asuessaan yksin.
Muutamme yhteen. Asuminen maksaa nyt 1000 e/kk. Minä maksan siis asumisesta 500 e/kk. Minulle jää joka ikinen kuukausi säästöön 400 e enemmän kuin yksin asuessani. Missä kohtaa ja miten puolisoni käyttää minua taloudellisesti hyväkseen? Siinä, kun hän odottaa, että avoliitossa jaetaan asumiskulut sen sijaan, että asuisin hänen luonaan ilmaiseksi? Miksi minun pitäisi saada asua ilmaiseksi?
Vuokralla asuminen on eri juttu. Jos oletetaan ,että sinä olet asunnon ostaja ja kulut siitä ovat 1000 e kuukaudessa niin onhan se kiva, että joku tulee ja maksaa sinun kuluistasi puolet eli saat kartutettua omaisuuttasi puoli- ilmaiseksi. Erotilanteessa sinulla on vaikkapa 200 k omaisuus ja se joka maksoi sinun puolestasi 500 e/ kk ei saa mitään. Diili omitajan kannalta on toki hyvä vä.
Juurihan minä kirjoitin, että minulle jää 400 e/kk (pelkistetyssä esimerkkitapauksessa) kuukaudessa enemmän käteen kuin yksinasuessani. Miksi jankutat, että erotilanteessa se asuntoa omistamaton ei saa mitään? Minun omaisuuteni karttuu ihan yhtä lailla kuin asunnon omistajankin omaisuus.
Koska erotilanteessa sinä olet löytänyt rahaa tämän asunnon omistajan taskuun ja ihan turhaan. Samalla panostuksella omistaisit puolet asunnosta, mikäli osallistumisesi perustuisi omistusoikeuteen asunnosta.
Sen saman panostuksen voi laittaa vaikka sijoitusasuntoon, eikä hupuloida nettiostoksiin.
Ja sen sijoitusasunnon maksaa vielä vuokratuloilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu ostaa osuuden asunnosta, jos ei ole pakko ostaa. Huoletonta elämää ilman omistajuutta ja pelkillä juoksevilla kuluilla.
Se joka ja ei halua tulla hyväksikäytetyksi taloudellinen sesti.
Selittäisitkö, miten se taloudellinen hyväksikäyttö tapahtuu. Esimerkki, joka pohjautuu omaan ja puolisoni tilanteeseen mutta on erittäin pelkistetty:
Minä maksan asumisesta 900 e/kk asuessani yksin. Puolisoni maksaa asumisesta 800 e/kk asuessaan yksin.
Muutamme yhteen. Asuminen maksaa nyt 1000 e/kk. Minä maksan siis asumisesta 500 e/kk. Minulle jää joka ikinen kuukausi säästöön 400 e enemmän kuin yksin asuessani. Missä kohtaa ja miten puolisoni käyttää minua taloudellisesti hyväkseen? Siinä, kun hän odottaa, että avoliitossa jaetaan asumiskulut sen sijaan, että asuisin hänen luonaan ilmaiseksi? Miksi minun pitäisi saada asua ilmaiseksi?
Vuokralla asuminen on eri juttu. Jos oletetaan ,että sinä olet asunnon ostaja ja kulut siitä ovat 1000 e kuukaudessa niin onhan se kiva, että joku tulee ja maksaa sinun kuluistasi puolet eli saat kartutettua omaisuuttasi puoli- ilmaiseksi. Erotilanteessa sinulla on vaikkapa 200 k omaisuus ja se joka maksoi sinun puolestasi 500 e/ kk ei saa mitään. Diili omitajan kannalta on toki hyvä vä.
Juurihan minä kirjoitin, että minulle jää 400 e/kk (pelkistetyssä esimerkkitapauksessa) kuukaudessa enemmän käteen kuin yksinasuessani. Miksi jankutat, että erotilanteessa se asuntoa omistamaton ei saa mitään? Minun omaisuuteni karttuu ihan yhtä lailla kuin asunnon omistajankin omaisuus.
Koska erotilanteessa sinä olet löytänyt rahaa tämän asunnon omistajan taskuun ja ihan turhaan. Samalla panostuksella omistaisit puolet asunnosta, mikäli osallistumisesi perustuisi omistusoikeuteen asunnosta.
Ohis.
