Te, jotka ette ymmärrä masentuneita

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:30"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:17"]

Hankkikaa apua, tai älkää kieltäytykö muiden hankkimasta avusta. Ei passaa muille marista, jos ei edes apua ota vastaan.

Mitä hemmetin apua? Jos tarvitsee joskus jonkun joka kuuntelee "lyömättä" tai että joku joskus tulisi ja hakisi sinne lenkille kun itse ei kykene koska tyhannen kilon paino kehon päällä estää pääsemästa liikkeelle - ja tähän eivät "hyvää tarkoottavat" lähimmäiset suostu kun on paljon mukavampi ylhäältäpäin huudellaohjeita ja sitten salaa mielissään moittia kun mikään ei auta ja masentunut ei edes tahdo parantua..[/quote]

[/quote]

Juuh, sinähän vaikutat ajattelevan läheisistäsi kanssa oikein mukavasti ja nätisti. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Parempi varmaan kun eivät ole enää yhteydessä ollenkaan niin kukaan ei neuvo ikävästi?

[/quote]Olet juuri sellainen joista moni masentuntu joutuu kärsimään masennuksensa lisäksi. Parempi onkin ettet ole neuvomassa. Millä auktoriteetilla ja valtuuksilla neuvot? Jos et ymmärrä yhtään etkä halua olla hiljaa ja edes kerran kuunnella. Tai edes kerran hakea sinne lenkille. On just kuten tuossa kommentissa todettiin, mukava ylhäältäpäin "neuvoa" ja omahyväisesti nauttia omasta paremmuudesta kun "apu" ei kelpaa.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:30"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:17"]

Hankkikaa apua, tai älkää kieltäytykö muiden hankkimasta avusta. Ei passaa muille marista, jos ei edes apua ota vastaan.

Mitä hemmetin apua? Jos tarvitsee joskus jonkun joka kuuntelee "lyömättä" tai että joku joskus tulisi ja hakisi sinne lenkille kun itse ei kykene koska tyhannen kilon paino kehon päällä estää pääsemästa liikkeelle - ja tähän eivät "hyvää tarkoottavat" lähimmäiset suostu kun on paljon mukavampi ylhäältäpäin huudellaohjeita ja sitten salaa mielissään moittia kun mikään ei auta ja masentunut ei edes tahdo parantua..[/quote]

[/quote]

Juuh, sinähän vaikutat ajattelevan läheisistäsi kanssa oikein mukavasti ja nätisti. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Parempi varmaan kun eivät ole enää yhteydessä ollenkaan niin kukaan ei neuvo ikävästi?

[/quote]Ai metsä vastaa kuten sinne huudetaan? Olen ikäni saanut kuulla kuinka olen hyvä kuuntelija, aina löydän oikeat sanat ja keksin ja jaksan toteuttaa piristäviä juttuja masentuneille ystävilleni. No, sitten kun itse masennuin ja pahasti, ei tullut kukaan auttamaan, ei halunnut kuunnella koska minä en voi muka oikeatsi olla masentunut tai muiden tuen tarpeeessa, tehtäväni on vain tukea muita, lenkille ja lumihankeen pyörimään käskettiin mennä mutta kun pyysin seuraa ja kerroin etten päiväkausiin pääse ovast ulos kun pelottaa niin älä valita oli vastaus.

Olet uskomattoman väärässä ja julma ihminen -tai sitten vain todella tietämätön ja ymmärtämätön kuinka ihmiset voivat käyttäytyä ja satuttaa.

Aika (puhun yli kymmenestä vuodesta) ja omissa oloissa olo ja itsensä suojeleminen maailmalta auttoi, enää en pelkää ihmisiä enkä ulkomaailmaa, mutta eipä minua ne juuri kiinnostakaan.

Ihan omasta tahdosta parannuin, sitä halusin koko ajan, mutta ne muiden "neuvot" eivät auttaneet, pahensivat vain.

Miksi on vaikea kuulla mitä masentunut itse sanoo ja toivoo? Miksi on niin hienoa torjua se ja esittää oman viisauden (joskus kuvitteellisen) mukaisia neuvoja? Eli juurikin asettua yläpuolelle.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:43"]

Koko aloitus trolli on jo pielessä. TE jotka ette ymmärrä. Trolli siis hakemalla hakee vastakkain asettelua.

