Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi teille on tärkeää omistaa asunto puolison kanssa yhdessä?
10.03.2022 |
Sehän on tietysti väärin, jos toinen lyhentää lainaa itselle ja toinen maksaa juoksevat kulut.
Mutta jos maksetaan juoksevat kulut puoliksi, en näe mitään ongelmaa.
Meillä mies omistaa asunnon yksin. En edes tiedä onko tämä velaton, vai maksaako lainaa. Vastike ja muut laskut menee puoliksi ja kumpikin maksaa omat autonsa ja harrastuksena ym. Minulla jää rahaa säästöön, kuten on myös säästössä/sijoitettuna omasta asunnosta saadut rahat. Halutaan muutenkin pitää rahat ja omaisuudet erillään. Kummallakin omat lapset, jotka perii.
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä näen ongelman, jos ero tulee.
Me ei olla naimisissa ja jos mentäsi, niin tehtäisi avioehto. Ero olisi selkeä, kun mitään ei tarvitsisi jakaa.
Ap.Oletko miettinyt, mitä tapahtuisi sinun asumisoikeudellesi, jos miehesi kuolisi äkillisesti?
Minulla ei tietenkään olisi asumisoikeutta, muuttaisin vuokralle tai ostaisin säästöilläni oman asunnon. Vaikka omistaisin tästä puolet, puolet menisi perintönä miehen lapsille, joten tuskin jäisin tähän.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä näen ongelman, jos ero tulee.
Minä näen helpon eron.
No ei kyllä ollut yhtään ongelma. Eksä osti asunnon ja minä maksoin puolet kuluista ja hieman vielä extraa päälle, kun näin halusin. Siinä sivussa ostin sitten sijoitusasunnon, jonka laitoin vuokralle ja eron jälkeen muutin tähän asuntoon itse asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Oleellista onko asunto ostettu yhdessä vai toinen muuttanut toisen luo. Eksän kanssa omistimme yhdessä ostetun asunnon puoliksi. Hän maksoi lainanlyhennyksen ja minä juoksevat kulut. Katsoimme, että kuukaudessa kumpikin maksoi aikalailla saman summan. Nyt jos joku muuttaisi luokseni, niin voisimme hyvin sopia yhteisasumisesta, että jaamme juoksevat kulut, mutta minä maksan lainaan liittyvät maksut. Eroa ajatellen toisen osapuolen vuokrasopimuksen irtisanomisesta olisi hyvä sopia etukäteen, ettei tarvitse hakea oikeudesta mitään häätöjä, vaan vuokrasopimus irtisanottavissa lain mukaisella irtisanomisajalla.
En ymmärrä tuota vuokrasopimusta avoliitossa. Miksi sotkea verottaja avoliittoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä näen ongelman, jos ero tulee.
Me ei olla naimisissa ja jos mentäsi, niin tehtäisi avioehto. Ero olisi selkeä, kun mitään ei tarvitsisi jakaa.
Ap.Oletko miettinyt, mitä tapahtuisi sinun asumisoikeudellesi, jos miehesi kuolisi äkillisesti?
Minulla ei tietenkään olisi asumisoikeutta, muuttaisin vuokralle tai ostaisin säästöilläni oman asunnon. Vaikka omistaisin tästä puolet, puolet menisi perintönä miehen lapsille, joten tuskin jäisin tähän.
Ap
Siinä tapauksessa, että olet tilanteeseen varautunut, ei mitään ongelmaa olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nimenomaan sen vuoksi kun ollaan yhdessä niin on yhteinen koti.
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä näen ongelman, jos ero tulee.
Mikä se ongelma on? Harvinaisen helppo ero mielestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä näen ongelman, jos ero tulee.
Me ei olla naimisissa ja jos mentäsi, niin tehtäisi avioehto. Ero olisi selkeä, kun mitään ei tarvitsisi jakaa.
Ap.Oletko miettinyt, mitä tapahtuisi sinun asumisoikeudellesi, jos miehesi kuolisi äkillisesti?
Olen eri. Voisin vaan jättää kaiken sen kuolemaan liittyvän pyrokratian miehen lasten vastuulle ja hommata oman kodin.