Miten niin turhaan? Minä maksan tällä hetkellä asumisestani (puolet juoksevista kuluista) 250€
Mies maksaa toisen puolen ja lainanlyhennykset sekä korot.
Mies sijoittaa asuntoonsa, minä osakkeisiin.
Jos asunto olisi yhteinen minä joutuisin myös maksamaan lainaa ja korkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos maksan lainan ja asumiskulut puoliksi toki myös haluan omistaa osuuteni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu ostaa osuuden asunnosta, jos ei ole pakko ostaa. Huoletonta elämää ilman omistajuutta ja pelkillä juoksevilla kuluilla.
Se joka ja ei halua tulla hyväksikäytetyksi taloudellinen sesti.
Selittäisitkö, miten se taloudellinen hyväksikäyttö tapahtuu. Esimerkki, joka pohjautuu omaan ja puolisoni tilanteeseen mutta on erittäin pelkistetty:
Minä maksan asumisesta 900 e/kk asuessani yksin. Puolisoni maksaa asumisesta 800 e/kk asuessaan yksin.
Muutamme yhteen. Asuminen maksaa nyt 1000 e/kk. Minä maksan siis asumisesta 500 e/kk. Minulle jää joka ikinen kuukausi säästöön 400 e enemmän kuin yksin asuessani. Missä kohtaa ja miten puolisoni käyttää minua taloudellisesti hyväkseen? Siinä, kun hän odottaa, että avoliitossa jaetaan asumiskulut sen sijaan, että asuisin hänen luonaan ilmaiseksi? Miksi minun pitäisi saada asua ilmaiseksi?
Tästä unohtuu se epäreiluus, että edelleenkin vain toinen omistaa asunnon. Tuo toimii vain siihen saakka kun liitossa on kaikki kunnossa. Mikäli tulee ero niin silloin se on ap joka lähtee vaikka kuinka olisi tehnyt asunnosta kodin ja siihen kiintynyt puutarhoineen päivineen.
Tietysti asia on kunnossa jos heillä on vain bisnes-suhde ja hän ajattelee vain rahaa. Mies on maksanut omaa kotiaan ja ap kartuttanut säästötiliään!
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun minä en maksa edes kuluja. Myin oman asuntoni, sijoitin rahat. Muutin miehen luo ja hänen kulunsa nousivat vesimaksun ja yhden autopaikan verran. Maksan yhteisiä ruokia, jos satun käymään kaupassa yksin.
Omilla rahoillani harrastan ja ostelen itselleni mitä mieleen juolahtaa ja säästöön jää 1000-1500e/kk. Kotitöitäkin mies tekee vähintään puolet, on siistimpi kuin minä.
LOKKI!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu ostaa osuuden asunnosta, jos ei ole pakko ostaa. Huoletonta elämää ilman omistajuutta ja pelkillä juoksevilla kuluilla.
Se joka ja ei halua tulla hyväksikäytetyksi taloudellinen sesti.
Selittäisitkö, miten se taloudellinen hyväksikäyttö tapahtuu. Esimerkki, joka pohjautuu omaan ja puolisoni tilanteeseen mutta on erittäin pelkistetty:
Minä maksan asumisesta 900 e/kk asuessani yksin. Puolisoni maksaa asumisesta 800 e/kk asuessaan yksin.
Muutamme yhteen. Asuminen maksaa nyt 1000 e/kk. Minä maksan siis asumisesta 500 e/kk. Minulle jää joka ikinen kuukausi säästöön 400 e enemmän kuin yksin asuessani. Missä kohtaa ja miten puolisoni käyttää minua taloudellisesti hyväkseen? Siinä, kun hän odottaa, että avoliitossa jaetaan asumiskulut sen sijaan, että asuisin hänen luonaan ilmaiseksi? Miksi minun pitäisi saada asua ilmaiseksi?
Tästä unohtuu se epäreiluus, että edelleenkin vain toinen omistaa asunnon. Tuo toimii vain siihen saakka kun liitossa on kaikki kunnossa. Mikäli tulee ero niin silloin se on ap joka lähtee vaikka kuinka olisi tehnyt asunnosta kodin ja siihen kiintynyt puutarhoineen päivineen.
Tietysti asia on kunnossa jos heillä on vain bisnes-suhde ja hän ajattelee vain rahaa. Mies on maksanut omaa kotiaan ja ap kartuttanut säästötiliään!