Ymmärtäminen ja se, että mahtaako kanssaeläjät masennukselle mitään ovat kaksi aivan eri asiaa. Voin minä ymmärtää vaikkapa sen romani kerjäläisenkin tuskaa, vaikka enpä tuollekaan asialle paljoa mahda.

Tosin sitä en ymmärrä, että kun heille ehdotettiin marjastusta, niin kaikenlaisia ongelmia keksivät miksi ei pysty keräämään marjoja. Kumma että ne Suomalaiset mummot sitten pystyvät, vaikka ovat paljon huonommassa kunnossa.

Neljä tuntia viihtyivät iltapulun kyydittämänä metsässä ja sitten lähdettiinkin jo pois. Omat työpäiväni ovat yleensä 10-16 tuntia .. 

[/quote]

Thaimaalaiset pystyvät poimimaan, mutta romanit eivät. Mikäköhän niitä erottaa sitten?

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:22"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:13"]

Ymmärtävätköhän terveet ihmiset sitäkään, että esimerkiksi astma voidaan luokitella eri haitta-asteisiin asteikolla 0-18. On henkilöitä, jotka aika-ajoin tarvitsevat lääkitystä ja niitä, jotka tarvitsevat jatkuvasti sairaalahoitoa. Väliin mahtuu montaa eri muotoa ja hoitotasapaino vaihtelee. Kuka menee sanomaan keskivaikeaa astmaa sanovalle, että eihän nyt pakkanen ulkoilua haittaa. Sukset esiin ja ladulle!

[/quote]

Kuulostaa kyllä kamalalta... ja aika samanlaiselta mitä olen läheltä saanut seurata.

Mikä sinua olisi auttanut lähimmäisten taholta, mitä olisit odottanut, mistä olisi ollut hyötyä?

[/quote]

Lähimmäisten asema on vaikea silloin, kun äiti sairastuu pitäaikaiseen masennukseen, joka hoidosta huolimatta aika ajoin pahenee. Ehkä se paras asia omalla kohdallani oli, että puoliso kävi osastohoidon aikana tapaamisessa, jossa oli mukana hoitohenkilökuntaa. Hänen ennakkoluulonsa ja käsityksensä mielensairauksista "hulluutena" muuttui samoin kuin käsitys lääkkeistä. Mies oli alunperin sitä mieltä, että masennuslääkkeet ovat pelkkää businesta ja että niitä ei kukaan tarvitse. Myös "ylös, ulos ja lenkille -komentoja" puhetta sai aikanaan kuulla.

Ajattelen, että puoliso ja lapset kärsivät tilanteesta. He eivät ole hoitajia vaan tukihenkilöitä, jotka pitävät arjen sujuvana silloin kun tilanne on pahin. Masennuksen syitä on turha vatvoa lähipiirin kanssa. Itse kyllä syyllistyin tähän silloin, kun olo oli tuskaisin.

Hankalampaa oli omien vanhempien suhtautuminen. Heillä ei ollut tietoa eikä ymmärrystä - ei ennen kuin isälläni todettiin masennus sydänleikkauksen jälkeen. Näin se menee.

Terapiaan pääsyn odottelu oli turhauttavaa. Samoin se, että sopivan lääkityksen löytäminen vei aikaa eikä tuloksia tullut niin nopeasti kuin toivoi. Omala kohdallani sanoisin jälkikäteen, että ahdistuksen hoito jäi liian vähälle ensimmäisen pahenemisvaiheen aikana. Siksi unettomuusongelmakin kroonistui.

Kiitos vastaaja 94 kun vastasit kysymykseeni! 

ja kiva kuulla että jotain valonpilkahdusta jo ajoittain näkyy. En todellakaan vähättele sairautta, vaan ihan oikeasti halusin kuulla konkreettisia asioita auttamiseen ja tämä vastaus ja sinun kokemustesi asiallinen kertominen minua auttoi. 

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:29"][quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:18"]

Masennus on vaan lääkefirmojen keksimä sairaus, jota sitten "latvakakkoset" ovat ruvenneet diagnisoimaan itselleen.