Kummasti näillä ilmaiseksi asujilla tai maksimissaan puolet juoksevista kuluista maksajilla usein unohtuu, ettei omistusasunto aina kerrytä lainan omistajan omaisuutta. Asuntokanta on aika vanhaa Suomessa ja välttämättä ei jää asunnon omistajalle vuosien asumisen jälkeen mitään käteen kun lopulta myy asunnon, jos remonttivelkaa on asumisaikana kertynyt kymppitonneja ja asuntojen arvo muutenkin laskenut. Pahimmassa tapauksessa odottaa käräjät ja korvausvelvollisuus jos ostaja löytää vanhasta talosta piilovikoja. Kivahan siinä on säästellä itselleen sukan varten ilman mitään omistusasumisen riskejä. Kaikkien olisi hyvä kokeilla sitä kummallakin puolella oloa: olla joko jonkin aikaa se toisen asunnossa asuja, että se osapuoli joka maksaa asuntoa ja remppoja yksin kun toinen asustelee hyvin halvalla. Silloin näkisi hyvät ja huonot puolet kummassakin tilanteessa ja osaisi paremmin asettua toisen asemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä näen ongelman, jos ero tulee.
Voiko helpompaa eroa olla kun on irrallisuus miehestä?
Kuvitelkaa tilanne, että toinen puolisoista saa perinnön, joka on yhteisen asunnon arvoinen. Testamentissa puolisot rajattu pois. Eikö olisi järkevää perinnön saaneen lunastaa koko asunto itselle ja lainat pois + avioehto. Kumpikin saa sen jälkeen lainaan käytetyt rahat säästöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä muutin puolisoni omistamaan taloon. Ei ole ollut missään kohtaa puhettakaan, että lunastaisin tästä puolet itselleni, kumpikaan ei halua sitä. Juoksevat kulut (ml. remontit, korjaukset, kodinkoneet) maksamme 50/50 yhteiseltä taloustililtä, jonne siirrämme rahaa vain niitä varten. Loput rahat ovat omaa rahaa, jonka käytöstä emme puolin emmekä toisin pidä tarpeellisena kertoa.
Leskeksi jäävä saa yhteiseen asuntoon asumisoikeuden, mutta ei välttämättä omistusoikeutta.
Vierailija kirjoitti:
Kummasti näillä ilmaiseksi asujilla tai maksimissaan puolet juoksevista kuluista maksajilla usein unohtuu, ettei omistusasunto aina kerrytä lainan omistajan omaisuutta. Asuntokanta on aika vanhaa Suomessa ja välttämättä ei jää asunnon omistajalle vuosien asumisen jälkeen mitään käteen kun lopulta myy asunnon, jos remonttivelkaa on asumisaikana kertynyt kymppitonneja ja asuntojen arvo muutenkin laskenut. Pahimmassa tapauksessa odottaa käräjät ja korvausvelvollisuus jos ostaja löytää vanhasta talosta piilovikoja. Kivahan siinä on säästellä itselleen sukan varten ilman mitään omistusasumisen riskejä. Kaikkien olisi hyvä kokeilla sitä kummallakin puolella oloa: olla joko jonkin aikaa se toisen asunnossa asuja, että se osapuoli joka maksaa asuntoa ja remppoja yksin kun toinen asustelee hyvin halvalla. Silloin näkisi hyvät ja huonot puolet kummassakin tilanteessa ja osaisi paremmin asettua toisen asemaan.
No ei ole unohtunut, mutta jos toinen ei halua mitään maksuja, niin miksi ihmeessä asunnosta pitäisi puolet ostaa sitten? Mulle on ihan sama vaikka en omista tästä asunnosta neliötäkään.
Olen tyrkyttänyt rahaa, mutta jos ei kelpaa, niin ei sitten kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä laitoin oman asuntoni vuokralle, kun muutin miehen luo. Ihan yhtä hyvin mies olisi voinut muuttaa mun luo, mutta tähän nyt päädyttiin. Jos tulee ero, palaan vanhaan asuntooni. Suhde on tasavertainen, kun ei ole taloudellista riippuvuutta toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä näen ongelman, jos ero tulee.
Me ei olla naimisissa ja jos mentäsi, niin tehtäisi avioehto. Ero olisi selkeä, kun mitään ei tarvitsisi jakaa.
Ap.Oletko miettinyt, mitä tapahtuisi sinun asumisoikeudellesi, jos miehesi kuolisi äkillisesti?
Minulla ei tietenkään olisi asumisoikeutta, muuttaisin vuokralle tai ostaisin säästöilläni oman asunnon. Vaikka omistaisin tästä puolet, puolet menisi perintönä miehen lapsille, joten tuskin jäisin tähän.