Me omistettiin exän kanssa rakentamamme omakotitalo puoliksi. Niin vain oli eron myötä siitä luovuttava, sillä mun ei ollut järkeä lunastaa 250m2 taloa itselleni, kun nuorinkin lapsi oli jo muuttanut kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä näen ongelman, jos ero tulee.
Me ei olla naimisissa ja jos mentäsi, niin tehtäisi avioehto. Ero olisi selkeä, kun mitään ei tarvitsisi jakaa.
Ap.Oletko miettinyt, mitä tapahtuisi sinun asumisoikeudellesi, jos miehesi kuolisi äkillisesti?
Minulla ei tietenkään olisi asumisoikeutta, muuttaisin vuokralle tai ostaisin säästöilläni oman asunnon. Vaikka omistaisin tästä puolet, puolet menisi perintönä miehen lapsille, joten tuskin jäisin tähän.
ApNo, mutta eihän tässä ole sitten mitään ongelmaa, miehesi omistaa asunnon jossa asutte ja mikäli tulee ero niin sinä muutat pois!
Mikäli ette eroa koskaan ja kun asuntolaina on aikanaan kuitattu niin miehelläsi on aikamoinen omaisuus ja sinulla ei mitään!
Olette maksaneet aina saman summan, sinä juoksevat kulut molempien puolesta ja miehesi omaa asuntoaan.
Lues aloitus uudestaan
Ap asuu siis miehellään vuokralla?
Maksaa omat juoksevat kulut, mutta ei omista mitään!
Ei ap puhunut yhtään mitään vuokralla asumisesta. Minä ymmärsin heidän asuvan avoliitossa.
Se olikin vertauskuvallisesti tuo "vuokralla asuminen".
Eikö vuokralla asuminen ole juuri sitä, että maksetaan juoksevat kulut, mutta ei omisteta mitään? Pois muutettaessa käteen jää 0 €.
Maksat kuukausittain mm. sähköstä, nettiliittymästä ja puhelimesta, eikö totta? Mitä sinulle jää niistä käteen?
Miten asia muuttuu, jos minä maksan oman osuuteni sähköstä asuessani puolisoni omistamassa asunnossa? Miksi siitä pitäisi jäädä jotain käteen?
Ei muutukaan, eli juuri siksi teillä on vuokrasuhde!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä näen ongelman, jos ero tulee.
Mikä ongelma siinä on? Toinen saa asunnon mistä on maksanut ja toinen ne säästämänsä rahat, mihin ikinä sijoittanutkaan. Oma vika jos tuhlannut turhuuksiin kun on voinut vaikka sijoittaa rahastoon.
Jos tavatessa toisella on jo velaton asunto, kuten mun miehellä oli, ei olisi ollut mitään järkeä mun ottaa lainaa ja ostaa siitä puolia itselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu ostaa osuuden asunnosta, jos ei ole pakko ostaa. Huoletonta elämää ilman omistajuutta ja pelkillä juoksevilla kuluilla.
Se joka ja ei halua tulla hyväksikäytetyksi taloudellinen sesti.
Selittäisitkö, miten se taloudellinen hyväksikäyttö tapahtuu. Esimerkki, joka pohjautuu omaan ja puolisoni tilanteeseen mutta on erittäin pelkistetty:
Minä maksan asumisesta 900 e/kk asuessani yksin. Puolisoni maksaa asumisesta 800 e/kk asuessaan yksin.
Muutamme yhteen. Asuminen maksaa nyt 1000 e/kk. Minä maksan siis asumisesta 500 e/kk. Minulle jää joka ikinen kuukausi säästöön 400 e enemmän kuin yksin asuessani. Missä kohtaa ja miten puolisoni käyttää minua taloudellisesti hyväkseen? Siinä, kun hän odottaa, että avoliitossa jaetaan asumiskulut sen sijaan, että asuisin hänen luonaan ilmaiseksi? Miksi minun pitäisi saada asua ilmaiseksi?
Vuokralla asuminen on eri juttu. Jos oletetaan ,että sinä olet asunnon ostaja ja kulut siitä ovat 1000 e kuukaudessa niin onhan se kiva, että joku tulee ja maksaa sinun kuluistasi puolet eli saat kartutettua omaisuuttasi puoli- ilmaiseksi. Erotilanteessa sinulla on vaikkapa 200 k omaisuus ja se joka maksoi sinun puolestasi 500 e/ kk ei saa mitään. Diili omitajan kannalta on toki hyvä vä.