[/quote]Olisikin näin. Mutta valitetaavsati ei ole :(

En minä oikeasti kenellekään todellista masennusta toivo, mutta välillä käy mielessä että tällaisten kommenttien kirjoittajille tekisi kumman hyvää sairastua itse masennukseen niin huomaisivat mistä on kyse.

Voisi hiukan nöyrempi asenne löytyä nopeastikin..
[/quote]
Sairastua masennukseen :DDDDDDDDDDD
Ette ole nyt tosissanne. Eikö tuo "massennus" ole ihan itse aiheutettu tilanne, jonka jälkeen ryvetään itsesäälissä ja syödään lumelääkkeitä, joiden kuvitellaan auttavan omaa typeryyttä. Ah ma nauran.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:23"][quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:05"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 09:38"][quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 09:30"] [quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 09:16"][quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 09:01"] Hän on onneksi osannut tukea sillä tavalla, että on "pakottanut" mut lähtemään aikanaan välillä edes kahville jonnekin tai metsäretkelle jne. Tulipas pitkä sepostus. Mun pointti oli ehkä nyt se, että paremmin toimii toisen aktivointi tekojen kautta, kuin se että antaa neuvoja kuinka piristyä ja "ottaa itseään niskasta kiinni". Loppupeleissä parantuminen on vain siitä masentuneesta itsestään kiinni. [/quote] Mutta eikös tuo ole juuri sitä mitä masentuneet inhoavat, kun ei liikunta tai ulkoilu auta eikä jaksa tehdä mitään kun on masentunut ("kai mä nyt kävisin lenkillä jos pystyisin, mutta kun oon masentunu niin en pysty liikkumaan kotoa mihinkään")? Ja nyt sitten se olisikin sitä oikeaa tukemista? [/quote] Puhuin vaan omasta puolestani. Ja tiesitkös että monelle lenkkeily on vaan jälleen yksi asia joka täytyy suorittaa. Ja jos oikeasti ymmärsit lukemaasi niin varmaan ymmärtäisit myös olla yleistämättä masentuneita yhdeksi joukoksi joka käyttäytyy samalla tavalla ja nauttii samoista asioista? Lisäksi varmaan ymmärtäisit pointtini siitä kuinka tärkeää on olla toiselle läsnä ja tehdä asioita toisen kanssa sen sijaan, että käskisit sitä menemään lenkille. Kaikki ihmiset eivät edes pidä liikunnasta. Tällaisille ihmisille voi ehdottaa vaikka leffailtaa tai mitä vaan mistä tietää tämän ilahtuvan. Lue sitä läheistä ja mieti kuinka voisit häntä piristää. Sen masentuneen ihmisen voi olla vaikeaa olla puhumatta koko ajan siitä masennuksesta jos säkään et läheisenä näe muuta kuin sen masennuksen. Koita nähdä sen sairauden ohi. En mä voi sulle suoraan kertoa mikä toimii muissa kuin omassa tilanteessani. Miten sä haluaisit, että sua kohdeltaisiin jos olisit masentunut?

[/quote]

Ihan samalla tapaa kuin ennenkin, en minä avaudu muille ongelmistani muutenkaan, parempi kun muut kohtelevat kuin normaalia ihmistä eivätkä kuin sairasta (olen ollut masentunut, mutta mielestäni itse sen osaa hoitaa parhaiten ja varsinkin siten että muut kohtelevat sinua kuten ennenkin). Siksi onkin vaikea ymmärtää tuota.

Kuinka kauan sitten tuollaista tukemista ja toisen piristämistä tulee jatkaa ollakseen hyvä ystävä? Milloin saa luovuttaa jos toiselta ei saa yhtään mitään takaisin?
[/quote]

No se pointti onkin juuri se, että ihmiset ja heidän syynsä masentua ovat erilaisia. Eikö ymmärtämättömäksi heittäytyminen ole tavallaan empatiakyvyn laiskuutta? Usein kun ihminen sanoo, että "ei ymmärrä", hän oikeasti sanoo "tekisit niinkuin minä". Olen siinä mielessä samanlainen kuin sinä, että en halua minua kohdeltavan eri tavalla ja tiedän olevani itse avain parantumiseen. Kaikki eivät kuitenkaan asiaa näe näin.