Ap
No, mutta eihän tässä ole sitten mitään ongelmaa, miehesi omistaa asunnon jossa asutte ja mikäli tulee ero niin sinä muutat pois!
Mikäli ette eroa koskaan ja kun asuntolaina on aikanaan kuitattu niin miehelläsi on aikamoinen omaisuus ja sinulla ei mitään!
Olette maksaneet aina saman summan, sinä juoksevat kulut molempien puolesta ja miehesi omaa asuntoaan.
-Kapanteri.- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä muutin puolisoni omistamaan taloon. Ei ole ollut missään kohtaa puhettakaan, että lunastaisin tästä puolet itselleni, kumpikaan ei halua sitä. Juoksevat kulut (ml. remontit, korjaukset, kodinkoneet) maksamme 50/50 yhteiseltä taloustililtä, jonne siirrämme rahaa vain niitä varten. Loput rahat ovat omaa rahaa, jonka käytöstä emme puolin emmekä toisin pidä tarpeellisena kertoa.
Leskeksi jäävä saa yhteiseen asuntoon asumisoikeuden, mutta ei välttämättä omistusoikeutta.
Asumisoikeutta ei joissain tilanteissa saa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä näen ongelman, jos ero tulee.
Me ei olla naimisissa ja jos mentäsi, niin tehtäisi avioehto. Ero olisi selkeä, kun mitään ei tarvitsisi jakaa.
Ap.Oletko miettinyt, mitä tapahtuisi sinun asumisoikeudellesi, jos miehesi kuolisi äkillisesti?
Minulla ei tietenkään olisi asumisoikeutta, muuttaisin vuokralle tai ostaisin säästöilläni oman asunnon. Vaikka omistaisin tästä puolet, puolet menisi perintönä miehen lapsille, joten tuskin jäisin tähän.
ApNo, mutta eihän tässä ole sitten mitään ongelmaa, miehesi omistaa asunnon jossa asutte ja mikäli tulee ero niin sinä muutat pois!
Mikäli ette eroa koskaan ja kun asuntolaina on aikanaan kuitattu niin miehelläsi on aikamoinen omaisuus ja sinulla ei mitään!
Olette maksaneet aina saman summan, sinä juoksevat kulut molempien puolesta ja miehesi omaa asuntoaan.
Lues aloitus uudestaan
Jos pelkkien kulujen hinnalla saisi asua, niin en todellakaan mitään osuuksia alkaisi asunnosta ostaa. Mieluummin rahat vain sijoituksiin eikä asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Kummasti näillä ilmaiseksi asujilla tai maksimissaan puolet juoksevista kuluista maksajilla usein unohtuu, ettei omistusasunto aina kerrytä lainan omistajan omaisuutta. Asuntokanta on aika vanhaa Suomessa ja välttämättä ei jää asunnon omistajalle vuosien asumisen jälkeen mitään käteen kun lopulta myy asunnon, jos remonttivelkaa on asumisaikana kertynyt kymppitonneja ja asuntojen arvo muutenkin laskenut. Pahimmassa tapauksessa odottaa käräjät ja korvausvelvollisuus jos ostaja löytää vanhasta talosta piilovikoja. Kivahan siinä on säästellä itselleen sukan varten ilman mitään omistusasumisen riskejä. Kaikkien olisi hyvä kokeilla sitä kummallakin puolella oloa: olla joko jonkin aikaa se toisen asunnossa asuja, että se osapuoli joka maksaa asuntoa ja remppoja yksin kun toinen asustelee hyvin halvalla. Silloin näkisi hyvät ja huonot puolet kummassakin tilanteessa ja osaisi paremmin asettua toisen asemaan.
Kuten tuolla itse vastasin, meillä yhteisiin menoihin kuuluvat myös remontit ja korjaukset. Poikkeuksena sellaiset, joissa puhutaan useista tuhansista, esimerkiksi tulossa oleva lämmitysjärjestelmän muutos. Sen maksaa kiinteistön omistaja yksin ja minä lyhennän hänelle omaa osuuttani vähitellen. Ei siksi, ettenkö pystyisi maksamaan sitä kerralla vaan siksi, että sillä tavalla turvataan tilanne mahdollisen eron varalta. Ihanakin ihminen voi muuttua erotilanteessa hankalaksi, joten en laske sen varaan, että puoliso siinä tilanteessa palauttaisi minulle osuuteni.
Alue: Aihe vapaa
Ja se ongelma on mikä?