Juurihan minä kirjoitin, että minulle jää 400 e/kk (pelkistetyssä esimerkkitapauksessa) kuukaudessa enemmän käteen kuin yksinasuessani. Miksi jankutat, että erotilanteessa se asuntoa omistamaton ei saa mitään? Minun omaisuuteni karttuu ihan yhtä lailla kuin asunnon omistajankin omaisuus.
Koska erotilanteessa sinä olet löytänyt rahaa tämän asunnon omistajan taskuun ja ihan turhaan. Samalla panostuksella omistaisit puolet asunnosta, mikäli osallistumisesi perustuisi omistusoikeuteen asunnosta.
En ole laittanut senttiäkään asunnon omistajan taskuun vaan rahat menevät energiayhtiölle, vakuutusyhtiölle, nuohoojalle jne jne. Miten ihmeessä heidän kauttaa minulle kuuluisi omistusoikeus asuntoon? Tuossahan ovat vasta juoksevat asumiskulut (siis puolet niistä).
Minusta on outo ajatus, että se on jotenkin minulta pois, että rakastamani ihminenkin säästää siinä, että juoksevat kulut maksetaan puoliksi. Emmehän me ole kilpailjoita, päinvastoin. Minä haluan hänelle hyvää ja hän minulle (ja ei, se ei tarkoita sitä, että hänen pitäisi antaa minun asua ilmaiseksi). Tämä toivottavasti on loppuelämämme koti, tai jos ei tämä, niin sitten joku muu koti jossain lämpimämmässä. Ehkä ostamme sen yhdessä, ehkä vuokraamme, ehkä vain toinen meistä ostaa sen, se jää nähtäväksi. Ei ole millään tavalla minulta pois, jos siinä kohtaa puolisoni saa hyvän hinnan tästä nykyisestä asunnosta. Miksi olisi?
Laitat rahaa asunnon omistajan taskuun maksamalla hänen kulujaan.
Joku täällä esitti realistisena arviona, että asunnon omistajalle voi myyntitilanteessa jäädä omaisuutta esim 200 000 euroa. Ja tässä tilanteessa siis asunnon omistaja olisi maksanut lainaansa yksin. Tämä on ehkä realismia raharikkaille joilla arvoasunto pääkaupunkiseudulla, mutta harvoille taviksille näin ruusuisesti käy. Olen asunut omistusasunnossani nyt 10 vuotta. Tässä lainaa yksin lyhennettyäni asunnon arvo ei ole välittäjien mukaan välttämättä edes sitä mitä itse maksoin ostaessani, vaikka rakenteellisiin remontteihin on tänä aikana kulunut noin 30-40 000 euroa. Vielä olisi paljon laittoa edessä. Jos nyt myisin, jäisi talon velkojen, välityspalkkion ja kuntokartoituskulujen jälkeen käteen hyvällä tuurilla ehkä kymppitonni tai pari jos sitäkään. Jos ostaja kovin tinkisi ei jäisi sitäkään. Sitähän ei usko ne jotka kuvittelevat että omistusasunto on aina omistajalle varma sijoitus ja kultakaivos. Ei ihme että täällä raivonkyyneleet silmissä pelätään ettei vahingossakaan osallistuta toisen omistaman asunnon kuluihin, jos kuvitelmissa se toinen nettoaa satojen tuhansien voitot myyntihetkellä.
Meillä itsestäänselvästi omistetaan talo puoliksi. Ihan jo sen takia, että toinen kuolee todennäköisesti ennen toista.
asunto on ostettu puoliksi.
Ruuat, asuntolainan, vakuutukset, sähköt yms päivittäisen elämisen kulut maksamme puoliksi.
Asunto on uusi okt kasvukeskuksessa pk seudulla.
Jos ero tulee, niin se on tilipäivä molemmille.
Ei mitään järkeä että "maksa sä asuntolaina niin mä maksan muut kulut".
Nimenomaan niin että kaikesta yhteisestä puolet ja puolet.
Alue: Aihe vapaa
Koska erotilanteessa sinä olet löytänyt rahaa tämän asunnon omistajan taskuun ja ihan turhaan. Samalla panostuksella omistaisit puolet asunnosta, mikäli osallistumisesi perustuisi omistusoikeuteen asunnosta.