En mä voi sua saada ymmärtämään toista ihmistä. Sä olet ainoa joka voi saada sut ymmärtämään toista ihmistä.

Ja toisten tukemisessa sä itse määrittelet sen missä menee sun raja.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 11:01"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:29"][quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:18"] Masennus on vaan lääkefirmojen keksimä sairaus, jota sitten "latvakakkoset" ovat ruvenneet diagnisoimaan itselleen. [/quote]Olisikin näin. Mutta valitetaavsati ei ole :( En minä oikeasti kenellekään todellista masennusta toivo, mutta välillä käy mielessä että tällaisten kommenttien kirjoittajille tekisi kumman hyvää sairastua itse masennukseen niin huomaisivat mistä on kyse. Voisi hiukan nöyrempi asenne löytyä nopeastikin.. [/quote] Sairastua masennukseen :DDDDDDDDDDD Ette ole nyt tosissanne. Eikö tuo "massennus" ole ihan itse aiheutettu tilanne, jonka jälkeen ryvetään itsesäälissä ja syödään lumelääkkeitä, joiden kuvitellaan auttavan omaa typeryyttä. Ah ma nauran.

[/quote]

Ei ole. Esim. oman talon rakentaminen on estetty luuseri yhteiskunnan johdosta.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 00:22"][quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 00:18"]

Mihin masentunut oikeastaan tarvitsee toista ihmistä? Mitä hän odottaa av-palstalta? Mitkä neuvot kelpaavat?

[/quote]Ehkä masentunut ei odota mitään neuvoja. Ehkä se riittäisi että muut suostuisivat kuulemaan/näkemään/ymmärtämään masentuneen todellisuutta ilman että päsmäröivät omia mielipiteitään joilla ei usein ole lainkaan todellisuusupohjaa.
[/quote] tai haluaa tukea, ettei tarvitse edes yrittää

Eikö meillä kaikilla ole sellaisia "miksi ottaa sukat illalla pois, kun ne aamulla joutuu kuitenkin takaisin laittamaan" päiviä, eikä me silti juosta lääkäriin hakemaan pillereitä tai jäädä neljän seinän sisään jurnuttamaan. Heikko luonne.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 11:01"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:29"][quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:18"] Masennus on vaan lääkefirmojen keksimä sairaus, jota sitten "latvakakkoset" ovat ruvenneet diagnisoimaan itselleen. [/quote]Olisikin näin. Mutta valitetaavsati ei ole :( En minä oikeasti kenellekään todellista masennusta toivo, mutta välillä käy mielessä että tällaisten kommenttien kirjoittajille tekisi kumman hyvää sairastua itse masennukseen niin huomaisivat mistä on kyse. Voisi hiukan nöyrempi asenne löytyä nopeastikin.. [/quote] Sairastua masennukseen :DDDDDDDDDDD Ette ole nyt tosissanne. Eikö tuo "massennus" ole ihan itse aiheutettu tilanne, jonka jälkeen ryvetään itsesäälissä ja syödään lumelääkkeitä, joiden kuvitellaan auttavan omaa typeryyttä. Ah ma nauran.

[/quote]Ehkä se osuu vielä omalle kohdallesi. Katsotaan sitten kuinka paljon naurattaa. Oikeasti, miksi hirnutte av:lla heikkoja käsityksiänne masennuksesta kun siitä on netistäkin helposti saatavilla asiallista tietoa? Ai siksi että jos tuntisitte faktoja ette enää voisi laukoa typeriä mielipiteitänne?

Ennemmin olisin masentunut kuin typerä -ja vielä kerskuisin sillä :O

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 11:05"]

Eikö meillä kaikilla ole sellaisia "miksi ottaa sukat illalla pois, kun ne aamulla joutuu kuitenkin takaisin laittamaan" päiviä, eikä me silti juosta lääkäriin hakemaan pillereitä tai jäädä neljän seinän sisään jurnuttamaan. Heikko luonne.

[/quote]On sellaisia päiviä varmasti kaikilla. Mutta oikea masennus nyt on ihan jotain muuta.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 11:04"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 00:22"][quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 00:18"] Mihin masentunut oikeastaan tarvitsee toista ihmistä? Mitä hän odottaa av-palstalta? Mitkä neuvot kelpaavat? [/quote]Ehkä masentunut ei odota mitään neuvoja. Ehkä se riittäisi että muut suostuisivat kuulemaan/näkemään/ymmärtämään masentuneen todellisuutta ilman että päsmäröivät omia mielipiteitään joilla ei usein ole lainkaan todellisuusupohjaa. [/quote] tai haluaa tukea, ettei tarvitse edes yrittää

[/quote]Voisitko vähän avata? Minua esim olisi helpottanut jos joku olisi kestänyt kuulla kuinka itketti ja ahdisti kun rakas isäni kuoli viisikymppisenä, menetin vauvani, työni jne, elämä oli aika rankkaa.

Lääkkeet ja lääkärillä käynti ei vastaa/korvaa sitä että joku läheinen olisi lähellä ja antaisi itkeä, kuuntelisi vaikeroimista ja veisi lenkille/kahville tms.

Ei se ole haluttomuutta parantua. Paraneminen voi pitkittyä kun yksin joutuu läpi tuskan puurtamaan - ja saa vielä kokemuksen että kukaan ei välitä.

Minulle oli ylivoimaista tiskata yms ja masensi entisestään kun sotkun keskellä joutui olemaan. Pikkujuttu olisi ollut jonkun tulla auttamaan sensijaan että käsketään ryhdistäytymään.

Kamalia ihmisiä jotkut, kyllä se tulee teille vielä eteen, tavalla tai toisella. Ehkä sitten haluatte selvitä joko yksin tai niin että muut moittivat ja mitätöivät teitä? Koska sitä nyt tarjoatte muille.

Totta nimenomaan on se, että nämä feikkimasentuneet aiheuttavat todella paljon hallaa oikeasti masentuneille. Minullakin lähipiirissä henkilö, joka jaksaa mainiosti tehdä kaikkea itselle kivaa (esim. urheilla 3 h päivässä, selfiet vaihtuvat tiuhaan jne), mutta ei "jaksa" hakea töitä, opiskella tms. Ja yhteiskunnan ja vanhempien taloudellinen tuki mahdollistaa tämän.

Tähän kaupan päälle hyvin itsekeskeinen elämäntyyli, kaikki tosiaan liikkuu vain hänen napansa ympärillä, ja mielensäpahoittaminen välittömästi jos joku sanoo jotain joka ei hänen ajatusmaailmaansa juuri sillä hetkellä sovi.

Ja taustalla ei ole mitään lapsuuden traumoja tms, päinvastoin on huolehtivan ydinperheen lapsi ja elämän vastoinkäymiset ovat tasolla "ei nyt huvita"

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 11:04"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 00:22"][quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 00:18"] Mihin masentunut oikeastaan tarvitsee toista ihmistä? Mitä hän odottaa av-palstalta? Mitkä neuvot kelpaavat? [/quote]Ehkä masentunut ei odota mitään neuvoja. Ehkä se riittäisi että muut suostuisivat kuulemaan/näkemään/ymmärtämään masentuneen todellisuutta ilman että päsmäröivät omia mielipiteitään joilla ei usein ole lainkaan todellisuusupohjaa. [/quote] tai haluaa tukea, ettei tarvitse edes yrittää

[/quote]Ei, vaan halua tukea että jaksaa/onnistuu yrittämisessään.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:45"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:30"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:17"]

Hankkikaa apua, tai älkää kieltäytykö muiden hankkimasta avusta. Ei passaa muille marista, jos ei edes apua ota vastaan.

Mitä hemmetin apua? Jos tarvitsee joskus jonkun joka kuuntelee "lyömättä" tai että joku joskus tulisi ja hakisi sinne lenkille kun itse ei kykene koska tyhannen kilon paino kehon päällä estää pääsemästa liikkeelle - ja tähän eivät "hyvää tarkoottavat" lähimmäiset suostu kun on paljon mukavampi ylhäältäpäin huudellaohjeita ja sitten salaa mielissään moittia kun mikään ei auta ja masentunut ei edes tahdo parantua..[/quote]

[/quote]

Juuh, sinähän vaikutat ajattelevan läheisistäsi kanssa oikein mukavasti ja nätisti. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Parempi varmaan kun eivät ole enää yhteydessä ollenkaan niin kukaan ei neuvo ikävästi?

[/quote]Olet juuri sellainen joista moni masentuntu joutuu kärsimään masennuksensa lisäksi. Parempi onkin ettet ole neuvomassa. Millä auktoriteetilla ja valtuuksilla neuvot? Jos et ymmärrä yhtään etkä halua olla hiljaa ja edes kerran kuunnella. Tai edes kerran hakea sinne lenkille. On just kuten tuossa kommentissa todettiin, mukava ylhäältäpäin "neuvoa" ja omahyväisesti nauttia omasta paremmuudesta kun "apu" ei kelpaa.

[/quote]

Jahas, hieno tulkinta. Olen itse ollut masentunut enkä vieläkään todellakaan jaksa oma-aloitteisesti ottaa kehenkään yhteyttä, joten aivan turha pelätä että minä alkaisin jotain masentunutta häiriköimään vasten tämän tahtoaan. Tarvitseeko sen olla joku autkoriteetti tai henkilöllä ollu joku valtuutus ennen kuin koet että hän on samalla tasolla kanssasi, muut ovat vain niin tyhmiä eivätkä mitenkään voi ymmärtää kun olet niin kovin uniikki? Sinulla ei riitä ymmärrystä läheisillesi vaikka yrittävät auttaa, kun tekevät sen tajuamattaan mielestäsi väärin, mutta sinua täytyisi varauksettomasti kuunnella ja myötäillä ja ymmärtää? Ehkä onkin tosiaan parempi jättää masentuneiden tukeminen ja auttaminen niille ammattilaisille ja huolehtia vain omista asioista, kiitos tästä neuvosta.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 00:01"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 23:57"]

En vaan ymmärrä miksei saa itseään niskasta kiinni, en minäkään nauti aamuheräämisistä töihin lähteäkseni tai tiskaamisesta yms mutta aikuisuuteen kuuluu tehdä muitakin kuin kivoja juttuja. En ymmärrä masentumista.

[/quote]

Masennuksessa on kyse vähän enemmästä kuin siitä ettei nauti aamuheräämisistä tai tiskaamisesta.

[/quote]Moni masentunut olisi onnellinen jos kykenisi tiskaamaan saati käymään töissä -tai edes nousemaan sängystä. Ei ole kyse siitä että ei halua tai ei nauttisi siitä ja siksi jättää sen tekemättä.

Moni on ollut varsinainen tehopakkaus ennen masentumistaan.

[/quote]

Sanoisin, että useimmilla on pohjimmiltaan kyse tietämättömyydestä enemmän kuin halveksunnasta. Jos ei ole itse kokenut tai lähipiirissä ollut masennsuta, on vaikea ymmärtää mitä se on ja miten se vaikuttaa elämään. Itse en ole koskaan ollut "oikeasti" masentunut eikä kukaan muukaan läheinen, joten en vain osaa asettua sen masentuneen kenkiin, mutta en toki kiellä etteikö se olisi sairaus.

Vähän sama, jos miehet tai synnyttämättömät naiset yrittäisi saada tajuamaan minkälaista kipua synnytyskipu on, ei sitä oikesati ymmärrä kuin kokemalla.

110 itse tulkitsit etkä kovin hienosti. Tuossa luki edes kerran eikä mitään (jatkuvaa) varauksetonta myötäilyä. Ei tuossa ollut mitään että kuinka yrittävät autta vaan että parempi jättää rauhaan jos ei muuhun pysty (halua) kuin antamaan turhanpäiväisiä neuvoja.

Olen työni puolesta törmännyt paljonkin sellaisiin ihmisiin ja siinä ei oikeasti ole mistään auttamishalusta kyse vaan joko välinpitämättömyydesta tai suorastaan ilkeydestä.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 11:14"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:45"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:30"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 10:17"]

Hankkikaa apua, tai älkää kieltäytykö muiden hankkimasta avusta. Ei passaa muille marista, jos ei edes apua ota vastaan.

Mitä hemmetin apua? Jos tarvitsee joskus jonkun joka kuuntelee "lyömättä" tai että joku joskus tulisi ja hakisi sinne lenkille kun itse ei kykene koska tyhannen kilon paino kehon päällä estää pääsemästa liikkeelle - ja tähän eivät "hyvää tarkoottavat" lähimmäiset suostu kun on paljon mukavampi ylhäältäpäin huudellaohjeita ja sitten salaa mielissään moittia kun mikään ei auta ja masentunut ei edes tahdo parantua..[/quote]

[/quote]

Juuh, sinähän vaikutat ajattelevan läheisistäsi kanssa oikein mukavasti ja nätisti. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Parempi varmaan kun eivät ole enää yhteydessä ollenkaan niin kukaan ei neuvo ikävästi?

[/quote]Olet juuri sellainen joista moni masentuntu joutuu kärsimään masennuksensa lisäksi. Parempi onkin ettet ole neuvomassa. Millä auktoriteetilla ja valtuuksilla neuvot? Jos et ymmärrä yhtään etkä halua olla hiljaa ja edes kerran kuunnella. Tai edes kerran hakea sinne lenkille. On just kuten tuossa kommentissa todettiin, mukava ylhäältäpäin "neuvoa" ja omahyväisesti nauttia omasta paremmuudesta kun "apu" ei kelpaa.

[/quote]

Jahas, hieno tulkinta. Olen itse ollut masentunut enkä vieläkään todellakaan jaksa oma-aloitteisesti ottaa kehenkään yhteyttä, joten aivan turha pelätä että minä alkaisin jotain masentunutta häiriköimään vasten tämän tahtoaan. Tarvitseeko sen olla joku autkoriteetti tai henkilöllä ollu joku valtuutus ennen kuin koet että hän on samalla tasolla kanssasi, muut ovat vain niin tyhmiä eivätkä mitenkään voi ymmärtää kun olet niin kovin uniikki? Sinulla ei riitä ymmärrystä läheisillesi vaikka yrittävät auttaa, kun tekevät sen tajuamattaan mielestäsi väärin, mutta sinua täytyisi varauksettomasti kuunnella ja myötäillä ja ymmärtää? Ehkä onkin tosiaan parempi jättää masentuneiden tukeminen ja auttaminen niille ammattilaisille ja huolehtia vain omista asioista, kiitos tästä neuvosta.

[/quote]Vastasit minulle. olen myös kommentoija 107. En vieläkään huomaa kuinka minua yritettiin vaikka kuinka auttaa. Ehkä olen niin itsekäs ja lapsellinen että olisin halunnut vain päänsilitystä enkä osannut ottaa vastaan esim sitä tukemista että isäni (tosiaan viisikymppinen) oli jo niin vanha ettei ole syytä surra hänen kuolemaansa enää vajaa kolme kuukautta menetyksen jälkeen.

Vauvakommenteista en viitsi edes kertoa.

Minussahan se vika on, edelleen.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 11:21"]

110 itse tulkitsit etkä kovin hienosti. Tuossa luki edes kerran eikä mitään (jatkuvaa) varauksetonta myötäilyä. Ei tuossa ollut mitään että kuinka yrittävät autta vaan että parempi jättää rauhaan jos ei muuhun pysty (halua) kuin antamaan turhanpäiväisiä neuvoja.

Olen työni puolesta törmännyt paljonkin sellaisiin ihmisiin ja siinä ei oikeasti ole mistään auttamishalusta kyse vaan joko välinpitämättömyydesta tai suorastaan ilkeydestä.

[/quote]

Aika jännä silti että lähipiiri koostuu vain tuollaisista ihmisistä, mutta kirjoittaja on aivan eri luokka empaattisuudessaan ja ymmärtäväisyydessään? Moni saattaisi olla kiitollinen siitä, että joku edes ottaa yhteyttä, mutta näköjään senkin voi tehdä monella eri tapaa väärin. Olen tavannut myös helvetin monta masentunutta kusipäätä ja ilkeää ihmistä, mutta jostain syystä näitä pitäisi silti aina ymmärtää ja tukea tai sitten olet paha ja empatiakyvytön ihminen.